Vuonna 2007 kirjoitin blogissani erittäin kriittisesti joidenkin hyvin harvojen tiedemiesten ennustuksesta, jonka mukaan vuonna 2010 voisi alkaa uusi jääkausi. Syyksi mahdolliselle uudelle jääkaudelle sanottiin ilmastonmuutos, joka saa aikaan Golfvirran suunnan muuttumisen ja jopa tyrehtymisen. Jos nyt tekisin hätäisen johtopäätöksen, samaan tapaan kuin kaikkein vähiten tietävät ilmastonmuutosskeptikot omaa mittariaan tuijottamalla sanovat pakkasten osoittavan ihmisen aiheuttaman ilmastonmuutoksen hölynpölyksi, voisin arvioida ilmastonmuutoksen edenneen jo niin pitkälle, että Golfvirta alkaa heikentyä.
Todellisuudessa näin ei voida sanoa. Osissa Aasiaa, Pohjois- sekä Keski-Euroopassa ja Yhdysvalloissa on kyllä ollut epätavallisen kylmää. Floridassa jopa sitrus- ja mansikkaviljelmien sato on uhattuna. Melbournen kaupungissa Floridassa mitattiin kaikkien aikojen kylmin lämpötila. Toisaalta kylmyysennätyksien tarkastelu ei anna asiasta oikeaa kuvaa, koska toisaalla on ollut myös epätavallisen lämmintä.
Grönlanti ja Jäämeri ovat olleet epätavallisen lämpimiä sekä tämän meidän pakkasjaksomme (joulukuu 2009 - tammikuun alku 2010) että yleisemminkin vuoden 2009 ajan. Viimeisimmän vuosikymmenen aikana arktisen merijään pinta-ala on satelliittimittausten mukaan kutistunut 17-20 %. Vuonna 2009 monivuotisen merijään pinta-ala saavutti pohjoisella pallonpuoliskolla kaikkien aikojen minimin. Pinta-alaakin nopeammin kutistuu arktisen jään kokonaistilavuus, mikä on selkeä merkki maapallon lämpenemisestä. Jäämeri voi olla seuraavan vuosikymmenen kuluessa lähes jäätön kesäisin. Maslowski et. al. arvioivat, että jäätön syksy tullaan näkemään vuosien 2011 ja 2016 välillä. Joulukuun 2009 pakkasjaksollakin arktinen alue oli paikoin jopa 7-8 normaalia lämpimämpi, vaikka Yhdysvalloissa ja Euraasiassa oli kylmää. Tämä näkyy hyvin linkin karttakuvasta.
Mikä sitten on aiheuttanut tämän epätavallisen lämpötilojen jakautumisen (Yhdysvalloissa, Euroopassa ja Pohjois-Aasiassa kylmää, Arktisella alueella lämmintä)? Syynä on Grönlannin päällä pysynyt harvinaisen sitkeä korkeapaine, joka on ohjannut kylmän ilman virtaamaan tavallista etelämmäksi. Parin viimevuosikymmenen talvina Grönlannin yllä on yleensä ollut keskimääräistä matalampi paine. Nyt siellä on sinnitellyt voimakkaampi korkeapaine kuin kertaakaan aiemmin vuoden 1950 jälkeen. The New York Times -lehden haastattelemat asiantuntijat tähdentävät, ettei tällä ole mitään tekemistä maapallon lämpenemisen tai viilenemisen kanssa. Tämä on luontaista vaihtelua, jonka syitä ei täysin tunneta.
Pakkasemme eivät siis tarkoita uutta jääkautta Golfvirran muuttumisen takia, eivätkä maapallon viilenemistä muistakaan syistä. Kun meillä on ollut kylmää, muualla onkin ollut epätavallisen lämmintä! Sitä paitsi nyt meidänkin pakkasemme alkavat jo hellittää. Vielä eilen mittarissani oli -21 astetta, nyt enää -11 astetta.
Itse asiassa The Guardian -lehden artikkelissa asiantuntijat arvioivat, että vuodesta 2010 voi tulla jopa mittaushistorian kaikkien aikojen lämpimin. Toistaiseksi lämpimin on ollut vuosi 1998, jolloin lämpimyyden aiheutti ihmisen synnyttämän ilmastonmuutoksen lisäksi poikkeuksellisen voimakas El Niño -ilmiö. Tyynellä merellä syntyy 2-7 vuoden välein lämmittävä El Niño ja välillä vallitsee viilentävä La Niña, joka on vaikuttanut säähän viimeisimmän vajaan kahden vuoden ajan. Nyt tuulia, merivirtoja, sateita ja lämpötiloja muuttava El Niño on jälleen voimistumassa. Luontaisen El Niño - La Niña -syklin vaihtelun syitä ei täysin tunneta. Ilmastonmuutoksen on arveltu mahdollisesti osaltaan voimistavan El Niño -ilmiötä. Vaikkei se ilmastonmuutoksen myötä voimistuisikaan, ihmisen aiheuttama ilmastonmuutos ja normaali El Niño voivat kuitenkin aiheuttaa yhdessä uusia maapallon keskilämpötilaennätyksiä. Siitä ei ole kuitenkaan varmuutta, tapahtuuko tämä vuonna 2010 vai joskus myöhemmin.
Torontolainen freelance-tiedetoimittaja Kurt Kleiner on tehnyt blogissaan erittäin hyvän kymmenkohtaisen yhteenvedon vuoden 2009 merkittävistä ilmastouutisista. Samat asiat tulevat varmasti olemaan esillä myös vuonna 2010. Referoin tässä lyhyesti keskeisimpiä kohtia:
1. Maailmanlaajuinen lämpeneminen
Lämpeneminen on nyt osoitettu maailmanlaajuiseksi, koska myös Antarktis eli Etelämanner on selvästi lämpenemässä. Toisen tutkimuksen mukaan Länsi-Antarktis on lämmennyt viimeisimmän 50 vuoden aikana 0,1 astetta vuodessa, ja toisen tutkimuksen mukaan Lounais-Antarktis on lämmennyt 50 vuodessa kaikkiaan 2,7 astetta. Lämpenemistä havaitaan siis kaikissa maanosissa.
2. Onko menossa väliaikainen lämpenemisen hidastumisvaihe?
Vaikka 1900-luvulla on maapallon globaalissa lämpötilassa havaittu selkeä nousutrendi, joidenkin tutkimusten mukaan viileneminen ja lämpeneminen vuorottelevat noin 30 vuoden syklissä, mikä aiheuttaa sahalaitaa tähän lämpenemiskehitykseen. Vuosina 2001-2002 saavutettiin mahdollisesti väliaikainen lämpenemisen hidastumisvaihe, mitä voi jatkossa seurata kiihtyvä lämpeneminen. Tämä tutkimus 30 vuoden jaksollisuudesta on saanut kritiikkiä mm. vertaisarvioinnin puutteesta ja vuodenaikaisvaihtelujen sekoittamisesta pitemmän ajan jaksollisuuteen. Joka tapauksessa tämäkään tutkimus ei silti anna viitteitä maapallon viilenemisestä, vaan väliaikaista lämpenemisen tasaantumisvaihetta seuraa lopulta lämpenemiskehityksen jatkuminen.
3. Kuinka paljon merenpinta nousee ilmastonmuutoksen myötä?
Kansainvälinen ilmastopaneeli IPCC arvioi vuoden 2007 raportissaan merenpinnan nousevan korkeintaan 59 cm vuoteen 2100 mennessä. Tosin tässä ei otettu huomioon aivan kaikkia merenpinnan nousuun vaikuttavia tekijöitä. Maaliskuussa 2009 Kööpenhaminan tieteellinen ilmastokongressi arvioi merenpinnan nousevan metrillä vuoteen 2100 mennessä. Meret näyttävät nimittäin lämpenevän noin 50 % nopeammin kuin aiemmin on arvioitu. Tämä lisää lämpölaajenemista. Lisäksi Grönlannin ja Antarktiksen jäätiköt sulavat ennakoitua nopeammin. Nature-lehdessä julkaistu tutkimus päättelee merenpinnan nousun olevan jopa yli metri. Toisaalta New Yorkissa sijaitseca Columbia University arvioi merenpinnan nousevan 7 cm, jos maapallo lämpenee 1,1 astetta, ja 84 cm, jos maapallo lämpenee 6,4 astetta. Niinpä alkuperäinen IPCC:n arvio voisi olla melko lähellä oikeaa.
4. Ilmastonmuutoksen torjunnan tavoite
Yleisesti on asetettu tavoitteeksi maapallon lämpeneminen korkeintaan kahdella asteella esiteolliseen aikaan verrattuna. Millä mittarilla tavoitteen saavuttamista olisi helpoin havainnollistaa? Pitäisikö käytännön päämäräksi asettaa tietty hiilidioksidin pitoisuus (ppm) ilmakehässä vain ilmaan päästetyn hiilidioksidin määrä (tonnit)?
5. Ilmastotiedettä (ilmastonmuutoksen vaikutuksia) on alettu ennustaa ja selostaa myös "loppukäyttäjille" (tavallisille kansalaisille ja muille tietoa tarvitseville)
6. Miten sopeudutaan ylilyöntiin, jos kahden asteen enimmäislämpenemisen tavoitteessa ei pysytä?
Asiantuntijoiden mukaan pitäisi alkaa pohtia sopeutumista jopa neljän asteen lämpenemiseen vuoteen 2060 mennessä. Luonnolliset hiilinielut voivat heiketä ilmastonmuutoksen myötä, jolloin kahden asteen lämpenemistavoitteessa ei ehkä pysytä. Lämpenemisen rajoittaminen kahteen asteeseen edellyttäisi ehkä ilmakehän hiilipäästöjen pudottamista nollaan vuoteen 2100 mennessä ja hiilen poistamista ilmakehästä vuodesta 2050 alkaen.
7. Geoengineering
Edellä mainittu hiilen poistaminen ilmasta liittyy tähän voimakkaasti levinneeseen termiin geoengineering, joka suomeksi tarkoittaa ilmaston keinotekoista säätelyä. Näistä erilaisista mahdollisuuksista alettiin puhua entistä enemmän vuonna 2009, mutta selkeitä ratkaisuja ei ole vielä tarjolla.
8. Ristiriitaisia johtopäätöksiä aerosolien vaikutuksista maapallon viilentäjinä
Aerosolien eli pienhiukkasten vaikutukset ovat hyvin monimutkaisia. Yleisesti on ajateltu niiden estävän maapallon lämpenemistä, koska ne heijastavat auringosta tulevaa säteilyä pois maapallolta. Toisaalta Nature- ja Science-lehdissä julkaistujen tutkimusten mukaan aerosolien vaikutus vaihtelee pilvityypin ja muodostumisalueen mukaan. Aerosolit voivat jopa lyhentää pilvien ikää ja voimistaa metaanin vaikutuksia, jolloin ne näissä tapauksissa kiihdyttävätkin lämpenemistä. Tiedot aerosolien kokonaisvaikutuksista ovatkin ristiriitaisia ja epävarmoja.
9. Himalajan jäätiköiden kohtalo
IPCC:n raportti vuodelta 2007 sanoi Himalajan olevan maailman nopeimmin sulavien jäätiköiden aluetta. Jäätiköiden arvioitiin häviävän vuoteen 2035 mennessä. Toisaalta joidenkin tutkimusten mukaan Himalajan jäätiköt eivät sula ennustetulla nopeudella tai jopa laajenevat. Laajenemisesta kertovaa tutkimusta kritisoitiin vertaisarvioinnin puutteesta, vanhojen tietojen käyttämisestä ja pienestä aineistosta (25 jäätikköä, kun IPCC:n raportissa tarkasteltiin Himalajan 15 000 jäätikköä). Loppujen lopuksi näyttäisi kuitenkin siltä, että Himalajankin alueen lämpenemisestä huolimatta jotkin yksittäiset jäätiköt voivat todellakin ainakin väliaikaisesti laajentua. Tähän vaikuttavat jäätiköiden sijaintipaikka ja korkeus.
10. Climategate
Loppuvuotta 2009 leimasi Kööpenhaminan ilmastokoukousen alla Climategate- eli Ilmastogate-kohu.
Koska eri tutkimukset voivat antaa yksittäistapauksissa hyvinkin erilaisia tuloksia, niin kuin edellä oleva vuosiyhteenvetokin kertoo, ilmastonmuutosta kannattaisikin ehkä tarkastella Climate Change Index CCI:n avulla. Se kerää erittäin havainnollisesti yhteen neljä eri asiaa: jääpeitteen väheneminen, merenpinnan nousu, ilmakehän lämpötila ja hiilidioksidin määrä. Katsokaapa tästä linkistä hätkähdyttävä diagrammiposteri. Kumulatiivisen vuotuisen muutoksen trendi on erittäin selvä!
Maapallo todellakin lämpenee. Asian kuitenkin näkee varmasti ja selkeästi vain pitkällä aikavälillä ja laajoja alueita (koko maapalloa) tarkastelemalla.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti