Sveitsiläinen IQAir, joka on esimerkiksi ilmanpuhdistimia markkinoiva teknologiayritys, julkaisee vuosittain yhteenvedon maailman eri valtioiden ja kaupunkien ilmanlaadusta. Tänään julkaistussa vuoden 2024 tutkimuksessa oli mukana 40 000 mittauspistettä 8 954 kaupungissa tai muussa kunnassa kaikkiaan 138 valtiossa (tai valtionkaltaisessa alueessa, esimerkiksi Yhdysvaltojen Neitsytsaaret). Tässä tutkimuksessa käytettiin vain havaintoasemilta mitattuja arvoja, ei satelliittidataa. Kaupunkien mittauspisteissä havaituista pienhiukkaspitoisuuksista määritettiin laajempien alueiden väestöpainotettu vuosikeskiarvo siten, että pitoisuutta painotettiin väkimäärällä: (summa alueen kaupunkien keskimääräisistä pienhiukkaspitoisuuksista kerrottuna ko. kaupungin väkiluvulla) / alueen kokonaisväestö.
Ilmansaasteista haitallisimpia ovat halkaisijaltaan alle 2,5 mikrometrin kokoiset pienhiukkaset (PM2.5) ja halkaisijaltaan alle 0,1 mikrometrin kokoiset ultrapienhiukkaset. Ne voivat kulkeutua hengitysilman mukana syvälle keuhkoihin ja edelleen verenkiertoon, jolloin ne voivat aiheuttaa tai pahentaa keuhkosyöpää, astmaa, sydänkohtauksia ja aivohalvauksia (aivoinfarkti ja aivoverenvuoto). Esimerkiksi vuonna 2021 maailmanlaajuisesti yli kahdeksan miljoonaa kuolemantapausta johtui ilmansaasteista. Suomessakin pienhiukkaset ja melu ovat merkittävimmät ympäristön aiheuttamat terveysriskit. Suomessa pienhiukkasten on arvioitu aiheuttavan yli tuhat kuolemaa vuosittain.
Alle 2,5 mikrometrin kokoisten pienhiukkasten pitoisuus saisi WHO:n mukaan olla vain alle viisi mikrogrammaa kuutiometrissä. Maailman väestöstä 99 prosenttia elää alueella, joka ei täytä tätä kriteeriä.
Pienhiukkaspitoisuus 22 mikrogrammaa kuutiometrissä vastaa terveysvaikutuksiltaan likimain yhden tupakan polttamista, mikäli saastetilanne jatkuu samanlaisena yhden kokonaisen vuorokauden ja mikäli henkilö hengittää koko vuorokauden näin saastunutta ilmaa. Todellisuudessa vaikutusta toki pienentää merkittävästi se, että sisäilma on yleensä huomattavasti puhtaampaa kuin ulkoilma.
Karkeat hengitettävät hiukkaset, pienhiukkaset ja ultrapienhiukkaset
 |
| Karkeita hengitettäviä hiukkasia (halkaisija alle 10 mikrometriä) ovat esimerkiksi siitepöly ja katupöly, jota muodostuu hiekoitushiekasta ja nastarenkaiden kuluttamasta asfaltista. Pienhiukkasilla tarkoitetaan halkaisijaltaan alle 2,5 mikrometrin kokoisia hiukkasia. Luonnollisista hiukkasista tämänkokoisia ovat esimerkiksi bakteerit, lemmikkieläinten hilse ja maastopalojen päästöt. Tämän kokoluokan hiukkasia syntyy myös polttomoottoreista (varsinkin dieselmoottoreista), teollisuudesta, sähkön- ja lämmöntuotannosta, tupakoinnista sekä puun pienpoltosta. Kaikkein pienimpiä ovat ultrapienhiukkaset, joiden halkaisija on alle 0,1 mikrometriä. Näin pieniä ovat monet virukset ja myös osa polttomoottoreiden ja teollisuuslaitosten päästöistä, esimerkiksi savu ja musta hiili (noki). Credit: IQAir. |
Alle 2,5 mikrometrin kokoisten pienhiukkasten keskimääräinen pitoisuus ilmassa vuonna 2024 eri valtioissa
 |
Vuonna 2024 Suomen ilma oli maailman kolmanneksitoista puhtainta (väestöpainotettu vuosikeskiarvo 5,2 mikrogrammaa kuutiometrissä ilmaa). Suomi oli ilmanlaadultaan puhtaimmista valtioista ensimmäinen, joka ei aivan yltänyt luokituksen parhaaseen eli siniseen luokkaan vaan jäi vihreän puolelle. Eurooppalaista valtioista Suomen ohi kiilasivat Viro ja Islanti, jossa on Euroopan puhtain ilma. Vuonna 2023 Suomi (4,9 mikrogrammaa kuutiometrissä) oli vielä parhaassa luokassa. Huom.! Valitettavasti tutkimuksen kartoissa on käytetty Mercatorin projektiota, jolle tyypillisesti alueiden pinta-alat näkyvät sitä suurempina, mitä kauemmaksi päiväntasaajasta mennään. Todellisuudessa esimerkiksi Grönlanti on pinta-alaltaan vain 7 % Afrikasta. Vastaavasti Suomi on todellisuudessa vain 12 % Italiaa suurempi. Credit: IQAir.
|
Maailman ilmanlaadultaan huonoimmat valtiot vuonna 2024
 |
| Alle 2,5 mikrometrin kokoisten pienhiukkasten perusteella mitattuna kaikkein saastunein valtio oli Tšad, jossa WHO:n suosittelema pienhiukkasten enimmäismäärä ylittyi yli 18-kertaisesti. Tšadissa merkittävin pienhiukkasten lähde on Saharan autiomaasta tuleva mineraalipöly. Esimerkiksi Afganistanista, Iranista ja Burkina Fasosta (ilmanlaadultaan viidenneksi huonoin valtio vuonna 2023) tietoja ei ollut saatavilla vuodelta 2024. Credit: IQAir. |
Alle 2,5 mikrometrin kokoisten pienhiukkasten keskimääräinen pitoisuus ilmassa vuonna 2025 eri kaupungeissa tai muissa kunnissa
 |
| Latinalaisessa Amerikassa tilannetta pahensivat Amazonin metsäpalot. Maailman puhtain alue on Oseania (Australia, Uusi-Seelanti, Ranskan Polynesia), jossa pienhiukkaspitoisuus pysyi WHO:n asettaman rajan alapuolella 57 prosentissa kaupungeista. Credit: IQAir. |
Ilmanlaadultaan maailman puhtaimmat kaupungit tai muut kunnat vuonna 2024
 |
| Puhtaustilaston ensimmäisellä sijalla on Puerto Ricon Mayagüez, jossa alle 2,5 mikrometrin kokoisten pienhiukkasten vuosikeskiarvo jäi vain 1,1 mikrogrammaan kuutiometrissä. Etelä-Afrikan Nieuwoudtvillessa lukema oli 1,2. Kittilässä oli tutkituista kunnista Euroopan puhtain ilma. Kittilässä vuosikeskiarvo oli 1,8 mikrogrammaa kuutiometrissä ilmaa, Muoniossa 2,8, Utössä 3,0 ja Suomen kolmen puhtaimman kunnan ulkopuolelta esimerkiksi Helsingissä 5,5. Suomessa kaikkiaan 25 kuntaa täytti puhtaan ilmanlaadun kriteerin (pitoisuus alle 5 mikrogrammaa kuutiometrissä). Credit: IQAir. |
Ilmanlaadultaan maailman saastuneimmat kaupungit vuonna 2024
 |
| WHO:n suositusten mukaan alle 2,5 mikrometrin kokoisten pienhiukkasten pitoisuus saisi olla vain alle viisi mikrogrammaa kuutiometrissä. Ilmansaastetilaston ensimmäisellä sijalla on Intian Byrnihat, jossa alle 2,5 mikrometrin kokoisten pienhiukkasten pitoisuuden keskiarvo vuonna 2024 oli 128,2 mikrogrammaa kuutiometrissä. Delhin lukema oli 108,3. Suurin osa ilmanlaadultaan huonoimmista kaupungeista sijaitsee Etelä- ja Keski-Aasiassa. Credit: IQAir. |
Raportin tuloksiin voi tutustua tarkemmin seuraavista linkeistä
Reaaliaikaisia ilmanlaadun mittaustuloksia voi tarkastella seuraavista linkeistä
Lue myös nämä
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti