 |
| Kuvan © jorgophotography - Fotolia.com |
Golfvirta on valtavan suuri merivirta, jossa virtaa vettä sata kertaa niin paljon kuin maapallon kaikissa joissa yhteensä. Se saa alkunsa Meksikonlahdelta (tästä tulee sen nimikin, saksan kielen sana Golf = suuri lahti) ja tuo sieltä meille lämpöä. Suomi on yhtä pohjoisessa kuin Grönlannin eteläosat, mutta Golfvirran ansiosta meillä on huomattavasti lämpimämpää.
Golfvirran virratessa pohjoiseen pinnalta haihtuu vettä, mutta suola jää mereen. Tämän seurauksena Golfvirran suolapitoisuus kasvaa ja vesi viilenee sekä muuttuu raskaammaksi pohjoiseen mentäessä. Pohjois-Atlantilla pintavesi on suolaisinta, tiheintä ja kylmintä. Siellä vesi painuukin alaspäin ja lähtee meren pohjaosissa kylmänä merivirtana takaisin kohti etelää. Näin syntyy ns. termohaliinikierto.
Ilmastonmuutoksen on arveltu voivan ratkaisevasti muuttaa tätä termohaliinikiertoa jopa vain muutamassa vuodessa tai vuosikymmenessä. Sateisuuden lisääntymisen ja erityisesti Grönlannin jäätiköiden sulamisen seurauksena mereen tulee entistä enemmän makeaa vettä juuri Golfvirran painumisalueelle. Pintavesi kevenee, jolloin veden painuminen alaspäin estyy ja termohaliinikierto voi heikentyä tai pysähtyä sadoiksi vuosiksi. Lyhyesti sanottuna makea sulamisvesi laimentaa suolaista merivettä, jolloin suolamäärän vaihteluista johtuva virtaus heikkenee.
Eräät tutkijat puhuvat jopa Eurooppaa uhkaavasta uudesta jääkaudesta tai ainakin Euroopan lämpötilan laskemisesta parilla asteella. Suomenkin alue siis voisi tämän teorian mukaan viilentyä samalla, kun muu maapallo lämpenee ilmastonmuutoksen myötä.
Vuonna 2008 brittitutkijat raportoivat Nature-lehdessä Golfvirran jo heikentyneen 30 % viimeisimpien 12 vuoden aikana. Toisaalta ei saatu mitään selkeitä todisteita, että tämä johtuisi nimenomaan ilmastonmuutoksesta. Syynä voi olla Golfvirran luonnollinenkin vaihtelu, jota ei ole paljonkaan tutkittu.
Kaiken lisäksi vuonna 2010 julkaistussa tutkimuksessa pääteltiin tällä tavoin:
"Yksi huolenaihe ilmastonmuutoksen yhteydessä varsinkin suomalaisille on Golfvirran mahdollinen hidastuminen tai jopa pysähtyminen joskus tulevaisuudessa. Josh Willis on tutkinut joitakin mittauksia, joista asiaa voisi selvitellä. Hän käytti satelliittien mittauksia merenpinnan korkeudesta ja lämpötila-, suolaisuus- sekä nopeusmittauksia kelluvilta mittauslautoilta. Näiden avulla hän yritti määrittää Golfvirran pohjoiseen päin virtaavan yläosan muutoksia. Suuria muutoksia hän ei löytänyt. Hän löysi pienen lisäyksen Golfvirran voimakkuudessa vuoden 1993 jälkeen, joka hänen mukaansa johtuu todennäköisesti Pohjois-Atlantin lämpenemisestä. Lisäksi virrassa esiintyy vuodenaikavaihteluita sekä useamman vuoden kestoisia vaihteluita, mutta pitkän ajan muutoksia hän ei siis havainnut ja hän toteaakin: ...nämä havainnot osoittavat, että Golf-virran merkittävää hidastumista ei tapahtunut viimeisen 7 vuoden aikana, eikä todennäköisesti tapahtunut viimeisen 20 vuoden aikana."
Syksyllä 2010 puolalaismeteorologien väitettiin ennustaneen meille kylmintä talvea tuhanteen vuoteen. Myöhemmin on paljastunut, että kyseessä oli nimenomaan teoreettinen pohdinta, mitä tulevaisuudessa voisi tapahtua, jos Golfvirta heikkenisi tai pysähtyisi.
Ilmatieteen laitoksen johtaja Mikko Alestalo toteaa tämänpäiväisessä Ilta-Sanomissa näin:
"On saatu tuloksia, joiden mukaan mannerjää on sulanut ja heikentänyt merivirtoja siinä sivussa. Näin ollen myös sen lämmittävä vaikutus on heikentynyt. -- Islannin kohdalla ilmaston lämpeneminen on hitaampaa kuin esimerkiksi Skandinaviassa. -- Meritutkijoiden mielestä tämä (Golfvirran pysähtyminen) on epätodennäköistä. Vettä ei yksinkertaisesti riitä yhden vuoden, vuosikymmenen tai vuosisadan aikana tarpeeksi pysäyttämään koko kiertoa. -- Ei tiedetä, kumoaisivatko nämä vaikutukset (ilmaston globaali lämpeneminen ja Golfvirran heikentyminen) toisensa. Kyse on pelkästä teoreettisesta tarkastelusta. -- Kun tällaisia talvia on kolme peräkkäin, niin tietysti tiedemiehet joutuvat miettimään, onko tämä pelkkää sattumaa, vai onko arktisen jääpeitteen sulamisella vaikutusta."
Tutkimuksissa on todettu, että 8 200 vuotta sitten sulaneesta jäätikköjärvestä tuli yhdellä kertaa valtavat määrät vettä Atlantille, jolloin Golfvirta heikkeni. Lämpötila laski pohjoisilla alueilla jopa 5-6 asteella. Ilmasto viileni nopeasti muutaman sadan vuoden ajaksi. Ilta-Sanomien haastatteleman Oulun yliopiston maaperägeologian professori Juha Lunkan mukaan Grönlannin mannerjäätikön sulaminen ei kuitenkaan voi tapahtua näin romahdusmaisesti:
"Kyllä tässä puhutaan kymmenistä tai sadoista vuosista. -- Toisaalta muutoksissa voi olla kynnyskohtia, jolloin muutokset tapahtuvat nopeammin. -- Jos Grönlannin mannerjäätikkö sulaa merkittävästi, niin ainakin hetkittäin ilmasto kylmenee pohjoisella pallonpuoliskolla."
Arktisen alueen lämpeneminen on nyt ennennäkemätöntä 2 000 vuoteen. Arktisen merijään määrä oli tänä syksynä (16.9.2012) pienimmillään satelliittimittausten kaudella (alkaen vuodesta 1979), vain 3,41 miljoonaa neliökilometriä. Nyt arktisen merijään määrä on jälleen syksyn ja talven myötä lähtenyt kasvuun. Edellinen arktisen merijään minimi saavutettiin 18.9.2007, jolloin pinta-ala oli 4,17 miljoonaa neliökilometriä. Tänä vuonna jään pinta-ala oli siis 760 000 neliökilometriä aiempaa ennätystä pienempi (pinta-ala jäi -18 % edellisen ennätyksen alle) ja 3,29 miljoonaa neliökilometriä (-49 %) ajanjakson 1979-2000 vuosien keskimääräistä minimiä (6,70 miljoonaa neliökilometriä) pienempi. Vuosina 1979-2010 keskimääräinen minimi on ollut 6,14 miljoonaa neliökilometriä. Kun arktisen merijään määrä oli 20. maaliskuuta talven 2011-2012 suurimmassa lukemassa, se oli 15,24 miljoonaa neliökilometriä, joten myös yhden kesän aikana havaittu sulaneen jään pinta-ala 11,83 miljoonaa neliökilometriä on satelliittikauden ennätys. Kolmas tämän vuoden ennätys on Antarktiksen eli Etelämantereen merijään ennätyksellinen laajuus, joskin muutos on pinta-alallisesti hyvin pieni arktisen jään sulamiseen verrattuna.
Joidenkin tutkimusten mukaan arktisen merijään sulaminen voi tuoda meille kylmiä talvia, vaikkei Golfvirta heikentyisikään. Pohjoisen jääpeitteen sulaminen voi lisätä meillä korkeapaineita ja kylmiä itä- ja pohjoistuulia leutojen länsituulten sijaan. Tästä olen kirjoittanut aikaisemmin.
Suomen ilmastonmuutosskenaarioiden mukaan todennäköisintä kuitenkin on talviemme keskimääräinen lämpeneminen, vaikka arktisen merijään sulaminen voikin lisätä yksittäisten erityisen kylmien jaksojen todennäköisyyttä. Lämpenemistä tulee tapahtumaan kaikkien mallien mukaan keskimäärin 0,4 astetta (plus/miinus 0,1 astetta) vuosikymmentä kohden vuoteen 2040 asti. Vuodesta 2040 eteenpäin eri mallien tulokset antavat enemmän poikkeamia eli epävarmuus kasvaa. Talvet lämpenevät enemmän kuin kesät. Tähän vaikuttavat länsituulten voimistuminen ja arktisen alueen lumen sulamiseen liittyvät palautekytkennät sekä se, että talvisin lämpötilat vaihtelevat muutenkin paljon enemmän kuin kesällä. Ilmastovyöhykkeet siirtyvät kohti pohjoista. Talvella sademäärä kohoaa suhteellisesti ottaen enemmän kuin kesällä. Räntä- ja vesisateet yleistyvät lumisateiden kustannuksella. Rankkasateet (vesi- ja lumisateet) voimistuvat kaikkina vuodenaikoina. Ilmastomallien luotettavuudesta voi lukea aiemmasta blogipostauksestani.
Olen koonnut myös eri tutkimuslaitosten ennusteita talven 2012-2013 säästä Suomessa. Euroopan keskipitkien ennusteiden keskuksen (ECMWF) mukaan ajanjakson 12.11.-9.12.2012 kolmella ensimmäisellä viikolla koko Suomessa on tavanomaista lämpimämpää. Viimeiselläkin viikolla Suomen etelä- ja keskiosassa näyttää olevan tavanomaista lämpimämpää.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti