Suomen kesän 2026 sääennuste kahdeltatoista eri tutkimuslaitokselta

Olen koonnut luettavaksenne kahdentoista kansainvälisen tutkimuslaitoksen vuodenaikaisennusteet Suomen kesän 2026 säästä. Näyttää siltä, että Suomeen olisi tulossa vähän keskimääräistä lämpimämpi kesä. Vuodenaikaisennusteet kuitenkin ovat nykytietämyksellä vielä kokeiluasteella. Siksi ennusteisiin ei kannata luottaa liikaa, vaikka viime vuosina kolmen kuukauden ennusteet ovatkin nyt päättynyttä talvea lukuun ottamatta toimineet melko hyvin, itse asiassa usein kuukausiennusteita paremmin. 

Viimeisimmän vuoden aikana on koettu monia sääennätyksiä

Kesällä 2025 Suomessa mitattiin ennätyksellisen pitkä yli 30 asteen päivien putki, kun jossakin päin Suomea oli näin korkeita lämpötiloja peräti 22 peräkkäisenä päivänä. Kyseessä on pisin peräkkäisten 30 asteen päivien jakso Suomessa vuodesta 1961 alkavissa vertailukelpoisissa tilastoissa.

Lapissa koettiin viime kesänä mittaushistorian pisin helleputki. Kaikkiaan heinäkuussa 2025 oli 23 hellepäivää, kun hellepäivällä tarkoitetaan päivää, jolloin ylin lämpötila nousee jossakin päin Suomea yli 25,0 asteeseen. Tämä on seitsemän päivää yli heinäkuun pitkäaikaisen keskiarvon. Helleputki alkoi 11. heinäkuuta ja jatkui kuukauden loppuun asti. Esimerkiksi Ylitornion Meltosjärven ja Sodankylän Tähtelän havaintoasemilla oli hellettä koko tämän putken ajan. Yli 25 asteen lämpötilat jatkuivat myös elokuun puolelle, ja näillä kummallakin mittausasemalla yhtenäinen (vuorokauden maksimilämpötilojen) helleputki kesti Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan kaikkiaan 26 peräkkäistä päivää. Tämä on Lapin pisin helleputki vuodesta 1961 alkavissa vertailukelpoisissa tilastoissa (Tähtelästä on jonkinlaista mittausdataa vuodesta 1908 alkaen). Koko Suomen ennätys on 31 päivää Kouvolan Anjalasta vuodelta 2021.

Usein helteen raja-arvona pidetään 25 astetta. Helleaalto voidaan määritellä myös niin, että se on vähintään kolmen peräkkäisen päivän jakso, jolloin lämpötila ylittää aluekohtaisen äärimmäisen lämpötilan raja-arvon. Äärimmäinen lämpötila puolestaan tarkoittaa päivän lämpötilaa, joka ylittää tilastollisen kynnysarvon (90. persentiili eli arvo, jonka alapuolelle jää jakaumassa 90 prosenttia tapauksista) pitkän aikavälin (1981–2010) havaintojen perusteella. Näinkin laskettuna Sodankylän helleaalto kesti 26 vuorokautta. Tämä on Ilmatieteen laitoksen tutkija Mika Rantasen mukaan Lapin ja tällä menetelmällä laskettuna ehkä myös koko Suomen mittaushistorian pisin helleaalto.

Talven 2025-2026 keskilämpötila oli koko Suomessa pitkäaikaista keskiarvoa (vuodet 1991–2020) kylmempi. Suuressa osassa Suomea oli noin kaksi astetta keskimääräistä kylmempää ja Lapissa jopa 2–5 astetta pitkäaikaista keskiarvoa kylmempää. Ennätyksellisen kylmää ei kuitenkaan ollut. Sen sijaan maaliskuu oli ennätyksellisen lämmin. Maaliskuun keskilämpötila Suomessa oli ensimmäistä kertaa mittaushistoriassa nollan yläpuolella.

Viimeisimmän vuoden aikana on siis koettu hyvin vaihtelevia sääoloja. Tähän blogikirjoitukseen olen kerännyt tietoja siitä, miltä kesän 2026 sää näyttää 12 kansainvälisen ennusteen mukaan.

NOAA/NWS: Suomen kesä ja syksy 0,5-2 astetta keskimääräistä lämpimämpiä, kesäkuukausista tavanomaiseen verrattuna lämpimin ja vähäsateisin on kesäkuu

Yhdysvaltaisen NOAA/NWS:n ennusteet ulottuvat kaikista pisimmälle. Aivan tuoreen ennusteen mukaan toukokuun alun ja joulukuun lopun välisistä kolmen kuukauden jaksoista kaikki ovat Suomessa 0,5-2 astetta ajankohdan pitkäaikaisia keskiarvoja lämpimämpiä. Tavanomaiseen verrattuna kaikkein lämpimin on touko-heinäkuu, jolloin koko Suomessa on 1-2 astetta keskimääräistä lämpimämpää. Kesä-elokuussa tilanne jatkuu muuten samana, mutta Länsi-Suomen poikkeama jää 0,5-1 asteeseen. Muilla kolmen kuukauden jaksoilla Pohjois-Suomessa on edelleen 1-2 astetta keskimääräistä lämpimämpää, Etelä-Suomessa 0,5-1 astetta keskimääräistä lämpimämpää.

Toukokuun alusta lokakuun loppuun ulottuvalla jaksolla yksittäisistä kuukausista tavanomaiseen verrattuna lämpimimpiä ovat toukokuu ja kesäkuu, joiden kummankin keskilämpötila on Suomessa 1-2 astetta korkeampi kuin ajankohdan tavanomainen keskiarvo. Tavanomaiseen verrattuna viilein on tämänhetkisen ennusteen mukaan lokakuu, jolloin lähes koko Suomen lämpötilapoikkeama jää 0,5-1 asteeseen, Lounais-Suomessa ehkä tämän allekin.

Kolmen kuukauden jaksojen sademäärät ovat lähellä tavanomaista. Lähinnä touko-heinäkuussa ja kesä-heinäkuussa aivan Suomen etelärannikolla saattaa olla keskimääräistä vähäsateisempaa.

Yksittäisten kuukausien sademäärätarkastelussa tavanomaiseen verrattuna kuivimmalta vaikuttaa kesäkuu ja sateisimmalta lokakuu.

NOAA/NWS:n ennusteet päivittyvät jatkuvasti edellä oleviin linkkeihin.

IRI: Varsinkin loppukesä keskimääräistä lämpimämpi mutta paikoin ehkä myös keskimääräistä sateisempi

IRI:n (International Research Institute for Climate and Society, Earth Institute, Columbia University) tällä viikolla julkaistun vuodenaikaisennusteen mukaan touko-heinäkuun jakso on koko Suomessa keskimääräistä lämpimämpi, varmimmin Pohjois- ja Itä-Suomessa. Sama tilanne jatkuu myös kesä-elokuussa, joskaan keskimääräistä lämpimämmän sään todennäköisyydet eivät enää ole aivan yhtä suuret kuin edellisellä kolmen kuukauden jaksolla. Kaikista suurimmat todennäköisyydet keskimääräistä lämpimämmälle säälle ovat kuitenkin loppukesällä ja syksyllä, siis heinä-syyskuussa ja varsinkin elo-lokakuussa.

Sademäärissä ei näytä olevan suurta poikkeamaa tavanomaisesta. Jos jotakin poikkeamaa on, todennäköisyys keskimääräistä sateisemmalle säälle on suurempi kuin keskimääräistä kuivemmalle säälle, varsinkin elo-lokakuussa. Kesä-elokuussa ja heinä-syyskuussa aivan länsirannikolla on kuitenkin pieniä viitteitä keskimääräistä vähäsateisemmasta säästä.

Suomen ulkopuolelta mielenkiintoinen havainto on se, että erityisesti Turkkiin ennustetaan kaikille kolmen kuukauden jaksoille keskimääräistä sateisempaa säätä.

ECMWF: Kesä 0,5-1 astetta keskimääräistä lämpimämpi ja Lapissa paikoin keskimääräistä sateisempi

Euroopan keskipitkien ennusteiden keskuksen (ECMWF) mukaan kaikki kolmen kuukauden jaksot (touko-heinäkuu, kesä-elokuu, heinä-syyskuu) ovat Suomessa 0,5-1 astetta keskimääräistä lämpimämpiä.

Myös yksittäiset kuukaudet ovat 0,5-1 astetta keskimääräistä lämpimämpiä, paitsi toukokuu 1-2 astetta keskimääräistä lämpimämpi.

Kolmen kuukauden jaksojen sademäärät ovat lähinnä Lapissa vähän keskimääräistä suurempia. Heinä-syyskuussa Etelä-Suomessa voi kuitenkin olla keskimääräistä vähäsateisempaa.

ECMWF:n ennustetta on analysoitu Ilmatieteen laitoksen sivulla, jossa on luettavissa myös tarkempi kuukausiennuste.

Italian ilmatieteen laitos: Etelä-Suomessa 1-2 astetta keskimääräistä lämpimämpi ja Pohjois-Suomessa 0,5-1 astetta keskimääräistä lämpimämpi kesä

Italian ilmatieteen laitoksen (CMCC) ennusteessa touko-heinäkuu ja kesä-elokuu ovat Etelä-Suomessa 1-2 astetta keskimääräistä lämpimämpiä ja Pohjois-Suomessa 0,5-1 astetta keskimääräistä lämpimämpiä. Heinä-syyskuussa koko Suomessa on 0,5-1 astetta keskimääräistä lämpimämpää.

Yksittäisistä kuukausista toukokuu on koko Suomessa 1-2 astetta keskimääräistä lämpimämpi. Kesäkuu ja heinäkuu ovat Etelä-Suomessa 1-2 astetta keskimääräistä lämpimämpiä ja Pohjois-Suomessa 0,5-1 astetta keskimääräistä lämpimämpiä. Elo- ja syyskuu ovat koko Suomessa 1-2 astetta keskimääräistä lämpimämpiä. 

Sademäärät ovat kaikilla kolmen kuukauden jaksoilla tavanomaisia. Jos jotakin poikkeamaa näkyy, todennäköisemmin on keskimääräistä kuivempaa kuin keskimääräistä sateisempaa.

Ranskan ilmatieteen laitos: Kesä juuri ja juuri keskimääräistä lämpimämpi

Ranskan ilmatieteen laitoksen (Meteo France) mukaan touko-heinäkuu ja kesä-elokuu ovat suuressa osassa Suomea 0-0,5 astetta keskimääräistä lämpimämpiä, joskin Etelä-Suomessa ja aivan pohjoisimmassa Lapissa poikkeama voi nousta 0,5-1 asteeseen. Heinä-syyskuussa koko Suomessa on 0,5-1 astetta keskimääräistä lämpimämpää.

Yksittäisistä kuukausista erityisesti toukokuu ja syyskuu ovat keskimääräistä lämpimämpiä, kun lähes koko Suomen poikkeama keskimääräisestä kohoaa 0,5-1 asteeseen, paikoin enemmänkin. Sen sijaan kesäkuu ja heinäkuu ovat suurimmassa osassa Suomea lämpötiloiltaan täysin tavanomaisia, joskin heinäkuussa eteläisimmässä Suomessa voi olla 0,5-1 astetta keskimääräistä lämpimämpää. Elokuussa Etelä-Suomessa on 0,5-1 astetta keskimääräistä lämpimämpää ja Keski- sekä Pohjois-Suomessa 0-0,5 astetta keskimääräistä lämpimämpää.

Sademäärät ovat kaikilla kolmen kuukauden jaksoilla lähellä tavanomaista, vaikkakin touko-heinäkuussa ja kesä-elokuussa Etelä-Suomessa on mahdollisuus keskimääräistä kuivempaan säähän. Sama pätee myös yksittäisiin kuukausiin.

Kanadan ilmatieteen laitos: Lähes koko Suomessa 1-2 astetta keskimääräistä lämpimämpi kesä

Kanadan ilmatieteen laitos (ECCC) arvioi, että kaikki kolmen kuukauden jaksot (touko-heinäkuu, kesä-elokuu, heinä-syyskuu) ovat Suomessa 1-2 astetta keskimääräistä lämpimämpiä.

Myös yksittäiset kuukaudet toukokuusta elokuuhun ovat koko Suomessa noin 1-2 astetta keskimääräistä lämpimämpiä. Toukokuussa Itä-Suomessa voi olla paikoin jopa yli 2 astetta keskimääräistä lämpimämpää. Syyskuussakin Länsi-Lapissa ja Etelä-Suomessa on 1-2 astetta ja muualla 0,5-1 astetta keskimääräistä lämpimämpää.

Sademäärät vaihtelevat alueellisesti suuresti touko-heinäkuussa. Kesä-elokuussa eteläisimmässä Suomessa ja heinä-syyskuussa suurimmassa osassa Suomea on ajankohdan pitkäaikaisiin keskiarvoihin verrattuna kuivempaa.

Yksittäisistä kuukausista tavanomaiseen verrattuna sateisin on toukokuu, erityisesti Itä-Lapissa, ja kuivin syyskuu. 

Japanin ilmatieteen laitos: Kesä koko Suomessa 0,5-1 astetta keskimääräistä lämpimämpi ja paikoin keskimääräistä sateisempi

Japanin ilmatieteen laitos ennustaa, että lämpötilat ovat kaikilla kolmen kuukauden jaksoilla (touko-heinäkuu, kesä-elokuu, heinä-syyskuu) lähes koko Suomessa noin 0,5-1 astetta keskimääräistä lämpimämpiä, touko-heinäkuussa ehkä enemmänkin.

Yksittäistä kuukausista toukokuu ja kesäkuu ovat lähes koko Suomessa 1-2 astetta keskimääräistä lämpimämpiä. Sen sijaan heinäkuussa Etelä- ja Keski-Suomen lämpötiloissa ei näy mitään poikkeamaa tavanomaiseen verrattuna. Pohjois-Suomessa on silloin 0,5-1 astetta keskimääräistä lämpimämpää. Elokuussa Etelä-Suomessa on 0-0,5 ja Pohjois-Suomessa 0,5-1 astetta keskimääräistä lämpimämpää. Syyskuussa koko Suomessa on 0,5-1 astetta keskimääräistä lämpimämpää.

Kolmen kuukauden jaksojen sademäärät ovat Lappia lukuun ottamatta keskimääräistä suurempia, varsinkin heinä-syyskuussa. 

Yksittäisistä kuukausista tavanomaiseen verrattuna sateisin on elokuu, jolloin Lapissakin voi olla keskimääräistä sateisempaa. Sen sijaan syyskuussa aivan eteläisimmässä Suomessa saattaa olla kesimääräistä kuivempaa.

Saksan ilmatieteen laitos: Kesä Suomessa 0,5-1 astetta keskimääräistä lämpimämpi, paitsi rannikoilla ja syyskuussa kaikkialla 1-2 astetta keskimääräistä lämpimämpää

Saksan ilmatieteen laitoksen (DWD) ennusteessa kaikki kolmen kuukauden jaksot (touko-heinäkuu, kesä-elokuu, heinä-syyskuu) ovat suurimmassa osassa Suomea 0,5-1 astetta keskimääräistä lämpimämpiä, mutta eteläisimmässä Suomessa ja länsirannikolla on 1-2 astetta keskimääräistä lämpimämpää.

Myös yksittäisinä touko-elokuun kuukausina meren rannikkoalueet ovat Suomessa 1-2 astetta keskimääräistä lämpimämpiä, kun suurimmassa osassa Suomea poikkeama jää 0,5-1 asteeseen. Syyskuussa koko Suomessa on 1-2 astetta keskimääräistä lämpimämpää.

Kaikkien kolmen kuukauden jaksojen sademäärät ovat tavanomaisia. Yksittäisistä kuukausista keskimääräiseen verrattuna sateisin on joulukuu, kun taas helmikuussa voi olla keskimääräistä vähäsateisempaa.

Yhdysvaltojen kansallinen ilmatieteen laitos: Kesä Suomessa 1-2 astetta keskimääräistä lämpimämpi, paitsi rannikoilla viileämpää 

Yhdysvaltojen kansallinen ilmatieteen laitos (NCEP) arvioi, että kaikki kolmen kuukauden jaksot (touko-heinäkuu, kesä-elokuu, heinä-syyskuu) ovat suurimmassa osassa Suomea 1-2 astetta keskimääräistä lämpimämpiä. Kesä-elokuussa ja heinä-syyskuussa rannikkoalueet ja läntisin Suomi voivat kuitenkin olla vähän viileämpiä. Rannikoiden osalta tilanne on siis täysin päinvastainen Saksan ilmatieteen laitoksen ennusteisiin verrattuna.

Yksittäisistä kuukausista tavanomaiseen verrattuna lämpimin on toukokuu, jolloin Etelä-Suomessa on 1-2 astetta ja Pohjois-Suomessa yli 2 astetta keskimääräistä lämpimämpää. Kesä- ja heinäkuussa lähes koko Suomessa on 1-2 astetta keskimääräistä lämpimämpää, mutta erityisesti heinäkuussa rannikot jäävät viileämmiksi. Elokuussa lämpötilapoikkeama vaihtelee rannikoiden täysin tavanomaisesta tai jopa tavanomaista viileämmästä Itä-Lapin 1-2 astetta keskimääräistä lämpimämpään säähän. Syyskuu on melko samankaltainen, mutta 1-2 astetta keskimääräistä lämpimämmän sään alue laajenee koko Lappiin ja koko Itä-Suomeen.

Sademäärät ovat kaikilla kolmen kuukauden jaksoilla aivan rannikkoalueilla keskimääräistä pienempiä, muualla tavanomaisia. Yksittäisistä kuukausista tavanomaiseen verrattuna vähäsateisin on toukokuu.

Britannian ilmatieteen laitos: Alkukesä tavanomaiseen verrattuna loppukesää lämpimämpi, yksittäisistä kuukausista keskimääräiseen verrattuna lämpimintä heinäkuussa

Britannian ilmatieteen laitoksen (Met Office) ennusteessa kaikki kolmen kuukauden jaksot (touko-heinäkuu, kesä-elokuu, heinä-syyskuu) ovat Suomessa vähintään 0,5-1 astetta keskimääräistä lämpimämpiä. Touko-heinäkuussa Keski- ja Pohjois-Suomen poikkeama nousee 1-2 asteeseen.

Tavanomaiseen verrattuna lämpimimmät yksittäiset kuukaudet ovat toukokuu, kesäkuu ja heinäkuu, jotka ovat suuressa osassa Suomea 1-2 astetta keskimääräistä lämpimämpiä, joskin kesäkuussa Etelä-Suomen poikkeama jää 0,5-1 asteeseen. Yksittäisistä kuukausista lämpimin on heinäkuu, jolloin koko Suomessa rannikkoa lukuun ottamatta on 1-2 astetta keskimääräistä lämpimämpää. Tavanomaiseen verrattuna viilein on elokuu, mutta silloinkin Suomessa on 0,5-1 astetta tai paikoin 0-0,5 astetta keskimääräistä lämpimämpää.

Kolmen kuukauden sademäärät ovat kaikilla jaksoilla lähellä tavanomaista, samoin yksittäisinä kuukausina. Heinäkuussa tosin Lapissa saattaa olla keskimääräistä sateisempaa.

Australian ilmatieteen laitos: Suomessa keskimääräistä lämpimämpi kesä, paitsi heinäkuussa täysin tavanomaista

Australian ilmatieteen laitoksen (BOM) Suomen tavanomaiseen verrattuna lämpimin kolmen kuukauden jakso on touko-heinäkuu, jolloin Itä- ja Keski-Suomessa on 1-2 astetta keskimääräistä lämpimämpää. Eteläisimmässä ja pohjoisimmassa Suomessa poikkeama jää 0,5-1 asteeseen. Muilla kolmen kuukauden jaksoilla koko Suomessa on 0,5-1 astetta keskimääräistä lämpimämpää.

Yksittäisistä kuukausista tavanomaiseen verrattuna lämpimimpiä ovat toukokuu, kesäkuu ja syyskuu, jotka kaikki ovat lähes koko Suomessa 1-2 astetta keskimääräistä lämpimämpiä. Sen sijaan heinäkuussa Suomen lämpötiloissa ei näy poikkeamaa suuntaan eikä toiseen. Elokuussa Suomessa on pääosin 0,5-1 astetta ja suuressa osassa Lappia 1-2 astetta keskimääräistä lämpimämpää.

Kolmen kuukauden jaksojen sademäärät saattavat olla Pohjois-Pohjanmaalla touko-heinäkuussa ja kesä-elokuussa keskimääräistä suurempia. Sen sijaan Lounais-Suomessa kesä-elokuu ja heinä-syyskuu ovat keskimääräistä kuivempia.

Copernicus Climate Change Service: Kesä 0,5-1 astetta keskimääräistä lämpimämpi, alkukesä tavanomaiseen verrattuna loppukesää lämpimämpi

Eurooppalaisen Copernicus Climate Change Servicen tuottama eri säämallien yhdistelmä arvioi, että koko Suomessa tavanomaiseen verrattuna lämpimin kolmen kuukauden jakso on touko-heinäkuu, jolloin lähes koko Suomessa on 1-2 astetta keskimääräistä lämpimämpää. Kesä-elokuussa ja heinä-syyskuussa poikkeama jää koko Suomessa 0,5-1 asteeseen.

Yksittäisistä kuukausista lämpimimpiä ovat toukokuu ja kesäkuu, jolloin lähes koko Suomessa on 1-2 keskimääräistä lämpimämpää. Heinäkuu ja elokuu ovat koko Suomessa 0,5-1 astetta keskimääräistä lämpimämpiä. Syyskuussa Etelä- ja Keski-Suomessa on edelleen 0,5-1 astetta keskimääräistä lämpimämpää, mutta Lapissa poikkeama nousee 1-2 asteeseen.

Sademäärät ovat kaikilla kolmen kuukauden jaksoilla lähes koko Suomessa täysin tavanomaisia. Kesä-elokuussa ja heinä-syyskuussa aivan eteläisimmässä ja lounaisimmassa Suomessa saattaa olla keskimääräistä vähäsateisempaa.

Lue tästä juhannusaaton 2026 sää, mutta älä usko sitä!

Metcheck julkaisee Suomeenkin tietokoneen mallintaman superpitkän päiväkohtaisen sääennusteen puoleksi vuodeksi. Kuriositeettina mainittakoon, että Metcheckin ennuste näyttää tällä hetkellä Helsinkiin putaista ja puolipilvistä juhannusaattoa, jolloin lämpötila nousee enimmillään 16 asteeseen. AccuWeather puolestaan julkaisee Suomeen tietokoneen mallintamia päiväkohtaisia ennusteita 90 vuorokaudeksi. Tämän ennusteen mukaan Helsingissä olisi puolipilvisemä juhannusaattona enimmillään +19 astetta. Näin pitkät päiväkohtaiset ennusteet ovat kuitenkin todellisuudessa täysin epäluotettavia, vaikka periaatteessa säämallien ajoa tietokoneella voidaan jatkaa vaikka kuinka pitkälle ajalle.

Kuinka luotettava koko kesän vuodenaikaisennuste on?

Jo muutaman viikon ennusteet ovat todellisuudessa hyvin epävarmoja, käyttöarvoltaan lähellä nollaa. Vaikka pitkän aikavälin säätä (esimerkiksi kolmea kuukautta) onkin mahdollista jossakin määrin ennustaa, malleihin sisältyvien epävarmuuksien takia paikkakunta- ja päiväkohtainen ennuste on erittäin epäluotettava. Joskus tällaisista ennusteista onkin käytetty nimitystä "meteorologinen syöpä".

Ilmatieteen laitoksen ylimeteorologi Sari Hartosen mukaan Suomessa säätyyppi pystytään ennustamaan kohtuullisen luotettavasti 6-10 vuorokautta, lämpötila 4-7 vuorokautta, matalapaineiden ja sadealueiden reitti 3-5 vuorokautta, tuulet 2-3 vuorokautta ja sademäärät sekä sateiden tarkat reitit 0-2 vuorokautta etukäteen. Yli kymmenen vuorokauden ajalle ei voi tehdä vain yhtä ennustetta, vaan saadaan useampia erilaisia ennusteita. Ilmakehän kaoottisuus estänee tulevaisuudessakin yli 14-21 vuorokauden päiväkohtaiset ennusteet. Lämpötilaennusteet ovat sade-ennusteita luotettavampia.

Vuodenaikaisennusteissa (esimerkiksi koko kesän sääennuste) ei ennustetakaan yksittäisiä sääilmiöitä, vaan ainoastaan pitkän aikavälin (yleensä kolmen kuukauden jakso, joillakin tutkimuslaitoksilla myös kuukauden jakso) poikkeamia verrattuna tavanomaiseen. Vertailukohtana on aina useilta vuosilta (yleensä 30 vuotta) laskettu keskiarvo kyseisen kolmen kuukauden jakson tai kyseisen kuukauden säästä.

Kaikissa pitkän aikavälin sääennusteissa on huomattava, etteivät ne yleensä ole Pohjois-Euroopassa kovinkaan luotettavia. Täällä ei ole samanlaista jaksottaista vaihtelua niin kuin tropiikissa, jossa ennusteissa voidaan käyttää hyväksi ENSO-värähtelyä (El Niño–La Niña -oskillaation vaihtelua). Matalilla leveysasteilla (tropiikissa) vuodenaikaisennusteet ovatkin hieman luotettavampia kuin meillä, koska siellä säätyypit ovat pitkälti seurausta meriveden lämpötilan vaihteluista. Meillä taas äkilliset, hetkittäiset tekijät vaikuttavat enemmän.

Kaiken kaikkiaan näyttää siltä, että useilla ennustuslaitoksilla lähimmän kolmen kuukauden ennuste pitää usein kohtuullisen hyvin paikkansa, mutta yksittäisten kuukausien ennusteet menevät hetkittäisten säätekijöiden vuoksi huomattavasti useammin väärin. Siksi monet ennustelaitokset eivät edes julkaise yksittäisten kuukausien ennusteita. 

Talven 2025-2026 vuodenaikaisennusteet osuivat harvinaisen huonosti kohdalleen, jos katsotaan jo lokakuussa julkaistuja ennusteita. Ne ennustivat Suomeen 1-2 astetta keskimääräistä lämpimämpää talvea eli joulu-helmikuun jaksoa. Talven keskilämpötila kuitenkin oli koko Suomessa pitkäaikaista keskiarvoa (vuodet 1991–2020) kylmempi. Suuressa osassa Suomea oli noin kaksi astetta keskimääräistä kylmempää ja Lapissa jopa 2–5 astetta pitkäaikaista keskiarvoa kylmempää.

Nämä vuodenaikaisennusteetkin ovat sääennusteita, eivät ilmastoennusteita. Säähän pääsevät hetkelliset tekijät vaikuttamaan voimakkaastikin, toisin kuin ilmastoon, joka on pitkän aikavälin keskiarvo. Vaikka pitkän aikavälin sääennusteet, esimerkiksi vuodenaikaisennusteet, pitäisivätkin paikkansa, on siis huomattava, että ne ovat vain useamman kuukauden ajalle ennustettuja keskiarvoja eivätkä ennusta yksittäisiä säätapahtumia. Ongelmaa voi havainnollistaa seuraavalla esimerkillä. Suurkaupungissa on mahdollista ennustaa, että tietyssä kaupunginosassa tapahtuu enemmän rikoksia kuin toisessa, mutta siitä huolimatta et hälytysajossa olevan poliisiauton perässä ajaessasi tiedä, mihin kaupunginosaan poliisiauto juuri sillä kerralla kääntyy.

Kun vuodenaikaisennuste ennustaa kesästä tavanomaista lämpimämpää, tämä voi tarkoittaa esimerkiksi joko 1) sitä, että koko kesä on tavanomaista lämpimämpi tai 2) sitä, että lämpötilat ovat suurimmat osan ajasta tavanomaisia (vähän alle tai vähän yli pitkäaikaisten keskiarvojen), välillä voi olla jopa hyvin viileää, mutta jossakin vaiheessa voi olla erityisen helteistä.

Lue myös nämä

Sääilmiöiden ABC-kirja

Mitä siellä oikein sataa? Timanttipölyä, kissoja, koiria vai miehiä?

Kouvolassa Suomen paras kesäsää

Kesän terveellinen herkkuvinkki: Nokkosvohvelit