perjantai 16. tammikuuta 2015

NOAA ja Nasa tänään: Vuosi 2014 mittaushistorian kuumin

Vuosi 2014 oli globaalisti NOAA:n ja Nasan mukaan koko mittaushistorian lämpimin. Samalla se oli 38. peräkkäinen vuosi, jolloin maapallon keskilämpötila ylitti koko 1900-luvun keskilämpötilan. Viimeksi 1900-luvun keskilämpötilaa viileämpi vuosi on ollut 1976. Vuoden 2014 yksittäisistä kuukausista peräti kuusi oli ennätyslämpimiä. Maapallon globaali keskilämpötila on kohonnut NOAA:n mukaan 0,06 astetta vuosikymmenessä aikavälillä 1880-2014 ja 0,16 astetta vuosikymmenessä aikavälillä 1970-2014. Suomessa viime vuosi oli mittaushistorian toiseksi lämpimin.

Kymmenen mittaushistorian maailmanlaajuisesti lämpimintä vuotta NOAA:n, Nasan, Japanin ilmatieteen laitoksen, UAH:n ja RSS:n uusimpien, päivitettyjen aikasarjojen mukaan (maa- ja merialueet yhdistettynä). Suluissa oleva luku kertoo, kuinka paljon kyseisen vuoden keskilämpötila poikkeaa pitkäaikaisesta lämpötilakeskiarvosta (vertailukausi NOAA:lla 1901-2000, Nasalla 1951-1980 ja Japanin ilmatieteen laitoksella 1981-2010). NOAA:lla ja Nasalla mittaushistoria alkaa vuodesta 1880, Japanin ilmatieteen laitoksella 1891. Epäsuorasti lämpötiloja mittaavat satelliittihavainnot (UAH ja RSS) ovat lyhyempiä aikasarjoja. Eri tutkimuslaitoksilla käytetään hieman erilaisia menetelmiä, mutta niiden tulokset ovat hyvin lähellä toisiaan. Katso myös diagrammi tästä linkistä.


Yhdysvaltalaisen ilmakehän- ja merentutkimuslaitos NOAA:n tänään kello 18 Suomen aikaa julkistamien tietojen mukaan vuosi 2014 oli globaalisti vuodesta 1880 alkavan mittaushistorian lämpimimpien vuosien listalla ykkössijalla. Samalla se oli 38. peräkkäinen vuosi, jolloin maapallon keskilämpötila ylitti koko 1900-luvun keskilämpötilan. Viimeksi 1900-luvun keskilämpötilaa viileämpää on ollut vuonna 1976, jolloin lämpötila jäi 0,08 astetta keskiarvon alapuolelle.

Kaikki mittaushistorian kymmenen lämpimintä vuotta ovat olleet 2000-luvulla lukuun ottamatta vuotta 1998. Toisin sanottuna 135-vuotisen mittaushistorian kymmenestä lämpimimmästä vuodesta yhdeksän kymmenestä on ollut 2000-luvulla. Mittaushistorian 15 lämpimimmästä vuodesta 13 on ollut 2000-luvulla, ja edelliseltä vuosisadalta listalle yltävät vuodet 1997 ja 1998 lähinnä voimakkaan El Niñon takia. Aikoinaan ennätyskuumana pidetty vuosi 1988 ei mahdu enää edes 20 lämpimimmän vuoden joukkoon.

Aiemmat ennätyskuumat vuodet 2010 ja 2005 olivat El Niño -vuosia. Vuosi 2014 kuitenkin oli kuuma ilman luontaisesti lämmittävän El Niñon vaikutusta, mikä tekee tilanteesta erityisen merkittävän. Yhdysvaltalaisista El Niño -ilmiön kriteereistä täytyi kaksi kolmesta, joten El Niño kuitenkin oli melko lähellä. Ensimmäistä kertaa vuoden 1990 jälkeen nyt koettiin ennätyslämmin vuosi ilman El Niñoa!

Eri tutkimuslaitoksilla on hieman erilaiset kriteerit ja esimerkiksi Japanin ilmatieteen laitoksen mukaan El Niño alkoi vuonna 2014. El Niño voi alkaa vuoden 2015 alkupuolella myös NOAA:n kriteereiden mukaisesti 50-60 prosentin todennäköisyydellä. IRI:n eilen julkaisemien ennusteiden mukaan heikko El Niño näyttäisi vaikuttavan koko tämän vuoden ajan ja olevan voimakkaimmillaan nyt alkuvuodesta. Mikäli El Niño todella pääsee vaikuttamaan, vuodesta 2015 voi hyvinkin tulla globaalisti jälleen uusi ennätyskuuma vuosi.

Vuonna 2014 yhdistetty maa- ja merialueiden lämpötila oli NOAA:n mukaan 0,69 ± 0,09 astetta korkeampi kuin ajanjakson 1901-2000 keskiarvo 13,9 astetta. Tämä tarkoittaa sitä, että vuosi 2014 oli 95 prosentin todennäköisyydellä 0,60-0,78 astetta lämpimämpi kuin 1900-luvun keskiarvo. Mahdollisuus siihen, että vuosi 2014 oli mainittua virhemarginaalia viileämpi on 2,5 prosenttia eli yksi 40:stä. Samoin mahdollisuus siihen, että vuosi 2014 oli mainittua virhemarginaalia lämpimämpi on 2,5 prosenttia eli yksi 40:stä.

Monte Carlo -menetelmällä laskettuna ja olettaen kaikkien aikasarjan (1880-2014) vuosien olevan riippumattomia, on 48 %:n todennäköisyys, että vuosi 2014 oli mittaushistorian kuumin ja 90,4 %:n todennäköisyys, että se oli yksi viidestä kuumimmasta vuodesta. Kymmenen kuumimman vuoden joukkoon se sijoittuu 99,2 %:n todennäköisyydellä ja 20 kuumimman vuoden joukkoon 100%:n todennäköisyydellä. Sadan prosentin todennäköisyydellä vuosi 2014 oli myös 1900-luvun keskiarvoa kuumempi ja vuosien 1981-2010 keskiarvoa kuumempi.

Viime vuosi siis ehkä oli vuodesta 1880 alkavan mittaushistorian kuumin vuosi. Vuoden 2014 yksittäisistä kuukausista ennätyslämpimiä olivat toukokuu, kesäkuu, elokuu, syyskuu, lokakuu ja joulukuu, kun mitataan yhdistettyä maa- ja merialueiden lämpötilaa.

Myös merien lämpötila oli NOAA:n mukaan viime vuonna globaalisti mittaushistorian lämpimin, 0,57 astetta 1900-luvun keskiarvon 16,1 astetta yläpuolella. Yksittäisistä kuukausista seitsemän peräkkäistä kuukautta toukokuusta marraskuuhun olivat merissä ennätyslämpimiä.

Ennen vuotta 2014 valtamerten korkein yksittäisen kuukauden lämpötilojen poikkeama verrattuna 1900-luvun vastaavan kuukauden keskiarvoon oli 0,59 astetta, joka havaittiin kesäkuussa 1998, lokakuussa 2003 ja heinäkuussa 2009. Tämä mittaushistorian kaikkien aikojen ennätys rikkoutui vuonna 2014 peräti kolmesti: kesäkuussa (+0,62 astetta), elokuussa (+0,65 astetta) ja syyskuussa (+0,66 astetta). Itse asiassa jokaisen vuoden 2014 kuukauden aikana toukokuusta marraskuuhun merten lämpötila-anomalia (poikkeama tavanomaisesta eli 1900-luvun ko. kuukausien keskiarvosta) oli yhtä suuri tai suurempi kuin anomaliaennätys ennen vuotta 2014. Maapallon korkea vuoden 2014 keskilämpötila johtuukin suurelta osin merien lämpimyydestä.

Vuonna 2014 maa-alueiden keskilämpötila oli 1,00 astetta 1900-luvun keskiarvon 8,5 astetta yläpuolella. Maa-alueiden lämpötiloissa vuosi 2014 oli mittaushistorian neljänneksi lämpimin.

Maapallon globaali keskilämpötila on kohonnut NOAA:n mukaan 0,06 astetta vuosikymmenessä aikavälillä 1880-2014 ja 0,16 astetta vuosikymmenessä aikavälillä 1970-2014.

Joulukuu 2014 oli 358. peräkkäinen kuukausi, jolloin maapallon keskilämpötila ylitti 1900-luvun keskiarvon. Viimeksi yksittäinen kuukausi on jäänyt 1900-luvun keskiarvon alle helmikuussa 1985.

Myös Nasan tänään julkaistuissa tiedoissa viime vuosi oli lämpötilaston ykkössijalla. Lämpötila ylitti vertailukauden (1951-1980) keskilämpötilan 0,68 asteella. Kaikki mittaushistorian 15 lämpimintä vuotta ovat olleet vuosina 1998-2014. 

Japanin ilmatieteen laitoksen alustavien tietojen mukaan vuosi 2014 oli globaalisti maa- ja merialueet yhdistettyinä vuodesta 1891 alkavan 124-vuotisen mittaushistorian kuumin, 0,27 celsiusastetta vertailukautta (vuosien 1981-2010 keskiarvoa) kuumempi. Kaikki tämän vuosisadan ja -tuhannen 14 ensimmäistä vuotta sijoittuvat 124-vuotisen mittaushistorian 15 lämpimimmän vuoden joukkoon. Maapallon lämpenemistrendi on 0,70 astetta vuosisadassa. Japanin ilmatieteen laitoksen mukaan lämpenemisen syynä ovat ihmiskunnan tuottamat kasvihuonekaasut, mutta tämän pitkän aikavälin lämpenemistrendin päällä näkyy luontainen vaihtelu, joka aiheuttaa ajoittain hitaamman lämpenemisen vuosia tai vuosikymmeniä.

Mistä erot eri tutkimuslaitosten tuloksissa johtuvat?

Eri tutkimuslaitosten tulosten erot johtuvat analyysimenetelmistä (interpolaatio) ja siitä, miten käsitellään niitä maapallon alueita, joilta havaintoja ei ole saatavilla. Tällaiset alueet joko jätetään kokonaan ottamatta huomioon, niillä käytetään apuna satelliittidataa tai sovelletaan kokonaisvaltaista assimilaatiotekniikkaa. Lisäksi sääasema- ja satelliittitietojen vertailu on vaikeaa. Esimerkiksi satelliittidataa käyttävät RSS ja UAH eivät näytä vuoden 2014 olleen niin lämmin kuin maanpinnalta tehdyt mittaukset.

Satelliittimittaukset eivät mittaa suoraan lämpötilaa, vaan eri aallonpituuksilla mitattu säteily muunnetaan matemaattisesti, jolloin saadaan epäsuorasti lämpötila. Nämä satelliittimittaukset eivät siis näytä vuoden olleen niin lämmin suhteessa aikaisempiin vuosiin kuin maanpinnalta tehdyissä lämpötilahavainnoissa on päätelty. Sekä suorien että epäsuorien mittausten virhemarginaalin takia kaikkein lämpimimpiä vuosia ei voikaan laittaa täysin luotettavasti aivan oikeaan järjestykseen.

Suomen Ilmatieteen laitoksen tiedoissa vuoden 2014 on kerrottu olleen vuodesta 1847 alkavan mittaushistorian toiseksi lämpimin. Ilmatieteen laitoksen mukaan Suomen mittaushistorian seitsemän lämpimintä vuotta järjestyksessä lueteltuina ovat 1938, 2014, 1989, 2011, 2000, 1934 ja 2013. Kouvolassa vuosi 2014 oli mittaushistorian neljänneksi lämpimin ja Euroopassa lämpimin ainakin 500 vuoteen.

Lähteet ja lisätietoja

Climate Nexus: 2014 - Putting the hottest year ever in perspective, January 15th, 2015

Goldenberg, Suzanne and Vaughan, Adam: 15 of the hottest spots around the world in 2014, The Guardian, January 16th, 2015

NOAA National Climatic Data Center, State of the Climate: Global Analysis for Annual 2014, published online January 16, 2015, retrieved on January 16, 2015

Reporting Climate Science: RSS data for global temperatures in December, 06.01.2015

Reporting Climate Science: UAH ranks 2014 third warmest year - just, 06.01.2015

14 kommenttia:

Jari Kolehmainen kirjoitti...

Katso runsaasti lisätietoa blogipostauksestani ”Maapallon lämpötilahistoria 1880-2014: Jos olet alle 38-vuotias, et ole elänyt yhtäkään 1900-luvun keskiarvoa viileämpää vuotta”.

Nimetön kirjoitti...

ei pidä paikkansa kuumin vuosi

http://www.dailymail.co.uk/news/article-2915061/Nasa-climate-scientists-said-2014-warmest-year-record-38-sure-right.html

Nimetön kirjoitti...

ei pidä paikkansa kuumin vuosi

http://www.dailymail.co.uk/news/article-2915061/Nasa-climate-scientists-said-2014-warmest-year-record-38-sure-right.html

Jari Kolehmainen kirjoitti...

Hei anonyymi!

Kiitos kommentistasi. Juuri tuon saman asian totean kommentissa 1 linkkinä olevassa uusimmassa (toissapäiväisessä) blogikirjoituksessani:

"Tilastoissa vuosien globaalit keskilämpötilat voidaan ilmoittaa asteen sadas- tai tuhannesosien tarkkuudella. Mittareilla lämpötiloja ei tietenkään ole mitattu näin tarkasti, vaan kyseessä on laskennallinen keskiarvo suuresta määrästä eri mittaustuloksia. Mittaustarkkuuden rajoissa voidaankin sanoa, että vaikka vuosi 2014 tarkkoja lukuarvoja tuijottamalla näyttää olevan mittaushistorian kuumin vuosi, se on itse asiassa jaetulla ykkössijalla vuosien 2010 ja 2005 kanssa, joskin todennäköisimmin ykkössija menee juuri viime vuodelle. NOAA:n mukaan vuosi 2014 oli mittaushistorian lämpimin 48 prosentin todennäköisyydellä. Vastaavasti vuoden 2010 todennäköisyys yltää ykköstilalle on 18 %, vuoden 2005 taas 13 %, vuoden 2013 puolestaan 6 % ja vuoden 1998 vielä 5 %. Nasan tilastoissa puolestaan vuosi 2014 on mittaushistorian kuumin todennäköisyydellä 38 %, 2010 taas 23 %, 2005 vielä 17 % ja 1998 puolestaan 4 %."

Myös tässä alkuperäisessä tekstissäni on pohdittu samaa asiaa:

"Monte Carlo -menetelmällä laskettuna ja olettaen kaikkien aikasarjan (1880-2014) vuosien olevan riippumattomia, on 48 %:n todennäköisyys, että vuosi 2014 oli mittaushistorian kuumin ja 90,4 %:n todennäköisyys, että se oli yksi viidestä kuumimmasta vuodesta. Kymmenen kuumimman vuoden joukkoon se sijoittuu 99,2 %:n todennäköisyydellä ja 20 kuumimman vuoden joukkoon 100%:n todennäköisyydellä. Sadan prosentin todennäköisyydellä vuosi 2014 oli myös 1900-luvun keskiarvoa kuumempi ja vuosien 1981-2010 keskiarvoa kuumempi. Viime vuosi siis ehkä oli vuodesta 1880 alkavan mittaushistorian kuumin vuosi."

Käytin sanaa ehkä. Vuosi 2014 on paras ehdokas lämpimimmäksi vuodeksi, mutta täysin varmaa ei ole, että juuri 2014 olisi mittaushistorian kaikkein lämpimin vuosi. Joka tapauksessa se yltää lämpimien vuosien listalla mitali- tai vähintäänkin pistesijoille.

