Viime viikolla julkaistujen tietojen mukaan sekä NOAA, Japanin ilmatieteen laitos että Nasa ovat yksimielisiä siitä, että lokakuu oli koko mittaushistorian globaalisti lämpimin lokakuu. Se näyttää olleen tavanomaiseen verrattuna lämpötilapoikkeamaltaan 1880-luvulta alkavan mittaushistorian kaikista kuukausista lämpimin ja noin asteen esiteollista aikaa lämpimämpi. Nyt on koettu jo kuusi globaalisti ennätyslämmintä kuukautta peräkkäin, ja koko tänä vuonna ennätyskuukausia on ollut tähän mennessä kahdeksan.
Vuosituhannen vaihteen jälkeen lukuisia ennätyslämpimiä vuosia, viimeksi ennätyskylmää vuonna 1911
 |
| Kuva: Linda Saukko-Rauta, Ympäristöministeriö, Ympäristöhallinnon kuvapankki |
Marraskuussakin lämpöennätykset ovat jatkuneet. Näin koko vuodesta 2015 tulee lähes varmasti mittaushistorian lämpimin vuosi, edellistä ennätysvuotta 2014 lämpimämpi (katso mittaushistorian kymmenen lämpimintä vuotta tästä linkistä). Tarkasti ottaen vuodesta 2015 on tulossa virhemarginaalien rajoissa paras ehdokas mittaushistorian lämpimimmäksi vuodeksi. Mittaushistorian 15 lämpimimmästä vuodesta 13-14 on koettu 2000-luvulla. Viimeinen globaalisti ennätyskylmä vuosi oli 1911.
Viimeksi maapallo oli 1900-luvun keskiarvoa viileämpi helmikuussa 1985. Siis kaikkiaan 368 peräkkäistä kuukautta ovat olleet lämpimämpiä kuin 1900-luvun keskiarvo. Jos olet alle 30-vuotias, et ole elänyt yhtäkään kuukautta, joka olisi ollut viileämpi kuin 1900-luvun keskiarvo. Viimeksi kokonainen vuosi oli globaalisti 1900-luvun keskiarvoa viileämpi vuonna 1976, joka on siis "viimeisin kylmä vuosi". Jos olet alle 38-vuotias, et siis ole koskaan kokenut 1900-luvun keskiarvoa viileämpää vuotta. Siis noin 65 prosenttia maapallon väestöstä ei ole ikinä nähnyt yhtä viileää tai viileämpää vuotta kuin 1900-luvun keskiarvo!
Pariisin ilmastokokus alkaa ensi maanantaina
Pariisin ilmastokous 30.11.-11.12.2015 on hyvin merkittävä. Tänä vuonna maapallo on ensimmäistä kertaa mittaushistoriassa yli asteen lämpimämpi kuin esiteollisella ajalla. Tavoitteena on rajoittaa maapallon lämpeneminen korkeintaan kahteen asteeseen esiteollisesta ajasta vuoteen 2100 mentäessä. Nykypolitiikalla maapallo lämpenisi tällä vuosisadalla Climate Action Trackerin mukaan noin 3,6 astetta (3,3-3,8 astetta).
Climate Action Trackerin lokakuussa julkaisemien tietojen mukaan tähän mennessä suunnittelluilla valtiokohtaisilla päästövähennyksillä päädytään yhä 2,7 asteen lämpenemiseen, vaikka vähennystoimet toteutuisivat täysin suunnitelmien mukaisesti. Tulos on toki 0,4 astetta vähemmän kuin mitä vuosi sitten näytti Limassa, mutta kahden asteen tavoitteesta ollaan vielä kaukana. Maapallon eri alueiden ja valtioiden päästövähennyksiä voit vertailla tämän interaktiivisen diagrammin avulla sekä YK:n uusilla ilmastonmuutosmuutossivuilla.
Myös metsäpalot ja ruokahuolto ovat merkittäviä ilmastonmuutoksen aiheuttajia
Sekä metsien polttamisen välittömät päästöt että metsien vähenemisen myötä heikentyvä hiilidioksidin sitominen ovat todellisia ongelmia. Tänä syksynä varsinkin Indonesian kuukausia jatkuneet metsäpalot ovat olleet poikkeuksellisen laajoja. Osa paloista on vahingossa syttyneitä, osa tahallisesti sytytettyjä kaskiviljelmiä, jotka ovat saattaneet levitä tarkoitettua suuremmalle alalle. Indonesia on maailman suurin palmuöljyn tuottaja, ja metsää poltetaan esimerkiksi palmuöljyviljelmien tieltä.
Tästä vuodesta saattaa muodostua El Niñon mukanaan tuoman kuivuuden myötä koko Indonesian mittaushistorian pahin metsäpalovuosi. Edellinen ennätys on El Niño -vuodelta 1997, jolloin metsää paloi Indonesiassa lähes miljoona hehtaaria, mikä aiheutti hiilidioksidipäästöjä enemmän kuin Ison-Britannian vuotuisten päästöjen verran. Lisäksi pienhiukkasten aiheuttamista hengitystieoireista kärsivät sadat tuhannet tai miljoonat ihmiset, joista kymmenet tuhannet saattoivat kuolla ennenaikaisesti tämän seurauksena. Hengitystieoireet ovat vain lisääntyneet tänä vuonna.
Paloista leviävän savusumun takia kouluja on suljettu tänä syksynä Malesiassakin. Kyseessä on yksi vuosisadan pahimmista ympäristökatastrofeista. Se näkyy jopa avaruuteen asti. Tarkempia tilastotietoja voi katsoa tästä linkistä, ja monipuolinen suomalaisten antropologien kirjoitus löytyy täältä. Tästä voit allekirjoittaa vetoomuksen palojen pysäyttämiseksi.
Aki Suokko muistuttaa blogitekstissään, että kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi on kiinnitettävä huomiota myös ruokahuoltoon: "Ruokahuolto on nykyisin hyvin riippuvaista fossiilisesta energiasta. Lähes kolmannes maailman energiankulutuksesta kohdistuu ruokaan. Ruokahuoltoon kohdistuu paineita ehtyvistä fossiilisen energian varoista ja toisaalta tarpeesta vähentää fossiilisten polttoaineiden käyttöä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Ruuantuotannon fossiilienergiariippuvuuden vähentämisestä seuraisi CO2-päästöjen pienentyminen, terveyshyötyjä ja säästöjä."
Sosiaalisen median kampanjoita ja muuta oppimateriaalia ilmastonmuutoksen opiskeluun
Kunnollisen ilmastosopimuksen kirittämiseksi on aloitettu myös sosiaalisen median kampanjoita, joihin eri oppilaitosten opiskelijatkin voivat hyvin osallistua. Esimerkiksi Plan International Suomen, Kepan ja Ilmastovanhempien kampanja Askel eteenpäin (#askeleteen) kannustaa kirjoittamaan ministereille tai ottamaan kuvan omista jaloista ja julkaisemaan sen Instagramissa.
Suomen luonnonsuojeluliiton ilmastoX-kampanjan ideana on viestittää Pariisin ilmastokouksen neuvottelijoille, että nyt saa riittää ja että nyt on ratkaisujen aika ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi. Nyt on muutoksen aika ilmastopolitiikassa. Tämän viestin merkiksi ilmastoX-kampanjan osallistujat lähettävät sosiaaliseen mediaan kuviaan, joissa esiintyy X-merkki. Myös fitnessmalli Janni Hussi ja Miss Suomi 2013 Lotta Hintsa kannustavat ihmisiä osallistumaan tähän kampanjaan.
Kolmannessa sosiaalisen median kampanjassa postataan selfie ilmastonmuutoksen vastustamiseksi. Tällä viikolla on myös haasteena kirjoittaa ja jakaa viestejä Twitterissä hashtagilla #pariisi2015.
Some-kampanjoiden lisäksi on mielenkiintoista tutkia lentomatkojen vaikutuksia ilmastonmuutokseen. Näitä voi selvittää esimerkiksi Atmosfairin laskurin avulla. Sen mukaan esimerkiksi edestakainen Teneriffan-tilauslento Airbus A330-300 -koneella vastaa Economy-luokassa 3083 kilogramman hiilidioksidipäästöjä per matkustaja ja edestakainen Pattayan-tilauslento Boeing 767-300 -koneella 4460 kilogramman hiilidioksidipäästöjä per matkustaja. Lisätietoja päästöistä on hyvä katsoa tästä linkistä. Kannattaa huomata, että tässä on laskettu koko päästövaikutusta (esimerkiksi tiivistymisjuomien ja otsonin muodostumisen vaikutus), ei vain todellisia hiilidioksidipäästöjä. Lisäksi luvut ovat vain suuntaa antavia, ja niitä kannattaakin vertailla muihin päästölaskureihin.
Muita lukiotasolle sopivia tehtäviä sekä asiantuntijavideoita ilmastonmuutoksesta löytyy osoitteesta ilmasto-opas.fi/oppiminen. Pohjoismaisten stand up -koomikkojen kannanottoja ilmastonmuutokseen voi katsoa Global Weirdingin You Tube -sivuilta. Suomesta edustettuina ovat Krisse Salminen ja André Wickström. Keskusteluun motivoiva johdanto on esimerkiksi "Onko äitisi sairas?" -video. Lisää videoita löytyy tästä linkistä.
Myös teatteritaide ja muusikot ovat ottaneet kantaa ilmastonmuutokseen. Esimerkkejä voi katsoa ja kuunnella tästä linkistä. Globen uupuneet -näyelmästä kirjoitin aiemmin näin: "Ilmastonmuutos jää näytelmässä lopulta taka-alalle, kun sanoma on pikemminkin kritiikkiä kaiken viihteellistymistä, kulutusyhteiskuntaa ja väestönkasvua vastaan. Mutta tästähän ilmastonmuutoksessa oikeastaan onkin kyse! Ilmastonmuutos ei aiheudu vain energiantuotannosta, vaan syynä ovat perimmiltään liiallinen kuluttaminen ja väestönkasvu. Thaimaan-matkoista ja turistikrääsän ostamisesta on tullut arkipäivää. Näytelmän Nipan sanoin: 'Vaikka muuttuisin tammeksi, en pysty elämäni aikana sitomaan sitä kaikkea hiilidioksidia, jonka vanhempani ovat tuottaneet.' "
Maapallon ylikulutuspäivä eli ekovelkapäivä oli tänä vuonna jo 13. elokuuta. Onkin outoa, että meitä syyllistetään, jos emme käy tarpeeksi kaupassa. Vielä puoli vuosisataa sitten oli helppoa olla ekologinen huomaamattaankin, kun luokkahuoneet olivat kylmiä, maito oli taskulämmintä ja tv-ohjelmia lähetettiin kuusi tuntia päivässä. Sen sijaan, jos kaikki maapallon ihmiset eläisivät suomalaisten nykyisellä elintasolla, tilanne olisi aivan toinen ja tarvitsisimme 2,8 maapalloa luonnonvarojen tuottamiseen!
Katso myös nämä
Jarin blogi: Kuhameemejä vai maailman tärkeimpiä uutisia?
Jarin blogi: Maapallon lämpötilahistoria 1880-2014 - Jos olet alle 38-vuotias, et ole elänyt yhtäkään 1900-luvun keskiarvoa viileämpää vuotta
Ympäristöministeriön suomenkielinen piirrosvideo Pariisin ilmastokokouksesta
Pariisin ilmastokokouksen viralliset nettisivut
Ilmasto-opas: Infografiikkaa ilmastonmuutoksesta
Ilmasto-opas: Suomen ilmastopolitiikka kuvina
Ilmasto-opas: Kohti Pariisia? - Mitä ilmastonmuutos tarkoittaa yhteiskunnalle?
Yle Uutiset: Näin ilmastonmuutos toimii - katso sadan sekunnin animaatio
Yle Uutiset: Kuusi häviää Etelä-Suomesta, tilalle pyökkimetsiä – ilmastonmuutos muuttaa Suomen luontoa
Pariisin ilmastokokus alkaa ensi maanantaina
 |
| Kuva: Linda Saukko-Rauta, Ympäristöministeriö, Ympäristöhallinnon kuvapankki |
Pariisin ilmastokous 30.11.-11.12.2015 on hyvin merkittävä. Tänä vuonna maapallo on ensimmäistä kertaa mittaushistoriassa yli asteen lämpimämpi kuin esiteollisella ajalla. Tavoitteena on rajoittaa maapallon lämpeneminen korkeintaan kahteen asteeseen esiteollisesta ajasta vuoteen 2100 mentäessä. Nykypolitiikalla maapallo lämpenisi tällä vuosisadalla Climate Action Trackerin mukaan noin 3,6 astetta (3,3-3,8 astetta).
Climate Action Trackerin lokakuussa julkaisemien tietojen mukaan tähän mennessä suunnittelluilla valtiokohtaisilla päästövähennyksillä päädytään yhä 2,7 asteen lämpenemiseen, vaikka vähennystoimet toteutuisivat täysin suunnitelmien mukaisesti. Tulos on toki 0,4 astetta vähemmän kuin mitä vuosi sitten näytti Limassa, mutta kahden asteen tavoitteesta ollaan vielä kaukana. Maapallon eri alueiden ja valtioiden päästövähennyksiä voit vertailla tämän interaktiivisen diagrammin avulla sekä YK:n uusilla ilmastonmuutosmuutossivuilla.
Myös metsäpalot ja ruokahuolto ovat merkittäviä ilmastonmuutoksen aiheuttajia
 |
| Kuva: Linda Saukko-Rauta, Ympäristöministeriö, Ympäristöhallinnon kuvapankki |
Sekä metsien polttamisen välittömät päästöt että metsien vähenemisen myötä heikentyvä hiilidioksidin sitominen ovat todellisia ongelmia. Tänä syksynä varsinkin Indonesian kuukausia jatkuneet metsäpalot ovat olleet poikkeuksellisen laajoja. Osa paloista on vahingossa syttyneitä, osa tahallisesti sytytettyjä kaskiviljelmiä, jotka ovat saattaneet levitä tarkoitettua suuremmalle alalle. Indonesia on maailman suurin palmuöljyn tuottaja, ja metsää poltetaan esimerkiksi palmuöljyviljelmien tieltä.
Tästä vuodesta saattaa muodostua El Niñon mukanaan tuoman kuivuuden myötä koko Indonesian mittaushistorian pahin metsäpalovuosi. Edellinen ennätys on El Niño -vuodelta 1997, jolloin metsää paloi Indonesiassa lähes miljoona hehtaaria, mikä aiheutti hiilidioksidipäästöjä enemmän kuin Ison-Britannian vuotuisten päästöjen verran. Lisäksi pienhiukkasten aiheuttamista hengitystieoireista kärsivät sadat tuhannet tai miljoonat ihmiset, joista kymmenet tuhannet saattoivat kuolla ennenaikaisesti tämän seurauksena. Hengitystieoireet ovat vain lisääntyneet tänä vuonna.
Paloista leviävän savusumun takia kouluja on suljettu tänä syksynä Malesiassakin. Kyseessä on yksi vuosisadan pahimmista ympäristökatastrofeista. Se näkyy jopa avaruuteen asti. Tarkempia tilastotietoja voi katsoa tästä linkistä, ja monipuolinen suomalaisten antropologien kirjoitus löytyy täältä. Tästä voit allekirjoittaa vetoomuksen palojen pysäyttämiseksi.
Aki Suokko muistuttaa blogitekstissään, että kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi on kiinnitettävä huomiota myös ruokahuoltoon: "Ruokahuolto on nykyisin hyvin riippuvaista fossiilisesta energiasta. Lähes kolmannes maailman energiankulutuksesta kohdistuu ruokaan. Ruokahuoltoon kohdistuu paineita ehtyvistä fossiilisen energian varoista ja toisaalta tarpeesta vähentää fossiilisten polttoaineiden käyttöä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Ruuantuotannon fossiilienergiariippuvuuden vähentämisestä seuraisi CO2-päästöjen pienentyminen, terveyshyötyjä ja säästöjä."
Sosiaalisen median kampanjoita ja muuta oppimateriaalia ilmastonmuutoksen opiskeluun
Kunnollisen ilmastosopimuksen kirittämiseksi on aloitettu myös sosiaalisen median kampanjoita, joihin eri oppilaitosten opiskelijatkin voivat hyvin osallistua. Esimerkiksi Plan International Suomen, Kepan ja Ilmastovanhempien kampanja Askel eteenpäin (#askeleteen) kannustaa kirjoittamaan ministereille tai ottamaan kuvan omista jaloista ja julkaisemaan sen Instagramissa.
Suomen luonnonsuojeluliiton ilmastoX-kampanjan ideana on viestittää Pariisin ilmastokouksen neuvottelijoille, että nyt saa riittää ja että nyt on ratkaisujen aika ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi. Nyt on muutoksen aika ilmastopolitiikassa. Tämän viestin merkiksi ilmastoX-kampanjan osallistujat lähettävät sosiaaliseen mediaan kuviaan, joissa esiintyy X-merkki. Myös fitnessmalli Janni Hussi ja Miss Suomi 2013 Lotta Hintsa kannustavat ihmisiä osallistumaan tähän kampanjaan.
Kolmannessa sosiaalisen median kampanjassa postataan selfie ilmastonmuutoksen vastustamiseksi. Tällä viikolla on myös haasteena kirjoittaa ja jakaa viestejä Twitterissä hashtagilla #pariisi2015.
 |
| Esimerkki lentomatkan ilmastovaikutusten selvittämisestä Atmosfairin laskurin avulla. Vastaus a-kohtaan on Economy-luokassa 3083 kg/hlö ja b-kohtaan 4460 kg/hlö. |
Some-kampanjoiden lisäksi on mielenkiintoista tutkia lentomatkojen vaikutuksia ilmastonmuutokseen. Näitä voi selvittää esimerkiksi Atmosfairin laskurin avulla. Sen mukaan esimerkiksi edestakainen Teneriffan-tilauslento Airbus A330-300 -koneella vastaa Economy-luokassa 3083 kilogramman hiilidioksidipäästöjä per matkustaja ja edestakainen Pattayan-tilauslento Boeing 767-300 -koneella 4460 kilogramman hiilidioksidipäästöjä per matkustaja. Lisätietoja päästöistä on hyvä katsoa tästä linkistä. Kannattaa huomata, että tässä on laskettu koko päästövaikutusta (esimerkiksi tiivistymisjuomien ja otsonin muodostumisen vaikutus), ei vain todellisia hiilidioksidipäästöjä. Lisäksi luvut ovat vain suuntaa antavia, ja niitä kannattaakin vertailla muihin päästölaskureihin.
Muita lukiotasolle sopivia tehtäviä sekä asiantuntijavideoita ilmastonmuutoksesta löytyy osoitteesta ilmasto-opas.fi/oppiminen. Pohjoismaisten stand up -koomikkojen kannanottoja ilmastonmuutokseen voi katsoa Global Weirdingin You Tube -sivuilta. Suomesta edustettuina ovat Krisse Salminen ja André Wickström. Keskusteluun motivoiva johdanto on esimerkiksi "Onko äitisi sairas?" -video. Lisää videoita löytyy tästä linkistä.
Myös teatteritaide ja muusikot ovat ottaneet kantaa ilmastonmuutokseen. Esimerkkejä voi katsoa ja kuunnella tästä linkistä. Globen uupuneet -näyelmästä kirjoitin aiemmin näin: "Ilmastonmuutos jää näytelmässä lopulta taka-alalle, kun sanoma on pikemminkin kritiikkiä kaiken viihteellistymistä, kulutusyhteiskuntaa ja väestönkasvua vastaan. Mutta tästähän ilmastonmuutoksessa oikeastaan onkin kyse! Ilmastonmuutos ei aiheudu vain energiantuotannosta, vaan syynä ovat perimmiltään liiallinen kuluttaminen ja väestönkasvu. Thaimaan-matkoista ja turistikrääsän ostamisesta on tullut arkipäivää. Näytelmän Nipan sanoin: 'Vaikka muuttuisin tammeksi, en pysty elämäni aikana sitomaan sitä kaikkea hiilidioksidia, jonka vanhempani ovat tuottaneet.' "
Maapallon ylikulutuspäivä eli ekovelkapäivä oli tänä vuonna jo 13. elokuuta. Onkin outoa, että meitä syyllistetään, jos emme käy tarpeeksi kaupassa. Vielä puoli vuosisataa sitten oli helppoa olla ekologinen huomaamattaankin, kun luokkahuoneet olivat kylmiä, maito oli taskulämmintä ja tv-ohjelmia lähetettiin kuusi tuntia päivässä. Sen sijaan, jos kaikki maapallon ihmiset eläisivät suomalaisten nykyisellä elintasolla, tilanne olisi aivan toinen ja tarvitsisimme 2,8 maapalloa luonnonvarojen tuottamiseen!
Katso myös nämä
Jarin blogi: Kuhameemejä vai maailman tärkeimpiä uutisia?
Jarin blogi: Maapallon lämpötilahistoria 1880-2014 - Jos olet alle 38-vuotias, et ole elänyt yhtäkään 1900-luvun keskiarvoa viileämpää vuotta
Ympäristöministeriön suomenkielinen piirrosvideo Pariisin ilmastokokouksesta
Pariisin ilmastokokouksen viralliset nettisivut
Ilmasto-opas: Infografiikkaa ilmastonmuutoksesta
Ilmasto-opas: Suomen ilmastopolitiikka kuvina
Ilmasto-opas: Kohti Pariisia? - Mitä ilmastonmuutos tarkoittaa yhteiskunnalle?
Yle Uutiset: Näin ilmastonmuutos toimii - katso sadan sekunnin animaatio
Yle Uutiset: Kuusi häviää Etelä-Suomesta, tilalle pyökkimetsiä – ilmastonmuutos muuttaa Suomen luontoa
1 kommentti:
Tässä linkissä selkeästi englanniksi puhuttu video ilmastonmuutoksen seurauksista ja Pariisin ilmastokokouksen merkityksestä. Sopii sekä maantieteen että englannin oppitunneille!
Lähetä kommentti