 |
| Keskimääräinen arktisen merijään laajuus miljoonina neliökilometreinä huhtikuussa vuosina 1979-2018. Laajuus on pienentynyt keskimäärin 37 500 neliökilometriä vuodessa eli 2,6 prosenttia vuosikymmenessä verrattuna vuosien 1981-2010 keskiarvoon. Credit: National Snow and Ice Data Center. |
Arktisen merijään laajuus oli huhtikuussa keskimäärin 13,71 miljoonaa neliökilometriä. Tämä on satelliittimittaushistorian toiseksi pienin huhtikuinen arktisen merijään laajuus, vain 20 000 neliökilometriä enemmän kuin ennätyspieni laajuus huhtikuussa 2016. Kun mittauksen epätarkkuudet otetaan huomioon, vuosien 2016 ja 2018 ennätyksellisen pienet huhtikuun merijään laajuudet käytännössä sivuavat toisiaan. Koko talven 2017-2018 arktisen merijään maksimilaajuus oli mittaushistorian toiseksi pienin.
 |
| Eri-ikäisten merijäiden prosenttiosuus viikolla 9 vuosina 1984-2018. Vähintään viisivuotinen merijää on esitetty punaisella, nelivuotinen oranssinkeltaisella, kolmivuotinen vihreällä, kaksivuotinen vaaleansinisellä ja yksivuotinen tummansinisellä. Credit: Preliminary analysis courtesy of M. Tschudi, University of Colorado Boulder. Images by M. Tschudi, S. Stewart, University of Colorado, Boulder, and W. Meier, J. Stroeve, NSIDC |
Erityisen mielenkiintoista on vähintään viisivuotisen jään ennätyksellisen pieni osuus arktisella alueella. Tänä vuonna viikolla yhdeksän yli viiden vuoden ikäisen merijään osuus oli vain kaksi prosenttia, kun vuonna 1984 se oli 30 prosenttia. Jos tarkastellaan vuoden viikkoa numero yhdeksän, monivuotisen eli yli yhden vuoden ikäisen merijään osuus on vähentynyt 61 prosentista (vuonna 1984) vain 34 prosenttiin (vuonna 2018).
Beringinmeri oli tänä vuonna huhtikuun lopulla lähes jäätön. Pitkän aikavälin (1981-2010) keskiarvo vastaavana ajankohtana on yli 500 000 neliökilometriä. Merijään päiväkohtainen laajuus on ollut ennätyspieni helmikuun 12. päivästä alkaen.
Etelämantereen lämpöennätys 17,5 astetta, 17,9 asteen lukema hylätty
Maaliskuussa 2015 lämpötila nousi Etelämantereella +17,5 asteeseen argentiinalaisille kuuluvassa Esperanzan tukikohdassa (13 metriä merenpinnan yläpuolella, 63°S) lähellä Antarktiksen niemimaan pohjoisinta kohtaa. WMO vahvistaa tämän edelleen viralliseksi Antarktiksen mantereen eli Etelämantereen lämpöennätykseksi.
Sen sijaan WMO ei tänään julkaistun tiedotteen mukaan hyväksy päivää Esperanzan ennätystä aiemmin ilmoitettua automaattisen sääaseman lukemaa +17,9 astetta tsekkiläisellä Davies Dome -asemalla. Selvitysten mukaan heikkotuulisessa säässä suora ja alla olevasta jäästä heijastuva auringonsäteily nostivat mittarin lämpötilan noin 0,9 astetta todellista korkeammaksi. WMO:n päätelmien mukaan todellinen lämpötila oli 17,0°C ± 0,2°C, mikä on WMO:n virallisissa tilastoissa Antarktiksen mantereen toiseksi korkein lämpötila.
Antarktis on laajuudeltaan 14 miljoonaa neliökilometriä, noin kaksi kertaa Australian kokoinen. Vuoden keskilämpötila vaihtelee rannikon -10 asteesta sisämaan korkeimpien kohtien -60 asteeseen. Jäätikkö on jopa 4,8 kilometriä paksu ja sisältää 90 prosenttia koko maapallon makean veden varannoista. Jos koko jäätikkö sulaisi, merenpinta kohoaisi noin 60 metriä, mikä kuitenkin veisi aikaa tuhansia vuosia. Vuonna 2016 Nature-lehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan Antarktiksen sulaminen voi nostaa merenpintaa vuoteen 2100 mennessä yli metrillä ja vuoteen 2500 mennessä yli 15 metrillä, ellei kasvihuonekaasujen päästöjä rajoiteta.
Antarktiksen niemimaa (Etelämantereen luoteiskärki Etelä-Amerikan lähellä) on yksi maapallon nopeimmin lämmenneistä alueista. Se on lämmennyt yli kolme astetta viimeisimmän 50 vuoden aikana. Noin 87 prosenttia niemimaan länsirannikon jäätiköistä onkin vetäytynyt viimeisimmän 50 vuoden aikana. Monien näiden sulaminen on kiihtynyt viimeisimmän 12 vuoden aikana.
Edit 9.5.2018. Korjattu NSIDC:n tiedotteessa olleet virheelliset lukuarvot yli yhden vuoden ikäisen ja yli viiden vuoden ikäisen merijään prosenttiosuuksista. Tämän vuoksi myös otsikko ja diagrammi eri-ikäisten merijäiden prosenttiosuuksista on päivitetty. Lisäksi muutettu blogini lukijapalautteen perusteella virke "Normaalisti jäätä pitäisi olla yli 500 000 neliökilometriä" muotoon "Pitkän aikavälin (1981-2010) keskiarvo vastaavana ajankohtana on yli 500 000 neliökilometriä."
Lähteet
Brian Kahn: Old Arctic Sea Ice Is Virtually Gone—and That's Bad
NSIDC: Arctic winter warms up to a low summer ice season
Robert M. DeConto & David Pollard: Contribution of Antarctica to past and future sea-level rise
WMO: WMO concludes evaluation of possible new record Antarctic temperature
Lue myös nämä
Lööpit uusiksi: Karuja numerofaktoja säästä ja ilmastosta
Lämmin arktinen alue, kylmät mantereet: Lämpöennätys pohjoisnavan ympärillä, poikkeuksellisen kylmää Euroopassa
Antarktiksen niemimaalla tällä viikolla mittaushistorian uusi lämpöennätys: 17 astetta tavanomaista lämpimämpää
Antarktiksen lämpöennätykset vahvistettiin tänään
Maapallon uusi kaikkien aikojen kylmyysennätys, -93,2 astetta?
Antarktiksen jäähyllyjen sulaminen on nopeutunut hälyttävästi
Punainen napa
4 kommenttia:
Viime päivinä pohjoisnavalla on jälleen ollut lämpöaalto, jonka aikana on ilmeisesti mitattu ajankohtaan nähden mittaushistorian korkeimpia lämpötiloja.
Huhtikuussa 2018 arktisen merijään tilavuus oli koko satelliittimittaushistorian toiseksi pienin (huhtikuiden 1979-2018 minimitilastoissa jaetulla 2. sijalla yhdessä huhtikuun 2016 kanssa). Pienin huhtikuinen tilavuus on vuodelta 2017. Pitkän aikavälin trendi onkin laskeva.
Heip Jari!
Sitkeästi sinä käytät sanaa normaali, kun oikeasti tarkoitat jonkin ajan, asian keskiarvoa. Etkö sinä tosiaankaan tiedä, että on ihan normaalia että ihminen on pituudeltaan 177 plus miinus 20 cm. Normaaleja ei ole vain tasan 177 centtiset. (Miehillä siis.) Tiedän, että tapa on levinnyt jopa tv:n sääennusteisiin. Opettajan toivoisin opettavan asian ymmärtämistä.
Kiitos kommentistasi.
Kielitoimiston sanakirjan mukaan normaali tarkoittaa samaa kuin "tavanomainen, tavallinen, säännönmukainen, säännöllinen, odotuksenmukainen, oikea, hyväksyttävä". Ilmatieteen laitoksen mukaan tavanomainen, tyypillinen tai keskimääräinen tarkoittaa ilmiötä, jonka todennäköisyys on 37,5-62,5 prosenttia. Ilmatieteen laitos jatkaa näin: "Monenlaiset säät ovat normaaleja Suomen säitä, ja epänormaali sää on hankala määritellä. Yleiskielessä sanan normaali synonyymit tavallinen, tavanomainen tai tyypillinen ovat kuvaavampia. Silloin kyseinen arvo on jakauman keskiarvon tai mediaanin eli keskimmäisen arvon lähellä."
Keskiarvokin on normaali, mutta se ei toki ole ainoa normaali arvo.
Viittaat tähän virkkeeseeni: "Normaalisti jäätä pitäisi olla yli 500 000 neliökilometriä." Siteeraamassani alkuperäislähteessä sanotaan näin: "It’s the end of April and basically the Bering Sea is ice-free, when normally there would be more than 500,000 square kilometers of ice."
Tuossa alkuperäislähteessä normaaliksi mainittu lukuarvo näyttää olevan nimenomaan keskiarvo. Olet siis täysin oikeassa siinä, ettei sana "normaali" sovi tähän yhteyteen. Muokkaan virkkeen muotoon "Pitkän aikavälin keskiarvo vastaavana ajankohtana on yli 500 000 neliökilometriä."
Yritän pitää tämän mielessä myös jatkossa. Huomauta, ellen muista tätä.
VT:n kommentti edellä: ''Etkö sinä tosiaankaan tiedä, että on ihan normaalia että ihminen on pituudeltaan 177 plus miinus 20 cm. Normaaleja ei ole vain tasan 177 centtiset. (Miehillä siis.)''
Ilmeisesti naiset siis eivät ole ihmisiä?
Lähetä kommentti