Saatavissa olevan tiedon perusteella vuosi 2014 oli mittaushistorian lämpimin, mutta saatavilla olevasta tiedosta asiaa ei siis voi päätellä täysin varmasti, koska mittaustarkkuus asettaa omat rajansa. Mikään muu vuosi ei nouse yhtä varmasti (Nasalla 38 %:n ja NOAA:lla 48 %:n varmuus) lämpimimmäksi vuodeksi.

M. Kinnunen kirjoitti...

Ei kannata välittää nimettömistä nettikirjoittelijoista, jotka yrittävät kaikin keinoin asettaa ilmastonmuutosta kyseenalaiseksi. Nämä denialistit syyttävät koko ilmastonmuutosta huijaukseksi, vääristelyksi, valheeksi, uskonnoksi ja salaliitoksi. Taitaa todellisuudessa denialisteilla olla keltaiset nesteet housussa, kun kaikki lämpömittaukset, ennätykset ja todennäköisyydet yhä selvemmin todistavat ihmislajin aiheuttavan ilmastonmuutosta. Lämpömittauksia on tehty systemaattisesti 1880-luvulta alkaen, mutta epäsuorat proxy-aineistot, joissa lämpötila on selvitetty muuten kuin suorilla lämpömittauksilla, osoittavat maapallon olevan nyt kuumin vähintäänkin 5000 vuoteen. Ai niin, denialistit tietysti huutavat nyt, että epäsuorat proxy-aineistot ovat epäluotettavia. Samaan hengenvetoon denialistit kiljuvat, ettei nykyinen lämpeneminen ole mitään ihmeellistä, koska onhan maapallo ollut (epäsuorien proxy-aineistojen mukaan!) 100 miljoonaa vuotta sitten paljon lämpimämpi kuin nykyään. Valitaan siis rusinat pullasta. Proxy-aineistot kelpaavat silloin, kun ne tukevat omaa näkemystä.

Siteeraan lopuksi Seppo Ahtia Apu-lehdestä 9/10/2014: 'En ole sosiaalisen median käyttäjä, mutta joskus katselen keskustelupalstoja. Sitä jää pohtimaan, että ovatko ihmiset oikeasti noin tyhmiä ja kaikki ymmärretään väärin vai ovatko ne kokopäiväisiä trollaajia ja tahallaan ymmärretään väärin?'

Jari Kolehmainen kirjoitti...

Tässä keskustelussa mittaushistorian lämpimimmästä vuodesta on huomattava se, että emme voi realistisesti sanoa, että jokin muu vuosi kuin 2014 olisi mittaushistorian lämpimin. Vuoden 2014 kohdalla nuo prosentteina ilmoitetut todennäköisyydet olla lämpimin vuosi ovat kaikkein korkeimmat, selvästi korkeammat kuin seuraavaksi kuumimmilla vuosilla.

Kuitenkin tilastotieteellisesti laskettuna Nasan tilastojen lämpimimmät vuodet 2014 (+0,675 astetta verrattuna vertailukauden 1951-1980 keskiarvoon), 2010 (+0,661 astetta) ja 2005 (+0,651 astetta) sijoittuvat jaetulle ensimmäiselle sijalle lämpimimpien vuosien tilastossa, koska erot ovat niin pieniä.

Tilanne on hieman sama kuin vaaligallupeissa tutkittaessa puolueiden tai yksittäisten ehdokkaiden kannatusta. Puolueet ja ehdokkaat asetetaan järjestykseen, vaikka virhemarginaalin rajoissa kaikkien järjestys ei ole täysin varma. Tilannetta voi verrata myös juoksukilpailuun, jossa mitalit jaetaan maalikamerakuvan perusteella, vaikka kaikilla mitalisteilla on sama aika. Mittaustarkkuuden rajoissa eroa ei löydy, mutta maalikamerakuvan perusteella juoksijat voidaan asettaa järjestykseen, vaikkei järjestys ole täysin varma (osa ihmisistä voi tulkita maalikameran kuvaa eri tavoin).

Uutinen mittaushistorian kuumimmista vuosista olisi voitu otsikoida myös näin: ”2014, 2010 ja 2005 ovat 135-vuotisen mittaushistorian kuumimmat vuodet”. Otsikko olisi samalla tähdentänyt sitä, ettei yksittäisellä ennätysvuodella ole niin suurta merkitystä kuin sillä, että kaikki ennätykset sijoittuvat mittaushistorian loppupäähän. Pitkän aikavälin trendi on yksittäisiä vuosia ratkaisevampi. Toisaalta vuosi 2014 erottuu näistä laskennallisesti mittaushistorian kuumimmaksi vuodeksi (samaan tapaan kuin puolue tai ehdokas gallupissa), vaikkei ero seuraavaan olekaan mittaustarkkuuden rajoissa täysin varma.

Vastaavasti tilastollisesti analysoituna Nasan lämpötilastoissa jaetulle neljännelle tilalle (tai sijoille 4-10) sijoittuvat kaikki seuraavat vuodet: 2007 (+0,619), 1998 (+0,607), 2002 (+0,603), 2013 (+0,596), 2009 (+0,589), 2003 (+0,589) ja 2006 (+0,587).

Jos kuvitellaan globaalin keskilämpötilan nousevan siten, että jokainen tuleva vuosi on todellisuudessa keskimäärin 0,05 astetta edellistä vuotta lämpimämpi ja mittaustarkkuuden rajat ovat +/-0,05 astetta, maapallo lämpenisi peräti viisi astetta sadassa vuodessa. Silti yhtäkään vuotta ei voisi julistaa kiistatta mittausten lämpimimmäksi vuodeksi. Yksittäisten lämpöennätysten sijaan ratkaisevaa onkin lämpenemistrendin jatkuminen. Tarkemmin vuotta 2014 on analysoitu tässä linkissä.

Myös Berkeley Earth laskee vuoden 2014 olevan mittaushistorian kuumin, 0,596 astetta yli vertailukauden (1961-1990) keskiarvon, kun maa- ja merialueet yhdistetään. Virhemarginaali tässä luvussa kuitenkin on +/-0,049 astetta, joten mittaustarkkuuden rajoissa vuodet 2014, 2010 ja 2005 sijoittuvat jaetulle ensimmäiselle sijalle (tai todellisuudessa siis johonkin järjestykseen sijoille 1-3, jos vuosien erot pystyttäisiin riittävän luotettavasti erottelemaan). Todellisuudessa vuodet 2014, 2010 ja 2005 tuskin ovat olleet täsmälleen yhtä lämpimiä. Paras ehdokas lämpimimmäksi vuodeksi on 2014.

Jari Kolehmainen kirjoitti...

Tuo em. laskelma 0,05 asteen lämpenemisestä per vuosi ja siitä, ettei sadankaan vuoden jälkeen yhtäkään vuotta voi julistaa kiistatta lämpimimmäksi, edelyttää tietenkin lämpenemisen olevan melko tasaista. Jos yksittäinen vuosi on hyvin lämmin voimakkaan El Niñon vaikutuksesta, vuosi tietenkin hetkellisesti nousee kiistatta lämpötilastojen ykköseksi. Pian se ei kuitenkaan enää erotu uusista, entistä lämpimämmistä vuosista ja jää jopa niitä viileämmäksi. Näin on käynyt jo nyt esimerkiksi "Super-El Niñon" 1997-1998 lämmittämälle vuodelle 1998.

Tarkennan myös tätä virkettäni: "Tässä keskustelussa mittaushistorian lämpimimmästä vuodesta on huomattava se, että emme voi realistisesti sanoa, että jokin muu vuosi kuin 2014 olisi mittaushistorian lämpimin." Paremmin se kuuluu näin: "Tässä keskustelussa mittaushistorian lämpimimmästä vuodesta on huomattava se, että emme voi realistisesti sanoa, että jokin muu yksittäinen vuosi kuin 2014 olisi mittaushistorian lämpimin."

On realistisempaa sanoa, että "vuosi 2014 oli mittaushistorian lämpimin" kuin sanoa, että "vuosi 2010 oli mittaushistorian lämpimin". Kuitenkin myös väite vuoden 2014 ennätyslämpimyydestä voi siis mennä pieleen, mutta joka tapauksessa vuosi 2014 sijoittuu mittaushistorian kolmen lämpimimmän vuoden joukkoon. Vielä huomattavasti todennäköisemmin pieleen menee väite vuoden 2010 ennätyslämpimyydestä, vaikka 2010 on Nasan ja NOAA:n mukaan toiseksi paras ehdokas globaalisti ennätyslämpimäksi vuodeksi.

Jari Kolehmainen kirjoitti...

Eilisiltana Mashable näkyy julkaisseen hyvän selityksen siitä, mitä nämä todennäköisyysprosentit vuoden 2014 ennätyslämpimyydestä tarkoittavat. Seuraavassa referoin artikkelin keskeisimpiä kohtia.

Nasan GISS-johtaja Gavin Schmidt sanoo, että tietenkin globaalissa lämpötiladatassa on jonkin verran epävarmuutta, minkä Nasa on pitkään myöntänyt. Mutta vaikka nämä epävarmuustekijät otetaan huomioon, tiedot edelleen osoittavat, että 2014 oli todennäköisesti lämpimin vuosi.

”Kukaan ei kiistä, että on olemassa epävarmuutta arvioitaessa maailman keskilämpötila-anomaliaa – [mittausten] alueellinen kattavuus, mittausmenetelmien muuttuminen ajan myötä, sääasemien paikan muuttaminen jne. – ja arvioimme, että yksittäisen vuoden tulokseen liittyy plus-miinus 0,05 celsiusasteen epävarmuus eli 0,09 fahrenheitastetta”, Schmidt sanoi sähköpostitse.

”2014 ON lämpimin vuosi GISTEMP-, NOAA- ja Berkeley Earth -analyyseissä”, hän sanoi viitaten eri tutkijaryhmien erillisiin aineistoihin, mukaan lukien hänen oman tutkimuskeskuksensa nimellä ”GISTEMP” tunnettu aineisto.

Schmidt sanoi, että on huomattavasti luotettavampaa - joskaan ei täysin varmaa - että 2014 on lämpimämpi vuosi verrattuna vuoteen 2010, joka oli edellinen ennätyksen haltija GISTEMP-aineistossa.

Schmidt jatkoi: ”On todennäköisesti ollut lämpimin vuosi maapallolla. Tarkkoja arvioita todennäköisyydestä [että 2014 oli mittaushistorian lämpimin vuosi] on vaikea laskea, vaikka yksinkertainen laskelmamme - olettaen, etteivät virheet korreloi vuodesta toiseen - viittaa ~38 %:iin, [joka on] noin puolitoista kertaa enemmän kuin 2010”, hän sanoi. ”Samoilla oletuksilla todennäköisyys, että 2014 oli lämpimämpi kuin 2010, on noin 60 %.”

Schmidt sanoi, että epävarmuustekijöistä ”ilmiselvästi ja selkeästi keskusteltiin Nasan/NOAA:n tiedotustilaisuudessa perjantaina.” Hän viittasi toimittajille ja yleisölle esitettyyn diaan sekä lehdistötilaisuuden äänitallenteeseen, jossa vuoden 2014 mahdollisuutta olla lämpimin vuosi käsitellään noin kohdassa 13:47.

Ashvillen kansallisen ilmastotietokeskuksen (National Climatic Data Center) ilmastontutkimusjaoksen johtaja Deke Arndt Pohjois-Carolinasta kertoi, että lukuisat bloggaajat ja toimittajat olivat tulkinneet virheellisesti hänen virastonsa luonnehdinnan epävarmuudesta.

Arndt sanoo, että monet toimittajat ja erityisesti skeptikkobloggaajat tekevät perusvirheen tulkitessaan sitä, mitä virhemarginaali (luotettavuusraja) merkitsee.

”Koko toimittajayhteisölle, hyväntahtoisille kollegoille ja bloggaajille tekisi hyvää muistaa, että virhemarginaalilla on oma muotonsa”, Arndt sanoi.

Virhemarginaali ”EI tarkoita sitä, että jokainen lämpötila ilmoitetun alueen sisällä olisi yhtä todennäköinen”, Arndt sanoo.

”Se selvästi ja epäilyksettä tarkoittaa jotain perustavanlaatuisesti muuta. Gavinin dia esityksestä näyttää tämän melko kauniisti”, hän sanoi.

Jari Kolehmainen kirjoitti...

Ilmastoskeptikoiden keinona on liioitella tieteellistä epävarmuutta (joka tosin jossakin määrin on aina olemassa). Näin saadaan peiteltyä sitä, mitä todella tiedetään. Todellisuudessa vuosi 2014 on 1,5-3 kertaa (toiseksi lämpimintä) vuotta 2010 todennäköisemmin mittaushistorian lämpimin vuosi, vaikka epävarmuustekijät otetaan huomioon. On siis hyvin kohtuullista pitää vuotta 2014 mittaushistorian kuumimpana, mikä lienee tärkein ilmastouutinen pitkään aikaan. Samalla täytyy kuitenkin muistaa se, että paljon tärkeämpää on pitkällä aikavälillä näkyvä lämpenemistrendi kuin yksittäisen vuoden ennätys.

Lue lisää täältä:

The Washington Post 23.1.2015
Dot Earth 21.1.2015
Real Climate 23.1.2015

Jari Kolehmainen kirjoitti...

Tänään brittiläinen ilmatieteen laitos Met Office on kertonut vuoden 2014 olleen maailmanlaajuisesti yksi mittaushistorian kuumimmista. Tieto perustuu MetOfficen ja Itä-Anglian yliopiston (the University of East Anglia) ilmastontutkimusyksikön (CRU) HadCRUT4-aineistoon.

Vuoden 2014 anomalia eli poikkeama vertailukauden (1961-1990) keskimääräisestä lämpötilasta oli +0,563 astetta, mikä on lähes sama kuin aiemmalla ennätysvuodella 2010 (+0,555 astetta). Vuoden 2014 globaalin keskilämpötilan anomalia sijoittuu 95 prosentin todennäköisyydellä välille +0,56 plus/miinus 0,1 astetta.

Virhemarginaalin vuoksi on mahdotonta laittaa yksittäisiä vuosia täysin varmaan lämpimyysjärjestykseen. Voimme kuitenkin sanoa luotettavasti, että vuosi 2014 kuuluu mittaushistorian kymmenen kuumimman vuoden joukkoon ja on lisänä kahden viime vuosikymmenen lähes ennätyskuumille lämpötiloille. Nämä lämpötilat olisivat Met Officen tutkimuksen mukaan erittäin epätodennäköisiä ilman ihmiskunnan vaikutusta ilmastoon.

Tällä viikolla myös Maailman ilmatieteen järjestö WMO julkistaa vuodesta 2014 omat päätelmänsä, joissa yhdistetään Nasan, NOAA:n ja Met Officen mittaukset.

Jari Kolehmainen kirjoitti...

Helmikuu 2014 – tammikuu 2015 oli globaalisti mittaushistorian lämpimin kaikista 12 kuukauden jaksoista.

Jari Kolehmainen kirjoitti...

Ajanjakso maaliskuun 2014 alusta helmikuun 2015 loppuun oli mittaushistorian tähän mennessä globaalisti lämpimin 12 kuukauden jakso (Nasa, 12 kuukauden liukuva keskiarvo).

Jari Kolehmainen kirjoitti...

Vuosi 2014 oli Keski-Englannissa vuodesta 1659 alkavan mittaushistorian (maailman pisin lämpötilamittaussarja) lämpimin. Juuri julkaistun tutkimuksen mukaan ihmiskunnan aiheuttama ilmastonmuutos on lisännyt tällaisen ennätyslämpimän vuoden todennäköisyyden 90 prosentin luotettavuudella ainakin 13-kertaiseksi. Lähde: Environmental Research Letters 1.5.2015

Jari Kolehmainen kirjoitti...

Mittaushistorian 10 lämpimintä vuotta NOAA:n päivitetyn aineiston mukaan. Linkissä myös verrataan vanhan ja uuden aineiston tuloksia.