Energiansäästölamput - huippujuttu vai huijausta?

Helsingin Sanomat julkaisi nettisivuillaan tänään uutisen ”Energiansäästölamppu voikin kasvattaa ympäristöpäästöjä”. Uutinen myös alkaa kovin dramaattisesti: ”Hehkulamppujen vaihtaminen energiansäästölamppuihin ei aina ole ympäristöteko – päinvastoin.”

Itse uutinen kertoo Teknillisen korkeakoulun vielä julkaisemattomasta tutkimuksesta, jonka mukaan hehkulamppujen energia palautuu käytännössä kokonaan asuntojen lämmöksi. Jos siis lisälämmitys tuotetaan epäekologisemmin kuin sähkö, hiilijalanjäli voi jopa kasvaa. Tällainen tilanne on silloin, jos lämpiää öljyllä.

Jos talo lämmitetään sähköllä, sähkön kulutus ja ilmastotaakka eivät muutu mihinkään vaihdettaessa hehkulamput energiansäästölamppuihin. Tämä tosin edellyttää sitä, että kaikki hehkulampun tuottama lämpö on saatu hyödynnettyä.

Kaukolämpötalossa ratkaisevaa on se, millä sähkö ja kaukolämpö tuotetaan. Mikäli kaukolämpö tuotetaan uusiutuvilla polttoaineilla (esim. hakkeella), energiansäästölamppuihin eli pienloistelamppuihin siirtyminen on hyvä ekologinen valinta. Samoin jos talo lämpiää suoraan uusiutuvilla energianlähteillä (esim. klapit, pelletit, maalämpö), energiansäästölamppuihin siirtyminen on erittäin järkevää.

Helsingin Sanomien mukaan tutkimuksen takana oleva TKK:n sähkötekniikan professori Matti Lehtonen ei silti vastusta hehkulamppujen kieltämistä. Energiansäästölamppuihin siirtyminen on järkevää, kunhan vain huolehditaan lämmön tuottamisesta mahdollisimman vähän hiilipäästöjä aiheuttavalla tavalla. Lisäksi tutkimuksen tulokset pätevät vain lämmityskaudella.

Lampputieto-sivuston (taustalla Motiva Oy, entinen Energiansäästön palvelukeskus, joka on sataprosenttisesti Suomen valtion omistama) mukaan energiaa säästetään aina, kun hehkulamppu korvataan energiansäästölampulla. 60 W:n hehkulampun vaihtaminen 15 W:n energiansäästölamppuun vähentää tehon tarvetta 45 W, jos lamppua poltetaan lämmittämättömissä tiloissa tai ulkotiloissa. Lämmitettävissä tiloissa säästö pienenee, koska hehkulampun lämpö korvaa varsinaista lämmitysenergiaa. Vuositasolla hehkulamppujen ja muiden sähkölaitteiden lämpökuormasta saadaan hyödynnettyä asunnon lämmityksessä Motivan mukaan noin 70 %, jolloin nettosäästö energiansäästölampun käytöstä lämmityskaudella on silti noin 14 W.

Nämä Motivan jo ”vanhat” laskelmat eivät siis oleellisesti poikkea Hesarin uutisoimasta TKK:n tutkimuksesta, jossa on otettu huomioon vain lämmityskausi (8-9 kuukautta vuodessa). Tosin lämmityskausi on sikäli oleellisin, että silloinhan juuri suurin osa valojenkin käytöstä tapahtuu. Motiva kuitenkin huomauttaa näin:

”Vain osa hehkulampun tuottamasta lämmöstä saadaan hyödyksi lämmityksessä, sillä lamppu sijaitsee usein lämmityksen kannalta huonossa paikassa katonrajassa. Jotta lampun tuottama lämpö tulisi hyödynnettyä, pitäisi lämmitysjärjestelmän säätimien olla erityisen herkkiä ja hyvässä kunnossa. Lisäksi lämpiminä vuodenaikoina, jolloin lämmitystä ei tarvita lainkaan, menee hehkulamppujen tuottama lämpö kokonaan hukkaan. Energiansäästölamppu säästää energiaa siis myös lämmitettävissä tiloissa.”

Jos siis termostaatit eivät reagoi herkästi hehkulamppujen lisälämpöön, siitä ei ole hyötyä. Samoin jos katossa olevan lampun lämpö jää lämpökerrostuneisuuden takia kattoon, siitä ei ole hyötyä. Tosin asunnoissa tällainen tilanne lienee melko harvinainen.

Motiva on tehnyt myös tarkan laskelman. Suomessa on 2,4 miljoonaa kotitaloutta. Jos joka kodissa vaihdetaan vain yksi ainokainen 60 W:n hehkulamppu 15 W:n energiansäästölamppuun, vähenee energiankulutus vuositasolla noin 118 GWh (oletuksena polttoaika 3 h/vrk). Tämä energiansäästö vastaa runsaan 5 900 sähkölämmitteisen pientalon lämmitysenergian tarvetta. Kun lasketaan mukaan hehkulamppujen korvaamisesta aiheutuva lämmitysenergian lisäys, vähenee energiankulutus yhä 32 GWh eli 1 600 sähkölämmitteisen pientalon lämmitysenergian kulutuksen verran.

Vaikka energiansäästölamppujen hankintahinta on kallis, käyttöikä on erittäin paljon pitempi kuin hehkulampuilla. Kalliista hankintahinnasta huolimatta energiansäästölamppujen käyttäjä säästääkin rahaa: lamppuja tarvitsee vaihtaa harvoin ja sähkölasku pienenee. Suurin merkitys hehkulamppujen kieltämisellä on lämpimissä maissa, esimerkiksi Etelä-Euroopassa, jossa lämmitystä ei kovin paljon tarvita. Pikemminkin liikalämpöä yritetään saada pois ja jäähdyttämiseen kulutetaan paljon sähköenergiaa.

Itsekin boikotoin energiansäästölamppuja aiemmin niiden sisältämän elohopean takia. Tälläkin asialla on kuitenkin myös kääntöpuoli. Professori Peter Lund kirjoitti Helsingin Sanomien mielipideosastolla (23.10.2007) näin:

"Jos koko Suomi saadaan mukaan lampunvaihtotalkoisiin, säästettäisiin enemmän energiaa kuin ehdotetuista Vuotoksen ja Kollajan tekoaltaista ja uusista voimalaitoksista jokien alajuoksuilla saataisiin yhteensä. Ero ekologisessa jalanjäljessä näiden kahden vaihtoehdon välillä on kuin yö ja päivä. Ympäristön kannalta on muistettava, että energiansäästölamput sisältävät jonkin verran elohopeaa. Talvipakkasella marginaalisähkö tuotetaan kuitenkin kivihiilellä, jonka päästöt sisältävät enemmän elohopeaa kilowattituntia kohden.Energiansäästölampun elohopea saadaan poistettua luonnosta kokonaan, kunhan näiden kierrätys järjestetään. Näin olemme tehneet jo vuosikausia elektroniikkaromulle, loisteputkille tai paristoille."

Nyt minusta on tullut energiansäästölamppu-uskovainen.