Joulun sää 2012

Joulusää kiinnostaa lähes kaikkia. Mikä on joulun sääennuste vuodelle 2012?

© pressmaster - Fotolia.com

Ilmatieteen laitoksen Twitter-viestin mukaan valkean joulun todennäköisyys on lähes koko Suomessa melkein sata prosenttia. Perämeren rannikolla, jossa lunta on nyt alle kymmenen senttiä, todennäköisyys on noin 95 prosenttia.

Euroopan keskipitkien sääennusteiden keskuksen (ECMWF) juuri julkaistun kuukausiennusteen 17.12.2012- 13.1.2013 mukaan lämpötila ennustejakson ensimmäisellä viikolla 17.-23.12. on Suomen etelä- ja keskiosassa tavanomaista kylmempi. Etelä-Suomeenkin voi tulla pilvisyydestä ja tuulisuudesta riippuen aattoa edeltävänä viikonloppuna 20 asteen pakkasia. Sen jälkeen pakkanen kuitenkin hieman hellittää. Viimeiselle kolmelle ennusteviikolle ei näy selkeitä poikkeamia tavanomaisesta.

ECMWF:n sade-ennusteen mukaan melkein koko Suomessa on ensimmäisellä viikolla (17.-23.12.) jonkin verran tavanomaista vähäsateisempaa, kun taas jaksolla 24.12.-6.1. lienee hieman normaalia sateisempaa. Ennustejakson viimeiselle viikolle (7.1.-13.1.) ei näy merkkejä poikkeamasta suuntaan tai toiseen.

AccuWeather tarjoaa myös Suomen paikkakunnille päiväkohtaiset ennusteet kuukaudeksi. Näistä linkeistä voit lukea Kouvolan joulukuun, Kouvolan tammikuun, Helsingin joulukuun ja Helsingin tammikuun ennusteet.

Vuonna 2012 joulukuu on ollut keskimääräistä kylmempi (Pekka Pouta selittää syyn) ja varsinkin Etelä-Suomessa myös lumisempi, kun taas viime vuonna joulukuu oli hyvin lämmin ja vesisateinen. Jopa salamoita oli epätavallisen paljon.

Lunta on jouluna pohjoisessa tavallisesti lähes 40 senttiä, Keski-Suomessa noin 30 senttiä ja Etelä-Suomessa 10 senttiä. Kolme perättäistä mustaa aattoa on koettu kolme kertaa Helsingin Kaisaniemen mittaushistorian aikana (1928-1930, 1949-1951 ja 2006-2008). Vuosina 1929, 1930 ja 1950 lunta saatiin kuitenkin jo jouluaamuksi. Sen sijaan vuosina 2006-2008 koko joulupyhät vietettiin ilman peittävää lumipeitettä. Hyvin vähälumisia jouluja on ollut myös vuosina 1972, 1992, 2000 ja 2006. Runsaslumisia joulut ovat olleet vuosina 1915, 1965, 1973, 1980,1981 ja 2010. Tapaninpäivänä 1965 lunta oli Etelä-Suomessakin reilut puoli metriä (Tuusulan Ruotsinkylässä 85 senttiä!). (lähde: Ilmatieteen laitos)

Yksi kylmimmistä jouluista vietettiin vuonna 1915, mutta senkin lyövät laudalta joulun 1995 kovat pakkaset.  Alin joulun lämpötila (-43 astetta) on mitattu Sodankylässä vuonna 1947. Maan etelä- ja keskiosassa joulu 2010 oli tämän vuosituhannen ainakin toistaiseksi kylmin ja muutamilla asemilla jopa koko mittaushistorian kylmin. Muita viime vuosikymmenten kylmiä jouluja on ollut vuosina 1967, 1978, 1986, 2002, 2009 ja 2010. (lähde: Ilmatieteen laitos)

Lauhimpina jouluina lämpötila on noussut Suomen eteläosassa 6-8 ja maan keskiosassa 4-6 lämpöasteen välille. Lapissakin on päästy jopa kolmeen lämpöasteeseen vuonna 2006, jolloin joulu oli yksi lauhimmista yli sadan vuoden aikana. Korkein mitattu lämpötila 8,9 astetta saavutettiin Ahvenanmaan Jomalabyssä. Manner-Suomessakin päästiin 8,3 asteeseen. Jouluaatto oli laajalti Suomen etelä- ja keskiosissa koko mittaushistorian lämpimin. Edellinen ennätyslauha joulu koettiin vuonna 1974. Viime vuonna (2011) koettiin Suomen eteläosassa ennätyslauha tapaninpäivä, kun ylin mitattu lämpötila oli Maarianhaminan lentoasemalla ja Kemiön saarella 9,9 astetta. Helsingin Kaisaniemessä ja Hangon Tvärminnessä rikkoontuivat vuodelta 2006 peräisin olleet joulukuun lämpöennätykset. (lähde: Ilmatieteen laitos)

Meteorologi Markus Mäntykannas kirjoittaa uudessa sää- ja luontoblogissaan (suosittelen tutustumaan!) näin:

"Kyllä se lumi jouluun kuuluu, vaikka tilastollisestihan esimerkiksi Helsingissä kolmasosa jouluista on lumettomia eli ei se ihan tavatonta ole. Viimeisen sadan vuoden aikana Helsingissä on ollut 32 lumetonta jouluaattoa, kun taas esimerkiksi Sodankylässä jokaisena aattona on herätty lumiseen maisemaan. Tulevaisuudessa lumiset jouluaatot käyvät kuitenkin harvinaisemmiksi – voi olla, että pääkaupunkiseudun jouluista on valkoisia keskimäärin enää puolet parinkymmenen vuoden kuluttua. Nautitaan tästä talviajasta!"

Joulusäähän liittyviä kansanviisauksia voit lukea Tunturisuden joulusivuilta.

Koko talven ja kevään 2013 sääennusteet voit lukea aiemmasta blogipostauksestani.

Talvisäähämme vaikuttaa oleellisesti NAO-värähtely (North Atlantic Oscillation, Pohjois-Atlantin oskillaatio), joka liittyy Islannin ja Azorien ilmanpaine-eroihin. Mitä suurempi ilmanpaine-ero niiden välillä on (= positiivinen NAO-indeksi: Islannissa syvä matalapaine, Azoreilla voimakas korkeapaine), sitä voimakkaampia meillä ovat läntiset ilmavirtaukset (matalapaineet kulkevat pohjoista reittiä). Tällöin meillä siis vallitsee mereinen, lauha ja kostea ilma. Kun NAO-indeksi on negatiivinen (Azorien korkeapaine heikompi), matalapaineet siirtyvät etelämmäksi, jolloin meille virtaa kylmää ilmaa pohjoisesta.

Negatiivisen NAO-indeksin vuosina meillä on siis tavallista kylmempiä talvia ja positiivisen NAO-indeksin vuosina keskimääräistä lämpimämpiä talvia. Monet tutkijat ovat sitä mieltä, että NAO on osa ilmakehän suurempaa ilmiötä, arktista oskillaatiota eli värähtelyä (AO). NAO-indeksiä voidaan ennustaa tarkasti vain pari viikkoa etukäteen (jolloin on kyse lähinnä vallitsevia sääoloja kuvaavasta indeksistä), mutta laajemmassa (epätarkemmassa) mittakaavassa NAO-heilahduksen kesto vaihtelee 2-10 vuoden välillä. Tällä perusteella voidaan olettaa peräkkäisten talvien olevan keskimäärin hyvin samankaltaisia, joskin todellisiin säätilanteisiin vaikuttavat myös monet muut asiat.

Viime talvina NAO-indeksi on ollut negatiivinen, kun taas viime vuosikymmenen lämpiminä talvina NAO-indeksi oli positiivinen. Tänä talvena odotetaan jälleen NAO-indeksin kääntymistä positiiviseen suuntaan.

Maailmanlaajuisesti vuosi 2012 on ollut koko mittaushistorian noin yhdeksänneksi lämpimin. Yhdysvalloissa vuosi 2012 tulee olemaan mittaushistorian kaikkein lämpimin! Pohjoisnavan jääpeite oli pienin koko mittaushistorian aikana, kun taas Etelämantereen merijää oli ennätyslaaja. Muistatko vielä, millainen oli kesän 2012 sää Suomessa?

Vuosina 1881-2010 maapallo lämpeni keskimäärin 0,06 astetta vuosikymmenessä. Vuoden 1971 jälkeen lämpenemistä on tapahtunut 0,166 astetta vuosikymmenessä. Vuosikymmen 2001-2010 oli mittaushistorian lämpimin kaikissa maanosissa ja myös globaalisti sekä meri- että maa-alueilla. Vuosikymmenen vuosista yhdeksän sijoittuu mittaushistorian kymmenen lämpimimmän vuoden joukkoon. Vuonna 2011 ilmakehän hiilidioksidipitoisuus nousi uuteen ennätykseen ja vuosi olikin mittaushistorian lämpimin La Niña -vuosi.

Ilmastonmuutos näkyy selkeästi tilastoissa ja diagrammeissa, eivätkä sitä - valitettavasti - keikauta mihinkään suuntaan yksittäiset kylmät tai lumiset joulut. Vuodet eivät ole veljeksiä, eikä ilmastonmuutoksesta voi tehdä johtopäätöksiä yksittäisen vuoden tai yksittäisen paikan perusteella. Suomen ilmastoskenaarioista voi lukea aiemmasta blogipostauksestani.

Toivotan lämpöistä ja rauhaisaa joulua kaikille blogini lukijoille!