Iltalehti repäisi tänään ison lööpin, jonka mukaan meille Pohjois-Eurooppaan on tulossa kylmin talvi tuhanteen vuoteen. Lööppi perustuu puolalaisten meteorologien arvioon eWorldPost-sivuston artikkelissa "Europe is expected to have the worst winter in the last 1000 years".
Meteorologit arvioivat Golfvirran olevan heikkenemässä, jolloin Jäämereltä pääsee virtaamaan entistä enemmän kylmää ilmaa Pohjois-Eurooppaan. Lisäksi Meksikonlahden öljykatastrofin sanotaan pahentavan tilannetta entisestään, koska mereen valunut öljy voi muuttaa Golfvirran toimintaa. Golfvirta on meille tärkeä siksi, että sen kuljettaman lämmön ansiosta täällä on kymmenisen astetta lämpimämpää kuin muuten näin pohjoisessa.
Itse asiassa väite ei ole uusi. Jo muutama vuosi sitten meille ennustettiin Golfvirran hidastumisen vuoksi uutta jääkautta, jonka piti alkaa vuonna 2010.
Väitteet Golfvirran pitkäaikaisesta hidastumisesta ovat kuitenkin osoittautuneet perättömiksi. Asiasta kerottiin esimerkiksi Ilmastotiedon ilmastouutisissa jo maaliskuussa 2010.
Myös Meksikonlahden öljyvuodon vaikutukset Golfvirtaan ovat hyvin kiistanalaisia.
Nykyisillä tiedoilla syytä huoleen ei ole. Talvi 2010-2011 voi aivan yhtä hyvin olla kylmä tai lämmin. Säätä ei pysty luotettavasti ennustamaan kuukausiksi eteenpäin, vaikka jonkinlaisia vuodenaikaisennusteita voidaankin tehdä.
Yhdysvaltalaisten ennusteiden mukaan Suomen talvesta 2010-2011 (erityisesti loppuvuodesta 2010 ja vuodenvaihteesta) näyttäisi tulevan hieman keskimääräistä kylmempi, mutta ensi kesä vaikuttaa jälleen ainakin tavanomaisen lämpimältä - jos nyt noin pitkään ennusteeseen on mitään luottamista!
Pitkällä aikavälillä (vuosia ja vuosikymmeniä tarkasteltaessa) Pohjois-Eurooppakin ilmeisesti lämpenee selvästi ilmastonmuutoksen myötä, vaikka Golfvirta jonkin verran hidastuisikin ilmaston lämpenemisen vuoksi.
PS. Lukekaapa myös "Meteorologisia mutinoita".
9 kommenttia:
Nasan selvityksen mukaan kesä-elokuu 2010 olivat maailmanlaajuisesti 131-vuotisen mittaushistorian neljänneksi lämpimin vastaava ajanjakso. Vuonna 2009 kesä-elokuu olivat historian toiseksi lämpimin vastaava jakso. Kesän 2010 maailmanlaajuisia lämpötiloja viilensi jonkin verran heinäkuussa alkanut La Niña -ilmiö. Maalis-toukokuu 2010 olivat mittaushistorian lämpimin vastaava ajanjakso, samoin tammi-kesäkuu 2010, ja myös koko mittaushistorian lämpimin 12 kuukauden kausi saavutettiin vuoden 2010 puolivälissä.
Nasan tutkija James Hansenin mukaan yksittäisiä sääilmiöitä on mahdoton linkittää ilmastonmuutoksen aiheuttamiksi, vaikka ilmastonmuutosennusteiden mukaan sään ääri-ilmiöt lisääntyvät ilmaston lämmetessä. James Hansenin mukaan on kuitenkin melkein varmaa, ettei Moskovassa olisi ollut kesän 2010 kaltaista helleaaltoa, mikäli hiilidioksidipitoisuus ilmakehässä olisi esiteollisen ajan tasolla.
Globaali lämpötilojen poikkeama (yhdistetty maa- ja merialueet) vuosien 1951-1980 keskiarvosta sekä El Niñon voimakkuus näkyvät erinomaisesti James Hansenin ja kumppaneiden uudesta diagrammista.
Suomeksi asiasta on tiivistelmä
CO2-raportin ilmastouutisissa.
Yhdysvaltojen Meri- ja ilmakehäinstituutti
NOAA:n perusteellisen selvityksen mukaan Moskovan helleaalto kesällä 2010 kuitenkin oli hyvin todennäköisesti vain luonnollista sään vaihtelua, ei ilmastonmuutoksen seurausta.
Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö asiaan pitäisi suhtautua vakavasti. Ilmaston lämpeneminen yhdessä mahdollisten luonnollisten helleaaltojen kanssa voi jatkossa aiheuttaa entistäkin suurempia ongelmia.
Ilmatieteen laitoksen meteorologi Reija Ruuhela kirjoittaa Ilmastokatsaus 8/2010 -lehdessä näin:
”Kylmää talvea pidettiin monissa yhteyksissä – varsinkin internetin keskustelupalstoilla – osoituksena siitä, että ilmasto ei olisikaan muuttumassa. Talven aikana silmiini ei osunut ainoatakaan pohdintaa siitä, miten paljon kylmempi talvi 2009-2010 olisi ollut, jos ilmastonmuutos ei vaikuttaisi talvia lämmittävästi.”
”...ilman ilmastonmuutosta talvi 2009-2010 olisi ollut vielä noin asteen verran kylmempi eli ilmastonmuutos leikkaa niitä kaikkein kireimpiä pakkasia.”
”Tämän vuoden ennätyshelteet selittyvät myös pääosin sopivilla ilmavirtauksilla. Niinpä meteorologit asiaa kysyttäessä tietenkin nostavat luontaisen vaihtelun vastauksissaan ensimmäiseksi, sillä emme halua myöskään liioitella ilmastonmuutoksen vaikutuksia. Kuitenkin voidaan arvioida, että ennätyshelteissä on pieni ilmastonmuutoslisä. Siis jälleen sekä luontaista vaihtelua että ilmaston lämpenemistä.”
Samaisessa lehdessä Ilmatieteen laitoksen ilmastotutkija Kimmo Ruosteenoja toteaa näin:
”On hieman tulkinnanvaraista, voidaanko tänä kesänä koettua hellepäivien runsautta jo pitää ilmastonmuutoksen ensioireena. Tulevaisuudessa ilmaston lämpenemisen edetessä helteitä koetaan kuitenkin aivan varmasti nykyistä useammin.”
Talvisen talvemme 2009-2010 ja helteisen kesämme 2010 tärkein opetus on kuitenkin se, ettei yhden paikan tai yhden laajemman alueenkaan perusteella pidä tehdä johtopäätöksiä ilmastosta ja sen muutoksen etenemisestä tai pysähtymisestä. Samaan aikaan, kun meillä oli poikkeuksellisen kylmää ja lumista tai meillä oli ennätyshelteet, muualla maapallolla tilanne oli paikoin täysin päinvastainen. Tämä näkyy erinomaisesti Nasan karttakuvista, joissa on esitetty maailmanlaajuisesti kahden viimeisimmän talven ja kahden viimeisimmän kesän keskilämpötilojen poikkeamat suhteessa vuosien 1951-1980 keskiarvoon.
Kiitoksia mielenkiintoisesta koontisivusta. Jostan syystä olen kadottanut yhden Sveitsiläisen yliopiston jäätikkö- ja sedimenttiporuksiin perustuvan tiedoston. Siinä oli varsin osuvasti kuvattu auringon aktiivisuuden vaihtelujen yhteys pitkän aikajakson ilmastonmuutoksiin. Mielenkiintoseksi asian tekee auringon aktiivisuussyklin vaihtelu; noin 1700 vuotta matalaa aktiivisuutta ja noin 1400 vuotta korkeaa. Siirtymä näiden syklien välillä on suhteellisen jyrkkä molempiin suuntiin ja aina lämpenemisvaiheen lopulla maapallon keskilämpötila näyttää ylittävän auringon aktiivisuuden vaikutuksen. Syynä tähän ovat kerrannaisvaikutukset; merien lämpövaraus kohoamisen lopulla, maapallon albedon pieneneminen varsinkin napojen lähellä etc. Tämä ei tietenkään sulje pois kasvihuonekaasuja, joista osa on seurausta lämpenemisestä itsestään ja osa esim. ihmisen toiminnasta. On myös olemassa tutkimuksia galaksin kiertosyklin vaikutuksesta auringon aktiivisuuteen. Itse olen seurannut El Ninon vaikutuksia omalle alueellemme ja pieniä viitteitä olisi, että El Ninon ollessa voimakas olisimme mantereisemman ilmaston vaikutuksessa ja La Ninjan aikana merellinen vaikutus olisi voimakkaampi.
