HUOM.! Päivitän jatkossa kevään 2018 sään vuodenaikaisennusteet tämän blogitekstin kommentteihin.
IRI: Kevät ja ehkä myös kesä vähän tavanomaista lämpimämpiä
IRI:n (International Research Institute for Climate and Society) ennusteen mukaan helmikuun alusta huhtikuun loppuun ulottuvalla kolmen kuukauden jaksolla Etelä- ja Keski-Suomessa on tavanomaista lämpimämpää, kun taas aivan pohjoisimmassa Suomessa on tavanomaista kylmempää. Pääosin sama tilanne jatkuu myös maalis-toukokuussa, joskaan todennäköisyydet tavanomaisesta poikkeavaan säähän eivät enää ole yhtä suuret kuin helmi-huhtikuussa.
Huhti-kesäkuussa aivan koko Suomessa on tavanomaista lämpimämpää. Myös suurimmassa osassa muuta Eurooppaa jakso on tavanomaista lämpimämpi. Paikoin, erityisesti Ison-Britannian suunnalla, jäädään tavanomaisiin lämpötiloihin. Tavanomaista lämpimämpi sää vallitsee Suomessa myös touko-heinäkuussa, mutta poikkeama tavanomaisesta ei enää ole yhtä selvä kuin huhti-kesäkuussa.
Sademäärät ovat helmi-huhtikuussa suurimmassa osassa Suomea vähän tavanomaista suurempia. Maalis-toukokuussa sademäärien alueellinen vaihtelu on suurta. Huhti-kesäkuussa suuressa osassa Suomea voi olla vähän tavanomaista kuivempaa. Touko-heinäkuussa Suomi näyttäisi jakautuvan sateiseen länsiosaan ja kuivaan itäosaan, joskaan kummassakaan poikkeamat tavanomaiseen verrattuna eivät ole kovin suuria.
NOAA/NWS: Leudon ja sateisen helmikuun jälkeen palataan tavanomaisempiin lukemiin
Yhdysvaltaisen NOAA/NWS:n mukaan kolmen kuukauden jaksoista helmi-huhtikuussa Etelä-Suomessa on keskimäärin 1-2 astetta ja Pohjois-Suomessa 0,5-1 astetta tavanomaista lämpimämpää. Maalis-toukokuussa Pohjois-Suomen lämpötilat ovat tavanomaisia, kun taas Etelä-Suomessa lämpötilat kohoavat 0,5-1 astetta tavanomaisen yläpuolelle. Huhti-kesäkuussa koko Suomessa aivan länsiosia lukuun ottamatta on 0,5-1 astetta normaalia lämpimämpää. Seuraavilla kolmen kuukauden jaksoilla (touko-heinäkuu, kesä-elokuu, heinä-syyskuu) 0,5-1 astetta tavanomaista lämpimämpi sää keskittyy Itä- ja Pohjois-Suomeen. Etelä- ja Länsi-Suomessa lämpötilat ovat tavanomaisia.
Helmikuusta heinäkuuhun ulottuvan jakson yksittäisistä kuukausista tavanomaiseen verrattuna selvästi lämpimin kuukausi on helmikuu, jolloin koko Suomessa on 1-4 astetta tavanomaista lämpimämpää. Selkeimmin lämpimyys näkyy Suomen etelä- ja itäosissa. Maaliskuu näyttää koko Suomessa lämpötiloiltaan hyvin tavanomaiselta, joskin aivan lounaisimmassa Suomessa on mahdollisuus vähän tavanomaista lämpimämpään säähän. Huhtikuussa Suomessa on 0-2 astetta tavanomaista lämpimämpää siten, että tavanomaiseen verrattuna lämpimin sää keskittyy Kaakkois-Suomeen ja tavanomaisin Pohjois-Suomeen. Touko-, kesä- ja heinäkuussa Pohjois- ja Itä-Suomessa on tämänhetkisen ennusteen mukaan hieman (0,5-1 astetta) tavanomaista lämpimämpää, kun taas Etelä- ja Länsi-Suomessa jäädään tavanomaisiin lämpötiloihin.
Kaikkien ennustettujen kolmen kuukauden jaksojen sademäärät ovat lähellä tavanomaista. Loppukevään ja alkukesän aikana on paikoin viitteitä hiukan tavanomaista sateisemmasta säästä, joskaan poikkeamat tavanomaisesta eivät ole kovinkaan selviä.
Tämänhetkisen ennusteen mukaan yksittäisistä kuukausista tavanomaiseen verrattuna selvästi sateisin on helmikuu. Maaliskuu voi olla paikoin tavanomaista kuivempi. Huhtikuussa koko Suomen sademäärät ovat lähellä tavanomaista. Muiden kuukausien osalta poikkeamat tavanomaisesta eivät ole selviä, vaan paikallinen vaihtelu voi olla suurta.
NOAA/NWS:n ennusteet päivittyvät jatkuvasti edellä oleviin linkkeihin.
Euroopan keskipitkien ennusteiden keskus (ECMWF) sanoo, että Suomessa on helmikuun alusta huhtikuun loppuun ulottuvalla jaksolla keskimäärin 1-2 astetta tavanomaista lämpimämpää. Sademäärät ovat tavanomaista suurempia.
ECMWF:n ennustetta on analysoitu tarkemmin Ilmatieteen laitoksen nettisivulla, josta löytyy myös kuukausiennuste.
Japanin ilmatieteen laitos: Vähän tavanomaista lämpimämpi alkukevät
Japanin ilmatieteen laitos ennustaa lämpötilojen olevan helmi-huhtikuussa Suomessa tavanomaista korkeampia lukuun ottamatta Luoteis-Suomea, jossa jäädään tavanomaisiin lämpötiloihin. Sademäärissä on hyvin suuri paikallinen vaihtelu. Paikoin on tavanomaista kuivempaa. Sateisin sää keskittyy Luoteis-Suomeen.
The Weather Company: Helmi-maaliskuussa mahdollisuus myös tavanomaista kylmempään säähän
The Weather Company arvioi vuodenaikaisennusteessaan, että Suomen lämpötilat ovat helmi-maaliskuussa keskimäärin lähellä tavanomaista, joskin erityisesti maaliskuussa voi olla tavanomaista kylmempää. Sademäärät voivat olla tavanomaista suurempia.
Lue tästä vappuaaton sääennuste, mutta älä usko sitä!
Yhdysvaltalainen AccuWeather julkaisee Suomeenkin tietokoneen mallintamia päiväkohtaisia ennusteita jopa yli kuukaudeksi ja Metcheck kuudeksi kuukaudeksi. Metcheckistä voi katsoa jo nyt vaikkapa vapun sään. Kuriositeettina mainittakoon, että Metcheck ennustaa tällä hetkellä Helsinkiin vappuaatoksi +3-5 astetta ja puolipilvistä. Näin pitkät päiväkohtaiset ennusteet ovat kuitenkin todellisuudessa täysin epäluotettavia, vaikka periaatteessa säämallien ajoa tietokoneella voidaan jatkaa vaikka kuinka pitkälle ajalle.
Jo muutaman viikon ennusteet ovat todellisuudessa hyvin epävarmoja, käyttöarvoltaan lähellä nollaa. Vaikka pitkän aikavälin säätä (esimerkiksi kolmea kuukautta) onkin mahdollista jossakin määrin ennustaa, malleihin sisältyvien epävarmuuksien takia paikkakunta- ja päiväkohtainen ennuste on erittäin epäluotettava. Joskus tällaisista ennusteista onkin käytetty nimitystä "meteorologinen syöpä".
Ilmatieteen laitoksen ylimeteorologi Sari Hartosen mukaan Suomessa säätyyppi pystytään ennustamaan kohtuullisen luotettavasti 6-10 vuorokautta, lämpötila 4-7 vuorokautta, matalapaineiden ja sadealueiden reitti 3-5 vuorokautta, tuulet 2-3 vuorokautta ja sademäärät sekä sateiden tarkat reitit 0-2 vuorokautta etukäteen. Yli kymmenen vuorokauden ajalle ei voi tehdä vain yhtä ennustetta, vaan saadaan useampia erilaisia ennusteita. Ilmakehän kaoottisuus estänee tulevaisuudessakin yli 14-21 vuorokauden päiväkohtaiset ennusteet. Lämpötilaennusteet ovat sade-ennusteita luotettavampia.
Vuodenaikaisennusteissa (esimerkiksi koko kevään sääennuste) ei ennustetakaan yksittäisiä sääilmiöitä, vaan ainoastaan pitkän aikavälin (yleensä kolmen kuukauden jakso) poikkeamia verrattuna tavanomaiseen. Vertailukohtana on aina useilta vuosilta (yleensä 30 vuotta) laskettu keskiarvo kyseisen kolmen kuukauden jakson tai kyseisen kuukauden säästä eli ns. tavanomainen sää.
Onko sään vuodenaikaisennuste luotettavampi kuin sääprofeetta?
Kaikissa pitkän aikavälin sääennusteissa on huomattava, etteivät ne yleensä ole Pohjois-Euroopassa kovinkaan luotettavia. Täällä ei ole samanlaista jaksottaista vaihtelua niin kuin tropiikissa, jossa ennusteissa voidaan käyttää hyväksi ENSO-värähtelyä (El Niño – La Niña -oskillaation vaihtelua). Matalilla leveysasteilla (tropiikissa) vuodenaikaisennusteet ovatkin hieman luotettavampia kuin meillä, koska siellä säätyypit ovat pitkälti seurausta meriveden lämpötilan vaihteluista. Meillä taas äkilliset, hetkittäiset tekijät vaikuttavat enemmän. Nämä vuodenaikaisennusteetkin ovat sääennusteita, eivät ilmastoennusteita. Säähän pääsevät hetkelliset tekijät vaikuttamaan voimakkaastikin, toisin kuin ilmastoon, joka on pitkän aikavälin keskiarvo.
Vaikka pitkän aikavälin sääennusteet, esimerkiksi vuodenaikaisennusteet, pitäisivätkin paikkansa, on siis huomattava, että ne ovat vain useamman kuukauden ajalle ennustettuja keskiarvoja eivätkä ennusta yksittäisiä säätapahtumia. Ongelmaa voi havainnollistaa seuraavalla esimerkillä. Suurkaupungissa on mahdollista ennustaa, että tietyssä kaupunginosassa tapahtuu enemmän rikoksia kuin toisessa, mutta siitä huolimatta et hälytysajossa olevan poliisiauton perässä ajaessasi tiedä, mihin kaupunginosaan poliisiauto juuri sillä kerralla kääntyy.
Jos vuodenaikaisennuste ennustaa maalis-toukokuusta tavanomaista lämpimämpää, tämä voi tarkoittaa esimerkiksi joko 1) sitä, että koko maalis-toukokuun jakso on tavanomaista lämpimämpi tai 2) sitä, että lämpötilat ovat suurimmat osan ajasta aivan normaaleja (vähän alle tai vähän yli tavanomaisen), välillä voi olla jopa hyvin kylmää, mutta jossakin vaiheessa voi olla erityisen lämmintä.
Lisäksi täytyy huomata, että eri sääennusteissa käytetään erilaisia vertailujaksoja, kun verrataan lämpötiloja tavanomaisiin. Maailman meteorologisen järjestön (WMO) virallinen ilmastotieteen vertailukausi on vielä parin vuoden ajan 1961-1990, kun taas esimerkiksi Suomen Ilmatieteen laitos käyttää sääennusteissaan hieman lämpimämpää vertailukautta 1981-2010. Myös tässä blogikirjoituksessa esitettyjen vuodenaikaisennusteiden vertailukausi on 1981-2010.
Lue myös nämä
Mitä siellä oikein sataa? Timanttipölyä, kissoja, koiria vai miehiä?
Kylmimmät ja lumisimmat vaput
Lumisia vappukuvia historian varrelta
Tänä vuonna kevät on 30 sekuntia lyhyempi kuin vuosi sitten - ja lyhenee vuosi vuodelta!
Vuoden 2017 sääkatsaus: Mittaushistorian globaalisti lämpimin niistä vuosista, jolloin El Niño ei vaikuttanut
Yhdysvaltalainen AccuWeather julkaisee Suomeenkin tietokoneen mallintamia päiväkohtaisia ennusteita jopa yli kuukaudeksi ja Metcheck kuudeksi kuukaudeksi. Metcheckistä voi katsoa jo nyt vaikkapa vapun sään. Kuriositeettina mainittakoon, että Metcheck ennustaa tällä hetkellä Helsinkiin vappuaatoksi +3-5 astetta ja puolipilvistä. Näin pitkät päiväkohtaiset ennusteet ovat kuitenkin todellisuudessa täysin epäluotettavia, vaikka periaatteessa säämallien ajoa tietokoneella voidaan jatkaa vaikka kuinka pitkälle ajalle.
Jo muutaman viikon ennusteet ovat todellisuudessa hyvin epävarmoja, käyttöarvoltaan lähellä nollaa. Vaikka pitkän aikavälin säätä (esimerkiksi kolmea kuukautta) onkin mahdollista jossakin määrin ennustaa, malleihin sisältyvien epävarmuuksien takia paikkakunta- ja päiväkohtainen ennuste on erittäin epäluotettava. Joskus tällaisista ennusteista onkin käytetty nimitystä "meteorologinen syöpä".
Ilmatieteen laitoksen ylimeteorologi Sari Hartosen mukaan Suomessa säätyyppi pystytään ennustamaan kohtuullisen luotettavasti 6-10 vuorokautta, lämpötila 4-7 vuorokautta, matalapaineiden ja sadealueiden reitti 3-5 vuorokautta, tuulet 2-3 vuorokautta ja sademäärät sekä sateiden tarkat reitit 0-2 vuorokautta etukäteen. Yli kymmenen vuorokauden ajalle ei voi tehdä vain yhtä ennustetta, vaan saadaan useampia erilaisia ennusteita. Ilmakehän kaoottisuus estänee tulevaisuudessakin yli 14-21 vuorokauden päiväkohtaiset ennusteet. Lämpötilaennusteet ovat sade-ennusteita luotettavampia.
Vuodenaikaisennusteissa (esimerkiksi koko kevään sääennuste) ei ennustetakaan yksittäisiä sääilmiöitä, vaan ainoastaan pitkän aikavälin (yleensä kolmen kuukauden jakso) poikkeamia verrattuna tavanomaiseen. Vertailukohtana on aina useilta vuosilta (yleensä 30 vuotta) laskettu keskiarvo kyseisen kolmen kuukauden jakson tai kyseisen kuukauden säästä eli ns. tavanomainen sää.
Onko sään vuodenaikaisennuste luotettavampi kuin sääprofeetta?
Kaikissa pitkän aikavälin sääennusteissa on huomattava, etteivät ne yleensä ole Pohjois-Euroopassa kovinkaan luotettavia. Täällä ei ole samanlaista jaksottaista vaihtelua niin kuin tropiikissa, jossa ennusteissa voidaan käyttää hyväksi ENSO-värähtelyä (El Niño – La Niña -oskillaation vaihtelua). Matalilla leveysasteilla (tropiikissa) vuodenaikaisennusteet ovatkin hieman luotettavampia kuin meillä, koska siellä säätyypit ovat pitkälti seurausta meriveden lämpötilan vaihteluista. Meillä taas äkilliset, hetkittäiset tekijät vaikuttavat enemmän. Nämä vuodenaikaisennusteetkin ovat sääennusteita, eivät ilmastoennusteita. Säähän pääsevät hetkelliset tekijät vaikuttamaan voimakkaastikin, toisin kuin ilmastoon, joka on pitkän aikavälin keskiarvo.
Vaikka pitkän aikavälin sääennusteet, esimerkiksi vuodenaikaisennusteet, pitäisivätkin paikkansa, on siis huomattava, että ne ovat vain useamman kuukauden ajalle ennustettuja keskiarvoja eivätkä ennusta yksittäisiä säätapahtumia. Ongelmaa voi havainnollistaa seuraavalla esimerkillä. Suurkaupungissa on mahdollista ennustaa, että tietyssä kaupunginosassa tapahtuu enemmän rikoksia kuin toisessa, mutta siitä huolimatta et hälytysajossa olevan poliisiauton perässä ajaessasi tiedä, mihin kaupunginosaan poliisiauto juuri sillä kerralla kääntyy.
Jos vuodenaikaisennuste ennustaa maalis-toukokuusta tavanomaista lämpimämpää, tämä voi tarkoittaa esimerkiksi joko 1) sitä, että koko maalis-toukokuun jakso on tavanomaista lämpimämpi tai 2) sitä, että lämpötilat ovat suurimmat osan ajasta aivan normaaleja (vähän alle tai vähän yli tavanomaisen), välillä voi olla jopa hyvin kylmää, mutta jossakin vaiheessa voi olla erityisen lämmintä.
Lisäksi täytyy huomata, että eri sääennusteissa käytetään erilaisia vertailujaksoja, kun verrataan lämpötiloja tavanomaisiin. Maailman meteorologisen järjestön (WMO) virallinen ilmastotieteen vertailukausi on vielä parin vuoden ajan 1961-1990, kun taas esimerkiksi Suomen Ilmatieteen laitos käyttää sääennusteissaan hieman lämpimämpää vertailukautta 1981-2010. Myös tässä blogikirjoituksessa esitettyjen vuodenaikaisennusteiden vertailukausi on 1981-2010.
Lue myös nämä
Mitä siellä oikein sataa? Timanttipölyä, kissoja, koiria vai miehiä?
Kylmimmät ja lumisimmat vaput
Lumisia vappukuvia historian varrelta
Tänä vuonna kevät on 30 sekuntia lyhyempi kuin vuosi sitten - ja lyhenee vuosi vuodelta!
Vuoden 2017 sääkatsaus: Mittaushistorian globaalisti lämpimin niistä vuosista, jolloin El Niño ei vaikuttanut
30 kommenttia:
NOAA/NWS: Koko kevät ja varsinkin helmikuu tavanomaista lämpimämpiä, heinäkuu kesäkuuta parempi kesälomakuukausi
Helmi-huhtikuussa lähes koko Suomessa on keskimäärin 2-3 astetta tavanomaista lämpimämpää. Etelä-Suomessa sama tilanne jatkuu myös maalis-toukokuussa, mutta Pohjois-Suomessa poikkeama tavanomaiseen verrattuna jää +1-2 asteeseen. Huhti-kesäkuussa koko Suomessa on 1-2 astetta tavanomaista lämpimämpää. Touko-heinäkuussa Suomessa on 0,5-2 astetta tavanomaista lämpimämpää siten, että lähimmäksi tavanomaista jäädään lounaassa ja selvimmin lämpimyys näkyy idässä sekä pohjoisessa. Kesällä (kesä-elokuu) lähes koko Suomessa on 0,5-1 astetta tavanomaista lämpimämpää, mutta länsirannikolla jäädään tavanomaisiin lukemiin ja Käsivarren Lapissa poikkeama voi olla +1-2 astetta. Heinä-syyskuussa Etelä-Suomessa on 0,5-1 astetta ja Pohjois-Suomessa 1-2 astetta tavanomaista lämpimämpää.
Helmikuun ja heinäkuun välillä yksittäisistä kuukausista tavanomaiseen verrattuna selvästi lämpimin on helmikuu, jolloin koko Suomessa on 2-3 astetta tavanomaista lämpimämpää, paikoin enemmänkin. Myös maalis- ja huhtikuussa Etelä-Suomessa on 2-3 astetta tavanomaista lämpimämpää, kun Pohjois-Suomessa poikkeama jää 1-2 astetta tavanomaisen yläpuolelle. Toukokuu on tämänhetkisen ennusteen mukaan lähes koko Suomessa 1-2 astetta tavanomaista lämpimämpi, joskin länsirannikolla poikkeama voi jäädä +0,5-1 asteeseen ja itärajalla nousta paikoin +2-3 asteeseen. Kesäkuu näyttää Suomessa melko tavanomaiselta, joskin Pohjanmaalla voi olla paikoin vähän tavanomaista viileämpää ja Lapissa 0,5-1 astetta tavanomaista lämpimämpää, Käsivarressa enemmänkin. Heinäkuussa lähes koko Suomessa on 0,5-1 astetta tavanomaista lämpimämpää.
Kolmen kuukauden jaksojen sademäärät ovat lähellä tavanomaista. Helmi-huhtikuussa on paikoin viitteitä tavanomaista sateisemmasta säästä ja heinä-syyskuussa Lounais-Suomea lukuun ottamatta vähän tavanomaista kuivemmasta säästä.
Yksittäisistä kuukausista tavanomaiseen verrattuna sateisin on Pohjois-Suomessa helmikuu ja Etelä-Suomessa kesäkuu. Suuressa osassa Suomea on mahdollisuus tavanomaista kuivempaan säähän toukokuussa ja varsinkin heinäkuussa.
NOAA/NWS: Helmikuu ei vaikuta enää yhtä lämpimältä kuin aiemmassa ennusteessa, mutta keväästä ennustetaan edelleen lämmintä ja heinäkuusta kesäkuuta poutaisempaa kesäkuukautta
Kolmen kuukauden jaksoilla helmi-huhtikuu, maalis-toukokuu ja huhti-kesäkuu koko Suomessa on 1-2 astetta tavanomaista lämpimämpää. Touko-heinäkuussa Itä- ja Pohjois-Suomessa on edelleen 1-2 astetta tavanomaista lämpimämpää, mutta Länsi-Suomessa poikkeama jää +0-1 asteeseen. Kesä-elokuussa pohjoisimmassa Suomessa on yhä 1-2 astetta ja muualla 0-1 astetta tavanomaista lämpimämpää. Heinä-syyskuussa koko Suomessa on 0-1 astetta tavanomaista lämpimämpää.
Helmi-heinäkuun jaksolla yhsittäisistä kuukausista tavanomaiseen verrattuna lämpimimpiä ovat maalis- ja huhtikuu, molemmat lähes koko Suomessa 1-2 ja paikoin Etelä-Suomessa 2-3 astetta tavanomaista lämpimämpiä. Lähes yhtä suuriin poikkeamiin ylletään myös toukokuussa. Sen sijaan helmikuu on hieman viilentynyt aiemmasta ennusteesta. Nyt helmikuun ennustetaan olevan suurimmassa osassa Suomea enää 1-2 astetta ja Lounais-Suomessa 0,5-1 astetta tavanomaista lämpimämpi. Kesäkuussa Etelä-Suomen lämpötilat ovat 0,5-1 astetta tavanomaista korkeampia, paitsi länsiosissa jäädään tavanomaisiin lukemiin, ja Pohjois-Suomen lämpötilat 1-2 astetta tavanomaista korkeampia. Tämänhetkisen ennusteen mukaan heinäkuussa suurin osa Suomesta on 1-2 astetta tavanomaista lämpimämpi, mutta läntisimmässä ja aivan pohjoisimmassa Suomessa poikkeama voi jäädä +0,5-1 asteeseen, Länsi-Suomessa jopa lähelle tavanomaista.
Kaikilla ennustetuilla kolmen kuukauden jaksoilla sademäärä on lähellä tavanomaista. Heinä-syyskuussa on mahdollisuus vähän tavanomaista kuivempaan säähän.
Tämänhetkisen ennusteen mukaan yksittäisistä kuukausista tavanomaiseen verrattuna sateisin on kesäkuu ja kuivin heinäkuu. Myös maaliskuu näyttää melko sateiselta.
Japanin ilmatieteen laitos: Tavanomaista lämpimämpi ja sademääriltään vaihteleva kevät
Lähes koko Suomessa on maalis-toukokuussa vähän tavanomaista lämpimämpää. Kainuun tienoilla ja muualla itärajalla lämpötilat saattavat jäädä tavanomaisiin lukemiin. Sademäärissä on suuri paikallinen vaihtelu.
NOAA/NWS: Helmikuu vähäsateinen ja lämpötiloiltaan lähellä tavanomaista, maaliskuu tavanomainen, toukokuu lämmin, myös kesä vähän tavanomaista lämpimämpi
Kolmen kuukauden jaksolla helmikuun alusta huhtikuun loppuun Suomen lämpötilat ovat keskimäärin lähellä tavanomaista, mutta paikallisesti erityisesti Keski-Suomen itäosissa lämpötilat saattavat olla 0,5-1 astetta tavanomaisen yläpuolella. Maalis-toukokuussa lähes koko Suomessa on 1-2 astetta tavanomaista lämpimämpää, vain Lounais-Suomessa ja etelärannikolla jäädään ainoastaan 0,5-1 astetta tavanomaisen yläpuolelle. Huhti-kesäkuussa ja touko-heinäkuussa Suomessa on 0,5-3 astetta tavanomaista lämpimämpää siten, että pienin poikkeama tavanomaiseen verrattuna on Lounais-Suomessa ja suurin Suomen koillisosissa. Kesä-elokuussa lähes koko Suomessa on 1-2 astetta tavanomaista lämpimämpää, lähelle tavanomaisia lukemia jäädään vain merialueiden rannikoilla. Heinä-syyskuussa Suomessa on 0-2 astetta tavanomaista lämpimämpää jälleen siten, että tavanomaista lämpimämmän sään todennäköisyys kasvaa lounaasta kohti koillista mentäessä.
Yksittäisistä kuukausista helmi-heinäkuun jaksolla tavanomaiseen verrattuna kylmin on helmikuu ja lämpimin toukokuu. Helmikuun lämpötilat ovat suurimmassa osassa Suomea lähellä tavanomaista, mutta Pohjois-Lapissa ja Lounais-Suomessa voidaan jäädä jopa 1-2 astetta tavanomaisten lämpötilojen alapuolelle. Maaliskuussa lähes koko Suomen lämpötilat ovat lähellä tavanomaista, vain Kainuun tienoilla tavanomaiset lämpötilat saattavat ylittyä 0,5-1 asteella. Toukokuu on lähes koko Suomessa 1-3 astetta tavanomaista lämpimämpi siten, että tavanomaista lämpimämmän sään todennäköisyys kasvaa lounaasta kohti koillista mentäessä. Kesä- ja heinäkuussa lähes koko Suomessa näyttäisi olevan tämänhetkisen ennusteen mukaan 1-2 astetta tavanomaista lämpimämpää. Vain Pohjanmaan tienoilla poikkeamat voivat jäädä kesä-heinäkuussa tätä pienemmiksi.
Kolmen kuukauden jaksoista tavanomaiseen verrattuna vähäsateisin on helmi-huhtikuu. Muilla ennustetuilla kolmen kuukauden jaksoilla sademäärät ovat lähellä tavanomaista. Touko-heinäkuussa Pohjois-Lapissa on viitteitä vähän tavanomaista sateisemmasta säästä.
Yksittäisistä kuukausista tavanomaiseen verrattuna selvästi vähäsateisin helmikuu. Toukokuussa sää näyttää jakautuvan kuivaan etelärannikkoon ja sateiseen Pohjois-Lappiin. Myös kesä- ja heinäkuussa Lapissa on viitteitä tavanomaista sateisemmasta säästä.
IRI:n eilisiltana päivitetty ennuste: Loppukevät tavanomaista lämpimämpi ja myös kesä vähän tavanomaista lämpimämpi
Maaliskuun alusta toukokuun loppuun ulottuvalla kolmen kuukauden jaksolla koko Suomessa on vähän tavanomaista lämpimämpää. Selvimmin tämä näkyy Lounais-Suomessa. Aivan pohjoisinta Suomea lukuun ottamatta sademäärät ovat tavanomaista pienempiä.
Huhti-kesäkuussa tavanomaista lämpimämmän sään todennäköisyys kasvaa edelleen koko Suomessa. Sademäärissä on suuri paikallinen vaihtelu, mutta suuressa osassa Suomea on mahdollisuus hieman tavanomaista vähäsateisempaan säähän.
Myös touko-heinäkuussa koko Suomessa on tavanomaista lämpimämpää, varmimmin Pohjois-Lapissa. Sademäärät ovat lähellä tavanomaista. Kaakkois- ja Luoteis-Suomessa on kuitenkin viitteitä vähän tavanomaista sateisemmasta säästä.
Kesä-elokuunkin jaksolla koko Suomessa on yhä tavanomaista lämpimämpää, joskaan todennäköisyys ei ole aivan yhtä suuri kuin edellisillä kolmen kuukauden jaksoilla. Tavanomaista lämpimämmän sään todennäköisyys kasvaa Suomessa etelästä kohti pohjoista mentäessä. Sademäärät ovat lähellä tavanomaista. Etelä-Suomessa on pieni mahdollisuus tavanomaista vähäsateisempaan säähän.
The Weather Companyn tänään päivitetty ennuste: Huomattavan kylmä maaliskuu ja koko kevätkin keskimäärin tavanomaista kylmempi
The Weather Company on jo pitkään odottanut polaaripyörteen hajoamista. Nyt se on vihdoinkin tapahtunut. Pohjoisnapaa ympäröivä polaaripyörre pitää normaalisti kylmän ilman napa-alueella. Polaaripyörteen hajoaminen tarkoittaa sitä, että kylmää ilmaa pääsee kulkeutumaan kohti etelää.
The Weather Company ennustaakin Suomeen huomattavan kylmää helmikuun loppua ja maaliskuuta. Samalla sää pysyy vähäsateisena. Sen sijaan huhtikuu näyttää Suomessa jo tavanomaista lämpimämmältä. Toukokuussa on kuitenkin jälleen mahdollisuus tavanomaista kylmempään säähän.
Kaiken kaikkiaan kolmen kuukauden jakso maaliskuun alusta toukokuun loppuun on The Weather Companyn ennusteen mukaan Suomessa 0,5-1 astetta tavanomaista kylmempi.
Polaaripyörteestä ja sen vaikutuksesta Suomen säähän kannattaa lukea meteorologi Joanna Rinteen hyvä kirjoitus.
Vaikka lähiviikkoina erityisesti Etelä-Suomessa saatetaan mitata yöaikaan koko tämän talven kylmimmät lämpötilat, päivisin aurinko lämmittaa jo sen verran, ettei sää välttämättä tunnu erityisen kylmältä.
NOAA/NWS: Maaliskuu on varsinkin Etelä-Suomessa jopa kaksi astetta tavanomaista kylmempi, mutta kesästä on ehkä tulossa Itä- ja Pohjois-Suomessa vähän tavanomaista lämpimämpi
Kolmen kuukauden jaksoista maalis-toukokuun lämpötila on Suomessa lähellä tavanomaista. Suomen koillisosissa on pieniä viitteinä vähän tavanomaista lämpimämmästä säästä ja lounaisosissa ehkä vähän tavanomaista kylmemmästä säästä. Huhti-kesäkuussa Suomen sää vaihtelee lounaan tavanomaisista lämpötiloista Lapin ja itärajan 1-2 astetta tavanomaista korkeampiin lukemiin. Pääosin sama tilanne jatkuu touko-heinäkuussa ja kesä-elokuussakin. Heinä-syyskuussa lounaassa on edelleen tavanomaisia lämpötiloja, kun taas Lapissa ja itärajalla on 0,5-1 astetta tavanomaista lämpimämpää. Elo-lokakuussa lähes koko Suomen lämpötilat ovat lähellä tavanomaista. Vain pohjoisimmassa Lapissa on enää mahdollisuus 0,5-1 astetta tavanomaista korkeampiin lukemiin.
Yksittäisistä kuukausista maaliskuu on koko Suomessa 0,5-2 astetta tavanomaista kylmempi. Suurin poikkeama tavanomaiseen verrattuna on Etelä-Suomessa. Huhtikuussa ja toukokuussa lämpötilat vaihettuvat vähitellen Etelä-Suomen tavanomaisista lukemista Lapin 1-2 astetta tavanomaista korkeampiin lämpötiloihin. Kesäkuussa koko Suomessa on ehkä merten rannikkoalueita lukuun ottamatta 0,5-2 astetta tavanomaista lämpimämpää. Selvimmin lämpimyys näkyy Pohjois- ja Itä-Suomessa. Länsi-Suomea lukuun ottamatta heinäkuussa on 0,5-1 astetta tavanomaista lämpimämpää. Elokuussa 0,5-1 astetta tavanomaista lämpimämpi sää jatkuu enää Pohjois-Suomessa ja paikoin Itä-Suomessa.
Kolmen kuukauden jaksojen sademäärät ovat koko ennustuskaudella lähellä tavanomaista. Jos poikkeamaa johonkin suuntaan esiintyy, todennäköisemmin on tavanomaista kuivempaa kuin sateisempaa, erityisesti heinä-syyskuussa.
Yksittäisistä kuukausista tavanomaiseen verrattuna vähäsateisin on maaliskuu. Myös heinä- ja elokuussa on viitteitä tavanomaista kuivemmasta säästä. Sen sijaan kesäkuussa on merkkejä tavanomaista sateisemmasta säästä.
ECMWF: Normaali kevät
Huhtikuun alusta kesäkuun loppuun ulottuvalla jaksolla Suomen lämpötilat ja sademäärät ovat tavanomaisia.
Kyllä veikkaan että tämä kevät vielä kylmempi kuin viime kevät.vappuna täydet hiihtokelit. Nyt taitaa olla vielä juhannuksena .täälläkin pohjanmaalla on lunta jo nyt niin paljon ettei kolmeenkymmeneen vuoteen.ja nuo ei sula jos huhtikuussakin päivisin muutama aste plussalla ja yöllä aina pakkasta.
IRI: Kevät ja kesä vähän tavanomaista lämpimämpiä, sademäärissä suuri alueellinen vaihtelu
Huhti-kesäkuussa lähes koko Suomessa on vähän tavanomaista lämpimämpää. Selvimmin tämä näkyy Etelä-Suomessa, jossa sademäärät ovat tavanomaisia. Pohjois-Suomen länsiosissa voi olla tavanomaista sateisempaa ja itäosissa tavanomaista kuivempaa.
Touko-heinäkuussakin lähes koko Suomessa on vähän tavanomaista lämpimämpää, mutta nyt tämä näkyy selvimmin Käsivarren Lapissa. Sademäärät ovat lähellä tavanomaista. Pohjois-Suomessa on kuitenkin pieniä viitteitä vähän tavanomaista sateisemmasta säästä.
Edelleen myös kesä-elokuussa on vähän tavanomaista lämpimämpää, varmimmin Länsi-Suomessa. Suomen sademäärät ovat lähellä tavanomaista, joskin Suomen itäosissa on mahdollisuus tavanomaista kuivempaan säähän ja länsiosissa tavanomaista sateisempaan säähän.
Heinä-syyskuussa Suomi jää maamme länsipuolella olevien tavanomaisten lämpötilojen ja maamme itäpuolella olevan tavanomaista lämpimämmän ilmamassan rajalle, joten Suomessa hieman tavanomaista lämpimämpi sää keskittyy todennäköisimmin Itä-Suomeen. Suomen sademäärät ovat lähellä tavanomaista, joskin Etelä-Suomessa on mahdollisuus tavanomaista kuivempaan säähän ja Pohjois-Suomessa tavanomaista sateisempaan säähän.
Ihan kiva, että päivittelet ennusteita tänne kommentteihin. Nähdään hyvin se, että näillä ei ole mitään tieteellistä pohjaa eikä kummempaa painoarvoa pidä näille antaa. Tossakin on nyt nähty kaikki ennusteet keskimääräistä kylmemmästä tavanomaisen kautta normaalia lämpimämpään. Siitä vain poimimaan suosikkiennuste...
Kiitos kommentistasi. Olet oikeassa siinä, ettei näille vuodenaikaisennusteille kannata Suomen alueella antaa kovin suurta painoarvoa, varsinkaan yksittäisille ennusteille. Juuri siksi kokoankin yhteen useiden eri tutkimuslaitosten ennusteita, jotta tulisi näkyviin se, ettei kannata luottaa yksittäisten ennusteiden perusteella tehtyihin lehtien lööppeihin.
Vuodenaikaisennusteillekin on tyypillistä se, että ne tarkentuvat sitä mukaa, kun ennustettavana oleva ajanjakso lähestyy. Parhaan ennusteen saa yleensä katsomalla keskiarvoa useiden tutkimuslaitosten ennusteista, joskaan silloinkaan ennuste ei ole kovin luotettava. Tällä hetkellä näyttäisi siltä, että Suomen kevät on lähellä tavanomaista tai vähän tavanomaista lämpimämpi. Ennusteet antavat siis melko hyvän kuvan siitä, ettei ainakaan erityisen kylmää tai erityisen lämmintä kevättä olisi tulossa.
Lokakuussa 2017 kirjoitin talven 2017-2018 säästä näin: "Kuuden kansainvälisen tutkimuslaitoksen sään vuodenaikaisennusteet näyttävät Suomeen tavanomaista lämpimämpää tai vähintäänkin lämpötiloiltaan tavanomaista talvea. Tämänhetkisten ennusteiden mukaan erityisesti tammikuu olisi leuto ja sateinen, kun taas joulukuussa on mahdollisuus tavanomaista kylmempään säähän. Useimmissa ennusteissa varsinkin Pohjois-Suomi on talvella tavanomaista leudompi, mutta NOAA/NWS:n ennusteessa erityisesti Etelä-Suomen talvi näyttää jopa 2-3 astetta tavanomaista lämpimämmältä. Tässä vaiheessa on kuitenkin liian aikaista antaa tarkkoja ennusteita." Nyt voidaan todeta, että talvi oli suuressa osassa Suomea 1-3 astetta vertailukautta 1981-2010 leudompi.
Tärkeää on kuitenkin huomata tämä alkuperäisessä blogipostauksessani mainitsemani asia: "Kaikissa pitkän aikavälin sääennusteissa on huomattava, etteivät ne yleensä ole Pohjois-Euroopassa kovinkaan luotettavia. Täällä ei ole samanlaista jaksottaista vaihtelua niin kuin tropiikissa, jossa ennusteissa voidaan käyttää hyväksi ENSO-värähtelyä (El Niño – La Niña -oskillaation vaihtelua). Matalilla leveysasteilla (tropiikissa) vuodenaikaisennusteet ovatkin hieman luotettavampia kuin meillä, koska siellä säätyypit ovat pitkälti seurausta meriveden lämpötilan vaihteluista. Meillä taas äkilliset, hetkittäiset tekijät vaikuttavat enemmän. Nämä vuodenaikaisennusteetkin ovat sääennusteita, eivät ilmastoennusteita. Säähän pääsevät hetkelliset tekijät vaikuttamaan voimakkaastikin, toisin kuin ilmastoon, joka on pitkän aikavälin keskiarvo."
The Weather Companyn hetki sitten julkaisema ennuste: Vähän tavanomaista kylmempi kevät
The Weather Companyn mukaan pohjoisesta on tulossa Suomeen vielä uusi kylmän ilmamassan purkaus. Sekä huhtikuu, toukokuu että kesäkuu ovat tavanomaista kylmempiä. Näin myös koko kolmen kuukauden jakso huhti-kesäkuu jää tavanomaista viileämmäksi. Ero tavanomaiseen ei kuitenkaan ole kovin iso. Lämpötilat jäävät ainoastaan 0,5-1 astetta tavanomaisen alapuolelle.
Japanin ilmatieteen laitos: Tavanomainen huhti-kesäkuun jakso
Huhti-kesäkuussa Suomen lämpötilat ovat keskimäärin tavanomaisia. Paikoin on pieni mahdollisuus vähän tavanomaista korkeampiin lämpötiloihin. Myös sademäärät ovat lähellä tavanomaista. Lapissa on paikoin mahdollisuus vähän tavanomaista korkeampiin sademääriin.
IRI: Huhtikuu kylmä, elokuu tavanomaiseen verrattuna paras kesäkuukausi
Kolmen kuukauden jaksot huhti-kesäkuu, touko-heinäkuu ja kesä-elokuu ovat lähes koko Suomessa lämpötiloiltaan tavanomaisia. Huhti-toukokuun jaksolla Pohjanmaan tienoilla voi olla 0,5-1 astetta tavanomaista kylmempää. Touko-heinäkuussa Käsivarren Lapissa ja kesä-elokuussa Lapissa vähän laajemminkin saattaa olla 0,5-1 astetta tavanomaista lämpimämpää. Heinä-syyskuussa ja elo-lokakuussa 0,5-1 astetta tavanomaista lämpimämmän sään alue laajenee Lapista itärajaa pitkin kohti etelää. Syys-marraskuussa koko Suomessa palataan tavanomaisiin lämpötiloihin.
Yksittäisistä kuukausista huhtikuu on lähes koko Suomessa 0,5-1 astetta tavanomaista viileämpi. Toukokuun, kesäkuun ja heinäkuun lämpötilat ovat lähes koko Suomessa tavanomaisia, joskin Pohjanmaan tienoilla voi olla 0,5-1 astetta tavanomaista viileämpää ja Lapissa paikoin saman verran tavanomaista lämpimämpää. Elokuussa ja syyskuussa muuten sama tilanne jatkuu, mutta Lapissa on hieman laajemilla alueilla 0,5-1 astetta tavanomaista lämpimämpää ja tämä vähän tavanomaista lämpimämmän sään alue laajenee itärajaa pitkin kohti etelää. Eteläisin ja läntisin Suomi pysyvät kuitenkin tavanomaisissa lämpötiloissa.
Kaikkien ennustettujen kolmen kuukauden jaksojen sademäärät ovat Suomessa keskimäärin tavanomaisia. Tavanomaista kuivempaa voi olla lähinnä Pohjois-Pohjanmaalla.
Yksittäisistä kuukausista tavanomaiseen verrattuna kuivempia Suomessa ovat toukokuu ja varsinkin elokuu. Kesäkuussa sademäärissä on suuri alueellinen vaihtelu. Muiden yksittäisten kuukausien sademäärät ovat lähellä tavanomaista.
Kiitos, kun päivittelet näitä tänne! Nämä ovat mielenkiintoisia asioita, vaikka välillä tulee mieleen, että ihan kuin horoskooppeja lukisi: poimii mieluisan ja uskoo siihen. Tämä Weather Company on kyllä osunut hyvin kohdilleen Suomen osalta tämä talvena.
Näitä kasaamisia ennusteita on ihan mukava lueskella, sivuillasi on myös muita mielenkiintoisia ilmastoon liittyviä artikkeleja, kiitos siitä!
Kuten aiemmista kommenteista käy ilmi, pitkän ajan ennusteilla ei ole varsinaista painoarvoa. Esimerkiksi helmikuun alussa ennustettiin (helmi)kuun olevan tavallista lämpimämpi, mutta pian suursäätilan muutoksien ansiosta lopputulos oli päinvastainen.
Ja nyt on uutisoitu, että kuluvasta maaliskuusta on tulossa yksi 2000-luvun kylmimmistä. Tämä voi hyvinkin toteutua, koska ennusteissa ei näy minkäänlaista merkkiä sään lämpenemisestä ainakaan ennen pääsiäistä.
Onko sinulla Jari tietoa, kuinka paljon kevät on tavanomaisesta aikataulustaan myöhässä? Tietääkseni terminen kevät ei ole alkanut vielä missään päin maatamme.
Kiitos kommentistasi.
Toistaiseksi terminen kevät ei ole myöhässä pitkän aikavälin keskiarvoihin verrattuna, vaikka esimerkiksi neljästä edellisestä vuodesta ollaankin selvästi myöhässä. Näihin aikoihin kevään pitäisi Etelä-Suomessa vähitellen alkaa. Ennusteiden valossa näyttää siltä, että jonkin verran pitkän aikavälin keskiarvoista tullaan kyllä jäämään jälkeen.
Pohjois-Kymenlaaksossa (Kouvolassa) terminen kevät alkaa yleensä aikavälillä 26.3.-10.4. Viime vuonna se alkoi jo 10.3. Keskiarvoon verrattuna tänä vuonna ollaan jo yli viikon myöhässä. Maaliskuu oli Kouvolassa 2000-luvun neljänneksi kylmin.
Terminen kevät alkoi Etelä-Suomessa
Ilmatieteen laitoksen mukaan terminen kevät alkoi Ahvenanmaalla 2. huhtikuuta ja Manner-Suomen rannikolla 3.-4. huhtikuuta. Myös Kymenlaaksossa terminen kevät alkoi 4. huhtikuuta, joten tämä osuu täysin tavanomaiseen vaihteluun (tavanomaisesti 26.3.-10.4.), vaikkakin vuorokauden tarkkuudella lasketusta keskiarvosta jäätiin reilu viikko jälkeen.
ECMWF: Tulossa melko tavanomainen alkukesä
Euroopan keskipitkien ennusteiden keskuksen mukaan Suomen lämpötilat ovat kolmen kuukauden jaksolla toukokuun alusta heinäkuun loppuun keskimäärin tavanomaisia. Sademäärä saattaa olla Etelä- ja Keski-Suomessa vähän tavanomaista korkeampi.
Maaliskuun loppupuolella ennustivat kaikki laitokset huhtikuusta joko keskimääräistä kylmempää tai korkeintaan tavanomaista. Nyt mennään helisemällä plussan puolelle keskimääräiseen verrattuna. Miten nämä voivatkin olla näin kujalla? Miksi näitä julkaistaan, kun kolikkoa heittämällä saadaan parempia arvauksia. Kuinka paljon rahaa näihin käytetään? Harmillista, ettei kukaan tunnu välittävän totaalisen pieleen menevistä ennustuksista. Ei mitään tulosvastuuta...
Kiitos kommentistasi. Nämä vuodenaikaisennusteet ovat toistaiseksi kokeiluasteella. Jostainhan se harjoittelu on aloitettava. Itse olen havainnut sen, että usein varsinkin tiettyjen tutkimuslaitosten ennusteet näyttävät jatkoon kovin samankaltaisia ennusteita kuin lämpötilapoikkeama ennusteen laatimishetkellä. Esimerkiksi kylmän maaliskuun aikana laaditut ennusteet pyrkivät vetämään huhtikuunkin kylmäksi.
Toisaalta ei kannata vielä kovin kovaan ääneen kuuluttaa sitä, millainen huhtikuusta loppujen lopuksi muodostuu. Esimerkiksi Kouvolan Utissa (lentoasemalla) vuosien 1981-2010 keskimääräinen huhtikuun lämpötila on ollut +3,2 astetta. Tähän mennessä huhtikuun 2018 keskilämpötila on ollut +2,97 astetta. Kymmenen vuorokauden ennusteen perusteella tämän viikon jälkeen ollaan jälleen menossa kylmempään suuntaan.
IRI:n hetki sitten julkaistu ennuste: Loppukesä alkukesää lämpimämpi
Touko-heinäkuun kolmen kuukauden jaksolla Itä-Suomen lämpötilat ovat lähellä tavanomaista, kun taas Länsi-Suomessa voidaan jäädä vähän tavanomaista viileämpiin lukemiin. Vain aivan pohjoisimmassa Lapissa on vähän tavanomaista lämpimämpää. Sademäärät ovat koko Suomessa tavanomaisia tai vähän tavanomaista korkeampia.
Kesä-elokuussa Etelä- ja Keski-Suomen lämpötilat ovat lähellä tavanomaista. Sen sijaan Lapissa on laajalti vähän tavanomaista lämpimämpää. Sama tilanne jatkuu myös heinä-syyskuussa. Näillä kahdella kolmen kuukauden jaksolla Kaakkois-Suomessa saattaa olla vähän tavanomaista vähäsateisempaa.
The Weather Companyn hetki sitten julkaisema ennuste: Touko-heinäkuussa tavanomaista viileämpää
Loppukevään tai alkukesän aikana tavanomaista viileämpi ja sateisempi sää valtaa jälleen alaa Länsi- ja Pohjois-Euroopassa. Kaikki yksittäiset kuukaudet touko-heinäkuun jaksolla ovat Suomessa keskimäärin tavanomaista viileämpiä. Sen sijaan Kaakkois-Euroopassa jatkuu epätavallisen lämmin ja kuiva säätyyppi.
Olen ladannut toiveeni kohtaan "paitsi koillisessa"... Ymmärsin niin, että koillisessa ei olisi niin kylmää? Jos näin ennustetaan, mihinkähän se perustuu?
Näin siinä sitten kävi kevään alkamisen ja huhtikuun lämpötilojen osalta: ”Terminen kevät pääsi vauhtiin huhtikuun ensimmäisellä viikolla maan etelä- ja keskiosassa, mikä on etelän osalta 1–2 viikkoa tavanomaista myöhemmin. Kuukauden toisella viikolla terminen kevät alkoi myös Pohjois-Lapissa, mikä on puolestaan noin 1,5 viikkoa tavanomaista aikaisemmin. - - Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan huhtikuu oli yleisesti 0,5–1,5 astetta pitkän ajan keskiarvoa lämpimämpi. Suurin poikkeama tavanomaiseen nähden oli Lapissa.”
Kuten aiemminkin olen maininnut, ainakin NOAA/NWS:n ennusteet näyttävät jatkavan ennusteen tekohetkellä vallinnutta tilannetta liikaa myös eteenpäin. Kevään kylmyysaallon alkaminen ja päättyminen eivät näkyneet NOAA/NWS:n säämalleissa.
Satu, näissä ennusteissa on usein sellainen tilanne, että jokin alue (esim. Suomi) voi olla erilaisten ilmamassojen rajakohdalla. Tällöin lämmin sää voi ulottua esimerkiksi koilliseen. Se, mihin rajakohta lopulta muodostuu, määrää sen, ulottuuko lämmin sää todellisuudessa laajemmallekin vai eikö se ulotu koilliseenkaan. Raja ei myöskään ole jyrkkä, vaan se luonnollisestikin on liukuva (vähitellen muuttuva) rajapinta. On myös syytä huomata se, että näissä ennusteissa ei puhuta absoluuttisista lämpötiloista vaan poikkeamista verrattuna ko. paikalle ajankohtaan nähden tyypillisiin lämpötiloihin.
Lähinnä ajattelin sitä, että kun en tiedä millaisia ilmamassoja on tämän ennusteen mukaan esim Venäjällä niin oletan, että muu Skandinavia on viileämmän ilmamassan puolella ja Venäjällä majailee sitten lämpimämpää ilmamassaa ennusteen mukaan? Aika sitten näyttää, mihin asti lämmin yltää ja toiveissa tietysti, että jaksaisi yltää Suomeen asti.
Ennusteen mukaan siis ilmeisesti majailemme ilmamassojen raja-alueella? Voisiko tästä päätellä, että todennäköisyydet ukkosiin ovat tulevana kesänä hieman korkeammat kuin aiempina kesinä? Toki kaikkien muidenkin edellytysten ukkosiin pitää osua kohdalleen mutta jos spekuloi asiaa ihan tämän ennusteen ja ilmamassojen perusteella.
Kiitos jälleen kommentistasi.
En lähtisi tekemään mitään ukkosennusteita pelkästään näiden tietojen perusteella. Ukkosen synty vaatii kolme samanaikaisesti vaikuttavaa tekijää:
1. Epävakaus: Lämmintä ilmaa maanpinnan lähellä, kylmää 5-10 kilometrin korkeudella.
2. Kosteutta: Paljon kosteutta lähellä maanpintaa.
3. Laukaiseva tekijä: Esim. merituulirintama, kylmä rintama tai kuuropilven ulosvirtaus.
Päivitetyt vuodenaikaisennusteet löytyvät nyt uudesta postauksesta ”Kesän 2018 sääennuste”.
Lähetä kommentti