H potenssiin neljä ja kärpänen Nightwishin konsertissa

Sähkön käyttö kasvoi elokuussa 2007 Suomessa 2,1 % viime vuoteen verrattuna.

Nyt vietetään energiansäästöviikkoa. Onko se vain H potenssiin nelosta eli Hyvin Höllää Huulen Heittoa vai onko sillä todellista vaikutusta?

Hallituksen ilmastopoliittinen asiantuntija, kansanedustaja Oras Tynkkynen vakuuttaa (Sähköviesti, KSS Energian asiakaslehti 3/07), että keskivertosuomalainen pystyy monissa tapauksissa jopa puolittamaan aiheuttamansa päästöt.

Energiansäästölamput kuluttavat 80 % vähemmän kuin hehkulamput. Se kaikkein tehokkain keino kuitenkin on sammutella turhat valot, turhaan päällä oleva tietokone ja muut käyttämättömät laitteet. Kännykän laturikin vie virtaa aivan turhaan, jos se on kiinni pistorasiassa, vaikkei kännykkää ladata. Digiboksista saa valmiustilan pois vain irrottamalla pistokkeen rasiasta. Jo boksia ostettaessa kannattaakin vertailla niiden virrankulutusta standby-tilan aikana.

Toivottavasti kovin moni ei enää ajattele samalla tavalla kuin 1970-luvun mainos: "Älkää olko räpsyttelijä. Helsingin sähkö on halpaa."

Nyt energiansäästöviikolla on kampanjoitu kovasti ilmalämpöpumppujen puolesta. Ne käyttävät hyväkseen ulkoilman lämpöenergiaa (jopa vielä -15 asteen pakkasella!) ja muuttavat sen lämmöksi. Erityisesti sähkölämmitteisissä taloissa ne vähentävät huomattavasti lämmityssähkön tarvetta. Mainosten mukaan "ilmalämpöpumppuun sijoitetut eurot saadaan kolminkertaisesti takaisin lämpöenergian muodossa ja lämmityskustannuksissa voi syntyä säästöä jopa satoja euroja vuodessa." Toisaalta kesällä ilmalämpöpumppuja voidaan käyttää jäähdytyslaitteina, jolloin ne taas kuluttavat energiaa. Ennen tultiin toimeen +27 asteen sisälämpötilassa ikkunoita aukomalla, nyt sisälämpötila on saatava jäähdytettyä kesällä 21 asteeseen (ja talvella lämmitetään sitten +24 asteeseen!). Säästävätköhän ilmalämpöpumput loppujen lopuksi paljonkaan sähköä, jos niitä käytetään ahkerasti myös jäähdytykseen?

Kun laajennetaan tarkastelua pelkästä sähkönkulutuksesta yleisemmälle tasolle, yksilön vaikutusmahdollisuudet vain lisääntyvät. Kouvolan liikenteen päästöistä valtaosa tulee yksityisautoilusta. Yksi edestakainen lentomatka Thaimaahan puolestaan kasvattaa henkilökohtaisia päästöjä yhtä paljon kuin ajaisi autolla 30 000 kilometriä. Vuoden yksityisautoiluista tai kaukomatkasta luopuminen ovat isoja ekotekoja.

Ovatko yksilön teot kuitenkin vain kärpäsen surinaa Nightwishin konsertissa?

Kukaan ei voi yksin pysäyttää ilmastonmuutosta. Omaan sähkölaskuunsa voi kuitenkin vaikuttaa (ehkä jopa merkittävästi). Myös kunto kohenee, jos auton vaihtaa polkupyörään. Ja ellei autoilun vähentäminen ilmastonmuutosta pysäytä, niin ainakin se vähentää terveydellekin haitallisten saasteiden päästöjä, esimerkiksi pakokaasuja ja mikrohiukkasia. Autojen renkaat jauhavat asfalttia ja hiekkaa näkymättömän pieniksi mikrohiukkasiksi, jotka kulkeutuvat sisäänhengityksen mukana keuhkoihin. Seurauksena on tulehduksia ja astman pahenemista. Verenkierrossa kulkeutuessaan hiukkaset voivat aiheuttaa tulehduksia verisuonten seinämissä, mikä voi lisätä sydäninfarktiriskiä. Kansanterveyslaitoksen laskelmien mukaan suomalaisten elinikä olisi keskimäärin vuoden korkeampi ilman näitä mikrohiukkasia.

Vallankumouskin alkaa aina yhdestä ihmisestä. Suuret ihmisjoukot voivat yhdessä pienilläkin teoilla saada isoja vaikutuksia aikaan. Realistista on kuitenkin tunnustaa, että suurin vaikutus on teollisuudella. Mielestäni meillä ei kuitenkaan ole kovin suurta oikeutta mennä vaatimaan "vihreämpää" ja energiatehokkaampaa teollisuutta, ellemme myös me yksilöt osoita olevamme valmiita energian ja muiden luonnonvarojen säästöön. Ja millä perustelemme miljardivaltioiden eli Kiinan ja Intian päästöjenvähentämisvelvoitteita, ellemme ole itse valmiita radikaaleihin päästösäästöihin?

Yhden blogin, yhden energiansäästöviikon ja yhden blogiteemapäivän (Blog Action Day) vaikutus ei ole suuri. Olen kuitenkin optimisti realisti tai realisti optimisti. Me yksilöthän loppujen lopuksi olemme kaiken - sen teollisuudenkin - takana! Kaiken takana on nainen tai mies, ei pelkkä kasvoton teollisuus!

Uskon yhteiseen voimaamme vaikuttaa ja muuttaa asioita. Hyvä esimerkki tästä on vaikkapa otsonikadon voimistumisen pysäyttäminen aluksi yksilöiden tietoisuuden ja sitten kansainvälisten sopimusten seurauksena. Ellen uskoisi mahdollisuuksiimme, minun olisi aivan turha lätistä näistä asioista silloin tällöin blogissani ja päivittäin opetustyössäni koulussa.

Mottonamme olkoon vanha viisaus:

"Toimi lokaalisti, vaikuta globaalisti."