Koko Suomea ajatellen vain kesäkuu ja heinäkuu olivat tavanomaista kylmempiä. Vuoden ylin lämpötila +31,4 astetta kuitenkin mitattiin heinäkuun 3. päivänä Kouvolassa, jossa kesäsää onkin keskimäärin laskettuna koko Suomen paras. Sekä marraskuussa että joulukuussa rikottiin Suomen mittaushistorian lämpöennätyksiä.
Suurin vuosisademäärä mitattiin Puolangalla (Paljakan asema), jossa sadetta saatiin 1242 millimetriä. Tämä ylittää aiemman vuosisade-ennätyksen (Espoon Nupurissa 1109 mm vuotta 1981) selkeästi.
Suomen mittaushistorian viidestä lämpimimmistä vuodesta kolme sijoittuu 2000-luvulle. Huomiota kiinnittää se, että toiseksi lämpimin on vuosi 1938. Suomessakin nimittäin vaikutti 1930-luvulla lämpöaalto, jolloin Tampereellakin puolet jouluista oli lumettomia.
Kuitenkaan 1930-luvun lämpöaalto ei ollut maailmanlaajuinen ilmiö. Tuolloin meillä vallinnut lämmin kausi näyttää suurelta osin johtuneen merivirtojen luonollisesta vaihtelusta, jonka seurauksena Atlantilta virtasi Barentsinmerelle lämmintä vettä. Tämä 1930-luvun lämpöaalto näkyi pohjoisella pallonpuoliskolla sitä selvemmin, mitä pohjoisemmaksi mennään. Esimerkiksi Sodankylässä keskimääräiset lämpötilat ovat vasta nyt saavuttamassa 1930-luvun huipputasoa, kun taas Helsingissä tämä taso on jo ylitetty.
Lämpötilamittausten yhteydessä on puhuttu paljon myös kaupunkien lämpösaarekeilmiön (UHI, Urban Heat Island) eli kaupunkilämpöefektin vaikutuksesta. Esimerkiksi ilmastointilaitteet viilentävät sisätiloja, mutta ne siirtävät hukkalämmön ilmakehään. Tämä puolestaan nostaa kaupunkien ilman lämpötilaa. Nykyisellä ilmastoinnin määrällä vaikutus esimerkiksi Pariisin lämpötilaan on helleaallon aikana (ei siis koko vuoden aikana) pari vuotta sitten julkaistun tutkimuksen mukaan 0,5 celsiusastetta. Jos ilmastoinnin määrä kaksinkertaistuu, vaikutus on kaksi astetta.
Helsingin Kaisaniemessä lämpötila on noussut vuodesta 1844 lähtien noin 2,8 celsiusastetta. Tässä on noin 0,5 celsiusastetta kaupunkilämpösaarekkeen ja mittausmenetelmien muutosten vaikutusta. Asian näkee havainnollisemmin tämän linkin diagrammista, jossa on esitetty Kaisaniemen lämpötilan vuosipoikkeamat vertailukauden 1971 – 2000 suhteen (musta viiva esittää lämpötilakehityksen 11 vuoden liukuvan keskiarvon, katkoviivassa on otettu huomioon kaupunkilämpösaarekeilmiö ja mittausmenetelmien muutokset, joten katkoviiva näyttää lämpötilakehityksen sellaisena kuin jos nykytilanne olisi vallinnut aina).
Vuoden keskilämpötila ja siihen vaikuttaneita tekijöitä Suomessa vuosina 1847-2012. Kuvan saa suuremmaksi klikkaamalla sen päältä. Lähde: Ilmatieteen laitoksen diagrammi TULUVAT-hankkeessa (Opetushallituksen rahoittama hanke) tuotetusta SMART Board -materiaalista. |
Suomen mittaushistorian viidestä lämpimimmistä vuodesta kolme sijoittuu 2000-luvulle. Huomiota kiinnittää se, että toiseksi lämpimin on vuosi 1938. Suomessakin nimittäin vaikutti 1930-luvulla lämpöaalto, jolloin Tampereellakin puolet jouluista oli lumettomia.
Kuitenkaan 1930-luvun lämpöaalto ei ollut maailmanlaajuinen ilmiö. Tuolloin meillä vallinnut lämmin kausi näyttää suurelta osin johtuneen merivirtojen luonollisesta vaihtelusta, jonka seurauksena Atlantilta virtasi Barentsinmerelle lämmintä vettä. Tämä 1930-luvun lämpöaalto näkyi pohjoisella pallonpuoliskolla sitä selvemmin, mitä pohjoisemmaksi mennään. Esimerkiksi Sodankylässä keskimääräiset lämpötilat ovat vasta nyt saavuttamassa 1930-luvun huipputasoa, kun taas Helsingissä tämä taso on jo ylitetty.
Vuoden keskilämpötila Helsingissä, Jyväskylässä ja Sodankylässä vuoden 2012 loppuun asti. Helsingin diagrammissa on mukana myös arvio kaupunkilämpösaarekeilmiön (UHI) vaikutuksesta. Kuvan saa suuremmaksi klikkaamalla sen päältä. Lähde: Ilmatieteen laitoksen diagrammi TULUVAT-hankkeessa (Opetushallituksen rahoittama hanke) tuotetusta SMART Board -materiaalista. |
Lämpötilamittausten yhteydessä on puhuttu paljon myös kaupunkien lämpösaarekeilmiön (UHI, Urban Heat Island) eli kaupunkilämpöefektin vaikutuksesta. Esimerkiksi ilmastointilaitteet viilentävät sisätiloja, mutta ne siirtävät hukkalämmön ilmakehään. Tämä puolestaan nostaa kaupunkien ilman lämpötilaa. Nykyisellä ilmastoinnin määrällä vaikutus esimerkiksi Pariisin lämpötilaan on helleaallon aikana (ei siis koko vuoden aikana) pari vuotta sitten julkaistun tutkimuksen mukaan 0,5 celsiusastetta. Jos ilmastoinnin määrä kaksinkertaistuu, vaikutus on kaksi astetta.
Helsingin Kaisaniemessä lämpötila on noussut vuodesta 1844 lähtien noin 2,8 celsiusastetta. Tässä on noin 0,5 celsiusastetta kaupunkilämpösaarekkeen ja mittausmenetelmien muutosten vaikutusta. Asian näkee havainnollisemmin tämän linkin diagrammista, jossa on esitetty Kaisaniemen lämpötilan vuosipoikkeamat vertailukauden 1971 – 2000 suhteen (musta viiva esittää lämpötilakehityksen 11 vuoden liukuvan keskiarvon, katkoviivassa on otettu huomioon kaupunkilämpösaarekeilmiö ja mittausmenetelmien muutokset, joten katkoviiva näyttää lämpötilakehityksen sellaisena kuin jos nykytilanne olisi vallinnut aina).
Kolme perättäistä lumetonta jouluaattoa on koettu kolme kertaa Kaisaniemen mittaushistoriassa, vuosina 1928-1930, 1949-1951 ja 2006-2008. Vuosina 1929, 1930 ja 1950 lunta tosin satoi jo jouluaamuksi, ja tapaninpäivän aamuna vuonna 1929 lunta olikin jo 25 senttimetriä. Kaikkiaan musta joulu on nähty vuosina 1911-2014 Helsingissä 33 kertaa. Vuosien 1911–2015 joulun lumiennätys mitattiin vuonna 1915. Tuolloin Kaisaniemessä oli lunta 63 senttimetriä.
Vaikka kaupunkialueet siis ovat kiistämättä lämpimämpiä kuin ympäröivä maaseutu, tällä ei ole ollut merkittävää vaikutusta maailmanlaajuisiin lämpenemistrendeihin. Suomen keskilämpötila on noussut viimeisimpien 166 vuoden aikana yli kaksi celsiusastetta.
Toivotan kaikille erinomaisen hyvää vuotta 210+29+28+27+26+25
!
Lue myös nämä
Jarin blogi: Säävuosi 2015
Ilmastotieto: Säävuosi 2015 toi mukanaan useita ennätyksiä Suomessa ja muualla maailmalla
2 kommenttia:
Talvisäähämme vaikuttaa oleellisesti NAO-värähtely (North Atlantic Oscillation, Pohjois-Atlantin oskillaatio), joka liittyy Islannin ja Azorien ilmanpaine-eroihin. Mitä suurempi ilmanpaine-ero niiden välillä on (= positiivinen NAO-indeksi: Islannissa syvä matalapaine, Azoreilla voimakas korkeapaine), sitä voimakkaampia meillä ovat läntiset ilmavirtaukset (matalapaineet kulkevat pohjoista reittiä). Tällöin meillä siis vallitsee mereinen, lauha ja kostea ilma. Kun NAO-indeksi on negatiivinen (Azorien korkeapaine heikompi), matalapaineet siirtyvät etelämmäksi, jolloin meille virtaa kylmää ilmaa pohjoisesta. Negatiivisen NAO-indeksin vuosina meillä on siis tavallista kylmempiä talvia ja positiivisen NAO-indeksin vuosina keskimääräistä lämpimämpiä talvia. Monet tutkijat ovat sitä mieltä, että NAO on osa ilmakehän suurempaa ilmiötä, arktista oskillaatiota eli värähtelyä (AO). NAO-indeksiä voidaan ennustaa tarkasti vain pari viikkoa etukäteen (jolloin on kyse lähinnä vallitsevia sääoloja kuvaavasta indeksistä), mutta laajemmassa (epätarkemmassa) mittakaavassa NAO-heilahduksen kesto vaihtelee 2-10 vuoden välillä. Tällä perusteella voidaan olettaa peräkkäisten talvien olevan keskimäärin hyvin samankaltaisia, joskin todellisiin säätilanteisiin vaikuttavat myös monet muut asiat.
Toistan: ”Tällä perusteella voidaan olettaa peräkkäisten talvien olevan keskimäärin hyvin samankaltaisia, joskin todellisiin säätilanteisiin vaikuttavat myös monet muut asiat.” Niinpä siihen, että minun lapsuudessani oli lukuisia kylmiä lumitalvia peräkkäin ja nyt niitä on ollut vähemmän, ei vaikuta pelkästään ilmastonmuutos vaan osaltaan myös ilmaston luontainen vaihtelu.
Voimassa oleva Suomen kylmyysennätys (pakkasennätys) on Kittilässä Pokan Kylässä 28.1.1999 mitattu -51,5 celsiusastetta. Ilmastonmuutos kuitenkin lämmittää talvia pitkällä aikavälillä tarkasteltuna. Esimerkiksi meteorologi Pekka Pouta on todennut mielestäni hyvin rohkeasti näin: ”En usko, että Suomessa enää koskaan mitataan pakkasennätystä. Kovimmat pakkaset on täällä jo koettu. Kylmin aika tulee siirtymään niin pitkälle kohti kevättä, että tuolloin aurinko alkaa jo vaikuttaa ja Jäämeri on tavallista sulempi. Vaikka viime vuosina on ollut kunnon pakkasia, niin ne ovat olleet yllättävän heikkoja siihen nähden, mistä ilma on tullut. Käytännössä on ollut niin äärikylmä säätyyppi kuin voi olla, ja silti ollaan oltu kaukana pakkasennätyksestä.”
NAO-ilmiöstä ja Suomen talvista kannattaa lukea tarkempaa tietoa ylimeteorologi Ilkka Jugan kirjoituksesta.
Syksyllä tai talvella, kun ilmalämpöpumppuja käytetään lämmitykseen, ilmalämpöpumput kylmentävät kaupunkien ulkoilman lämpötiloja, koska ne ottavat ulkoilmasta lämpöä sisälle.
Lähetä kommentti