Kesäkuu alkoi lämpimänä, mutta kuukauden loppu oli jopa mittaushistorian kolein
Kesäkuun 2014 loppu oli Suomessa monin paikoin mittaushistorian kolein. Lisäksi pilvisyys oli runsasta. Paikoin satoi harvinaisen vähän, paikoin taas sademäärät olivat puolitoistakertaisia tavanomaiseen verrattuna. Saanalla mitattu -6,2 astetta on kylmin kesäkuun lämpötila Suomessa 50 vuoteen ja ehkä mittaushistorian kylmin kesäkuun puolivälin lukema. Kesäkuun loppupuolelta heinäkuun alkuun esimerkiksi Helsinki-Vantaalla oli yli 20 vuorokauden ajanjakso, jolloin ei kertaakaan ylitetty 20 astetta. Maailmanlaajuisesti kesäkuu oli kuitenkin mittaushistorian lämpimin kesäkuu.
Heinäkuussa lähes ennätyksellisen paljon hellepäiviä
Viikolla 18.-24.7. Suomen keskilämpötila oli 20,2 astetta, mikä on ko. ajanjakson korkein keskilämpötila koko Suomen digitalisoidun mittaushistorian aikana (havainnot digitaalisessa muodossa vuodesta 1961 alkaen). Mittaushistorian korkeinta lämpötilaa 37,2 astetta (Joensuun lentokenttä, Liperi 29.7.2010) ennätyslämpimältä heinäkuulta 2010 ei kuitenkaan ylitetty. Kouvola oli 26.7. kesän siihen mennessä lämpimin paikka Suomessa, kun lämpötila kohosi Utissa 32,5 asteeseen. Tämä oli samalla heinäkuun korkein lämpötila Suomessa. Koko kesän 2014 virallinen lämpöennätys (ainakin toistaiseksi) kuitenkin mitattiin 4.8. Porissa, kun lämpömittari näytti 32,8 astetta.
Koko heinäkuu 2014 oli tavanomaista lämpimämpi, Lapissa jopa poikkeuksellisen lämmin. Heinäkuussa oli jossakin päin Suomea hellettä 26 päivänä, kun tavanomainen lukema on 16. Tämänvuotista enemmän heinäkuun hellepäiviä on vuodesta 1959 alkavan tilastohistorian aikana ollut vain kahdesti, vuosina 2010 ja 1973, jolloin niitä oli 30. Yksittäisistä havaintoasemista eniten hellepäiviä heinäkuussa 2014 oli Kouvolan Utissa, 22 hellepäivää. Keskimäärin Utissa on kesä-elokuussa yhteensä 18 hellepäivää. Heinäkuun sademäärässä oli suuri paikallinen vaihtelu, koska sade tuli yksittäisinä kuuroina. Suomen salamamäärä oli lähes kaksinkertainen tavalliseen verrattuna. Helena-rajuilmassa 31.7. Suomussalmella satoi jopa 8-9 -senttisiä eli pesäpallon kokoisia rakeita.
Mittaushistorian toiseksi pisin valtakunnallinen helleputki ja pisin yksittäisen mittauspisteen helleputki
Eilen oli jo 33. päivää ja tänään siis 34. päivää peräkkäin hellettä jossakin päin Suomea, mikä on mittaushistorian (alkaen vuodesta 1959) toiseksi pisin helleputki. Vuonna 1973 oli hellettä 38 peräkkäisenä päivänä, mihin ennusteiden mukaan nyt ei ehkä ihan ylletä. Uuden ennätyksen todennäköisyys on noin 30 prosenttia.
Eilen kuitenkin Kouvolan Utissa ja Hattulan Lepaassa sivuttiin yhden mittausaseman pisintä hellepäivien putkea, kun kummassakin paikassa oli kertynyt 22 peräkkäistä hellepäivää samoin kuin vuonna 2003 Porvoossa, Heinolassa ja Orimattilassa. Ennusteiden mukaan ainakin Kouvolan Utissa tulee tänään uusi Suomen ennätys, kun helleputki näyttää nousevan 23 peräkkäiseen päivään.
