Ihmiskunta on alle kahdeksassa kuukaudessa käyttänyt kaikkia maapallolla tämän vuoden aikana syntyviä luonnonvaroja vastaavan määrän luonnonvaroja. Vielä vuonna 1961 maapallon ihmiset käyttivät vuodessa vain 3/4 maapallolla vuoden aikana syntyvistä resursseista. Nykyisellä luonnonvarojen käytöllä tarvittaisiin yli 1,5 maapalloa tuottamaan kestävästi ihmiskunnan käyttämät luonnonvarat. Ennen tämän vuosisadan puoliväliä tarvitaan jo kolme maapalloa. Suomalaisille uusimmissa tiedoissa on kuitenkin myös positiivista kerrottavaa.
 |
| © NLshop - Fotolia.com |
Tänään 19. elokuuta on maailman ylikulutuspäivä eli ekovelkapäivä 2014 (Earth Overshoot Day 2014). Global Footprint Network (kalifornialainen kestävän kehityksen ajatushautomo, jolla on toimistoja Pohjois-Amerikassa, Euroopassa ja Aasiassa) laskee, että ihmiskunta on 1.1.2014-19.8.2014 käyttänyt kaikkia maapallolla tämän vuoden aikana syntyviä luonnonvaroja vastaavan määrän luonnonvaroja. Earth Overshoot Day -käsitteen kehitti alun perin New Economics Foundation -nimisessä brittiläisessä ajatushautomossa työskennellyt Andrew Simms.
Tämän vuoden luonnonvarojen tuotto on nyt kulutettu loppuun. Loppuvuoden elämme siis velaksi ja kulutamme aiempina vuosikymmeninä säästöön jääneitä luonnonvaroja. Tätä pääomaa tarvittaisiin turvaamaan seuraavan vuoden ja muiden tulevien vuosien tuotanto.
Vain 64 vuoden kuluttua ylikulutuspäivä jo 1. tammikuuta?
Viime vuonna ylikulutuspäivä oli päivää tämänvuotista myöhemmin eli 20. elokuuta. Vielä vuosituhannen vaihteessa ylikulutuspäivä oli 1. lokakuuta 2000. Vuodesta 1975 lähtien ylikulutuspäivä onkin aikaistunut keskimäärin yli kolme päivää vuodessa. Mikäli sama trendi jatkuu, ylikulutuspäivä tulee vuonna 2078, siis vain 64 vuoden kuluttua, jo 1. tammikuuta!
 |
| Ihmiskunta on 1.1.2014-19.8.2014 käyttänyt kaikkia maapallolla tämän vuoden aikana syntyviä luonnonvaroja vastaavan määrän luonnonvaroja. Credit: Global Footprint Network, www.footprintnetwork.org. |
Luonnonvarojen hyödyntäminen alkoi kasvaa voimakkaasti 1960-luvulla. Vielä vuonna 1961 maapallon ihmiset käyttivät vuodessa vain 3/4 maapallolla vuoden aikana syntyvistä resursseista. Ensimmäistä kertaa ihmiskunnan luonnonvarojen käyttö ylitti maapallon vuosituotannon ja ilmastonmuutosta aiheuttavan hiilidioksidin päästömäärä hiilidioksidin luonnollisen vuotuisen sitoutumisen noin vuonna 1970-1975 (joskus 1970-1980 -luvulla).
Todellisuudessa nämä laskelmat tietyistä päivämääristä eivät kuitenkaan voi olla läheskään tarkkoja, sillä "jokaista syntyvää kalaa on mahdotonta laskea". Tarkan päivämäärän selvittämistä tärkeämpää on kuitenkin ymmärtää, mitä kaikkea tapahtuu. Ruokapula lisääntyy, lajien luonnolliset populaatiot pienenevät, metsiä katoaa, maaperän tuottavuus heikkenee ja hiilidioksidin määrä ilmakehässä sekä merissä lisääntyy.
Maapallon ylikulutuspäivän ajankohta lasketaan kaavalla (maapallon biokapasiteetti / maailmanlaajuinen ekologinen jalanjälki) x 365. Global Footprint Networkin arvion mukaan tarkkuus on 15 prosentin luokkaa. Laskelmat perustuvat lähinnä YK:n tilastoihin.
Viimeisimpien 50 vuoden aikana luonnonvaroja kulutettu enemmän kuin koskaan aiemmin ja seuraavien 40 vuoden aikana rakennetaan enemmän kuin koskaan aiemmin
Arvioiden mukaan ihmiskunta on viimeisimpien 50 vuoden aikana kuluttanut luonnonvaroja ja tuottanut saasteita enemmän kuin koskaan sitä ennen yhteensä. Seuraavien 40 vuoden aikana maailmassa rakennetaan arvioiden mukaan yhtä paljon kuin tähän asti maailmanhistoriassa yhteensä.
Nykyisellä luonnonvarojen käytöllä tarvittaisiin yli 1,5 maapalloa tuottamaan kestävästi ihmiskunnan käyttämät luonnonvarat. Ennen tämän vuosisadan puoliväliä tarvitaan Global Footprint Networkin uusimpien tietojen mukaan jo kolme maapalloa, jos keskimääräiset väestönkasvu-, energia- ja ravinnontuotantoennusteet toteutuvat! On kuitenkin hyvin epävarmaa, onko tällainen jatkuva ylikulutuksen kasvu edes fysikaalisesti mahdollista.
Öljymaiden kulutustasolla tarvittaisiin kuusi ja suomalaisten kulutustasolla 3,5 maapalloa
Erot eri kansakuntien välillä ovat suuria. Kiinalaisten yhteenlaskettu ekologinen jalanjälki on maailman suurin, mutta tämä johtuu erityisesti suuresta väkiluvusta. Asukasta kohden laskettuna Kiinan kuluttamat resurssit ovat pienemmät kuin monissa Euroopan ja Pohjois-Amerikan maissa.
Kiinalaistenkin elintasolla (jos kaikki maapallolla eläisivät samoin) tarvittaisiin silti 1,2 maapalloa tuottamaan kestävästi vuoden aikana käytetyt resurssit. Lähi-idän rikkaiden öljyntuotantovaltioiden elintasolla tarvittaisiin jopa yli 6 maapalloa, yhdysvaltalaisten elintasolla 4 maapalloa ja suomalaisten elintasolla 3,5 maapalloa.
Maapallolla henkeä kohden laskettu kulutus on kasvanut ja kasvaa koko ajan. Aiemmin asiaan on vaikuttanut lähinnä teollisuusmaiden teknistyminen, mutta nyt oleellista on myös ripeä elintason nousu kehitysmaissa.
Arabiemiirikuntien kulutus vastaa 12,3-kertaisesti alueen luonnonvarojen tuotantoa
Nykyään 86 prosenttia maapallon ihmisistä elää maissa, jotka kuluttavat luonnonvaroja enemmän kuin tuottavat. Nämä maat joko riistävät ja ylikuluttavat omaa ympäristöään tai tuovat luonnonvaroja muualta.
Arabiemiirikuntien (Abu Dhabi, Ajman, Dubai, Fujairah, Ras al-Khaima, Sharjah, Umm al-Qaiwain) kulutus vastaa 12,3-kertaisesti alueen luonnonvarojen tuotantoa. Dubaista löytyvät maailman korkeimmalla oleva tenniskenttä ja jopa sisälaskettelukeskus. Global Footprint Networkin mukaan Arabiemiirikunnatkin kuitenkin aikoo merkittävästi pienentää ekologista jalanjälkeään. Ensimmäisenä on tarkoitus vähentää hiilipäästöjä. Ennen vuoden 2014 loppua koko alueella tulee myyntiin pelkästään energiatehokkaita sisävalaistustuotteita.
 |
| Kuinka monta Kiinaa tarvittaisiin tuottamaan kiinalaisten kuluttamat luonnonvarat? Credit: Global Footprint Network, www.footprintnetwork.org. |
Japanilaisten kulutus vastaa 7-kertaisesti Japanin luonnonvarojen tuotantoa. Italian kulutus vaatisi 4,4 Italiaa, sveitsiläisten kulutus 4,3 Sveitsiä ja kiinalaisten kulutus 2,2 Kiinaa.
Tästä linkistä voit katsoa eri valtioiden ekologisen jalanjäljen (= kuinka suuri pinta-ala tarvitaan luonnonvarojen tuottamiseen ja hiilidioksidin sekä muiden haitallisten päästöjen eliminoimiseen) asukasta kohden sekä biokapasiteetin (= ekosysteemin kyky tuottaa luonnon aineksia ja sitoa päästöjä) asukasta kohden. Luvut on ilmoitettu globaalihehtaareina (= hehtaarin suuruinen alue, jonka tuottavuus vastaa maapallon keskiarvoa, lyhenne gha). Hehtaarilla erittäin tuottavaa maata on enemmän globaalihehtaareja kuin hehtaarilla huonosti tuottavaa maata. Pinta-alat muutetaan vertailukelpoisiksi kertomalla ne maa-alueen ekologista tuottavuutta kuvaavalla kertoimella. Esimerkiksi hehtaari hyvää viljelymaata on 2,19 gha, kun hehtaari laidunmaata on 0,48 gha. Globaalihehtaareina ilmoitettu ekologinen jalanjälki on siis laskennallinen alue, jota ei voi ajatella konkreettisena maa-alueena. Lisätietoja löytyy Tilastokeskuksen sivuilta.
Ekologinen jalanjälki mittaa myös hiilijalanjälkeä, joka tarkoittaa fossiilisten polttoaineiden ja sementin tuotannon aiheuttamien hiilidioksidipäästöjen sitomiseen tarvittavaa maa-alaa. Nykyään hiilijalanjälki on yli puolet ihmiskunnan koko ekologisesta jalanjäljestä. Hiilijalanjälki on myös ekologisen jalanjäljen kaikkein nopeimmin kasvava osa. Sata vuotta sitten hiilijalanjäljen osuus oli hyvin pieni, mutta vuoden 1970 jälkeen ihmiskunnan hiilijalanjälki on Global Footprint Networkin mukaan yli kaksinkertaistunut. Hiilijalanjäljen merkittävä pienentäminen onkin välttämätön askel maailman ylikulutuksen vähentämiseksi.
Global Footprint Network kehittää jatkuvasti käyttämiään mittareita. Uusimpien laskelmien alustavissa ennakkotiedoissa näyttää siltä, että maapallon keskimääräinen hiilensitomiskyky on ehkä arvioitu aiemmin hieman liian suureksi. Niinpä uusien lukujen valossa hiilijalanjälki ja siten myös koko ekologinen jalanjälki ovat todellisuudessa aiemmin arvioitua suurempia. Kunhan tutkimus valmistuu, tiedot päivitetään kansallisiin jalanjälkiin ja edelleen globaaliin jalanjälkeen.
Trendanalyzer kertoo erilaisten ekologisten mittareiden ja ihmisten elämän laatuun vaikuttavien tekijöiden korrelaatioista eri valtioissa ja eri aikoina. Kannattaa katsoa!
Suomalaistenkin elintaso noussut 40 vuodessa taskulämpimästä maidosta omiin uima-altaisiin
Suomalaisten elintaso on muutamassa vuosikymmenessä noussut valtavasti, mitä olen käsitellyt aiemmin kirjoituksessani "DDT:tä, kylmiä luokkahuoneita, taskulämmintä maitoa ja tv-ohjelmia kuusi tuntia päivässä". Viime viikonloppuna Helsingin Sanomat julkaisi artikkelin, jonka mukaan "2000-luvun sukupolvelle tuhlaaminen on hyve". Suomalaiset ovat "hullaantunet" esimerkiksi omista uima-altaista. Toisaalta myös elintasokuilu eri ihmisten välillä on kasvanut.
 |
| Maailman väestöstä 72 % elää biokapasiteetiltaan alijäämäisissä maissa, joissa myös tulotaso on Maailmanpankin määritelmän mukaan alhainen. Nämä maat sijoittuvat oheisessa nelikentässä vasemman alanurkan punaiselle alueelle. Kaksi miljardia ihmistä ei pysty tyydyttämään edes perustarpeitaan. Vain 14 % maailman ihmisistä elää maissa, joiden biokapasiteetti on kulutusta suurempi. Näistä biokapasiteetiltaan ylijäämäisistä maista vain osa kuuluu Maailmanpankin määrittelemiin korkean tulotason maihin, esimerkkinä Suomi. Nämä maat sijoittuvat nelikentässä oikean yläkulman vihreälle alueelle. Kuva perustuu vuoden 2010 tietoihin. Credit: Global Footprint Network, www.footprintnetwork.org. |
Suomi on kuitenkin sikäli hyvässä asemassa, että maamme biokapasiteetti ylittää ekologisen jalanjälkemme. Asukasta kohden laskettuna Suomi siis tuottaa laskennallisesti resursseja enemmän kuin mitä me kulutamme. Siitä huolimatta emme voi aina syyttää kiinalaisia tai muita väkiluvultaan suuria valtioita. Elintasomme perustuu paljolti öljyyn ja muihin ulkomailta tuotuihin tuotteisiin. Emme voisi elää nykyiseen tapaan pelkästään Suomen luonnon antimilla. Olemme ulkoistaneet luonnonvarojen kulutuksemme.
Milloin maailmanloppu tulee?
Talous, väestö ja luonnonvarojen kulutus kasvavat. Maapallon koko kuitenkin säilyy koko ajan samana.
Maapallon ylikulutukseen vaikuttaa neljä keskeistä avaintekijää: 1) kuinka paljon kulutamme, 2) kuinka tehokkaasti tuotteet valmistetaan, 3) kuinka paljon ihmisiä on ja 4) kuinka paljon luonnonvaroja luonto pystyy tuottamaan.
Lokakuun 2011 lopulla maapallon väkiluku ylitti arvioiden mukaan seitsemän miljardin rajan. YK:n viime kesänä julkaisemien ennusteiden mukaan maapallolla tulee olemaan 9-13 miljardia ihmistä vuonna 2100, vaikka väestönkasvu onkin hidastunut pahimpiin ennusteisiin verrattuna.
Metsien häviäminen, makean veden niukkuus, maaperän eroosio, biodiversiteetin pienentyminen ja hiilidioksidin kertyminen ilmakehään aiheuttavat elämän laadun heikkenemistä ja rahankulua. Kesäkuun 2012 Nature-lehdessä 22 tutkijaa varoitti siitä, että maapallon olotilan muutos on mahdollinen ja jopa todennäköinen jo sadan seuraavan vuoden aikana!
Onneksi ihmislajin kekseliäisyys ja uudet teknologiat voivat tuoda mukanaan myös ratkaisukeinoja näihin ongelmiin.
Lisää kirjoituksia samasta aihepiiristä
Jos kaikki Suomen maito ostetaan muovikorkillisissa tölkeissä, korkkien kasvihuonekaasupäästöt vastaavat vuosittain 27 miljoonan kilometrin autoilua
Maapallon terveystarkastus
Maailman vesipäivä 22.3.2012: Vesijalanjälki, hiilijalanjälki ja hauska video
Lintujen roskaruokaa: Muovijätteen määrä Tyynenmeren jätepyörteessä satakertaistunut
Kestävän kehityksen ja kulutuksen pedagogia
Elektroniikkaan ja ruokaan liittyvät ekoteot säästävät ympäristöä ja tuhansia euroja
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti