Suomen digitoidun mittaushistorian kahdeksan lämpimintä päivää tänä kesänä
Kun lasketaan Suomen vuodesta 1961 alkavan digitoidun mittaushistorian kuumin päivä koko Suomen keskiarvona (eikä vain yksittäisen säähavaintoaseman mittauksesta), kuumin päivä on ollut Helsingin Sanomien mukaan 17. heinäkuuta 2018. Tuolloin koko Suomen korkeimpien lämpötilojen keskiarvo oli 30,7 celsiusastetta. Kaikki digitoidun mittaushistorian kahdeksan lämpimintä päivää ovat tämän kesän ajanjaksolta 17. heinäkuuta − 1. elokuuta. Sijat yhdeksän ja kymmenen ovat vuodelta 1972, jolloin lämpimimmät päivät olivat 2. heinäkuuta ja 28. kesäkuuta. Suomen 30:stä tähän mennessä lämpimimmästä päivästä hieman yli puolet eli 16 on 2010-luvulta.
Helsingin mittaushistorian todennäköisesti lämpimin 30 vuorokauden jakso alkoi meteorologi Mika Rantasen mukaan 12. heinäkuuta 2018. Keskilämpötila oli tuon jakson aikana 23 astetta, mikä on noin viisi astetta yli vastaavan ajankohdan pitkäaikaisen keskiarvon vuosilta 1981-2010. Tämä vastaa Etelä-Ranskan ilmastoa.
Helsingin Kaisaniemessä 30 asteen raja on mennyt 175 viimeisimmän vuoden aikana rikki 21 kertaa, ensimmäistä kertaa vuonna 1858. Näistä kerroista kaksi on tältä kesältä (30,4 astetta 17. heinäkuuta 2018 ja 30 astetta 2. elokuuta 2018). Edellinen kerta oli heinäkuulta 2010, joka oli ennen nyt kulunutta kesää 2000-luvun ainoa 30 asteen ylitys. Tämän kesän lisäksi 30 astetta on ylitetty saman kesän aikana kahdesti vuosina 1945, 1975 ja 1983 sekä kolmesti vuonna 1941. Korkein lämpötila 31,6 astetta on vuodelta 1945.
Kaisaniemessä keskilämpötila on noussut mittaushistorian aikana noin 2,8 astetta, josta noin 0,5 astetta on mittausten aloittamisen jälkeen yhä lisääntyneen kaupunkilämpösaarekkeen ja mittausmenetelmien muutoksen vaikutusta. Maamme 1930-luvun lämpöaalto oli ilmeisesti merivirroista johtuva paikallinen ilmiö, ei osa maailmanlaajuista lämpenemistä. Sen sijaan 1940-luku oli siihen mennessä lämpimin vuosikymmen myös maailmanlaajuisesti, joskin selvästi viileämpi kuin vuosikymmenet 1980-luvulta alkaen.
Suomessa mittaushistorian lämpimin heinäkuu
Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan koko Suomen keskilämpötila oli heinäkuussa 19,6 astetta, mikä on mittaushistorian korkein heinäkuun keskilämpötila maassamme. Sodankylän Tähtelän mittauspisteessä heinäkuun keskilämpötila oli peräti 20,1 astetta, ylivoimaisesti lämpimin havaintoaseman 111 vuoden pituisessa mittaushistoriassa. Mittaushistorian perusteella todennäköisyys sille, että Sodankylän kuukausikeskilämpötila kohoaa vähintään 20,1 asteeseen, on ainoastaan 0,1 %. Tämä siis tapahtuisi keskimäärin kerran tuhannessa vuodessa. Ilmastonmuutoksen myötä näin korkea kuukausikeskilämpötila mitataan Sodankylässä Mika Rantasen tekemien laskelmien mukaan tämän vuosisadan lopulla (2079-2099) jo kerran 20 vuodessa.
Heinäkuun keskilämpötila oli Lapissa viitisen ja muualla Suomessa 2,5–4 astetta pitkäaikaisia keskiarvoja korkeampi. Helsingissä vain heinäkuu 2010 on ollut tämän vuoden heinäkuuta lämpimämpi.
Touko-elokuussa Suomessa ennätysmäärä hellepäiviä
 |
| Hellekesien 2010 ja 2018 vertailu Utin lentoasemalta (Kouvola). Elokuun 2018 tiedot perustuvat kuukauden 29 ensimmäiseen vuorokauteen. Utin Lentoportintiellä hellepäiviä oli vuonna 2010 peräti 48 ja vuonna 2018 puolestaan 42. Tietojen lähde: Ilmatieteen laitoksen avoin data. |
Suomessa edelliset erityisen helteiset kesät olivat vuosina 2010 ja 2014. Joensuun lentokentällä Liperissä mitattiin Suomen mittaushistorian korkein lämpötila 37,2 astetta heinäkuussa 2010. Kyseisenä kesänä Utin lentoasemalla oli 44 hellepäivää ja Utin Lentoportintiellä 48 hellepäivää, mikä on yhden mittauspisteen hellepäivien ennätys yhden kesän ajalta. Kesällä 2018 suurin hellepäivien lukumäärä oli Heinolan 46 hellepäivää.
Muuallakin Euroopassa ennätyslämmintä
Touko-heinäkuun jakso oli Euroopassa vuodesta 1850 alkavan mittaushistorian lämpimin. Lämpöennätyksiä rikottiin laajoilla alueilla. Itämeren pintalämpötilat olivat elokuun alussa 23-26 astetta, muiden Euroopan merialueiden tavoin pitkäaikaisia keskiarvoja lämpimämpiä. Itämeri oli peräti yli neljä astetta pitkän aikavälin keskiarvoja lämpimämpi.
Omanissa globaalin mittaushistorian kuumin yölämpötila
Muuallakin pohjoisella pallonpuoliskolla tehtiin kesän aikana lukuisia lämpöennätyksiä. Esimerkiksi Quriyatin (Qurayyat) yli 50 000 asukkaan kaupungissa Omanissa mitattiin koko maapallon mittaushistorian korkein vuorokauden minimilämpötila 42,6 celsiusastetta 26. kesäkuuta. Edellinen ennätys 41,9 astetta oli toisesta omanilaisesta mittauspisteestä kesäkuulta 2011. Nyt Quriyatissa pysyteltiin 41,9 asteen yläpuolella peräti 51 perättäistä tuntia. Korkeimmillaan lämpötila kävi 49,8 asteessa.
Japanissa mitattiin helleaallon aikana maan uusi lämpöennätys 41,1 astetta. Kaliforniassa heinäkuun keskilämpötila oli mittaushistorian korkein. Heinäkuussa Yhdysvaltojen 17 osavaltiossa oli pitkäaikaisia keskiarvoja lämpimämpää ja vain yhdessä kylmempää.
Ilmastonmuutos lisää helleaaltojen todennäköisyyttä
Tuoreen selvityksen mukaan ilmastonmuutos on lisännyt kesän 2018 kaltaisten helleaaltojen todennäköisyyden Euroopassa noin kaksinkertaiseksi, vaikka yksittäisiä sääilmiöitä ei voidakaan yhdistää ilmastonmuutokseen. Todennäköisesti tämä kesä olisi ollut Suomessa erityisen helteinen ilman ilmastonmuutostakin, mutta ilmastonmuutos lienee vielä osaltaan nostanut lämpötiloja. Ilmastonmuutoksesta kielivät myös Suomeen levinneet uudet perhoslajit, joita 1980-luvulla ei vielä esiintynyt Unkaria pohjoisempana. Jos ilmastonmuutos jatkuu nykyiseen tahtiin, vuoteen 2040 mennessä tavanomainen eurooppalainen kesä voi olla yhtä lämmin kuin tämä nyt ennätyksellinen kesä 2018.
Esimerkiksi energiankäytön seurauksena lisääntyvät hiilidioksidin ja muiden kasvihuonekaasujen päästöt pahentavat ilmastonmuutosta jatkuvasti. Pelkästään bitcoinien louhinta vaatii vuositasolla 73,1 terawattituntia sähköä. Arvioiden mukaan bitcoinien louhinnan sähköntarve vastaa alle prosenttia koko maapallon sähköntuotannosta. Sähkön kokonaiskulutus oli Suomessa viime vuonna noin 85,5 terawattituntia. Mikäli laskelmiin otetaan mukaan myös louhintaan käytettyjen koneiden jäähdyttämiseen kuluva energia, bitcoinien louhinta saattaa vaatia enemmän sähköä kuin koko Suomi.
Vuosi sitten The Lancet Planetary Health -lehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan helleaaltojen aiheuttamien kuolemien määrä nousee Euroopassa nykyiseen (vuosien 1981-2010 tasoon) verrattuna jopa viisikymmenkertaiseksi vuosisadan loppuun mentäessä. Suurimmat vaikutukset näkyvät Etelä-Euroopassa.
Lue myös nämä
Hurjan helteinen heinäkuu
Toukokuu oli Kouvolassa koko digitoidun mittaushistorian selvästi lämpimin
Ilmastonmuutos lisännyt korkeita lämpötiloja maapallolla viime vuosina
Onko ilmastonmuutos lisännyt kuumien kesien todennäköisyyden kymmenkertaiseksi vain kymmenessä vuodessa ja tuntuvatko vuoden 2003 kaltaiset hellekesät vuosisadan lopulla jo viileiltä?
Kouvolassa Suomen paras kesäsää
5 kommenttia:
Suomessa on ollut hieno, lämmin ja kuiva kesä.
Taloussanomat: Viljasato pienin 30 vuoteen
Yle: Vesi loppui kaivoista osassa Suomea
MTV: Kesän sääolot optimaaliset sinilevälle [syanobakteerille]
Muutama mielenkiintoinen linkki lisää:
Yle: Onko Helsingissä pian yhtä kuuma kuin Montenegrossa? Katso, miten suomalaiset kaupungit lämpenevät vuoteen 2080 mennessä.
Yle: Kulunut kesä oli Suomenlahdella sinilevän supersuvi, pahempi kuin koskaan tällä vuosikymmenellä (Hellekesä toi merialueille poikkeuksellisen runsaita sinileväkukintoja. Tuulet ja merivirtaukset pakkasivat levämassat Suomen rannikolle.)
Meteorologi Mika Rantanen: The last four months have been exceptionally warm across Fennoscandia. In fact, people living in the capitals of Finland, Sweden and Norway have never experienced such a warm May-Jun-Jul-Aug period.
Ilmatieteen laitoksen tänään ilmestyneestä tiedotteesta:
”Ilmatieteen laitoksen tilastoissa kesä eli kesä-elokuu oli tänä vuonna noin kaksi astetta tavanomaista lämpimämpi. - - Esimerkiksi Helsingin Kaisaniemessä kesä oli aseman 174-vuotisen mittaushistorian jaetulla ykkössijalla vuoden 2011 kanssa. Sodankylän Tähtelässä kesä oli aseman 118-vuotisen mittaushistorian toiseksi lämpimin, vain vuonna 1937 kesä oli lämpimämpi. Jos kesätarkastelu laajennetaan koskemaan myös toukokuuta, oli kulunut kesä Suomen mittaushistorian lämpimin, niin yksittäisillä havaintoasemilla kuin koko maan keskiarvona. Koko maan touko-elokuun keskilämpötila oli jopa 0,3 astetta lämpimämpi kuin toiseksi lämpimimpänä vuonna 1937. Kesän ylin lämpötila oli Vaasan Klemettilässä 18. heinäkuuta mitattu 33,7 astetta. Tämä on toiseksi korkein huippulämpötila ainakin 60 vuoteen, ainoastaan kesän 2010 ylin lämpötila (37,2 astetta) oli tätä korkeampi. - - Hellepäiviä oli paikkakunnasta riippuen 10‒30 tavanomaista enemmän. Yksittäisistä havaintoasemista eniten hellepäiviä mitattiin Heinolassa, 46 kappaletta. - - Useimmissa Pohjoismaissa ja Baltian maissa kulunut kesä oli ennätyksellinen. Esimerkiksi Norjassa kesä oli kuumin ja kuivin 1900-luvulle ulottuvan mittaushistorian aikana.”
Eilen oli Suomen tämän vuoden 64. hellepäivä, kun Raumalla mitattiin 26,1 astetta ja Kemiönsaarella sekä Salossa 25,4 astetta. Vuoden 2002 hellepäiväennätyksestä (hellettä kalenterivuoden aikana 65 päivänä ainakin jossakin päin Suomea) jäädään siis ilmeisestikin tänä vuonna vain yhden päivän päähän.
Eilinen ilmeisesti oli kuitenkin vuodesta 1880 alkavan mittaushistorian myöhäisin 26 asteen ylitys Suomessa ja samalla kolmanneksi myöhäisin hellepäivä.
Maailman ilmatieteen järjestö WMO:n raportti kesästä 2018 on luettavissa tästä linkistä.
"Eilinen ilmeisesti oli kuitenkin vuodesta 1880 alkavan mittaushistorian...."
Juu, varsinainen mittaushistoria yhdeltä mittauspisteeltä Helsingin Kaisaniemestä joka
oli tuolloin Suomen ainoa. 1881 kyllä perustettiin kaksi lisää ja vuoteen 1900 mennessä
mittauspisteitä aloitti yhteensä viisi.
Pelkästään vuoden 2001 jälkeen uusia mittauspisteitä on perustettu 49, ja todennäköisesti lämpimille paikoille.
Anonyymi tosikko Pirkanmaalta.
Lähetä kommentti