Myös elokuun alku on siis ollut lämmin. Lapissa ylitettiin ensimmäistä kertaa mittaushistoriassa 30 asteen raja elokuussa, kun Ivalon lentoasemalla mitattiin 5. elokuuta 31,2 astetta.
Kouvola sään perusteella Suomen paras kesäkaupunki
Helsingin Sanomien selvityksessä Kouvolassa todettiin pitkäaikaistenkin tilastojen (1981-2010)perusteella olevan Suomen paras kesäsää. Kesällä 2010 Kouvolan Utissa mitattiin 48 hellepäivää, koko Suomen ennätys yhdellä sääasemalla yhden kesän aikana mitatuista hellepäivistä. Hellehän tarkoittaa suomalaisen määritelmän mukaan sitä, että lämpötila varjossa kahden metrin korkeudella ylittää 25 astetta (on siis vähintään 25,1 astetta). Myös edellä mainitut tiedot helleputken pituudesta puoltavat Kouvolan asemaa Suomen parhaana kesäkaupunkina.
Järviveden lämpötila vaihteli kesäkuun poikkeuksellisesta kylmyydestä heinäkuun mittauspistekohtaisiin ennätyksiin
Kesäkuun alussa vesi oli jo mukavan lämmintä, mutta kuukauden lopussa järvivedet olivat poikkeuksellisen kylmiä, ja monin paikoin rikottiin 2000-luvun kesäkuiden kylmyysennätyksiä. Heinäkuussa taas rikkoutui pintaveden virallinen lämpöennätys ainakin seitsemässä mittauspisteessä. Sysmän mittauspisteessä Päijänteellä saavutettiin 26,4 astetta, mikä on 5,6 astetta yli keskiarvon. Pienissä lammissa, joissa virallisia mittauspisteitä ei ole, lienee ylitetty 30 astettakin. Virallisesti korkein Suomessa mitattu pintaveden lämpötila on 28,8 astetta Pirkanmaan Jalantijärveltä 30.6.1999.
Suomalaiset voivat parhaiten, kun vuorokauden keskilämpötila on noin 15 astetta
Suomalaisten kuolleisuus on pienimmillään, kun vuorokauden keskilämpötila on noin 12-15 astetta. Välimeren alueella vastaava luku on noin 22-25 astetta ja trooppisissa maissa keskimäärin 30 astetta. Kun ihannelämpötila ylittyy tai alittuu, kuolleisuus alkaa nousta.
Tutkimuksen mukaan myös lämmin sää - ei ainoastaan helleaalto - lisää kuolleisuutta. Suomessa ilman lämpeneminen lisää kuolleisuutta 1-3 prosenttia astetta kohden ihannelämpötilan ylittyessä. Lämpimään ilmaan ja helteeseen liittyy Suomessa vuosittain vähintään 100-200 ylimääräistä kuolemaa. Kylmään niitä liittyy peräti 2000-3000, kun esimerkiksi liikenteessä kuolee vuosittain noin 400 suomalaista. Suomessa väestön kuolleisuus lisääntyykin nopeasti syksyllä, on huipussaan joulun pyhien tienoilla ja vähenee sitten hitaasti minimiinsä elokuussa. Helleaallot ovat meillä niin paljon harvinaisempia kuin kylmyys, että kylmyyden kokonaisvaikutus kuolleisuuteen on suurempi. Vuoden 1972 helleaallon arvioidaan kuitenkin aiheuttaneen Suomessa 800-1000 ylimääräistä kuolemaa. "Sään aiheuttamat kuolemat" eivät kuitenkaan johtune todellisuudessa pelkästään lämpötiloista vaan myös ihmisten käyttäytymisen muuttumisesta. Esimerkiksi talvella joudutaan tekemään raskaita lumitöitä, ja helteellä alkoholin käyttö saattaa lisääntyä.
Osittain ihmiset sopeutuvat asuinalueensa lämpötiloihin. Siperian Jakutskissa kuolleisuus ei lisäänny vielä -48 asteessakaan. Suomalaiset puolestaan ovat nykyään sopeutuneet noin asteen verran lämpimämpään kuin aiemmin ja vuosittain kylmään sopeutumista tapahtuu hiljalleen syksyn ja talven edetessä. Lisätietoja kannattaa lukea aiemmasta kirjoituksestani "Lisääntyykö vai väheneekö kuolleisuus Isossa-Britanniassa ilmastonmuutoksen myötä?"
10 kommenttia:
Nyt se on virallista. Kouvolassa on tänään saavutettu mittaushistorian pisin yksittäisen säähavaintoaseman helleputki Suomessa, ainakin 23 peräkkäistä hellepäivää. Kouvolan Utissa mitattiin tänään 8.8.2014 kello 14.40 Ilmatieteen laitoksen mukaan lentoaseman mittauspisteessä 25,7 astetta ja Lentoportintiellä 26,5 astetta. Hattulan Lepaassa lämpötila oli 24,0 astetta, mutta ennusteen mukaan sielläkin lämpötila näyttäisi nousevan myöhemmin iltapäivällä yli 25 asteen, joten se tulee jakamaan ennätyksen yhdessä Kouvolan kanssa.
Tarkennus: Hattulan Lepaalla saavutettiin ensimmäisenä Suomessa 23 peräkkäistä hellepäivää, hieman ennen Kouvolaa. Lepaalla nimittäin lämpötila oli kohonnut 25 asteen yli jo ennen Uttia ja laskenut sitten 24,0 asteeseen klo 14.40, jolloin katsoin havaintoja. Nyt Lepaallakin ollaan taas yli hellerajan. Kouvolan Utissa ja Hattulan Lepaalla on nyt siis kummallakin yksittäisen sääaseman Suomen helleputkiennätys 23 peräkkäistä hellepäivää.
Kouvolan Sanomissa 5.8.2014 Ilmatieteen laitoksen meteorologi Asko Hutila vastasi kysymykseen, onko ilmastonmuutos syynä tämänkesäisiin sään ääri-ilmiöihin:
"Ilmastonmuutos on pitkän ajan prosessi, joka vaatii aina pidemmän ajan seurantaa, ennen kuin siitä pystyy sanomaan mitään. Kyllähän sivistynyt arvaus on, että joku prosentti tässä saattaa olla ilmastonmuutoksen aiheuttamaa. Pääosin kysymys on siitä suuresta luontaisesta vaihtelusta, joka Suomen ilmastoon liittyy. Vuodet eivät ole veljeksiä, ja helposti mennään jopa laidasta laitaan. -- Vaikkapa vuonna 2010 oli korkeampia lämpötiloja kuin mitä nyt viime viikkoina on mitattu. Kesäkuu oli vuonna 1982 kylmempi kuin tänä vuonna."
Yksittäiset sään ääri-ilmiöt eivät siis kerro ilmastonmuutoksesta mitään. Ilmastonmuutoksesta on kyse vasta silloin, jos nämä alkavat toistua entistä useammin.
Suomen helteisimmät paikat kesällä 2014 MTV:n mukaan (7.8.2014 mukaan lukien):
1. Kouvola, Utti (Lentoportintie): 39 hellepäivää
2. Heinola, Asemantaus: 38
3. Mikkeli, lentoasema: 37
4. Lahti, Laune: 35
5. Porvoo, Harabacka: 35
6. Varkaus, Kosulanniemi: 35
Ainakin Kouvolassa myös 8.8. oli hellepäivä. Samoin ennusteiden mukaan hellettä on vielä 9.8. ja 10.8., joten näillä näkymin saadaan kokoon kaikkiaan 42 hellepäivää.
Suomen ennätys yhdellä säähavaintoasemalla yhden kesän aikana on 48 hellepäivää Kouvolan Utissa kesällä 2010 (eivät siis peräkkäisiä hellepäiviä).
Peräkkäisten hellepäivien putki Kouvolan Utissa näyttää kesällä 2014 ehkä kasvavan 25 hellepäivään, mikä siis on Suomen ennätys.
Tänään sekä Hattulassa (Lepaa) että Kouvolassa (Utti) 25. peräkkäinen hellepäivä. Suomen mittaushistorian (alkaen vuodesta 1961) hellleputkiennätys (yksittäisellä sääasemalla mitatut peräkkäiset hellepäivät) siis komistui entisestään. Helleputki alkoi 17.7.2014. Ennusteiden mukaan on mahdollista, että hellettä saattaa olla vielä huomennakin.
Vielä tänäänkin hellettä sekä Hattulassa (Lepaa) että Kouvolassa (Utti). Kummassakin on nyt siis kasassa 26 perättäistä hellepäivää, mikä on yksittäisen mittausaseman uusi Suomen helleputkiennätys.
Kaikkiaan Kouvolan Utissa on ollut tänä kesänä 43 hellepäivää ja Kouvolan Anjalassa 42 hellepäivää (Anjala puuttui MTV:n muutama päivä sitten julkaistusta vertailusta, koska ilmeisesti samalta paikkakunnalta ei ollut mukana kahta mittauspistettä).
Jossakin päin Suomea on nyt ollut hellettä yli kuukauden ajan, 37 perättäisenä päivänä, mikä on Suomen mittaushistorian toiseksi pisin helleputki.
Ennusteiden mukaan näyttää olevan aivan siinä ja siinä, oliko tänään tämän hellejakson viimeinen päivä vai ylitetäänkö 25 astetta vielä huomennakin.
Tänään Hattulassa ja Kouvolassa ei enää mitattu hellettä. Yksittäisten Suomen mittausasemien helleputkiennätykseksi jäi siis 26 peräkkäistä päivää.
Helsingin Kumpulassa kuitenkin mitattiin 25,1 astetta tänään kello 13.30 ja myöhemmin iltapäivällä 25,4. Jossakin päin Suomea on siis ollut hellettä 38 peräkkäisenä päivänä, mikä sivuaa vuoden 1973 helleputkiennätystä. Huomiseksi sääennuste ei enää näytä helteitä.
Lue tästä linkistä koko kesän 2014 lämpöennätykset Suomessa.
Helteiden vaikutuksista terveyteen ja kuolleisuuteen Suomessa kannattaa katsoa myös nämä:
Virpi Kollanus ja Timo Lanki: 2000-luvun pitkittyneiden helleaaltojen kuolleisuusvaikutukset Suomessa, Alkuperäistutkimus, Duodecim-lehti 10/2014
Kuumainfo.fi
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos: Helle
Katso myös Ylen Sääkone.
Tänään Kouvolan Sanomissa oli hyvä artikkeli Suomen lämpöennätyksistä: ”Suomessa on 2000-luvulla tehty vain lämpöennätyksiä, muttei yhtään kylmyysennätystä. Ilmastotutkimuksen professori Ari Laaksonen Ilmatieteen laitokselta pitää ilmiötä vahvana merkkinä ilmastonmuutoksesta. Ilmaston lämpeneminen johtuu nimenomaan talvien lämpenemisestä. Ilmiö jatkuu, vaikka joukkoon mahtuu myös poikkeuksia, kuten kylmiä talvia. - - 1800-luvun puolivälistä lähtien Suomen ilmasto on lämmennyt kahdella asteella, ja joulukuiden lämpötila lähes viidellä asteella. Keskikesät ovat lämmenneet vain vähän. Mielikuva marraskuusta saattaa siis muuttua.”
Em. artikkelin mukaan Utin lentosääaseman ennätykset ovat seuraavat:
-Kylmin lukema -37,3 astetta 9.1.1987
-Lämpimin lukema +34,1 astetta 28.7.2010
Anjalan sääaseman ennätykset ovat nämä:
-Kylmin lukema -37,2 astetta 11.2.1956
-Lämpimin lukema +33,5 astetta 28.7.2010
Ilmastodenialistit ihmettelevät joskus, miksi puhutaan vain lämpöennätyksistä muttei kylmyydestä (”olihan kesäkuukin vuonna 2015 kylmä”). Yksittäiset lämpöennätykset eivät tietenkään kerro mistään ilmastonmuutoksesta, mutta niiden toistuva ilmeneminen on osoitus ilmaston lämpenemisestä. Mielelläni kertoisin kyllä myös kylmyysennätyksistä, mutta eipä niitä juurikaan ole (kesäkuussakaan ei ollut ennätyskylmää, kesäkuu oli Suomen länsiosissa harvinaisen, mutta ei poikkeuksellisen viileä): ”Suomessa on 2000-luvulla tehty vain lämpöennätyksiä, muttei yhtään kylmyysennätystä.”
Lähetä kommentti