NOAA/NWS: Joulukuun 2025 alun ja huhtikuun 2026 lopun välillä kaikki yksittäiset kuukaudet ovat Suomessa vähintään 1-2 astetta keskimääräistä lämpimämpiä ja tavanomaiseen verrattuna lämpimin on joulukuu
Yhdysvaltaisen NOAA/NWS:n ennusteet ulottuvat kaikista pisimmälle. Aivan tuoreen ennusteen mukaan marraskuun 2025 alun ja kesäkuun 2026 lopun välisistä kolmen kuukauden jaksoista kaikki ovat Suomessa vähintään 1-2 astetta ajankohdan pitkäaikaisia keskiarvoja lämpimämpiä. Joulu-helmikuussa, tammi-maaliskuussa ja helmi-huhtikuussa poikkeama saattaa nousta jopa 2-3 asteeseen.
Marraskuun alusta huhtikuun loppuun ulottuvalla jaksolla yksittäisistä kuukausista tavanomaiseen verrattuna lämpimin on joulukuu, jolloin koko Suomessa on vähintään 2-3 astetta keskimääräistä lämpimämpää, Pohjois-Karjalan, Pohjois-Savon ja Etelä-Savon tienoilla jopa enemmänkin. Kaikki muutkin yksittäiset kuukaudet ovat koko Suomessa vähintään 1-2 astetta keskimääräistä lämpimämpiä lukuun ottamatta marraskuuta, jolloin poikkeama jää 0,5-1 asteeseen.
Kolmen kuukauden jaksojen sademäärät ovat lähellä tavanomaista. Lähinnä marras-tammikuussa saattaa olla hiukan keskimääräistä sateisempaa.
Yksittäisten kuukausien sademäärätarkastelussa tavanomaiseen verrattuna sateisimpia ovat marraskuu ja varsinkin joulukuu. Sen sijaan maaliskuu 2026 saattaa olla Etelä-Suomessa keskimääräistä vähäsateisempi.
NOAA/NWS:n ennusteet päivittyvät jatkuvasti edellä oleviin linkkeihin.
IRI: Varsinkin loppusyksy ja alkutalvi keskimääräistä lämpimämpiä, mutta talven edetessä päädytään lähemmäksi ajankohdan tavanomaisia lämpötiloja
IRI:n (International Research Institute for Climate and Society, Earth Institute, Columbia University) eilen julkaistun vuodenaikaisennusteen mukaan lämpimin kolmen kuukauden jakso marraskuu-tammikuu, jolloin varsinkin Etelä- ja Itä-Suomessa on pitkäaikaisia keskiarvoja lämpimämpää. Käsivarren Lappia lukuun ottamatta myös Pohjois-Suomi näyttää keskimääräistä lämpimämmältä, mutta lämpimyyden todennäköisyys ei ole yhtä suuri kuin etelämpänä. Myös joulu-helmikuussa lähes koko Suomessa on keskimääräistä lämpimämpää. Todennäköisyys lämpimyyteen on kuitenkin edellistä kolmen kuukauden jaksoa pienempi. Tammi-maaliskuussa lämpimyyden todennäköisyys pienenee entisestään, mutta silti on todennäköisemmin keskimääräistä lämpimämpää kuin keskimääräistä kylmempää. Vasta helmikuun 2026 alusta huhtikuun 2026 loppuun ulottuvalla jaksolla palataan lähes tavanomaiseen lukemiin. Silloinkin tosin eteläisimmässä Suomessa saattaa olla keskimääräistä lämpimämpää, kun taas pohjoisessa Suomessa on keskimääräistä kylmempää.
Sademäärissä on kaikilla kolmen kuukauden jaksoilla suuria alueellinen vaihtelu Suomen eri osissa. Pääsääntöisesti Itä-Suomessa on keskimääräistä sateisempaa ja länsirannikolla sekä marras-tammikuun jaksolla aivan eteläisimmällä rannikolla keskimääräistä vähäsateisempaa.
ECMWF: Talvi 1-2 astetta keskimääräistä lämpimämpi ja ehkä vähän keskimääräistä sateisempi
Euroopan keskipitkien ennusteiden keskus (ECMWF) ennustaa, että koko Suomessa on keskimäärin 1-2 astetta ajankohdan pitkäaikaisia keskiarvoja lämpimämpää kaikilla ennustetuilla kolmen kuukauden jaksoilla (marras-tammikuu, joulu-helmikuu, tammi-maaliskuu).
Euroopan keskipitkien ennusteiden keskus (ECMWF) ennustaa, että koko Suomessa on keskimäärin 1-2 astetta ajankohdan pitkäaikaisia keskiarvoja lämpimämpää kaikilla ennustetuilla kolmen kuukauden jaksoilla (marras-tammikuu, joulu-helmikuu, tammi-maaliskuu).
Myös kaikki yksittäiset kuukaudet marraskuun alun ja maaliskuun lopun välillä ovat tämänhetkisen ennusteen mukaan koko Suomessa 1-2 astetta keskimääräistä lämpimämpiä. Marraskuussa Lapin poikkeama tavanomaisesta saattaa nousta jopa yli kahteen asteeseen.
Kolmen kuukauden jaksojen sademäärät ovat ainakin osassa Suomea vähän keskimääräistä korkeampia varsinkin joulu-helmikuun jaksolla. Yksittäisistä kuukausista selvimmin keskimääräistä sateisemmalta näyttää helmikuu.
ECMWF:n ennustetta on analysoitu Ilmatieteen laitoksen sivulla, jossa on luettavissa myös tarkempi kuukausiennuste.
Italian ilmatieteen laitos: Talvi 1-2 astetta keskimääräistä lämpimämpi ja ehkä vähän keskimääräistä sateisempi
Myös Italian ilmatieteen laitoksen (CMCC) ennusteessa koko Suomessa on keskimäärin 1-2 astetta ajankohdan pitkäaikaisia keskiarvoja lämpimämpää kaikilla ennustetuilla kolmen kuukauden jaksoilla (marras-tammikuu, joulu-helmikuu, tammi-maaliskuu).
Yksittäisetkin kuukaudet ovat koko Suomessa 1-2 astetta keskimääräistä lämpimämpiä. Joulukuussa Keski- ja Itä-Suomessa saattaa olla jopa yli kaksi astetta keskimääräistä lämpimämpää.
Sademäärät ovat kaikilla kolmen kuukauden jaksoilla vähän keskimääräistä suurempia. Yksittäisistä kuukausista sateisuus näkyy selkeimmin marraskuussa ja maaliskuussa.
Ranskan ilmatieteen laitos: Talvi 1-2 astetta keskimääräistä lämpimämpi ja ehkä vähän keskimääräistä sateisempi
Ranskan ilmatieteen laitoksen (Meteo France) mukaan koko Suomessa on keskimäärin 1-2 astetta ajankohdan pitkäaikaisia keskiarvoja lämpimämpää kaikilla ennustetuilla kolmen kuukauden jaksoilla (marras-tammikuu, joulu-helmikuu, tammi-maaliskuu).
Ranskan ilmatieteen laitoksen (Meteo France) mukaan koko Suomessa on keskimäärin 1-2 astetta ajankohdan pitkäaikaisia keskiarvoja lämpimämpää kaikilla ennustetuilla kolmen kuukauden jaksoilla (marras-tammikuu, joulu-helmikuu, tammi-maaliskuu).
Myös yksittäiset kuukaudet ovat 1-2 astetta keskimääräistä lämpimämpiä lukuun ottamatta helmikuuta, jolloin Suomen alueella ei näy tavanomaisesta poikkeavaa signaalia kumpaankaan suuntaa.
Sademäärät ovat kaikilla kolmen kuukauden jaksoilla osassa Suomea vähän keskimääräistä suurempia, varsinkin tammi-maaliskuussa. Erityisesti sateisuus näkyy tammikuussa Pohjois-Suomessa.
Kanadan ilmatieteen laitos: Talvi 1-2 astetta keskimääräistä lämpimämpi ja ehkä vähän keskimääräistä sateisempi
Myös Kanadan ilmatieteen laitos (ECCC) arvioi, että koko Suomessa on keskimäärin 1-2 astetta ajankohdan pitkäaikaisia keskiarvoja lämpimämpää kaikilla ennustetuilla kolmen kuukauden jaksoilla (marras-tammikuu, joulu-helmikuu, tammi-maaliskuu).
Myös kaikki yksittäiset kuukaudet marraskuun alun ja maaliskuun lopun välillä ovat tämänhetkisen ennusteen mukaan koko Suomessa 1-2 astetta keskimääräistä lämpimämpiä. Joulukuussa Etelä-Lapin, Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun tienoilla voi olla jopa yli kaksi astetta keskimääräistä lämpimämpää.
Sademäärät saattavat olla vähän keskimääräistä suurempia kaikilla ennustetuilla kolmen kuukauden jaksoilla. Yksittäisistä kuukausista erityisesti joulukuu näyttäytyy sateisena, kun taas maaliskuun kohdalla ei näy signaalia suuntaan eikä toiseen.
Japanin ilmatieteen laitos: Talvi 1-2 astetta keskimääräistä lämpimämpi ja ehkä vähän keskimääräistä sateisempi
Japanin ilmatieteen laitos ennustaa, että lämpötilat ovat keskimäärin 1-2 astetta ajankohdan pitkäaikaisia keskiarvoja lämpimämpää kaikilla ennustetuilla kolmen kuukauden jaksoilla (marras-tammikuu, joulu-helmikuu, tammi-maaliskuu), paitsi Etelä-Suomen poikkeama jää joulu-helmikuussa +1-2 asteeseen.
Japanin ilmatieteen laitos ennustaa, että lämpötilat ovat keskimäärin 1-2 astetta ajankohdan pitkäaikaisia keskiarvoja lämpimämpää kaikilla ennustetuilla kolmen kuukauden jaksoilla (marras-tammikuu, joulu-helmikuu, tammi-maaliskuu), paitsi Etelä-Suomen poikkeama jää joulu-helmikuussa +1-2 asteeseen.
Yksittäistä kuukausista tavanomaiseen verrattuna lämpimin on marraskuu, jolloin Suomessa on Oulun eteläpuolella 1-2 astetta keskimääräistä lämpimämpää ja Oulun pohjoispuolella yli kaksi astetta keskimääräistä lämpimämpää. Tavanomaiseen verrattuna viilein on helmikuu, jolloin Etelä- ja Itä-Suomen lämpötilat ovat pitkäaikaisten keskiarvojen mukaisia. Silloinkin Pohjois- ja Länsi-Suomessa on kuitenkin 0,5-2 astetta keskimääräistä lämpimämpää.
Kolmen kuukauden jaksojen sademäärät ovat lähellä keskimääräistä tai vähän keskimääräistä suurempia, varsinkin tammi-maaliskuussa. Yksittäisistä kuukausista keskimääräiseen verrattuna sateisimpia ovat marraskuu ja varsinkin maaliskuu.
Saksan ilmatieteen laitos: Jopa yli kaksi astetta keskimääräistä lämpimämpi talvi, varsinkin joulukuu leuto ja sateinen
Saksan ilmatieteen laitoksen (DWD) ennusteessa kaikki kolmen kuukauden jaksot (marras-tammikuu, joulu-helmikuu, tammi-maaliskuu) ovat suurimmassa osassa Suomea yli kaksi astetta keskimääräistä lämpimämpiä, mutta eteläisimmässä ja lounaisimmassa Suomessa poikkeama jää 1-2 asteeseen. Sama kuvaus pätee myös yksittäisiin kuukausiin, paitsi joulukuussa myös eteläisin ja lounaisin Suomi saattavat olla yli kaksi astetta keskimääräistä lämpimämpiä.
Saksan ilmatieteen laitoksen (DWD) ennusteessa kaikki kolmen kuukauden jaksot (marras-tammikuu, joulu-helmikuu, tammi-maaliskuu) ovat suurimmassa osassa Suomea yli kaksi astetta keskimääräistä lämpimämpiä, mutta eteläisimmässä ja lounaisimmassa Suomessa poikkeama jää 1-2 asteeseen. Sama kuvaus pätee myös yksittäisiin kuukausiin, paitsi joulukuussa myös eteläisin ja lounaisin Suomi saattavat olla yli kaksi astetta keskimääräistä lämpimämpiä.
Kaikkien kolmen kuukauden jaksojen sademäärät ovat tavanomaisia. Yksittäisistä kuukausista keskimääräiseen verrattuna sateisin on joulukuu, kun taas helmikuussa voi olla keskimääräistä vähäsateisempaa.
Yhdysvaltojen kansallinen ilmatieteen laitos: Jopa yli kaksi astetta keskimääräistä lämpimämpi talvi, varsinkin joulukuu ja helmikuu leutoja
Yhdysvaltojen kansallinen ilmatieteen laitos (NCEP) arvioi, että kaikki ennustetut kolmen kuukauden jaksot (marras-tammikuu, joulu-helmikuu, tammi-maaliskuu) ovat Suomessa vähintään asteen tai paikoin jopa yli kaksi astetta keskimääräistä lämpimämpiä. Joulu-helmikuun jaksolla jopa koko Suomessa voi olla yli kaksi astetta keskimääräistä lämpimämpää.
Ennusteen mukaan yksittäisistä kuukausista tavanomaiseen verrattuna lämpimimpiä ovat joulukuu ja helmikuu, jolloin koko Suomessa on yli kaksi astetta keskimääräistä lämpimämpää.
Sademäärät ovat kaikilla kolmen kuukauden jaksoilla paikoitellen keskimääräistä suurempia, varsinkin Lapissa. Myös yksittäisten kuukausien aikana on paikoitellen keskimääräistä sateisempaa lukuun ottamatta maaliskuuta, jolloin Suomen etelärannikolla saattaa olla jopa keskimääräistä vähäsateisempaa.
Britannian ilmatieteen laitos: Jopa yli kaksi astetta keskimääräistä lämpimämpi ja ehkä vähän keskimääräistä sateisempi talvi
Britannian ilmatieteen laitoksen (Met Office) ennusteessa kaikki kolmen kuukauden jaksot (marras-tammikuu, joulu-helmikuu, tammi-maaliskuu) ovat Suomessa yli kaksi astetta keskimääräistä lämpimämpiä.
Britannian ilmatieteen laitoksen (Met Office) ennusteessa kaikki kolmen kuukauden jaksot (marras-tammikuu, joulu-helmikuu, tammi-maaliskuu) ovat Suomessa yli kaksi astetta keskimääräistä lämpimämpiä.
Maaliskuuta lukuun ottamatta myös kaikki yksittäiset kuukaudet ovat tämänhetkisen ennusteen mukaan yli kaksi astetta keskimääräistä lämpimämpiä. Maaliskuussa poikkeama jää +1-2 asteeseen.
Kolmen kuukauden sademäärät ovat kaikilla jaksoilla keskimääräistä suurempia, selvimmin marras-tammikuussa. Yksittäisistä kuukausista tavanomaiseen verrattuna vähäsateisin on maaliskuu.
Australian ilmatieteen laitos: Jopa yli kaksi astetta keskimääräistä lämpimämpi ja vähän keskimääräistä sateisempi talvi
Australian ilmatieteen laitoksen (BOM) mukaan kaikki kolmen kuukauden jaksot (marras-tammikuu, joulu-helmikuu, tammi-maaliskuu) ovat Suomessa yli kaksi astetta keskimääräistä lämpimämpi, joskin marras-tammikuussa poikkeama saattaa jäädä Suomen rannikkoalueilla +1-2 asteeseen.
Yksittäisistä kuukausista keskimääräiseen verrattuna lämpimimpiä ovat joulukuu ja helmikuu, jolloin koko Suomessa on yli kaksi astetta keskimääräistä lämpimämpää. Muiden kuukausien poikkeama vaihtelee alueittain siten, että toisilla alueilla on 1-2 astetta ja toisilla yli kaksi astetta keskimääräistä lämpimämpää.
Kolmen kuukauden jaksojen sademäärät näyttäisivät olevan kaikilla jaksoilla keskimääräistä suurempia. Australian ilmatieteen laitoksen ennusteessa sateisuus näkyy selvemmin kuin muissa ennusteissa. Yksittäisistä kuukausista keskimääräiseen verrattuna vähäsateisin on tammikuu ja sateisin helmikuu.
Copernicus Climate Change Service: Talvi 1-2 astetta keskimääräistä lämpimämpi ja ehkä vähän keskimääräistä sateisempi
Eurooppalaisen Copernicus Climate Change Servicen tuottama eri säämallien yhdistelmä arvioi, että koko Suomessa on keskimäärin 1-2 astetta ajankohdan pitkäaikaisia keskiarvoja lämpimämpää kaikilla ennustetuilla kolmen kuukauden jaksoilla (marras-tammikuu, joulu-helmikuu, tammi-maaliskuu).
Eurooppalaisen Copernicus Climate Change Servicen tuottama eri säämallien yhdistelmä arvioi, että koko Suomessa on keskimäärin 1-2 astetta ajankohdan pitkäaikaisia keskiarvoja lämpimämpää kaikilla ennustetuilla kolmen kuukauden jaksoilla (marras-tammikuu, joulu-helmikuu, tammi-maaliskuu).
Yksittäisistä kuukausista tavanomaiseen verrattuna lämpimin on joulukuu, jolloin Pohjois- ja Itä-Suomessa on laajalti yli kaksi astetta keskimääräistä lämpimämpää. Kaikkien muiden kuukausien poikkeama jää lähes koko Suomessa +1-2 asteeseen.
Sademäärät ovat kaikilla kolmen kuukauden jaksoilla lähes koko Suomessa vähän keskimääräistä runsaampia. Yksittäisistä kuukausista erityisesti vuoden 2025 loppukuukaudet ovat keskimääräistä sateisempia, mutta vuoden 2026 puolella keskimääräistä sateisemman sään todennäköisyys pienenee. Maaliskuun osalta sademäärässä ei enää näy keskimääräisestä poikkeavaa signaalia lainkaan.
Metcheck julkaisee Suomeenkin tietokoneen mallintaman superpitkän päiväkohtaisen sääennusteen puoleksi vuodeksi. Kuriositeettina mainittakoon, että Metcheckin ennuste näyttää tällä hetkellä Helsinkiin ensilunta itsenäisyyspäivänä ja jouluaatoksi puolipilvistä -4 asteen säätä. AccuWeather puolestaan julkaisee Suomeen tietokoneen mallintamia päiväkohtaisia ennusteita 90 vuorokaudeksi. Tämän ennusteen mukaan Helsingissä olisi jouluaattona lumisadetta ja lämpötila kylmimmillään -7 astetta, lämpimimmillään +1 astetta. Näin pitkät päiväkohtaiset ennusteet ovat kuitenkin todellisuudessa täysin epäluotettavia, vaikka periaatteessa säämallien ajoa tietokoneella voidaan jatkaa vaikka kuinka pitkälle ajalle.
Jo muutaman viikon ennusteet ovat todellisuudessa hyvin epävarmoja, käyttöarvoltaan lähellä nollaa. Vaikka pitkän aikavälin säätä (esimerkiksi kolmea kuukautta) onkin mahdollista jossakin määrin ennustaa, malleihin sisältyvien epävarmuuksien takia paikkakunta- ja päiväkohtainen ennuste on erittäin epäluotettava. Joskus tällaisista ennusteista onkin käytetty nimitystä "meteorologinen syöpä".
Pakkasiin vaikuttavia polaaripyörteen ja NAO-värähtelyn muutoksia on hankala ennakoida kovin paljon etukäteen
Ilmatieteen laitoksen ylimeteorologi Sari Hartosen mukaan Suomessa säätyyppi pystytään ennustamaan kohtuullisen luotettavasti 6-10 vuorokautta, lämpötila 4-7 vuorokautta, matalapaineiden ja sadealueiden reitti 3-5 vuorokautta, tuulet 2-3 vuorokautta ja sademäärät sekä sateiden tarkat reitit 0-2 vuorokautta etukäteen. Yli kymmenen vuorokauden ajalle ei voi tehdä vain yhtä ennustetta, vaan saadaan useampia erilaisia ennusteita. Ilmakehän kaoottisuus estänee tulevaisuudessakin yli 14-21 vuorokauden päiväkohtaiset ennusteet. Lämpötilaennusteet ovat sade-ennusteita luotettavampia.
Vuodenaikaisennusteissa (esimerkiksi koko talven sääennuste) ei ennustetakaan yksittäisiä sääilmiöitä, esimerkiksi ensilumen satamisen ajankohtaa, vaan ainoastaan pitkän aikavälin (yleensä kolmen kuukauden jakso, joillakin tutkimuslaitoksilla myös kuukauden jakso) poikkeamia verrattuna tavanomaiseen. Vertailukohtana on aina useilta vuosilta (yleensä 30 vuotta) laskettu keskiarvo kyseisen kolmen kuukauden jakson tai kyseisen kuukauden säästä.
Suomen talvilämpötiloihin vaikuttaa merkittävästi Pohjoisnapaa ympäröivä polaaripyörre, joka pitää kylmän ilman napa-alueella. Polaaripyörteen hajoaminen tarkoittaa sitä, että kylmää ilmaa pääsee kulkeutumaan kohti etelää. Polaaripyörteestä ja sen vaikutuksesta Suomen säähän kannattaa lukea meteorologi Joanna Rinteen ja ylimeteorologi Henri Nymanin kirjoitukset.
Talvisäähämme vaikuttaa myös NAO-värähtely (North Atlantic Oscillation, Pohjois-Atlantin oskillaatio), joka liittyy Islannin ja Azorien ilmanpaine-eroihin. Mitä suurempi ilmanpaine-ero niiden välillä on (= positiivinen NAO-indeksi: Islannissa syvä matalapaine, Azoreilla voimakas korkeapaine), sitä voimakkaampia meillä ovat läntiset ilmavirtaukset (matalapaineet kulkevat pohjoista reittiä). Tällöin meillä siis vallitsee mereinen, lauha ja kostea ilma. Kun NAO-indeksi on negatiivinen (Azorien korkeapaine heikompi), matalapaineet siirtyvät etelämmäksi, jolloin meille virtaa kylmää ilmaa pohjoisesta.
Negatiivisen NAO-indeksin vuosina meillä on siis tavallista kylmempiä talvia ja positiivisen NAO-indeksin vuosina keskimääräistä lämpimämpiä talvia. Monet tutkijat ovat sitä mieltä, että NAO on osa ilmakehän suurempaa ilmiötä, arktista oskillaatiota eli värähtelyä (AO). NAO-indeksiä voidaan ennustaa tarkasti vain pari viikkoa etukäteen (jolloin on kyse lähinnä vallitsevia sääoloja kuvaavasta indeksistä), mutta laajemmassa (epätarkemmassa) mittakaavassa NAO-heilahduksen kesto vaihtelee 2-10 vuoden välillä. Tällä perusteella voidaan olettaa peräkkäisten talvien olevan keskimäärin hyvin samankaltaisia, joskin todellisiin säätilanteisiin vaikuttavat myös monet muut asiat.
Vuodenaikaisennusteet ovat viime vuosina olleet melko hyvin suuntaa antavia, vaikka niitä ei voikaan Suomen alueella pitää kovin luotettavina
Kaikissa pitkän aikavälin sääennusteissa on huomattava, etteivät ne yleensä ole Pohjois-Euroopassa kovinkaan luotettavia. Täällä ei ole samanlaista jaksottaista vaihtelua niin kuin tropiikissa, jossa ennusteissa voidaan käyttää hyväksi ENSO-värähtelyä (El Niño – La Niña -oskillaation vaihtelua). Matalilla leveysasteilla (tropiikissa) vuodenaikaisennusteet ovatkin hieman luotettavampia kuin meillä, koska siellä säätyypit ovat pitkälti seurausta meriveden lämpötilan vaihteluista. Meillä taas äkilliset, hetkittäiset tekijät vaikuttavat enemmän.
Kaikissa pitkän aikavälin sääennusteissa on huomattava, etteivät ne yleensä ole Pohjois-Euroopassa kovinkaan luotettavia. Täällä ei ole samanlaista jaksottaista vaihtelua niin kuin tropiikissa, jossa ennusteissa voidaan käyttää hyväksi ENSO-värähtelyä (El Niño – La Niña -oskillaation vaihtelua). Matalilla leveysasteilla (tropiikissa) vuodenaikaisennusteet ovatkin hieman luotettavampia kuin meillä, koska siellä säätyypit ovat pitkälti seurausta meriveden lämpötilan vaihteluista. Meillä taas äkilliset, hetkittäiset tekijät vaikuttavat enemmän.
Kaiken kaikkiaan näyttää siltä, että useilla ennustuslaitoksilla lähimmän kolmen kuukauden ennuste pitää usein kohtuullisen hyvin paikkansa, mutta yksittäisten kuukausien ennusteet menevät hetkittäisten säätekijöiden vuoksi huomattavasti useammin väärin. Siksi monet ennustelaitokset eivät edes julkaise yksittäisten kuukausien ennusteita.
Nämä vuodenaikaisennusteetkin ovat sääennusteita, eivät ilmastoennusteita. Säähän pääsevät hetkelliset tekijät vaikuttamaan voimakkaastikin, toisin kuin ilmastoon, joka on pitkän aikavälin keskiarvo. Vaikka pitkän aikavälin sääennusteet, esimerkiksi vuodenaikaisennusteet, pitäisivätkin paikkansa, on siis huomattava, että ne ovat vain useamman kuukauden ajalle ennustettuja keskiarvoja eivätkä ennusta yksittäisiä säätapahtumia. Ongelmaa voi havainnollistaa seuraavalla esimerkillä. Suurkaupungissa on mahdollista ennustaa, että tietyssä kaupunginosassa tapahtuu enemmän rikoksia kuin toisessa, mutta siitä huolimatta et hälytysajossa olevan poliisiauton perässä ajaessasi tiedä, mihin kaupunginosaan poliisiauto juuri sillä kerralla kääntyy.
Kun vuodenaikaisennuste ennustaa talvesta tavanomaista lämpimämpää, tämä voi tarkoittaa esimerkiksi joko 1) sitä, että koko talvi on tavanomaista lämpimämpi tai 2) sitä, että lämpötilat ovat suurimmat osan ajasta tavanomaisia (vähän alle tai vähän yli pitkäaikaisten keskiarvojen), välillä voi olla jopa hyvin kylmää, mutta jossakin vaiheessa voi olla erityisen lämmintä.
Kun vuodenaikaisennuste ennustaa talvesta tavanomaista lämpimämpää, tämä voi tarkoittaa esimerkiksi joko 1) sitä, että koko talvi on tavanomaista lämpimämpi tai 2) sitä, että lämpötilat ovat suurimmat osan ajasta tavanomaisia (vähän alle tai vähän yli pitkäaikaisten keskiarvojen), välillä voi olla jopa hyvin kylmää, mutta jossakin vaiheessa voi olla erityisen lämmintä.
Sääilmiöiden ABC-kirja
Mitä siellä oikein sataa? Timanttipölyä, kissoja, koiria vai miehiä?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti