Sandy-myrsky, Suomen sateet, hukkaan heitetty ruoka, älypuhelimet ja ilmastonmuutos

Suomessa roskikseen heitetyn ruoan päästöt vastaavat 100 000 henkilöautoa

Piirros © gcpics - Fotolia.com

Suomalaiset heittävät MTT:n mukaan hukkaan 160 miljoonaa kiloa syömäkelpoista ruokaa vuodessa, siis henkeä kohden laskettuna yli 20 kilogrammaa. Roskikseen heitettyjen ruokien arvo on noin 500 miljoonaa euroa ja niiden päästöt vastaavat 100 000 henkilöauton päästöjä.

Jätteisiin joutuu ruokaa, koska ostoksia ei ole suunniteltu oikein, ruokaa valmistetaan liian suuria määriä, lautaselle otetaan liikaa ruokaa, tähteitä ei osata käyttää ja käyttökelpoista ruokaa heitetään roskikseen heti, kun parasta ennen -päivämäärä on saavutettu. Asiasta kertoivat tarkemmin eilen MTV3:n uutiset. Ekologisista ruokavalinnoista voi lukea lisää PowerPointistani ja Kouvolan Lyseon lukion ympäristöekologian blogista.

Onko älypuhelinten myynnin kasvu älykästä?

Suomessa myytiin tämän vuoden tammi-syyskuussa 1,1 miljoonaa älypuhelinta. Euromääräisesti myynti kasvoi 57 % viime vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Tabletteja (taulutietokoneita) myytiin tämän vuoden tammi-syyskuussa yli 160 000 kappaletta. Kaikkiaan kodin elektroniikan myynti kasvoi yli 10 %. Asiasta kertoi Taloussanomat.

Kirjoitin aiemmin tekstin "Mitä laitetaan? Yksi kuormittunut maapalloko?", jossa pohdin kulutuksen kasvua tarkemmin.

Suosittelen ehdottomasti kaikkia lukemaan myös Markku Leiwon hauskan kolumnin siitä, kuinka "hirveää" ennen vanhaan oli, kun ei ollut vihreitä ajatuksia. Jatkoksi kannattaa lukea Pekka Pekkalan kolumni siitä, kuinka suomalainen keskiluokka nykyään hukkuu teknologialeluihin. Nykyiset vihreät ajatukset pienine henkilökohtaisine näpertelyineen eivät auta kaiken teknologiakrääsän keskellä, jos elämäntapa kuitenkin on maapallollemme paljon kuluttavampaa kuin ennenvanhainen elämä ilman vihreitä ajatuksia.

Ilmastonmuutoksen hillitseminen siedettävälle tasolle ei vaatisi kovin suuria uhrauksia nykyiseen elämäntapaamme verrattuna, jos edes kulutuksen jatkuva kasvu saataisiin pysähtymään. Uuden tutkimuksen mukaan kuluttajat kuitenkin panostavat liikaa saadakseen viimeisimmät tekniset ominaisuudet, vaikka näille ominaisuuksille ei edes olisi käyttöä.

Ja hei, kuinka helppoa olikaan vanhan peruskännykän kanssa, kun lataaminen kerran kahdessa viikossa riitti! Nyt sähköä kuluu lataamiseen paljon enemmän ja keskittymiskykykin on heikentynyt, kun jatkuvasti pitää älykännykältä vahdata (epä)sosiaalisen median uusimpia päivityksiä. Ja montakohan turhaan tuotettua, yhä toimivaa ylimääräistä kännykkää lojuu lähes jokaisen kodin laatikoiden pohjilla?

Suomessa poikkeuksellisen sateiset lokakuu ja koko vuosi

Kuvankäsittely © Patrizia Tilly - Fotolia.com

Tämä vuosi on toistaiseksi (tammi-lokakuu) Ilmatieteen laitoksen Twitter-päivityksen mukaan ollut Suomessa toiseksi sateisin viimeisimmän 50 vuoden aikana. Sateisin on ollut vuosi 1998. Järvi-Suomessa kuluva vuosi lienee ollut koko mittaushistorian (noin sata vuotta) sateisin.

Tämän vuoden syyskuussa Kouvolan Utissa oli Kouvolan Sanomien (2.10.2012) mukaan vain kahdeksan sateetonta päivää. Helsingin Kaisaniemessä mitattiin koko 150-vuotisen mittaushistorian suurin syyskuun sademäärä, 160 mm. Edellinen ennätys oli 159 mm vuodelta 1918. Muillakin havaintoasemilla, esimerkiksi Helsinki-Vantaalla ja Utsjoen Kevolla tuli uusia asemakohtaisia syyskuun ennätyksiä. Syyskuu olikin Ilmatieteen laitoksen tiedotteen mukaan tavanomaista lämpimämpi ja paikoin poikkeuksellisen sateinen.

Myös lokakuu jatkui Ilmatieteen laitoksen tiedotteen mukaan paikoin ennätyssateisena. Lokakuussa varsinkin Länsi- ja Lounais-Suomessa mitattiin paikkakuntakohtaisia lokakuun sade-ennätyksiä. Lounais-Suomen sademäärät olivat 2-2,5-kertaisia verrattuna tavanomaisiin. Merikarvialla satoi lokakuussa 191 mm, mutta koko Suomen kaikkien aikojen lokakuun sade-ennätystä ei rikottu. Vihdissä nimittäin satoi lokakuussa 2006 peräti 228 mm. Itä- ja Pohjois-Suomessa syyskuu oli kuitenkin paikoin tavanomaista kuivempi.

Ilmastoskenaarioiden mukaan Suomen sademäärät lisääntyvät A2-päästöskenaariossa 19 % (19 mallin antama paras arvo, 90 prosentin epävarmuushaarukka 10-28 %) vuosiin 2070-2099 mentäessä verrattuna jaksoon 1971-2000, A1B-päästöskenaariossa 17 % (90 prosentin epävarmuushaarukka 8-25 %) ja B1-päästöskenaariossa 12 % (90 prosentin epävarmuushaarukka 5-21 %). Sademäärän lisääntyminen on aluksi melko hidasta ja se voikin hukkua lähivuosikymmeninä luonnollisen vaihtelun alle.Talvella sademäärä kohoaa suhteellisesti ottaen enemmän kuin kesällä. Räntä- ja vesisateet yleistyvät lumisateiden kustannuksella. Rankkasateet (vesi- ja lumisateet) voimistuvat kaikkina vuodenaikoina.

Vaikuttiko ilmastonmuutos Yhdysvaltojen Sandy-myrskyyn?

Kuvamanipulaatio © Frederic Bos - Fotolia.com

Suomessa meteorologit ovat antaneet hieman ristiriitaisia lausuntoja siitä, vaikuttiko ilmastonmuutos Yhdysvaltojen Sandy-myrskyyn.

Scientific American -lehden mukaan yhä useammat tutkijat ovat vakuuttuneita siitä, että ilmastonmuutos vaikuttaa Sandy-hurrikaanin kaltaisiin sään ääri-ilmiöihin. Myrsky olisi mitä todennäköisimmin syntynyt ilman ilmastonmuutostakin, mutta ilmastonmuutos voimisti sitä lisäten sen tuhovoimaa.

Ilmastonmuutoksen takia lämmennyt merivesi antaa myrskyille enemmän voimaa. Lisääntyvä haihtuminen lisää ilmankoskeutta, mikä puolestaan aiheuttaa aiempaa rankempia sateita. Lisäksi arktisen merijään ennätysmäisen sulamisen seurauksena Pohjois-Atlantin oskillaatio (NAO) on voinut aiheuttaa suihkuvirtauksen kääntymisen etelään, jolloin Sandy sai enemmän voimaa.

Myös vakuutusyhtiöt ovat havainneet luonnonkatastrofien lisääntymisen erityisesti Pohjois-Amerikassa. Vaikka trooppiset syklonit eivät voimistuisikaan, niiden tuhot voivat lisääntyä siksi, että merenpinta nousee lämpölaajenemisen ja mannerjäätiköiden sulamisen seurauksena. Vuosina 1992-2010 merenpinta on maailmanlaajuisesti noussut keskimäärin kolme millimetriä vuodessa. Paikoin merenpinta on noussut jopa senttimetrin vuodessa, mutta toisilla alueilla merenpinta on laskenut. Alueellinen vaihtelu on siis tässäkin suurta. Sandyn syntyalueilla merenpinta on noussut erityisen paljon. Uusimmissa arvioissaan tutkijat arvioivat merenpinnan nousevan jatkossa IPCC:n ennusteita enemmän.

Sandy-myrskyn ja ilmastonmuutoksen yhteyksistä kertovat tarkemmin Climate Central, The Big Story, ThinkProgress, Huffington Post ja Skeptical Science sekä Wunderground. Kannattaa katsoa myös AGW Observerin kokoama linkkilista tutkimuksista, jotka tutkivat ilmastonmuutoksen ja hurrikaanien yhteyttä.

Ilmastoasioihin erikoistunut antropologi Greg Laden toistaa ilmastotutkijoiden aiemmin yleisesti esittämän näkemyksen: "Lämpötiloissa ja muissa säätekijöissä on aina vaihtelua, mutta ilmaston lämpeneminen nostaa perustasoa. Se on totta. Mutta seuraus siitä EI ole se, että ilmastonmuutos voidaan yhdistää tiettyyn myrskyyn. Kaikki myrskyt ovat säätä, kaikki sää on ilmaston välitöntä ilmentymää, ilmastonmuutos on ilmastoa."

Ilmastotieteen professori Gerard North sanoo: "Suurimmalta osin se (Sandy) on luonnollinen, sanoisin 80-90 -prosenttisesti luonnollinen. Tällaista sattuu, kuten kuivuusjaksojakin. Se on luonnollinen asia."

Kaikkein pisimmälle sanoissaan menee Nasan James Hansen kommentoidessaan yleisesti sään ääri-ilmiöiden yleistymistä: "Analyysimme osoittaa, ettei se enää riitä, että sanotaan ilmaston lämpenemisen lisäävän sään ääri-ilmiöiden todennäköisyyttä ja että toistetaan väitettä, ettei yksittäistä säätapahtumaa voi suoraan yhdistää ilmastonmuutokseen. Päinvastoin, analyysimme osoittaa, ettei lähimenneisyyden kuumalle säälle ole käytännöllisesti katsoen mitään muuta selitystä kuin ilmastonmuutos."

Tohtori Kevin E. Trenberth puolestaan toteaa näin: "Vastaus yleiseen kysymykseen, aiheuttiko tietyn säätapahtuman ilmastonmuutos, on se, että kysymys on väärä. Ilmastonmuutos vaikuttaa kaikkiin säätapahtumiin, koska niiden tapahtumaympäristö on aiempaa lämpimämpi ja kosteampi."