torstai 3. toukokuuta 2018

Lööpit uusiksi: Karuja numerofaktoja säästä ja ilmastosta

Arktisen alueen (leveyspiirin 80 astetta pohjoispuolella olevat alueet) vuorokausien keskimääräiset lämpötilat celsiusasteina kahden metrin korkeudella. Paksulla valkoisella viivalla on esitetty vuosien 1958-2002 keskiarvo, paksulla punaisella viivalla vuoden 2018 lämpötilat ja ohuilla viivoilla muiden yksittäisten vuosien lämpötilat. Diagrammi pohjautuu Tanskan ilmatieteen laitoksen tietoihin. Credit: Zachary Michael Labe, Office of Information Technology University of California, Irvine (http://sites.uci.edu/zlabe/arctic-temperatures).  

Hiilidioksidia on nyt ilmakehässä enemmän kuin koskaan aiemmin ihmiskunnan historiassa: Hiilidioksidipitoisuutta mittaavassa Keelingin käyrässä kuukausikeskiarvo ylitti ensimmäistä kertaa 410 ppm

Ilmakehän keskimääräinen kuukauden hiilidioksidipitoisuus on ylittänyt Keelingin käyrässä ensimmäistä kertaa mittaushistoriassa 410 ppm. Havaijin Mauna Loalla mitattavan Keelingin käyrän mukaan huhtikuun keskimääräinen hiilidioksidipitoisuus oli 410,31 ppm. Vasta vuonna 2013 ylitettiin ensimmäistä kertaa ihmiskunnan historiassa 400 ppm:n raja. Lähempänä päästölähteitä sijaitsevalla Ilmatieteen laitoksen mittausasemalla Pallaksella (Sammaltunturilla) hiilidioksidin kuukausikeskiarvot tosin ylittivät ensimmäistä kertaa 400 ppm jo huhtikuussa 2012.

Keelingin käyrä täytti 29. maaliskuuta 2018 kuusikymmentä vuotta, sillä mittaukset aloitettiin vuonna 1958. Tuolloin lukemat olivat 316,19 ppm. Maapallon ilmakehässä oleva hiilidioksidipitoisuus on noussut tuosta ajasta 30 prosenttia. Ennen teollista vallankumousta hiilidioksidipitoisuus ei ylittänyt lukemaa 300 ppm kertaakaan viimeisimmän 800 000 vuoden aikana. Viime vuosina hiilidioksidipitoisuuden nousunopeus on hieman hidastunut sekä Mauna Loalla että globaalisti.

Aiemmin maapallon historiassa hiilidioksidipitoisuus on saattanut olla nykyisellä tasolla ehkä noin 2-5 miljoonaa vuotta sitten tai ainakin mioseeniepookin aikaan 10-15 miljoonaa vuotta sitten, jolloin maapallo oli 3-6 astetta nykyistä kuumempi ja merenpinta 25-40 metriä nykyistä korkeammalla. Ilmakehän hiilidioksidipitoisuus oli huipussaan (ehkä yli 5000 ppm) myöhäisellä ordovikikaudella noin 440 miljoonaa vuotta sitten. Tuolloin auringon säteily kuitenkin oli nykyistä heikompaa.

Arktisella alueella mittaushistorian lämpimin talvi ja ennätysaikainen merijään sulamiskausi

Tšuktšimerellä jään sulamiskausi ei ole koskaan satelliittimittausten aikakaudella (alkaen talvesta 1978-1979) alkanut näin aikaisin kuin nyt. Sama tilanne on myös Tšuktšimereen Beringinsalmen kautta yhteydessä olevalla Beringinmerellä. Helmi-maaliskuun keskimääräinen merijään laajuus Beringinmerellä oli tänä vuonna pienempi kuin koskaan aiemmin vuodesta 1850 alkavien havaintojen aikana. Beringinmeren-Tšuktšimeren alueella yksikään muu vuosi satelliittiaikakaudella ei ole edes lähellä nykyistä tilannetta. Ilmastonmuutoksen lisäksi jääpeitteen laajuuteen vaikuttavat myös tuulet ja niiden suunnat.

Arktisella alueella talvi 2017-2018 oli mittaushistorian lämpimin. Lähimpänä pohjoisnapaa sijaitsevalla maa-asemalla Grönlannin kärjessä mitattiin helmikuussa 60 tunnin ajan yli nolla-asteen lämpötiloja. Aiemmin mittaushistoriassa lämpötila oli kohonnut siellä helmikuussa plussan puolelle vain kaksi kertaa aiemmin ja silloinkin ainoastaan lyhyeksi aikaa. Arktisella alueella 15 sääaseman keskimääräinen talvilämpötila nousi ainakin 10 fahrenheitastetta (5,6 celsiusastetta) tavanomaisen yläpuolelle.

Alaskan Utqiaġvikissa helmi-huhtikuun keskimääräinen lämpötila kohosi 6,3 celsiusastetta tavanomaista korkeammaksi. Seitsemän 98-vuotisen mittaushistorian kymmenestä lämpimimmästä helmi-huhtikuun jaksosta on koettu 2010-luvulla.

Etelä-Aasian helleaalto jatkuu: Maanantaina Pakistanissa mitattiin mahdollisesti koko maapallon mittaushistorian korkein huhtikuun lämpötila

Tämän viikon maanantaina 30.4. Pakistanin Nawabshahissa mitattiin Aasian ja ehkä koko maapallon mittaushistorian korkein huhtikuun lämpötila, kun lukemaksi ilmoitettiin 50,2 celsiusastetta. Toisinaan ennätykseksi mainittua 51,0 astetta Meksikosta huhtikuulta 2001 pidetään luotettavuudeltaan kyseenalaisena. Lopullista totuutta ei ehkä tiedetä koskaan, sillä WMO ei tarkasta kuukausiennätyksiä.

Vain kuukautta aiemmin maaliskuun helleaallossa 29.-31.3.2018 valtiokohtaisia koko mittaushistorian maaliskuun lämpöennätyksiä syntyi ainakin Pakistanissa, Irakissa, Qatarissa, Turkemenistanissa, Uzbekistanissa ja Tadžikistanissa.

Lue myös nämä

Lämmin arktinen alue, kylmät mantereet: Lämpöennätys pohjoisnavan ympärillä, poikkeuksellisen kylmää Euroopassa

Globaali merijään laajuus nyt pienempi kuin koskaan aiemmin satelliittimittausten aikakaudella

Phuketin-loman lennot sulattavat arktista merijäätä lähes viisi neliömetriä yhtä matkustajaa kohden

Grönlannissa ennätyslämpötilat käynnistivät sulamiskauden nyt ensimmäistä kertaa mittaushistoriassa jo huhtikuussa, puolitoista kuukautta tavanomaista aiemmin

TOP 10: Koko mittaushistorian maailmanlaajuisesti lämpimimmät vuodet

Aasian uusi koko mittaushistorian lämpöennätys 54 astetta?

Ennätyskuumat kuukaudet lisääntyneet globaalisti

Ilmastonmuutos lisännyt korkeita lämpötiloja maapallolla viime vuosina

2 kommenttia:

Jari Kolehmainen kirjoitti...

Myös WMO mainitsi hetki sitten Twitter-viestissään Pakistanin 50,2 asteen lämpötilan huhtikuun viimeisenä päivänä. Samassa viestissä WMO julkaisi Pakistanin ilmatieteen laitoksen ennusteen tuleviksi päiviksi. Ensin näyttäisi olevan kuumaa tai hyvin kuumaa, ylihuomenna vain lämmintä (”warm weather”). Tämä lämmin tarkoittaa 35-37 asteen maksimilämpötiloja ja 26-28 asteen minimilämpötiloja.

Lisäksi erillisestä twiitistä voi katsoa uudet ja vanhat lämpöennätykset sekä tavanomaiset lukemat. Lämpötilat näyttävät olleen (yli) kymmenen astetta tavanomaista korkeampia.

Hetki sitten myös Yle heräsi tekemään aiheesta uutisen. Kiitos ja kumarrus!

Jari Kolehmainen kirjoitti...

Viime päivinä pohjoisnavalla on jälleen ollut lämpöaalto, jonka aikana on ilmeisesti mitattu ajankohtaan nähden mittaushistorian korkeimpia lämpötiloja.

Huhtikuussa 2018 arktisen merijään tilavuus oli koko satelliittimittaushistorian toiseksi pienin (huhtikuiden 1979-2018 minimitilastoissa jaetulla 2. sijalla yhdessä huhtikuun 2016 kanssa). Pienin huhtikuinen tilavuus on vuodelta 2017. Pitkän aikavälin trendi onkin laskeva.

Lue myös tämä:

Navoilta kuuluu kummia: Arktisella alueella ennätyksellisen vähän monivuotista merijäätä, Antarktiksen lämpöennätysehdokas hylätty