Noissa kahdessa jutussa olen vain satunnainen tarkkailija, mutta siinä pientä lisää sattumien suureen keitokseen, jota sää ja ilmasto kuitenkin ihmisen rajallisen tiedon vuoksi ovat.
Timo
Kiitokset mielenkiinnostasi sekä blogiani että tärkeää aihetta kohtaan.
Aurinko aivan varmasti vaikuttaa ilmastonmuutokseen. Varsinkin aiemmin tapahtuneisiin luonnollisiin ilmastonmuutoksiin auringon vaikutus kerrannaisseurauksineen on ollut hyvin selvä. Viimeaikaista (viime vuosikymmenten) lämpenemistä aurinko (edes kerrannaisvaikutuksineen) ei kokonaan pysty selittämään, vaan nuo kasvihuonekaasut vaikuttavat enemmän. Toki asioissa on vielä monia epävarmoja kohtia, joita täytyy selvitellä lisää asian tarkentamiseksi.
Auringon vaikutuksesta ilmastonmuutokseen on olemassa runsaasti mielenkiintoisia linkkejä. Tässä joitakin:
Heikki Nevanlinna: Auringon säteilyn muutokset ja maapallon lämpötila
Heikki Nevanlinna: Auringon säteilyn muutokset ja maapallon lämpötila, PDF
Ilmatieteen laitos: Auringon osuus lämpötilan kasvussa
CO2-raportti: Yllättävä tutkimustulos voi kumota aiemmat käsitykset auringon vaikutuksesta ilmastoon
Lisätietolinkkejä auringon vaikutuksesta ilmastonmuutokseen
Hyvää syyspäivän jatkoa!
Meteorologi Pauli J. Jokinen on juuri päivittänyt arvioitaan Suomen talvesta 2010-2011 (lähinnä marraskuu, joulukuu ja tammikuu):
”Marras-tammikuulle pitkät ennusteet ennakoivat selvästi tavanomaista korkeamman ilmanpaineen vallitsevan Pohjois-Atlantilla. Tämä tuntuu olevan melko järkevä ennuste sillä se on todennäköisesti osittain seurausta korkeasta meriveden lämpötilasta. Trooppisella Atlantilla on tänä vuonna rikottu useina kuukausina meriveden lämpöennätyksiä. Syksyn ja alkutalven mittaan tuota lämmintä merivettä virtaa kohti pohjoista. Tällä saattaa olla vaikutusta ilmakehän dynamiikkaan juuri korkeapaineen muodossa Pohjois-Atlantilla. Tästä seuraisi se, että alkutalvella myrskyjen määrä on tavanomaista pienempi ja meillä ilmavirtaus kävisi ennemmin pohjoisesta kuin lännestä. Niinpä lauhan, kostean läntisen ilmavirtauksen sijaan meillä pääsääntöisesti puhaltaisi viileä, kuiva pohjoisvirtaus.”
Tarkempi analyysi on luettavissa kokonaisuudessaan Jokisen kirjoituksesta
”Talven sääennusteen päivitys”.
Ilmaston lämpeneminen lisää kylmiä talvia!
Näin sanoo uusi tutkimus, jossa tutkijat Vladimir Petuhov (Petoukhov) ja V. A. Semenov Potsdamin ilmastovaikutusten tutkimuskeskuksesta (Potsdam Institute for Climate Impact Research) ovat seuranneet Jäämeren itäosia (Barentsinmeri ja Karanmeri).
Kun Jäämeren itäosien jääpeite vähenee ilmastonmuutoksen myötä, merestä pääsee vapautumaan entistä enemmän lämpöä, mikä lämmittää ilmaa. Tämä puolestaan aiheuttaa ilmavirtausten muuttumisen, jolloin kylmät talvet Euroopassa ja Pohjois-Aasiassa yleistyvät. Äärimmäisen kylmien talvien todennäköisyys kasvaa kolminkertaiseksi!
Kylmistä talvista on syytetty joskus auringon heikkoa säteilyä ja joskus Golfvirran heikentymistä, mutta tutkijoiden mukaan merijään vähenemisen ja kylmien talvien välinen korrelaatio on huomattavasti selvempi. Tämä ”lämmin arktinen alue, kylmät mantereet” -ilmiö on fysikaalisesti täysin mahdollinen.
Kylmät talvet 2005-2006 ja 2009-2010 eivät siis ole tämän tutkimuksen mukaan ristiriidassa ilmaston lämpenemisen kanssa, vaan pikemminkin ne sopivat kuvaan erinomaisen hyvin ilmastonmuutoksen yhteydessä.
Tämä nyt julkaistu tutkimus ei kuitenkaan ole ennuste talven 2010-2011 säästä, vaan se kertoo vain kylmien talvien todennäköisyyden kasvavan pitkällä aikavälillä ilmaston lämmetessä. Luontainen sään vaihtelu kuitenkin jatkuu, joten yksittäisestä talvesta on mahdotonta ennustaa yhtään mitään. Yksittäinen talvi voi olla kylmä tai lämmin, vaikka kylmien talvien todennäköisyys kasvaisikin.
Tutkimuksesta on luettavissa laajempi lehdistötiedote Potsdam-instituutin nettisivuilta.
Euroopan keskipitkien ennusteiden keskus ECMWF ennustaa Suomen alueelle ensi viikoksi (viikko 47/2010) jopa yli kymmenen asteen pakkasia, mutta talven 2010-2011 vuodenaikaisennuste (joulukuu, tammikuu, helmikuu) ei näytä meille tavallista kylmempiä lämpötiloja.
Kesällä alkanut viilentävä La Niña -ilmiö näyttäisi olevan maksimissaan lähikuukausina. Kevättä 2011 kohden mennään lähes neutraaliin tilaan.
Päivitetyt talven 2010-2011 (joulukuu, tammikuu, helmikuu) sääennusteet löytyvät uudemmasta blogikirjoituksestani ”Talven 2010-2011 sääennuste”.
Puolalaismeteorologien väitteen ”tulossa kylmin talvi tuhanteen vuoteen” taustoja on selvitetty tarkemmin
tässä linkissä. Kyseessä on siis pelkkä uutisankka, hypoteettinen pohdinta Golfvirran hidastumisen mahdollisista vaikutuksista. Jälleen yksi osoitus lehtilööppien kyseenalaisista taustoista!
Talven sääennusteet ovat eri tutkimuslaitoksilla olleet kovin ristiriitaisia ja ne myös ovat muuttuneet päivityksissä paljon. Weather Services International ennustaa tällä hetkellä Eurooppaan joulukuuksi keskimääräistä kylmempää, tammikuuksi keskimääräistä lämpimämpää (pohjoisosiin keskimääräistä kylmempää) ja helmikuuksi keskimääräistä lämpimämpää. Päivitetty ennuste julkaistaan 20. joulukuuta.
On mielenkiintoista vertailla tuoreimpia yhdysvaltalaisia ja venäläisiä ennusteita. Tämänhetkisten ennusteiden mukaan talvi näyttää kylmältä, kun taas keväästä on tulossa keskimääräistä lämpimämpi. Näin sää tuntuisi seurailevan pitkälti viime vuoden tilannetta. Kesästä 2011 (kesäkuu, heinäkuu, elokuu) tosin näyttäisi tulevan kesän sääennusteen mukaan keskiarvojen mukainen, siis viime kesää viileämpi.
Tropiikissa pitkän aikavälin sääennusteet tai ns. vuodenaikaisennusteet pitävät kohtalaisesti paikkaansa, koska ne voidaan perustaa El Niñon vaihteluun. Sen sijaan tropiikin ulkopuolella tällaisten ennusteiden luotettavuus on melko heikko, koska El Niño ei vaikuta meille. Suomi sijaitsee mereisen ja mantereisen ilmaston välivyöhykkeessä, jossa sääilmiöt vaihtelevat nopeasti. Nämä vaihtelut eivät ole säännönmukaisia.
Lähetä kommentti