torstai 8. lokakuuta 2020

Yhdeksän tutkimuslaitoksen ennusteet: Talven 2020-2021 sää Suomessa

Olen kerännyt luettavaksenne yhdeksän kansainvälisen tutkimuslaitoksen vuodenaikaisennusteet Suomen talven 2020-2021 säästä. Ennusteet ovat lähes yksimielisiä siitä, että Suomen talvi tulee olemaan 0,5-2 astetta keskimääräistä lämpimämpi. Vain Ranskan ilmatieteen laitos ennustaa meille täysin tavanomaista talvea. Japanin ilmatieteen laitos ei ole vielä julkaissut koko talven ennustetta. Vaikka talvesta ennustetaankin leutoa, tämä ei sulje pois yksittäisten kireiden pakkasjaksojen mahdollisuutta. Lisäksi vuodenaikaisennusteet ovat nykytietämyksellä vielä kokeiluasteella, joten ennusteisiin ei kannata luottaa liikaa.


Huom.! Ennusteet tarkentuvat talven edetessä. Päivitän näitä ennusteita talven aikana tämän blogitekstin kommentteihin.


IRI: Koko Suomessa keskimääräistä lämpimämpi talvi

IRI:n (International Research Institute for Climate and Society, Earth Institute, Columbia University) tekemän ennusteen mukaan koko Suomessa on marraskuun alusta tammikuun loppuun ulottuvalla kolmen kuukauden jaksolla keskimäärin ajankohdan pitkäaikaista keskiarvoa lämpimämpää, varmimmin aivan pohjoisimmassa Suomessa. Sademäärät ovat tavanomaisia. Pohjanlahden rannikolla voi olla vähän keskimääräistä sateisempaa.

Myös joulu-helmikuussa koko Suomessa on keskimääräistä lämpimämpää. Suurin todennäköisyys tähän on Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun tienoilla. Tällä alueella poikkeama lämpimään suuntaan verrattuna alueen ja ajankohdan keskimääräiseen lämpötilaan on todennäköisempi kuin missään muualla koko Manner-Euroopassa. Etelä- ja Keski-Suomessa on keskimääräistä sateisempaa.

Edelleen tammi-maaliskuussakin Suomessa on kaikkialla keskimäärin keskimääräistä lämpimämpää. Suurin todennäköisyys tähän on Pohjois-Pohjanmaalla ja Lapissa. Lähinnä Itä-Suomessa voi olla keskimääräistä sateisempaa.

NOAA/NWS: Lähes koko Suomessa keskimääräistä leudompi talvi, tammikuu melko tavanomainen

Yhdysvaltaisen NOAA/NWS:n ennusteissa kolmen kuukauden jaksoista tavanomaiseen verrattuna kaikkein lämpimin on loka-joulukuu, jolloin koko Suomessa on 1-2 astetta keskimääräistä lämpimämpää. Marras-joulukuussa lähes koko Suomessa on 0,5-1 astetta keskimääräistä lämpimämpää. Aivan etelärannikolla ja Pohjois-Karjalan tienoilla poikkeama voi edelleen olla 1-2 astetta. Joulu-helmikuussa melkein koko Suomessa on jälleen 0,5-1 astetta keskimääräistä leudompaa, paitsi pohjoisimmassa Lapissa jäädään täysin tavanomaisiin lämpötiloihin. Sama tilanne jatkuu myös tammi-maaliskuussa 2021. Kevättä kohden mentäessä 1-2 astetta keskimääräistä lämpimämmän sään todennäköisyys jälleen kasvaa Kaakkois-Suomesta alkaen.

Yksittäisistä kuukausista tavanomaiseen verrattuna lämpimimpiä ovat lokakuu ja marraskuu, molemmat koko Suomessa 1-2 astetta yli pitkäaikaisen keskiarvon. Joulukuussa poikkeama on koko Suomessa 0,5-2 astetta. Tammikuun lämpötilat sen sijaan ovat tavanomaisia. Vain aivan etelärannikolla saattaa olla 0,5-1 astetta keskimääräistä lämpimämpää. Helmikuussa Suomi jakautuu 0,5-1 astetta keskimääräistä lämpimämpään Länsi-Suomeen ja 1-2 astetta keskimääräistä lämpimämpään Itä-Suomeen. Pohjoisimmassa Lapissa lämpötilat ovat täysin tavanomaisia. Maaliskuussa lämpötilapoikkeama vaihtelee Etelä-Suomen 1-2 astetta keskimääräistä lämpimämmästä Pohjois-Suomen 0,5-1 astetta keskimääräistä lämpimämpään.

Sademäärät ovat kaikilla ennustetuilla kolmen kuukauden jaksoilla täysin tavanomaiset. Vain loka-joulukuussa ja marras-tammikuussa aivan eteläisimmässä Suomessa on pieniä viitteitä keskimääräistä sateisemmasta säästä.

Tämänhetkisen ennusteen mukaan yksittäisistä kuukausista pitkän aikavälin keskiarvoihin verrattuna sateisin on marraskuu, jolloin Etelä- ja Keski-Suomessa on laajalti keskimääräistä sateisempaa. Marraskuun jälkeen kaikkien ennustettujen kuukausien sademäärät ovat koko Suomessa tavanomaisia, joskin joidenkin kuukausien kohdalla aivan etelärannikolla on pieniä viitteitä vähän keskimääräistä sateisemmasta säästä.

NOAA/NWS:n ennusteet päivittyvät jatkuvasti edellä oleviin linkkeihin.

Britannian ilmatieteen laitos: Koko Suomessa vähän keskimääräistä sateisempi ja vähintään 1-2 astetta keskimääräistä lämpimämpi talvi

Britannian ilmatieteen laitoksen (Met Office) mukaan marras-tammikuu on koko Suomessa 1-2 astetta keskimääräistä lämpimämpi, selvimmin Pohjois-Karjalan tienoilla. Koko Suomessa on vähän keskimääräistä sateisempaa.

Myös joulu-helmikuussa suurimmassa osassa Suomea on 1-2 astetta keskimääräistä lämpimämpää. Kaakkois-Suomessa poikkeama voi olla yli 2 astetta. Maassamme on yhä vähän keskimääräistä sateisempaa.

Ranskan ilmatieteen laitos: Lämpötiloiltaan ja sademääriltään täysin tavanomainen talvi

Ranskan ilmatieteen laitoksen (Meteo France) ennusteessa koko Suomi on marras-tammikuussa lämpötiloiltaan ja sademääriltään tavanomainen. Vain merialueilla voi olla keskimääräistä lämpimämpää ja sateisempaa. Täysin sama tilanne jatkuu myös joulu-helmikuussa.

Italian ilmatieteen laitos: Talvi on 1-2 astetta keskimääräistä lämpimämpi

Italian ilmatieteen laitoksen (CMCC) mukaan sekä marras-tammikuu että joulu-helmikuu ovat koko Suomessa 1-2 astetta keskimääräistä lämpimämpiä, joskin aivan pohjoisimmassa Lapissa poikkeama voi jäädä 0,5-1 asteeseen. Marras-tammikuu on koko Suomessa vähän keskimääräistä sateisempi. Joulu-helmikuussa keskimääräistä sateisempaa on enää Lapissa. 

Saksan ilmatieteen laitos: Talvi 0,5-2 astetta keskimääräistä lämpimämpi ja sademääriltään tavanomainen

Saksan ilmatieteen laitoksen (DWD) ennusteessa marras-tammikuu on koko Suomessa 0,5-1 astetta keskimääräistä lämpimämpi. Joulu-helmikuussa poikkeama kasvaa Lapissa ja Pohjanmaan maakunnissa 1-2 asteeseen. Sademäärät ovat kummallakin jaksolla koko Suomessa täysin tavanomaisia.

ECMWF: Talvi ja alkukevät 1-2 astetta keskimääräistä lämpimämpiä

Euroopan keskipitkien ennusteiden keskus (ECMWF) sanoo, että marras-tammikuussa Etelä-Suomessa on 0,5-1 astetta ja Keski- sekä Pohjois-Suomessa 1-2 astetta keskimääräistä lämpimämpää. Sademäärät ovat tavanomaisia.

Joulu-helmikuussa koko Suomessa on 1-2 astetta keskimääräistä lämpimämpää. Rannikoilla ja Pohjois-Suomessa on pieniä viitteitä keskimääräistä sateisemmasta säästä.

Myös tammi-maaliskuussa 1-2 astetta keskimääräistä lämpimämpi sää näyttäisi jatkuvan koko Suomessa, joskaan Pohjois-Suomessa todennäköisyys ei enää ole kovin korkea. Etelä- ja Keski-Suomessa saattaa olla vähän keskimääräistä sateisempaa.

Helmi-huhtikuussa lähes koko Suomessa on 1-2 astetta keskimääräistä lämpimämpää, varmimmin rannikoilla. Etelä-Suomessa voi edelleen olla vähän keskimääräistä sateisempaa.

ECMWF:n ennustetta on analysoitu myös Copernicuksen sivulla ja Ilmatieteen laitoksen sivulla, jossa on luettavissa myös tarkempi kuukausiennuste.

Copernicus Climate Change Service: Käsivarren Lappia lukuun ottamatta koko Suomessa 1-2 astetta keskimääräistä lämpimämpi talvi

Eurooppalaisen Copernicus Climate Change Servicen tuottama eri säämallien (ECMWF, brittiläinen Met Office, ranskalainen Météo France, italialainen CMCC ja saksalainen DWD) ennusteiden yhdistelmä on katsottavissa Copernicuksen sivuilla kohdassa "C3S multi-system T2m".

Sekä marras-tammikuussa että joulu-helmikuussa lähes koko Suomessa on 1-2 astetta keskimääräistä lämpimämpää. Vain Käsivarren Lapissa poikkeama saattaa jäädä 0,5-1 asteeseen. Sademäärät ovat tavanomaisia. Vain rannikoilla on mahdollisuus vähän keskimääräistä suurempiin sademääriin.

Japanin ilmatieteen laitos: Lämpötiloiltaan tavanomainen loppusyksy

Japanin ilmatieteen laitos ennustaa, että lokakuun alusta joulukuun loppuun ulottuvalla jaksolla koko Suomen lämpötilat ovat tavanomaisia. Sademäärä saattaa olla Etelä- ja Keski-Suomessa vähän keskimääräistä pienempi.

Lue tästä jouluaaton sää, mutta älä usko sitä!

Yhdysvaltalainen AccuWeather julkaisee Suomeenkin tietokoneen mallintamia päiväkohtaisia ennusteita 90 vuorokaudeksi ja Metcheck puoleksi vuodeksi. Kuriositeettina mainittakoon, että AccuWeather ennustaa tällä hetkellä Helsinkiin jouluaatoksi pilvipoutaa ja ylimmillään +2 asteen lämpötilaa. Ensimmäiset lumisateet näyttäisivät tulevan marraskuun puolivälissä, mutta melko korkeiden lämpötilojen vuoksi virallista ensilunta ei ehkä saada. Metcheckin mukaan Helsingissä on jouluaattona koko päivän tasaisesti noin +1 astetta ja pilvipoutaa. Marraskuun lopulle on merkitty yhden päivän kohdalle lumisadetta, mutta seuraavat lumisateet ovat vasta joulukuun puolivälissä, jolloin voisi sataa senttimetrin verran lunta. Korkeiden lämpötilojen vuoksi se näyttäisi sulavan pois, kunnes jälleen joulunpyhinä on mahdollisuus vähäiseen lumi- ja räntäsateeseen. Näin pitkät päiväkohtaiset ennusteet ovat kuitenkin todellisuudessa täysin epäluotettavia, vaikka periaatteessa säämallien ajoa tietokoneella voidaan jatkaa vaikka kuinka pitkälle ajalle.

Jo muutaman viikon ennusteet ovat todellisuudessa hyvin epävarmoja, käyttöarvoltaan lähellä nollaa. Vaikka pitkän aikavälin säätä (esimerkiksi kolmea kuukautta) onkin mahdollista jossakin määrin ennustaa, malleihin sisältyvien epävarmuuksien takia paikkakunta- ja päiväkohtainen ennuste on erittäin epäluotettava. Joskus tällaisista ennusteista onkin käytetty nimitystä "meteorologinen syöpä".

Ilmatieteen laitoksen ylimeteorologi Sari Hartosen mukaan Suomessa säätyyppi pystytään ennustamaan kohtuullisen luotettavasti 6-10 vuorokautta, lämpötila 4-7 vuorokautta, matalapaineiden ja sadealueiden reitti 3-5 vuorokautta, tuulet 2-3 vuorokautta ja sademäärät sekä sateiden tarkat reitit 0-2 vuorokautta etukäteen. Yli kymmenen vuorokauden ajalle ei voi tehdä vain yhtä ennustetta, vaan saadaan useampia erilaisia ennusteita. Ilmakehän kaoottisuus estänee tulevaisuudessakin yli 14-21 vuorokauden päiväkohtaiset ennusteet. Lämpötilaennusteet ovat sade-ennusteita luotettavampia.

Vuodenaikaisennusteissa (esimerkiksi koko talven sääennuste) ei ennustetakaan yksittäisiä sääilmiöitä, esimerkiksi ensilumen ajankohtaa, vaan ainoastaan pitkän aikavälin (yleensä kolmen kuukauden jakso) poikkeamia verrattuna tavanomaiseen. Vertailukohtana on aina useilta vuosilta (yleensä 30 vuotta) laskettu keskiarvo kyseisen kolmen kuukauden jakson tai kyseisen kuukauden säästä.

Onko sään vuodenaikaisennuste luotettavampi kuin sääprofeetta?

Kaikissa pitkän aikavälin sääennusteissa on huomattava, etteivät ne yleensä ole Pohjois-Euroopassa kovinkaan luotettavia. Täällä ei ole samanlaista jaksottaista vaihtelua niin kuin tropiikissa, jossa ennusteissa voidaan käyttää hyväksi ENSO-värähtelyä (El Niño – La Niña -oskillaation vaihtelua). Matalilla leveysasteilla (tropiikissa) vuodenaikaisennusteet ovatkin hieman luotettavampia kuin meillä, koska siellä säätyypit ovat pitkälti seurausta meriveden lämpötilan vaihteluista. Meillä taas äkilliset, hetkittäiset tekijät vaikuttavat enemmän.

Kaiken kaikkiaan näyttää siltä, että useilla ennustuslaitoksilla lähimmän kolmen kuukauden ennuste pitää usein kohtuullisen hyvin paikkansa, mutta yksittäisten kuukausien ennusteet menevät hetkittäisten säätekijöiden vuoksi huomattavasti useammin väärin. Siksi monet ennustelaitokset eivät edes julkaise yksittäisten kuukausien ennusteita. Lisäksi vuodenaikaisennusteillekin on tyypillistä, että ne tarkentuvat ennustetun ajankohdan lähestyessä. NOAA/NWS:n ennusteet näyttävät usein jatkavan ennusteen tekohetkellä vallinnutta tilannetta liikaa myös eteenpäin.

Nämä vuodenaikaisennusteetkin ovat sääennusteita, eivät ilmastoennusteita. Säähän pääsevät hetkelliset tekijät vaikuttamaan voimakkaastikin, toisin kuin ilmastoon, joka on pitkän aikavälin keskiarvo.

Vaikka pitkän aikavälin sääennusteet, esimerkiksi vuodenaikaisennusteet, pitäisivätkin paikkansa, on siis huomattava, että ne ovat vain useamman kuukauden ajalle ennustettuja keskiarvoja eivätkä ennusta yksittäisiä säätapahtumia. Ongelmaa voi havainnollistaa seuraavalla esimerkillä. Suurkaupungissa on mahdollista ennustaa, että tietyssä kaupunginosassa tapahtuu enemmän rikoksia kuin toisessa, mutta siitä huolimatta et hälytysajossa olevan poliisiauton perässä ajaessasi tiedä, mihin kaupunginosaan poliisiauto juuri sillä kerralla kääntyy.

Jos vuodenaikaisennuste ennustaa talvesta tavanomaista lämpimämpää, tämä voi tarkoittaa esimerkiksi joko 1) sitä, että koko talvi on tavanomaista leudompi tai 2) sitä, että lämpötilat ovat suurimmat osan ajasta tavanomaisia (vähän alle tai vähän yli pitkäaikaisten keskiarvojen), välillä voi olla jopa hyvin kylmää, mutta jossakin vaiheessa voi olla erityisen leutoa.

Lisäksi täytyy huomata, että eri yhteyksissä käytetään erilaisia vertailujaksoja, kun verrataan lämpötiloja tavanomaisiin. Maailman meteorologisen järjestön (WMO) virallinen ilmastotieteen vertailukausi on vielä hetken aikaa 1961-1990, kun taas esimerkiksi Suomen Ilmatieteen laitos käyttää päivittäisissä sääennusteissaan hieman lämpimämpää vertailukautta 1981-2010. Useimpien tässä blogikirjoituksessa esitettyjen vuodenaikaisennusteiden vertailukausi on joko 1981-2010 tai 1993-2016.

Lue myös nämä

Sääilmiöiden ABC-kirja

Mitä siellä oikein sataa? Timanttipölyä, kissoja, koiria vai miehiä?





3 kommenttia:

Nimetön kirjoitti...

Tulisipa paljon lunta myös etelä-pohjanmaalle. Talvi harrastukset jääneet väliin kahtena vuotena...

Jari Kolehmainen kirjoitti...

IRI:n tänään päivitetty ennuste: Koko talvi Suomessa keskimääräistä lämpimämpi, tammi-maaliskuun jaksolla mahdollisesti myös keskimääräistä sateisempaa

Marraskuun 2020 alusta tammikuun 2021 loppuun ulottuvalla jaksolla koko Suomessa on keskimääräistä lämpimämpää, varmimmin itäisimmässä ja pohjoisimmassa Suomessa. Pienin todennäköisyys keskimääräistä lämpimämmälle säälle on Lounais-Suomessa.

Joulukuun alusta helmikuun loppuun ulottuvalla jaksolla maassamme on edelleen keskimääräistä lämpimämpää, nyt todennäköisimmin Etelä- ja Keski-Suomessa.

Myös tammi-maaliskuussa jatkuu keskimääräistä lämpimämpi sää, tällä kertaa varmimmin Lapissa.

Helmi-huhtikuussa Etelä- ja Keski-Suomessa on yhä keskimääräistä lämpimämpää. Sen sijaan Lapissa jäädään täysin tavanomaisiin lämpötiloihin. Aivan Suomen päälaella on mahdollisuus jopa keskimääräistä kylmempään säähän.

Kaikilla ennustetuilla kolmen kuukauden jaksoilla tammi-maaliskuuta lukuun ottamatta Suomen sademäärä on keskimäärin tavanomainen, joskin alueellinen vaihtelu voi olla suurta. Vain tammi-maaliskuussa on laajalti viitteitä keskimääräistä sateisemmasta säästä.

Jari Kolehmainen kirjoitti...

Japanin ilmatieteen laitoksen ennuste: Marras-tammikuun jakso koko Suomessa keskimääräistä lämpimämpi

Marraskuun alusta tammikuun loppuun ulottuvalla jaksolla koko Suomessa on keskimääräistä lämpimämpää. Sademäärät vaihtelevat Etelä-Suomen keskimääräistä vähäsateisemmasta Pohjois-Suomen keskimääräistä sateisempaan, joskaan sademääräennusteen luotettavuus ei ole kovin suuri.