Ajattelin jo välillä keskittyä muihin aiheisiin, mutta pakko kommentoida jälleen säästä ja ilmastosta.
Toissayönä, eilen ja vielä viime yönäkin lunta satoi oikein kunnolla - talven kovin lumipyry! Pihamme viisi senttiä pitkät narsissien ja tulppaanien alut peittyivät lumeen. Oikea talvi siis tuli sittenkin, kylläkin vasta näin maaliskuun lopulla. Huomiseksi tosin ennustetaan jo plus kolmen asteen lämpötilaa ja viikonlopuksi noin viittä plusastetta. Vielä toissapäivänä kansainvälinen AccuWeather ennusti pakkasen ja lumisateiden jatkuvan Kouvolassa kaksi viikkoa.
Tänä talvena 2007-2008 pysyvä lumipeite tuli Uttiin vasta 19. tammikuuta. Eilisaamuna Utin virallinen lumen syvyys oli yön pyryn jäljiltä 30 cm, mikä vastaa erittäin hyvin ajankohdan keskiarvoa (28 cm). Mistään poikkeuksellisesta takatalvesta ei siis ole kyse. Pikemminkin normaalista poikkeaa talvikielien alkaminen epätavallisen myöhään.
"Varsinaisten talvikuukausien" eli joulu-helmikuun keskilämpötilat olivat koko maassa ennätyksellisen korkeita. Helmi-maaliskuun taitteessa televisiossa ja lehdissä jo ehdittiin uutisoida, että ensimmäistä kertaa Suomen säämittausten historiassa terminen talvi jäi kokonaan tulematta Etelä-Suomeen (Helsinki, Hanko, Ahvenanmaa). Termisellä talvella tarkoitetaan määritelmän mukaan sitä, että vuorokauden keskilämpötila laskee pysyvästi nollan alapuolelle (pakkasen puolelle). Mitä sitten tarkoittaa "pysyvästi"? Useimmiten se ymmärretään niin, että vähintään viikon ajan vuorokauden keskilämpötilan on oltava pakkasella. Terminen kevät taas alkaa sitten, kun vuorokauden keskilämpötila nousee pysyvästi (vähintään viikon ajan) nollan yläpuolelle. Terminen talvi alkaa Helsingissä yleensä marras-joulukuun vaihteessa. Tänä vuonna terminen alkoi Helsingissä 19. maaliskuuta! Eteläisintä Suomea lukuun ottamatta terminen talvi alkoi likimain normaaliaikaan, mutta talven lämpötilat olivat ennätyskorkeita. Mielenkiintoista on tsekkailla Ilmatieteen laitoksen tilastoja: tilastot 1 ja tilastot 2.
Tämä talvi muistuttaa hieman vuotta 1696, jolloin Suomessa oli erittäin leuto talvi. Toukotyöt päästiin aloittamaan jo helmikuussa. Maaliskuussa kuitenkin pakastui uudelleen ja jo kertaalleen sulaneet järvet jäätyivät. Toivottavasti jatko ei muistuta nyt vuotta 1696. Silloin nimittäin kesä jäi erittäin lyhyeksi. Järvet jäätyivät 8. elokuuta. Seurauksena oli vuonna 1694 alkaneen nälänhädän pahentuminen entisestään.
Sää on vaihdellut aina, eivätkä vuodet ole veljeksiä. Keskiarvothan syntyvät juuri siitä, että sää vaihtelee eri vuosina tiettyjen maksimi- ja minimiarvojen välillä. Pitääkin tähdentää sitä, ettei nykyistä ilmastonmuutosta ja sen seurauksia saa ylidramatisoida. Kaikkea ei saa laittaa ilmastonmuutoksen syyksi. Johtopäätöksiä ei myöskään saa tehdä yhden alueen tai yhden vuoden perusteella. Aina pitää seurata laaja aluetta (koko maapalloa) ja tarkastella pitkää aikaväliä. Tätä ei voi liikaa korostaa.
Globaalit pitkän aikavälin keskiarvot kuitenkin osoittavat, että ilmasto on nyt ihmisen toiminnan (fossiilisten polttoaineiden polttamisen) seurauksena muuttumassa (useimmilla alueilla lämpenemässä) selvästi ja poikkeuksellisen nopeasti (ks. aiemmat blogikirjoitukseni).
Yksi uusimpia ilmastonmuutoksen todisteita ja seurauksia on television ja Helsingin Sanomien raportoima uutinen "Etelämantereen jäätiköstä lohkeamassa iso pala". Läntisellä Etelämantereella lämpötila on noussut viimeisimpien 50 vuoden aikana jyrkimmin koko maapallolla, puolisen astetta 10 vuodessa. Tässä muuten yksi todiste sille, ettei maapallolla havaittu lämpötilojen nousu johdu vain siitä, että nykyisin mittausasemat olisivat entistä lähempänä lämmittäviä kaupunkien keskustoja. Nyt Coloradon yliopiston tutkijoiden mukaan Etelämantereesta (ns. Wilkinsin jäätikköhyllystä) on romahtamassa mereen noin 400 neliökilometrin laajuinen alue. Romahdusvaara syntyi, kun helmikuussa alueesta suli irti valtava jäävuori. Isoa osaa jäätikköhyllystä pitää enää kiinni vain muutaman kilometrin levyinen jääkaistale. Jos tuo kaistalekin murtuu, tutkijoiden mukaan jäätiköstä saattaa hävitä puolet jo lähivuosien aikana. Etelämantereella alkamassa oleva talvi kuitenkin siirtänee vaaraa ainakin vuodella eteen päin. Meren pinta ei nouse, vaikka jäätikkö esimerkiksi vuoden kuluttua sulaisikin, koska kyseessä ei ole maa-alueen päällä oleva jää. Meressä kelluva jää syrjäyttää saman määrän vettä kuin siitä sulaessaan tulee. Alkuperäinen uutinen löytyy Coloradon yliopiston sivuilta.
Mielenkiintoista pohdittavaa antaa myös tiedekirjailija Risto Isomäen blogi "Voiko mannerjäätikkö sulaa nopeasti".
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti