lauantai 9. elokuuta 2014

Syksyn sääennuste 2014

Viisi kansainvälistä tutkimuslaitosta ennustavat melko yksimielisesti syksyn olevan Suomessa tavanomaista lämpimämpi ja sademääriltään lähellä normaalia. Sen sijaan hyvin alustavat talven 2014-2015 ennusteet vaihtelevat ristiriitaisesti IRI:n tavanomaista lämpimämmän talven ennusteesta WSI:n normaalia kylmempään talveen. Ennusteet päivittyvät jatkuvasti tämän tekstin linkkeihin. Ajoittain päivitän ennusteita myös kommentteina tekstin alle.

Pentsojan puisto Kouvolassa 14.10.2013

ECMWF: syys-marraskuusta koko Suomessa tavanomaista lämpimämpää

Euroopan keskipitkien ennusteiden keskuksen (ECMWF) eilen 8. elokuuta julkaistun vuodenaikaisennusteen mukaan syys-marraskuun jaksolla keskilämpötila on Suomessa 0,5-1,0 astetta tavanomaista lämpimämpi. Meri- ja rannikkoalueilla voi olla tavanomaista sateisempaa, mutta muualla sademäärissä ei näy poikkeamaa normaaliin verrattuna. ECMWF:n ennustetta on analysoitu tarkemmin Ilmatieteen laitoksen nettisivuilla.

Venäjän ilmatieteen laitos: syys-marraskuussa Etelä-Suomessa tavanomaista lämpimämpää

Venäjän ilmatieteen laitoksen pitkän aikavälin ennusteessa kolmen kuukauden jakso syyskuusta marraskuun loppuun näyttää Lapissa lämpötiloiltaan hyvin tavalliselta. Mitä etelämmäksi Suomessa mennään, sitä enemmän kasvaa tavanomaista lämpimämmän syksyn todennäköisyys. Sademäärät vaikuttavat tavanomaisilta. Jos sademäärät poikkeamat normaalista, todennäköisimmin poikkeama on tavanomaista sateisempaan suuntaan erityisesti merialueilla ja paikoin myös itäisimmässä Suomessa.

NOAA/NWS: elokuussa ja paikoin vielä alkusyksystä lämmintä, talvi tavanomainen

Yhdysvaltalainen NOAA/NWS antaa ennusteen Suomen lämpötiloista useille eri kolmen kuukauden jaksoille. Kaikkein lämpimimmältä näyttää elo-lokakuun jakso, joka on Suomessa noin 0,5-2 astetta tavanomaista lämpimämpi. Selvimmin lämpimyys näkyy Keski- ja Pohjois-Suomessa. Myös syyskuusta marraskuuhun Pohjois-Suomessa on 0,5-1,0 astetta tavanomaista lämpimämpää. Muut kolmen kuukauden jaksot (loka-joulukuu, marras-tammikuu, joulu-helmikuu) vaikuttavat lämpötiloiltaan täysin tavanomaisilta, joskin Itämeren toisella puolella Keski-Euroopan pohjoisosissa majailee tavanomaista lämpimämmän ilmamassan alue. Tammi-maaliskuussa Suomessa näyttäisi sitten jälleen olevan mahdollisuus tavanomaista lämpimämpään säähän. On kuitenkin huomattava, että nämä talven 2014-2015 vuodenaikaisennusteet ovat vielä erittäin alustavia ja tulevat varmaankin vielä muuttumaan useaan kertaan. Ehkä niistä kuitenkin voi jo jotakin päätellä siitä, ettei ainakaan mitään kovin suuria äärimmäisyyksiä ole luvassa.

Yksittäisistä kuukausista tavanomaiseen verrattuna lämpimin on Suomessa elokuu, 1-2 astetta tai paikoin jopa 2-3 astetta yli tavanomaisen. Syyskuussa ja lokakuussa Pohjois-Suomessa ja paikoin myös Keski-Suomessa on mahdollisuus 0,5-1,0 astetta tavanomaista lämpimämpään säähän. Etelä-Suomessa ollaan kaikkina kuukausina syyskuusta joulukuuhun hyvin lähellä tavanomaisia lämpötiloja, joskin marraskuussa on pieni mahdollisuus tavanomaista lämpimämpään kuukauteen.

Sademäärät näyttävät Suomessa elokuusta tammikuuhun (sekä kolmen kuukauden jaksoilla että yksittäisten kuukausien osalta) melko tavanomaisilta, paitsi kolmen kuukauden jaksoista elo-lokakuussa sekä yksittäisistä kuukausista elokuussa ja syyskuussa voi olla aivan merten rannikkoalueita lukuun ottamatta tavanomaista kuivempaa.

Viimeaikaisten vuodenaikaisennusteiden osalta on ollut havaittavissa, että nämä NOAA:n/NWS:n ennusteet vaikuttavat olevan kaikkein eniten riippuvaisia ennusteen tekohetkellä vallinneista sääoloista. Toisinaan ne näyttävät jumittuvan ennustamaan jatkoonkin hyvin samankaltaisia sääoloja (esimerkiksi tavanomaiseen verrattuna lämpimämpää tai tavanomaiseen verrattuna kylmempää), jotka ovat olleet vallalla ennustetta laadittaessa. Ennusteet päivittyvät jatkuvasti edellä oleviin linkkeihin, joten onkin mielenkiintoista seurata, miten NOAA:n/NWS:n ennusteet vaihtelevat syksyn kuluessa.

IRI: elo-lokakuu tavanomaiseen verrattuna lämpimin kolmen kuukauden jakso, mutta erityisesti Lapissa myös talvi vaikuttaa tavanomaista lämpimämmältä

IRI:n (International Research Institute for Climate and Society) vuodenaikaisennusteen mukaan elo-lokakuun jaksolla normaalia lämpimämmän sään todennäköisyys Suomessa on 55-60 %, normaalin 30 % ja normaalia viileämmän 10-15 %. Syys-lokakuun jaksolla ollaan hyvin lähellä tavanomaisia lämpötiloja, joskin aivan Länsi- ja Pohjois-Suomessa normaalia lämpimämmän sään todennäköisyys on 40 %, normaalin 35 % ja normaalia viileämmän 25 %. Loka-marraskuussa sekä marras-tammikuussa normaalia lämpimämmän sään todennäköisyys on koko Suomessa 40 %, normaalin 35 % ja normaalia viileämmän 25 %, paitsi Pohjois-Suomessa on kymmenisen prosenttiyksikköä suurempi todennäköisyys tavanomaista lämpimämpään säähän.

Sademäärät näyttävät tavanomaisilta kaikilla kolmen kuukauden jaksoilla, mutta elo-lokakuussa saattaa olla pieni mahdollisuus normaalia kuivempaan säähän, aivan niin kuin IRI ennusti jo huhtikuussa.

WSI: elo-lokakuussa tavanomaista lämpimämpää, talvesta tulossa ehkä kylmä

Kaupallinen, erityisesti lentoyhtiöiden käyttämä
WSI (Weather Services International) arvioi, että Suomessa sekä elokuu, syyskuu että lokakuu ovat tavanomaista lämpimämpiä, joskin on hyvin pieni riski viileämpään ja sateisempaan säähän.

Pohjois-Atlantin tilanne näyttää tällä hetkellä sellaiselta, että WSI:n hyvin alustavan arvion mukaan tulossa on kylmä talvi. On kuitenkin lukuisia tunnettuja epävarmuustekijöitä, joiden takia talven sääolojen ennustaminen tässä vaiheessa ei ole kovinkaan luotettavaa.



Tarjolla on jopa päiväkohtainen sääennuste yli kuukaudeksi

Yhdysvaltalainen AccuWeather julkaisee Suomeenkin päiväkohtaisia ennusteita jopa yli kuukaudeksi. Tässä esimerkkeinä elokuun sääennusteet Helsinkiin, Kouvolaan, Tampereelle, Turkuun, Kuopioon ja Rovaniemelle. Harmaalla tai beigellä pohjavärillä näkyvät havainnot, sinisellä värillä ennusteet. Merkintä "Hist. Avg." tarkoittaa pitkän aikavälin tilastollista keskiarvoa ko. päivämäärän lämpötiloista (Lo = alin lämpötila).


Tällaiset ennusteet ovat kuitenkin hyvin epävarmoja. Vaikka pitkän aikavälin säätä (esimerkiksi kolmea kuukautta) onkin mahdollista jossakin määrin ennustaa, malleihin sisältyvien epävarmuuksien takia paikkakunta- ja päiväkohtainen ennuste on erittäin epäluotettava. Joskus tällaisista ennusteista onkin käytetty nimitystä "meteorologinen syöpä".

Ilmatieteen laitoksen ylimeteorologi Sari Hartosen mukaan Suomessa säätyyppi pystytään ennustamaan kohtuullisen luotettavasti 6-10 vuorokautta, lämpötila 4-7 vuorokautta, matalapaineiden ja sadealueiden reitti 3-5 vuorokautta, tuulet 2-3 vuorokautta ja sademäärät sekä sateiden tarkat reitit 0-2 vuorokautta etukäteen. Yli kymmenen vuorokauden ajalle ei voi tehdä vain yhtä ennustetta, vaan saadaan useampia erilaisia ennusteita. Ilmakehän kaoottisuus estää tulevaisuudessakin yli 14-21 vuorokauden päiväkohtaiset ennusteet. Lämpötilaennusteet ovat sade-ennusteita luotettavampia.

Vuodenaikaisennusteissa (esimerkiksi koko talven sääennuste) ei ennustetakaan yksittäisiä sääilmiöitä vaan ainoastaan pitkän aikavälin (yleensä kolmen kuukauden jakso) poikkeamia verrattuna tavanomaiseen. Vertailukohtana on aina useilta vuosilta (yleensä 30 vuotta) laskettu keskiarvo kyseisen kolmen kuukauden jakson tai kyseisen kuukauden säästä eli ns. tavanomainen sää.

Voiko sään vuodenaikaisennusteisiin luottaa?

Kaikissa pitkän aikavälin sääennusteissa on huomattava, etteivät ne yleensä ole Pohjois-Euroopassa kovinkaan luotettavia. Täällä ei ole samanlaista jaksottaista vaihtelua niin kuin tropiikissa, jossa ennusteissa voidaan käyttää hyväksi ENSO-värähtelyä (El Niño – La Niña -oskillaation vaihtelua). Matalilla leveysasteilla (tropiikissa) vuodenaikaisennusteet ovatkin hieman luotettavampia kuin meillä, koska siellä säätyypit ovat pitkälti seurausta meriveden lämpötilan vaihteluista. Meillä taas äkilliset, hetkittäiset tekijät vaikuttavat enemmän.
 
Nämä vuodenaikaisennusteetkin ovat sääennusteita, eivät ilmastoennusteita. Säähän pääsevät hetkelliset tekijät vaikuttamaan voimakkaastikin, toisin kuin ilmastoon, joka on pitkän aikavälin keskiarvo. Vaikka pitkän aikavälin sääennusteet, esimerkiksi vuodenaikaisennusteet, pitäisivätkin paikkansa, on huomattava, että ne ovat vain useamman kuukauden ajalle ennustettuja keskiarvoja eivätkä ennusta yksittäisiä säätapahtumia. Ongelmaa voi havainnollistaa seuraavalla esimerkillä. Suurkaupungissa on mahdollista ennustaa, että tietyssä kaupunginosassa tapahtuu enemmän rikoksia kuin toisessa, mutta siitä huolimatta et hälytysajossa olevan poliisiauton perässä ajaessasi tiedä, mihin kaupunginosaan poliisiauto juuri sillä kerralla kääntyy.
 
Kun vuodenaikaisennuste ennustaa syys-marraskuusta tavanomaista lämpimämpää, tämä voi tarkoittaa esimerkiksi joko 1) sitä, että koko syys-marraskuun jakso on tavanomaista lämpimämpi tai 2) sitä, että lämpötilat ovat suurimmat osan ajasta aivan normaaleja (vähän alle tai vähän yli tavanomaisen), välillä jopa kylmiä, mutta jossakin vaiheessa on erityisen lämmintä.
 
Lisäksi täytyy huomata, että eri sääennusteissa käytetään erilaisia vertailujaksoja, kun verrataan lämpötiloja tavanomaisiin. Maailman meteorologisen järjestön (WMO) virallinen ilmastotieteen vertailukausi on 1961-1990, kun taas esimerkiksi Suomen Ilmatieteen laitos käyttää sääennusteissaan hieman lämpimämpää vertailukautta 1981-2010.

Myös tässä blogikirjoituksessa esitettyjen vuodenaikaisennusteiden vertailukausi on 1981-2010, paitsi Venäjän ilmatieteen laitoksella 1971-2010.


On syytä huomata myös se, että kaikki vuodenaikaisennusteet ovat vielä kokeilu- ja testausasteella, eivätkä ne välttämättä ole kovin luotettavia.

Lue myös nämä

Äärimmäisyyksien kesä 2014: Kouvolassa Suomen ennätys yhden mittausaseman helleputken pituudessa

Kesäkuu 2014 globaalisti 135-vuotisen mittaushistorian lämpimin

Vuosikatsaus: Säävuosi 2013
 

6 kommenttia:

Jari Kolehmainen kirjoitti...

Syksyn 2014 ja talven 2014-2015 sääennusteiden päivityksiä (ennusteet laadittu elokuun lopulla tai syyskuun alussa):

Euroopan keskipitkien ennusteiden keskus (ECMWF): Loka-joulukuun jakso on melkein koko Euroopassa keskimäärin tavanomaista lämpimämpi. Selvimmin lämpimyys näkyy juuri Pohjois-Euroopan keski- ja pohjoisosissa, joissa on pari astetta tavanomaista lämpimämpää. Sademäärät vaikuttavat tavanomaisilta.

NOAA/NWS: Syys-marraskuun jaksolla Suomessa on 0,5-1 astetta tavanomaista lämpimämpää, Lapissa jopa 1-2 astetta tavanomaista lämpimämpää. Lapissa näyttää olevan tavanomaista lämpimämpää (+0,5-1 astetta verrattuna tavanomaiseen) vielä loka-joulukuunkin jaksolla, kun muualla Suomessa on palattu tavanomaisiin lukemiin. Kaikki muut kolmen kuukauden jaksot (viimeisimpänä helmi-huhtikuu 2015) vaikuttavat tavanomaisilta. Yksittäisistä kuukausista tavanomaiseen verrattuna lämpimin on lokakuu, 0,5-2 astetta yli tavanomaisen. Suurimmat poikkeamat tavanomaiseen verrattuna saavutetaan Pohjois-Suomessa. Sademäärät ovat tavanomaisia, joskin kolmen kuukauden jaksolla syyskuusta marraskuuhun on pieniä viitteitä hieman tavanomaista kuivemmasta säästä. Yksittäisistä kuukausista kuivuus näkyy selvimmin syyskuussa.

IRI: Syys-marraskuun jaksolla Suomessa on tavanomaista lämpimämpää 40 %:n (Lapissa 45 %:n) todennäköisyydellä, tavanomaisia lämpötiloja 35 %:n todennäköisyydellä ja tavanomaista viileämpää 25 %:n (Lapissa 20 %:n) todennäköisyydellä. Myös loka-joulukuun sekä marras-tammikuun jaksoilla todennäköisyydet ovat Etelä-Suomessa samat. Sen sijaan aivan pohjoisimmassa Lapissa tavanomaista lämpimämmän sään todennäköisyys on jo 50 %, tavanomnaisen 35 % ja tavanomaista viileämmän vain 15 %. Joulu-helmikuun jaksolla ollaankin sitten lähellä tavanomaisia lukemia. Vain Lapissa on pieni mahdollisuus tavanomaista lämpimämpään säähän. Sademäärissä ei näy millään jaksolla viitteitä poikkeamista verrattuna tavanomaiseen.

WSI: Syys-marraskuussa Skandinaviassa, Euroopan itä- ja keskiosissa sekä Isossa-Britanniassa on laajalti tavanomaista lämpimämpää, kun taas tavanomaista viileämpää on osissa Pyreneiden niemimaata, Ranskaa ja Italiaa. Suomessa kaikki yksittäisetkin kuukaudet syyskuusta marraskuuhun näyttävät tavanomaista lämpimämmiltä. Viitteet talven lämpötiloista ovat toistaiseksi hyvin ristiriitaisia. Tietyt merkit ennustavat tavanomaista kylmempää talvea, kun taas jotkin kehittyneet ennustemallit puoltavat jälleen tavanomaista leudompaa talvea. Suurin osa varhaisista merkeistä, joita toistaiseksi on saatavilla, ennustavat kuitenkin erityisesti myöhemmin talvella tulevan tavanomaista kylmempää säätä.

Jari Kolehmainen kirjoitti...

Uusimmat vuodenaikaisennusteiden päivitykset näyttävät meille lämmintä syksyä, joskin paikoin voi olla tavanomaista sateisempaa. Talven 2014-2015 ennusteet ovat tällä hetkellä vielä erittäin epävarmoja. Ehkä todennäköisimmältä näyttää lämmin talvi varsinkin Pohjois-Suomessa, mutta tietyt tekijät lisäävät tavanomaista kylmemmän talven todennäköisyyttä erityisesti tammikuussa.

Euroopan keskipitkien ennusteiden keskus (ECMWF): Marraskuun 2014 alusta tammikuun 2015 loppuun Suomessa keskimäärin 1-2 astetta tavanomaista lämpimämpää. Länsi-Suomessa ja Etelä-Lapissa saattaa olla tavanomaista sateisempaa.

NOAA/NWS: Loka-joulukuun jaksolla Etelä-Suomessa on 0,5-1 astetta tavanomaista lämpimämpää. Kaikilla muilla kolmen kuukauden jaksoilla ollaan lähellä tavanomaisia lukemia (viimeisin ennustejakso maalis-toukokuu 2015), joskin ajoittain Itä-Suomessa on mahdollisuus tavanomaista lämpimämpään säähän. Yksittäisistä kuukausista tavanomaista lämpimämmiltä vaikuttavat marraskuu ja varsinkin joulukuu. Tammikuussa voi olla monin paikoin 0,5-1 astetta tavanomaista kylmempää. Sademäärät ovat melko tavanomaisia, vaikkakin loka-joulukuussa saattaa olla tavanomaista sateisempaa.

IRI: Loka-joulukuun jaksolla Suomessa on tavanomaista lämpimämpää noin 40 %:n todennäköisyydellä, tavanomaisia lämpötiloja 35 %:n todennäköisyydellä ja tavanomaista viileämpää 25 %:n todennäköisyydellä. Lapissa tavanomaista lämpimämmän sään todennäköisyys on hieman tätä suurempi ja Etelä-Suomessa pienempi. Marras-tammikuun jaksolla Suomessa on tavanomaista lämpimämpää noin 40 %:n (Lapissa 45-50 %:n) todennäköisyydellä, tavanomaisia lämpötiloja 35 %:n todennäköisyydellä ja tavanomaista viileämpää 25 %:n (Lapissa 15-20 %:n) todennäköisyydellä. Joulu-helmikuun jaksolla ollaan lähellä tavanomaisia lämpötilalukemia, joskin Pohjois-Suomessa on jälleen mahdollisuus tavanomaista lämpimämpään säähän. Tammi-maaliskuun jaksolle käytetty ennustemalli ei pysty (vielä) antamaan mitään tavanomaisista lämpötiloista poikkeavia ennusteita. Sademäärät vaikuttavat tavanomaisilta kaikilla jaksoilla.

WSI: Loka-joulukuussa Pohjois-Euroopassa (mukaan lukien Suomi)tavanomaista lämpimämpää. Myöhemmin talvella useat havaitut tekijät lisäävät kylmän talven riskiä, joskin toistaiseksi käytetyt ennustemallit näyttävät vielä lämmintä talvea. Talven säätila on siis vielä tällä hetkellä hyvin epävarma.

Erkki Jaakola kirjoitti...

Milloin teet yhteenvedon talven 2014-2015 sääennuste?

Erkki Jaakola kirjoitti...

Milloin teet yhteenvedon talven 2014-2015 sääennusteet?

Jari Kolehmainen kirjoitti...

Kiitokset mielenkiinnosta. Talven 2014-2015 vuodenaikaisennusteita käsittelevä juttuni on parhaillaan työn alla. Tarkoitukseni on julkaista se tällä viikolla, jos suinkin ehdin. Työkiireiden takia blogini päivittäminen on jäänyt viime aikoina vähän vähälle...

Jari Kolehmainen kirjoitti...

Nyt voitte lukea tästä linkistä talven 2014-2015 sääennusteen. Kokosin yhteen neljän kansainvälisen tutkimuslaitoksen vuodenaikaisennusteet.