Tietoturvayhtiö McAfee ja ympäristöntutkimuslaitos ICF International julkaisivat tällä viikolla mielenkiintoisen The Carbon Footprint of Email Spam Report -tutkimuksen.
Raportin arvion mukaan maapallolla lähetettiin vuonna 2008 noin 62 biljoonaa roskapostiviestiä eli spämmiä, joiden lukemiseen ja manuaaliseen tuhoamiseen ihmisiltä kului aikaa yhteensä 104 miljardia tuntia. Tämän roskapostimäärän koko elinkaari aiheutti 33 terawattitunnin energiankulutuksen, mikä vastaa 2,4 miljoonan yhdysvaltalaisen kodin vuotuista energiankäyttöä. Kasvihuonekaasuja syntyi yhtä paljon kuin 1,5 miljoonasta kodista tai 3,1 miljoonan yhdysvaltalaisen bensiinikäyttöisen henkilöauton vuotuisista ajoista.
Yhden sähköpostiviestin kasvihuonekaasutuotannoksi arvioitiin 0,3 grammaa hiilidioksidia (hiilidioksidiekvivalentteina), mikä vastaa noin yhden metrin autoilua. Maailmanlaajuisesti roskapostia lähetettiin niin paljon, että niiden yhteen lasketut hiilidioksidipäästöt 17 miljoonaa tonnia vuodessa (0,2 % kaikista maailman hiilidioksidipäästöistä) vastaavat autolla ajoa maapallon ympäri 1,6 miljoonaa kertaa.
Keskikokoisen yrityksen vuotuiset sähköpostit kuluttavat tutkimuksen mukaan energiaa keskimäärin 50 000 Kwh. Yli viidesosa tästä menee roskapostin käsittelyyn. Keskimääräisen yrityskäyttäjän roskapostiliikenne tuottaa vuosittain 131 kg hiilidioksidia, josta 22 % johtuu roskapostista. Kaikkien yritysten ja yksityisten ihmisten sähköposteista keskimäärin 80 % on roskaposteja ja roskapostiviestien aiheuttamat päästöt ovatkin noin 30 % kaiken sähköpostiliikenteen päästöistä.
Nykyisellä tasollaan roskapostin suodatus säästää maailmassa energiaa 135 terawattituntia vuodessa, mikä vastaa lähes 13 miljoonan henkilöauton vuotuisia hiilidioksidipäästöjä. Jos kaikki maapallon sähköpostilaatikot olisi suojattu asianmukaisilla roskapostisuodattimilla, energiaa säästyisi 25 terawattituntia vuodessa (75 % tuosta roskapostiin kuluvasta 33 terawattitunnista). Sama päästövähennys tulisi, jos maapallon liikenteestä otettaisiin pois 2,3 miljoonaa autoa. Kumpikohan olisi helpompaa, käyttää asiallisia roskapostisuodattimia vai poistaa 2,3 miljoonaa autoa?
Ainakin tutkimuksen tilanneelle tietoturvayhtiölle roskapostisuodattimien käyttäminen sopii paremmin. Tosin tutkimuksessa todetaan, että roskapostisuodatustakin tehokkaampaa on sulkea pois verkosta roskapostia levittävät palvelimet. Kun roskapostia levittänyt palveluntarjoaja McColo suljettiin netistä 11. marraskuuta 2008, roskapostin määrä tipahti 70 prosenttia, mikä vastasi 2,2 miljoonan auton poistamista liikenteestä. Pian roskapostin lähettäjät kuitenkin saivat jälleen rakennettua uuden levitysverkoston.
Roskaposti kuluttaa energiaa elinkaarensa monessa vaiheessa: lähetysosoitteiden kerääminen (joko työntekijät tai automaattiset zombi-robotit, jotka etsivät nettisivuilta sähköpostiosoitteita), roskapostin kirjoittaminen, lähettäminen, välittäminen, varastointi jne. Suurin energian käyttö tulee loppukäyttäjälle, roskapostien vastaanottajalle, joka kuluttaa sähköä roskapostiviestien tuhoamiseen ja asiallisten viestien etsimiseen. Jos roskapostisuodatus on asetettu liian tiukaksi, asiallisiakin viestejä jää roskapostikansioon, jolloin roskapostikansiotakin joutuu tsekkaamaan aika ajoin. Osa roskaposteista pääsee silti läpi oikeiden viestien joukkoon. Roskapostien erottelu on erityisen vaikeaa ja käyttäjän aikaakin vievää englanninkielisissä maissa, koska roskapostitkin ovat usein englanninkielisiä. Meidän suomalaisten on paljon helpompi ja nopeampi napsia englanninkieliset roskapostit pois.
Raportin mukaan noin 80 % roskapostiin liittyvästä energiankäytöstä tuleekin vastaanottajalle (roskapostien erottelu ja siirtäminen roskakoriin 52 %, asiallisten viestien etsiminen roskapostikansiosta 27 %). Roskapostin suodatukseen kuluu 16 % roskaposteihin yhdistetystä energiankulutuksesta.
Koko raportin, josta olen tehnyt tämän tiivistelmän, voi lukea ilmaiseksi McAfeen sivulta (vaatii kirjautumisen). Myös Helsingin Sanomat on julkaissut tästä hyvin lyhyen yhteenvedon. Hesarin jutussa tosin on sellainen virhe (ainakin vielä 17.4. puolen päivän aikaan tätä kirjoittaessani), että siinä väitetään yhden roskapostiviestin kasvihuonekaasupäästöjen vastaavan noin kilometrin ajoa henkilöautolla, vaikka todellisuudessa yhden roskapostiviestin päästöt (0,3 grammaa) vastaavat vain metrin autoilua.
Raportin arvion mukaan maapallolla lähetettiin vuonna 2008 noin 62 biljoonaa roskapostiviestiä eli spämmiä, joiden lukemiseen ja manuaaliseen tuhoamiseen ihmisiltä kului aikaa yhteensä 104 miljardia tuntia. Tämän roskapostimäärän koko elinkaari aiheutti 33 terawattitunnin energiankulutuksen, mikä vastaa 2,4 miljoonan yhdysvaltalaisen kodin vuotuista energiankäyttöä. Kasvihuonekaasuja syntyi yhtä paljon kuin 1,5 miljoonasta kodista tai 3,1 miljoonan yhdysvaltalaisen bensiinikäyttöisen henkilöauton vuotuisista ajoista.
Yhden sähköpostiviestin kasvihuonekaasutuotannoksi arvioitiin 0,3 grammaa hiilidioksidia (hiilidioksidiekvivalentteina), mikä vastaa noin yhden metrin autoilua. Maailmanlaajuisesti roskapostia lähetettiin niin paljon, että niiden yhteen lasketut hiilidioksidipäästöt 17 miljoonaa tonnia vuodessa (0,2 % kaikista maailman hiilidioksidipäästöistä) vastaavat autolla ajoa maapallon ympäri 1,6 miljoonaa kertaa.
Keskikokoisen yrityksen vuotuiset sähköpostit kuluttavat tutkimuksen mukaan energiaa keskimäärin 50 000 Kwh. Yli viidesosa tästä menee roskapostin käsittelyyn. Keskimääräisen yrityskäyttäjän roskapostiliikenne tuottaa vuosittain 131 kg hiilidioksidia, josta 22 % johtuu roskapostista. Kaikkien yritysten ja yksityisten ihmisten sähköposteista keskimäärin 80 % on roskaposteja ja roskapostiviestien aiheuttamat päästöt ovatkin noin 30 % kaiken sähköpostiliikenteen päästöistä.
Nykyisellä tasollaan roskapostin suodatus säästää maailmassa energiaa 135 terawattituntia vuodessa, mikä vastaa lähes 13 miljoonan henkilöauton vuotuisia hiilidioksidipäästöjä. Jos kaikki maapallon sähköpostilaatikot olisi suojattu asianmukaisilla roskapostisuodattimilla, energiaa säästyisi 25 terawattituntia vuodessa (75 % tuosta roskapostiin kuluvasta 33 terawattitunnista). Sama päästövähennys tulisi, jos maapallon liikenteestä otettaisiin pois 2,3 miljoonaa autoa. Kumpikohan olisi helpompaa, käyttää asiallisia roskapostisuodattimia vai poistaa 2,3 miljoonaa autoa?
Ainakin tutkimuksen tilanneelle tietoturvayhtiölle roskapostisuodattimien käyttäminen sopii paremmin. Tosin tutkimuksessa todetaan, että roskapostisuodatustakin tehokkaampaa on sulkea pois verkosta roskapostia levittävät palvelimet. Kun roskapostia levittänyt palveluntarjoaja McColo suljettiin netistä 11. marraskuuta 2008, roskapostin määrä tipahti 70 prosenttia, mikä vastasi 2,2 miljoonan auton poistamista liikenteestä. Pian roskapostin lähettäjät kuitenkin saivat jälleen rakennettua uuden levitysverkoston.
Roskaposti kuluttaa energiaa elinkaarensa monessa vaiheessa: lähetysosoitteiden kerääminen (joko työntekijät tai automaattiset zombi-robotit, jotka etsivät nettisivuilta sähköpostiosoitteita), roskapostin kirjoittaminen, lähettäminen, välittäminen, varastointi jne. Suurin energian käyttö tulee loppukäyttäjälle, roskapostien vastaanottajalle, joka kuluttaa sähköä roskapostiviestien tuhoamiseen ja asiallisten viestien etsimiseen. Jos roskapostisuodatus on asetettu liian tiukaksi, asiallisiakin viestejä jää roskapostikansioon, jolloin roskapostikansiotakin joutuu tsekkaamaan aika ajoin. Osa roskaposteista pääsee silti läpi oikeiden viestien joukkoon. Roskapostien erottelu on erityisen vaikeaa ja käyttäjän aikaakin vievää englanninkielisissä maissa, koska roskapostitkin ovat usein englanninkielisiä. Meidän suomalaisten on paljon helpompi ja nopeampi napsia englanninkieliset roskapostit pois.
Raportin mukaan noin 80 % roskapostiin liittyvästä energiankäytöstä tuleekin vastaanottajalle (roskapostien erottelu ja siirtäminen roskakoriin 52 %, asiallisten viestien etsiminen roskapostikansiosta 27 %). Roskapostin suodatukseen kuluu 16 % roskaposteihin yhdistetystä energiankulutuksesta.
Koko raportin, josta olen tehnyt tämän tiivistelmän, voi lukea ilmaiseksi McAfeen sivulta (vaatii kirjautumisen). Myös Helsingin Sanomat on julkaissut tästä hyvin lyhyen yhteenvedon. Hesarin jutussa tosin on sellainen virhe (ainakin vielä 17.4. puolen päivän aikaan tätä kirjoittaessani), että siinä väitetään yhden roskapostiviestin kasvihuonekaasupäästöjen vastaavan noin kilometrin ajoa henkilöautolla, vaikka todellisuudessa yhden roskapostiviestin päästöt (0,3 grammaa) vastaavat vain metrin autoilua.
Mikä on tämän kaiken pohdinnan lopputulos? Roskapostisuodattimet kuntoon ja roskapostipalveluiden tarjoajat suljettava verkosta pois! Tosin uskoisin, että vieläkin erittäin paljon suurempi hyöty olisi siitä, että kaikki turhaan päällä olevat tietokoneet muistettaisiin aina sammuttaa.
Oli kovin ikävää tulla työpaikalle pääsiäisloman jälkeen tiistaiaamuna, kun ainakin yksi tietokone oli sielläkin turhaan päällä. Kovin usein myös toimistojen sulkeutumisen jälkeen talvi-iltoina ulkoillessa näkee, että tiettyjen katutasossa olevien muuten pimeiden toimistojen tietokoneet loistavat päällä. Siis käyttämättömät tietokoneet kiinni sekä työpaikoilla että kotona, kiitos! Myös se näyttö kuluttaa vähän energiaa, joten sekin pitäisi muistaa sulkea erikseen!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti