lauantai 18. syyskuuta 2010

Mitä ovat mustat laikut vaahteran lehdissä?


Näin syyskuussa vaahteroiden lehdissä näkyy jälleen tummia täpliä. Kyseessä on vaahteran sienitauti, joka tunnetaan nimellä vaahteran tervatäplätauti tai pikilaikkutauti (Rhytisma acerinum, ruots. tjärfläcksjuka tai lönntjärfläck).

Vaahteralle tauti ei ole juuri lainkaan haitallinen. Mustat laikut heikentävät fotosynteesin tehokkuutta, mutta syksyllä yhteyttäminen hidastuu muutenkin (klorofylli eli lehtivihreä otetaan talteen) ja lehdet putoavat.


Sienitauti talvehtii maahan pudonneissa lehdissä, joista sen itiöt nousevat keväällä ilmaan ja tarttuvat uusiin lehtiin. Kesällä laikut ovat aluksi hyvin vaaleita ja alkavat hiljalleen tummua heinäkuussa. Vasta syys-lokakuussa ne näkyvät selvästi mustina täplinä, joiden reunus on keltainen. Eniten täpliä on alaoksien lehdissä ja poikkeuksellisen runsaasti kosteiden kesien jälkeen.

Jos haluaa, ettei tauti tartu kotipihan vaahteroihin, riskiä voi vähentää haravoimalla jo syksyllä pikilaikkusienen tartuttamat lehdet pois, etteivät itiöt pääse leviämään uusiin lehtiin. Tosin itiöitä voi kulkeutua myös kauempaa ilmavirran mukana.

Saasteet eivät siis aiheuta näitä vaahteran lehtiin ilmestyviä tummia laikkuja. Pikemminkin tämän sienitaudin esiintyminen kertoo siitä, ettei ilma ole poikkeuksellisen likaista. Hyvin suuret rikkidioksidipitoisuudet nimittäin tappavat tämän sienen.

Toinen vaahteran lehdissä yleinen sienitauti on vaahteranhärmä (Uncinula tulasnei, ruots. lönnmjöldagg), joka näyttää siltä kuin lehdille olisi roiskittu sementtiä tai kuin lehdet olisi valeltu savivellillä. Kosteina kesinä melkein koko lehdet voivat olla tämän härmäsienen aiheuttaman vaaleanharmaan kerroksen peitossa.

9 kommenttia:

Norppa, Noora kirjoitti...

Hei Jari,

meillä juuri näitä mustia laikkuja vaahteran lehdissä.
Voiko lehtiä kuitenkin käyttää muiden kasvien katteena vai voiko sienitauti levitä niihinkin?

Jari Kolehmainen kirjoitti...

Hei Noora,

Kiitokset mielenkiinnosta blogiani kohtaan.

Vaahteran tervatäplätauti eli pikilaikkusieni (Rhytisma acerinum) on vain vaahteralla esiintyvä sienitauti, joka on vaaraton muille lajeille. Voit siis huoletta haravoida pilkullisia vaahteran lehtiä muiden kasvien katteeksi.

Pohjois-Amerikassa on joitakin samaan Rhytisma-sukuun kuuluvia sieniä, jotka voivat tarttua joihinkin muihinkin lajeihin. Tällaisia ovat esimerkiksi Rhytisma arbuti ja Rhytisma ulmi, jotka voivat infektoida mansikkapuita (Arbutus-suku) sekä alppiruusuja (Rhododendron-suku).

Hyvää syksyn jatkoa ja talven odotusta!

Jari

Vallaton mummeli kirjoitti...

Kiitokset mielenkiintoisesta kirjoituksestasi! Löysin blogisi kuvahaulla: vaahteran taudit. Vaahteran laikut ovat askarruttaneet mieltäni jo pitkään, mutta en ole malttanut aiemmin tutkia, mistä ne johtuvat. Täytyypä tutkia blogiasi tarkemmin. Täältä löytyy varmasti lisää mielenkiintoisia aiheita.

Jari Kolehmainen kirjoitti...

Hei vallaton mummeli,

Kiitokset mukavasta kommentistasi!

Hyvää marraskuun jatkoa.

Liisa M. kirjoitti...

Kiitos tiedosta. Päätin lopulta etsiä mikä sairaus laikkutauti on, kun tähän saakka sitä on ollut vain metsässä olevissa vaahteroissa, mutta tänä kesänä levisi pihan isoon vaahteraan.

Totta tosiaan pilkkuja on vain alimmilla oksilla. Jotenkin pilkut ovat niin "uhkaavan" näköisiä, että ajattelin koko puun tuhoutuvan.

Kysymys: jos vaahteran lehdet ajaa ruohonleikkurilla, jolloin ne menevät silpuksi, niin levitänkö tautia sillä tavalla? Leikkurissa on tosin keruri, mutta väkisinkin lehtiroskaa jää vähän jälkeen.

Terveisin Liisa

Jari Kolehmainen kirjoitti...

Hei,

Ruohonleikkurilla silppuaminen ei estä sienitaudin talvehtimista ja leviämistä. Varmempaa on haravoida lehdet ensin pois ja leikata ruoho (jos sen vielä haluaa leikata) vasta sen jälkeen.

Koko puuta sienitauti ei tuhoa, joten siinä suhteessa voit olla huoletta.

Kullankeltaisia ruskapäiviä toivotellen,

Jari

Liisa M. kirjoitti...

Hei

tänään sitten katselin vaahteraa auringon valossa ja huolestuin todella. Miten pahasti sienitauti on puuhun iskenyt, sillä näin laikullisia lehtiä vielä 5-6 metrin korkeudella.

Puu on n. 40 vuotta vanha, joten on kerinnyt saada korkeutta jo parikymmentä metriä.

Jos tänä vuonna haravoin lehdet tarkasti pois, niin onko mahdollista että laikut eivät ensi vuonna enää iske? Metsän vaahterista suurin osa on kaadettu, eli sieltä itiöitä ei enää pitäisi tulla.

Niin ja toinen seikka. Neljän metrin päässä tästä vaahterasta on vanhan vaahteran runko. Puu oli yli 50 vuotta vanha, mutta valitettavasti puu alkoi harveta ja harveta ja kun se oli todella lähellä taloa, ajattelimme varmuuden vuoksi kaataa puun. Ratkaisu oli hyvä, sillä rungot olivat sydänlahot.

Rungot jätetiin 1,5 metriä pitkiksi, että sain niiden päälle kukkapurkit. Ensimmäisenä vuonna puuhun iski muurahaiset, joiden tuhoamiseen käytin purkkia sun purnukkaa. Sain hävitettyä muurahaiset, kun kaarna alkoi irrota ja sen väliin sai kaadettua aineita. Toisena vuonna jo aikaisemmin kaadetusta rungosta alkoi nousta versoja, joista yhden kesän aikan kasvoi kolme metriä pitkät vitsat. Lyhensin "piiskoja" siinä toivossa, että ne haaroittuisivat.

Tänä keväänä niin myös tapahtui, mutta heinäkuun puolella lehtiin alkoi ilmestyä harmaata ja jo kuukausi sitten kaikki lehdet putosivat maahan.

Itiöasiasta tietämättöminä lehdissä on juoksennellut koirat ja lapset ja lehdet ovat tallautuneet maahan ja levinneet vähän joka suuntaan.

Miten pitäisi toimia, että harmaahome ei leviäisi enää ensi vuonna ja jos se leviää tuohon isoon elävään puuhun yhtä aikaa laikkutaudin kanssa, niin onko puulla enää mahdollisuutta elävien kirjoihin?

Jari Kolehmainen kirjoitti...

Lehtien tarkka haravoiminen ja hävittäminen pienentää merkittävästi vaahteran tervatäplätaudin riskiä seuraavana vuonna. Sadan prosentin varmuudella asiaa ei kuitenkaan voi luvata, koska sienitaudin itiöt voivat levitä tuulen mukana joskus pitkällekin.

Toisaalta, miksi tervatäplätauti edes pitäisi saada täysin hävitettyä? Jotkut ovat jopa sitä mieltä, että vaahteran tervatäplätauti on erittäin koristeellinen. Puuta se ei haittaa juuri lainkaan, koska se heikentää fotosynteesiä vaurioituneissa kohdissa vasta syksyllä, jolloin lehdet putoavat pian muutenkin.

Puhut myös harmaahomeesta. Onkohan kyseessä todellakin harmaahome, joka näkyy ensin vetisinä laikkuina ja sen jälkeen nukkamaisina kohtina?

Epäilen, että kyseessä on pikemminkin vaahteranhärmä (Uncinula tulasnei, ruots. lönnmjöldagg), joka näyttää siltä kuin lehdille olisi roiskittu sementtiä tai kuin lehdet olisi valeltu savivellillä. Varsinkin kosteina kesinä (tai lämpiminä ja kuivina kesinä, jolloin kosteutta tiivistyy kasvien pinnalle yöllä) melkein koko lehdet voivat olla tämän härmäsienen aiheuttaman vaaleanharmaan kerroksen peitossa. Aluksi härmä näkyy vaaleina pisteinä, jotka sitten laajenevat vaalean harmaiksi "savivellikerroksiksi". Myöskään vaahteranhärmä ei oleellisesti haittaa vaahteraa.

En usko edes näiden kahden eri taudin yhdessä vaivaavan vaahteraanne niin paljon, että siitä olisi mitään oleellista haittaa.

Pääasia on pitää vaahtera hyväkuntoisena siten, ettei sen runkoa vaurioiteta ja ettei siinä ole kuivia oksia, jotka vetävät puoleensa lahottajasieniä. Kuivat oksat on leikattava läheltä runkoa siten, ettei jäljelle jää lahoavaa oksan tynkää. Vaikka leikkaus on tehtävä läheltä runkoa, itse runkoa ei kuitenkaan saa vahingoittaa. On lisäksi huomattava, että liiallinen leikkaaminen altistaa vaahteranhärmälle.

Mahdollisista vaahteran taimista taudinaiheuttajia voi yrittää torjua ruiskuttamalla niitä kesällä 3-prosenttisella mäntysuopaliuoksella. Isoon puuhun tätä käsittelyä on mahdotonta tehdä.

Molemmat taudit ovat kuitenkin vaahteralle niin harmittomia, ettei edes kannata nähdä vaivaa niiden torjumiseksi, eikä menettää yöuniaan niiden takia. Nämä taudit eivät vaahteraa tapa.

Liisa M. kirjoitti...

Kiitos taas vastauksestasi. Taidat olla oikeassa että kysessä oli vaahteranhärmä. Savivellissä uineissa lehdet näyttivät.

Pitää tänä syksynä yrittää haravoida lehdet mahdollisimman tarkkaan. Tunnustan, että viime vuonna olin laiska ja "keräsin" lehdet ruohonleikkurilla keräävään astiaan. Aika hyvin lehdet lähtivät ja sillä tavalla sai kompostiin valmista lehtisilppua, joka on aika hyvin tämän vuoden aikana maatunut.

Kiitos vielä kerran blogista, toivottavasti jaksat ylläpitää vielä pitkään. Tällä tavalla löytyy vastauksia minullekin, joka yläasteella nukkui biologian tunnit, kun "mihin minä tätkään ainetta muka tarvitsen.."