torstai 19. huhtikuuta 2007

Metropolivauva vailla metropolia?

Lehtien otsikoiden mukaan keskiviikkona 18.4.2007 Suomeen syntyi metropolivauva, millä tarkoitetaan pääkaupunkiseudun (Helsinki, Vantaa, Espoo, Kauniainen) miljoonatta asukasta. Mutta missä on se metropoli?

Perinteisessä määritelmässä metropoli on tarkoittanut miljoonakaupunkia, "maailmankaupunkia", jossa (lähiöalueet mukaan luettuna) on vähintään miljoona asukasta. Tämän perinteisenkään määritelmän mukaan pääkaupunkiseutu ei ole metropoli, koska se koostuu neljästä eri kaupungista.

Kaiken lisäksi kansainvälisesti on puhuttu jopa siitä, pitäisikö metropolin asukaslukuraja nostaa jopa kymmeneen miljoonaan, sillä metropoleja alkaa olla jo pilvin pimein.

Pääkaupunkiseudustamme voidaan kyllä nyt käyttää nimitystä "metropolialue" tai "metropoliseutu", mutta oikeaa metropolia siitä ei saa tekemälläkään.

"Metropolivauva" sai lahjaksi ilmaisen matkustusoikeuden pääkaupunkiseudun joukkoliikennevälineissä 12-vuotiaaksi asti. Mielestäni tällainen "lahja" pitäisi antaa kaikille ihmisille eliniäksi. Se ratkaisisi monta ongelmaa tai ainakin vähentäisi niitä: ilmastonmuutoksen torjumisen vaikeus, huono ilmanlaatu, liikennemelu, ruuhkat, pysäköintiongelmat, joukkoliikenteen käyttäjäkato erityisesti syrjäseuduilla, työttömien tai vanhusten liikkumisongelmat...

TV2:n Ilmastonmuutos-illassakin tiistaina puhuttiin kovasti vain siitä, että hyväkuntoisetkin bensa-autot pitäisi Hjallis Harkimon esimerkin mukaisesti vaihtaa ekologisempiin biopolttoaineautoihin. Tämäkin taitaa olla sitä nykyistä kulutushysteriaa. Aina pitää vain hankkia uutta! Kyllä tietysti biopolttoainetta käyttävän ekoauton hankinta on järkevää silloin, kun auton vaihto oikeasti on tarpeellista ja ajankohtaista. Uuden auton tuottaminen kuitenkin kuluttaa niin paljon luonnonvaroja ja tuottaa niin paljon saasteita, että varmaan loppujen lopuksi on ekologisempaa käyttää se vanha Lada loppuun kuin ostaa neljän vuoden välein iso ja hienoa "ekoauto"!

Nykyistä kulutushysteriaa, ainaista muodin seuraamista ja siitä luopumisen vaikeutta käsittelee myös suosikikseni noussut Muumi-sarjakuvien jakso, jossa Niiskuneiti pohtii asioita:

"Askeetikko on oikeassa. Tähänastinen elämäni on ollut pelkkää haihattelua. Tästä lähtien pukeudun pelkkään säkkiin! Minkähän värisiä säkkikankaita on olemassa?"

Leskenlehtien, voikukkien, tulppaanien ja leppäkerttujen keskellä 19.4.2007,

J

Ei kommentteja: