keskiviikko 23. syyskuuta 2015

Jos kaikki maapallon ihmiset eläisivät suomalaisten elintasolla, tarvitsisimme 2,8 maapalloa luonnonvarojen tuottamiseen!

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö ja muut 193 valtion päämiehet tapaavat YK:n kestävän kehityksen huippukokouksessa New Yorkissa tällä viikolla. Kestävän kehityksen minimitaso edellyttää kahden kriteerin toteutumista: valtion kansalaisten hyvinvointia ja kulutustasoa, joka ei ylitä maapallon kestokykyä. Vain kahdeksan maapallon valtiota täyttää nämä molemmat kriteerit. Arvaatko, mitkä valtiot ovat kyseessä? Todennäköisesti yllätyt luettuasi tuloksen!

Kestävän kehityksen toimintaohjelma eli Agenda 2030 on käsiteltävänä YK:n huippukokouksessa New Yorkissa 25.-27. syyskuuta 2015. Agenda 2030:n ytimen muodostavat 17 globaalia kestävän kehityksen tavoitetta ja 169 alatavoitetta, joita on mahdollista mitata. Tavoitteista kymmenessä on vahva ympäristöulottuvuus ja ne ovat jatkoa YK:n vuosituhattavoitteille. Koko toimintaohjelma tähdentää ympäristö-, ilmasto- ja luonnonvarakysymyksiä, esimerkiksi kestävää luonnonvarojen käyttöä ja ruokajätteen vähentämistä sekä luonnon monimuotoisuuden eli biodiversiteetin suojelua.

Kestävää kehitystä mitataan inhimillisen kehityksen ideksillä ja ekologisella jalanjäljellä

Ekologinen jalanjälki per asukas vs. inhimillisen kehityksen indeksi (HDI) maapallolla alueittain. Lukuarvot ovat vuodelta 2011 (ekologinen jalanjälki v. 2015 julkaistuista ja HDI v. 2014 julkaistuista vuoden 2011 tilastoista). (© Global Footprint Network 2015. National Footprint Accounts, 2015 Edition. Licensed and provided solely for non-commercial informational purposes. Contact Global Footprint Network at www.footprintnetwork.org to obtain more information or obtain rights to use this and/or other data.)

Kestävän kehityksen minimitaso edellyttää Global Footprint Networkin mukaan valtion kansalaisten hyvinvointia ja kulutustasoa, joka ei ylitä maapallon kestokykyä. Kansalaisten hyvinvointia mitataan inhimillisen kehityksen indeksillä (HDI, human development index), johon sisältyvät elinajanodote, koulutus (lukutaitoisuus ja koulutuksen määrä) sekä väestön ostovoima. Indeksin lukuarvo vaihtelee nollasta yhteen. Mikäli indeksi on vähintään noin 0,7 (tarkkaan ottaen yli 0,67), valtio on YK:n määritelmän mukaan korkeasti kehittynyt. Jos indeksi on vähintään 0,8, kyseessä on jo hyvin korkeasti kehittynyt valtio.

Maapallon kestokyvyn rajoissa elämistä mitataan ekologisella jalanjäljellä. Tästä linkistä voit katsoa eri valtioiden ekologisen jalanjäljen (= kuinka suuri pinta-ala tarvitaan luonnonvarojen tuottamiseen ja hiilidioksidin sekä muiden haitallisten päästöjen eliminoimiseen) asukasta kohden sekä biokapasiteetin (= ekosysteemin kyky tuottaa luonnon aineksia ja sitoa päästöjä) asukasta kohden. Luvut on ilmoitettu globaalihehtaareina (= hehtaarin suuruinen alue, jonka tuottavuus vastaa maapallon keskiarvoa, lyhenne gha) ajanjaksolta 1961-2007. Uusimmat (vuoden 2011) tiedot löytyvät tästä linkistä. Hehtaarilla erittäin tuottavaa maata on enemmän globaalihehtaareja kuin hehtaarilla huonosti tuottavaa maata. Pinta-alat muutetaan vertailukelpoisiksi kertomalla ne maa-alueen ekologista tuottavuutta kuvaavalla kertoimella. Esimerkiksi hehtaari hyvää viljelymaata on 2,19 gha, kun hehtaari laidunmaata on 0,48 gha. Globaalihehtaareina ilmoitettu ekologinen jalanjälki on siis laskennallinen alue, jota ei voi ajatella konkreettisena maa-alueena. Lisätietoja löytyy Tilastokeskuksen sivuilta.

Suomen ekologinen jalanjälki ja biokapasiteetti vuosina 1961-2011 (yksikkö gha/as). Vuonna 2011 Suomen ekologinen jalanjälki oli 4,8 gha/as ja biokapasiteetti 13,2 gha/as. Ylijäämä on siis 8,4 gha/as. Suomalaisten kuluttamien uusiutuvien luonnonvarojen tuottamiseen riittäisi siis 0,4 Suomea (Singaporessa vastaava luku on 148,3 Singaporea ja Bermudassa 83,4 Bermudaa). Suomessa luonnonvarojen kulutus on kuitenkin koko maapallon tuotantokykyä ajatellen liian suurta. Mikäli kaikki maapallon asukkaat eläisivät suomalaisten kulutustasolla, maapallon nykyisen väestön vaatimien luonnonvarojen tuottamiseen tarvittaisiin 2,8 maapalloa. Tietojen luotettavuus kuuluu Suomen osalta luokkaan 3, kun vaihteluväli on 0-6 ja suurempi arvo ilmaisee suurempaa luotettavuutta. (© Global Footprint Network 2015. National Footprint Accounts, 2015 Edition. Licensed and provided solely for non-commercial informational purposes. Contact Global Footprint Network at www.footprintnetwork.org to obtain more information or obtain rights to use this and/or other data.)

Nykyisellä ihmismäärällä maapallolla on yhtä asukasta kohden keskimäärin vain 1,7 gha biologisesti tuottavaa maata. Siten keskimääräisen ekologisen jalanjäljen asukasta kohden pitää olla maailmanlaajuisesti keskimäärin selvästi alle 1,7 gha, mikäli haluamme turvata ihmispopulaatioiden kasvun ja luonnon hyvinvoinnin. 

Todellisuudessa ihmiskunnan vuotuinen luonnonvarojen kulutus kuitenkin ylittää maapallon uusiutuvien luonnonvarojen vuotuisen tuotannon 60 prosentilla. Sekä HDI että ekologinen jalanjälki ovatkin kasvaneet viime vuosikymmeninä.

Vain kahdeksan valtiota yltää kestävän kehityksen minimikriteereihin

Ekovelka ja ekologinen ylijäämä valtioittain vuonna 2015 julkaistun vuoden 2011 tilanteen mukaan. Punaisella merkityissä valtioissa on ekovelkaa eli kulutuksen ekologien jalanjälki ylittää ko. valtion oman biokapasiteetin. Vihreällä väritetyissä valtioissa on ekologista ylijäämää eli kotimainen biokapasiteetti ylittää kulutuksen ekologisen jalanjäljen. Ekologinen ylijäämä ei kuitenkaan välttämättä tarkoita sitä, että valtio elää globaalisti ajatellen ekologisesti kestävästi. Ylijäämäisissä valtioissa kulutus voi olla oikeasti pientä tai vaihtoehtoisesti ekosysteemit voivat olla poikkeuksellisen runsaasti tuottavia ja/tai väestömäärä suhteessa pinta-alaan pieni. (© Global Footprint Network 2015. National Footprint Accounts, 2015 Edition. Licensed and provided solely for non-commercial informational purposes. Contact Global Footprint Network at www.footprintnetwork.org to obtain more information or obtain rights to use this and/or other data.)

Globaalille kestävälle kehitykselle voidaan siis asettaa kaksi minimikriteeriä: ekologinen jalanjälki alle 1,7 gha/hlö ja HDI vähintään 0,7. Nämä kriteerit täyttyvät vain kahdeksassa valtiossa: Algeria, Ecuador, Georgia, Jamaika, Jordania, Kolumbia, Kuuba ja Sri Lanka. Vain nämä valtiot ovat HDI:n perusteella korkeasti kehittyneitä (Kuuba jopa hyvin korkeasti kehittynyt), mutta ne saavat silti pidettyä ekologisen jalanjäljen alle 1,7 globaalihehtaarissa asukasta kohden.

Esimerkkivaltioita lueteltuina ekologisen jalanjäljen ja maapallojen tarpeen mukaisessa järjestyksessä. HDI tarkoittaa inhimillisen kehityksen indeksiä (ks. teksti). Ekologinen jalanjälki on ilmoitettu globaalihehtaareina asukasta kohden (ks. teksti). Maapallojen tarve tarkoittaa sitä, kuinka monta maapalloa tarvittaisiin luonnonvarojen tuottamiseen, jos kaikki maapallon ihmiset eläisivät samalla kulutustasolla kuin esimerkkivaltion ihmiset. (Data from Global Footprint Network, Committing to a New Future, 22.9.2015.)

Kasvava väestö ja lisääntyvä kulutus heikentävät ekologista kestävyyttä ja voimistavat ilmastonmuutosta, mikä taas on ongelma myös valtioiden taloudelle. Peräti 71 % maapallon väestöstä elääkin nykyään valtioissa, joissa luonnonvarojen kulutus ylittää ekosysteemien tuotantokyvyn ja joissa lisäksi tulotaso on maapallon keskiarvoa heikompi. Vielä 1960-luvun alussa luku oli alle 15 %. Tämä tilanne lienee osaltaan luonut pohjan myös pakolaisongelmalle ja turvapaikanhakijoiden lisääntyneille määrille. Esimerkiksi nykyisen liikehdinnän taustalla vaikuttanut Arabikevät johtui ehkä osittain epätavallisista sääoloista.

3 kommenttia:

Jari Kolehmainen kirjoitti...

Maailmalla on keskusteltu paljon siitä, onko ilmastonmuutos vaikuttanut Syyrian kriisiin ja siitä johtuvaan pakolaisongelmaan. Näyttää siltä, että epätavalliset sääolot (kuivuus) ovat osaltaan olleet mukana siinä monien syiden sekoituksessa, joka on johtanut nykyiseen Syyrian tilanteeseen. Missään tapauksessa ilmastonmuutos ja poikkeukselliset säätilat eivät yksin ole aiheuttaneet näitä ongelmia.

Mm. maaliskuussa 2015 Proceedings of the National Academy of Sciences –tiedelehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan ilmastonmuutos johti äärimmäiseen kuivuuteen Syyrian viljantuotantoalueella vuosina 2006-2009. Ruuan hinta kohosi pilviin, ravitsemukseen liittyvät sairaudet lisääntyivät ja 1,5 miljoonaa maan sisäistä pakolaista muutti Syyrian kaupunkeihin, joissa oli jo ennestään liikaa ihmisiä, koska niihin oli tullut paljon Irakin sotaa paenneita Irakin pakolaisia.

Tämä tilanne kärjisti jo olemassa olevia ongelmia, esimerkiksi työttömyyttä, korruptiota, sunnien kansanmurhaa ja lisääntyvää tyytymättömyyttä hallintoa kohtaan, joka epäonnistui näiden ongelmien ratkomisessa. Nämä muut syyt ovat ilmiselviä Syyrian kriisin syitä, mutta osaltaan tilanteeseen on vaikuttanut myös ilmastonmuutoksesta johtuva kuivuus, vaikkakin on mahdotonta sanoa, kuinka merkittävä vaikutus ilmastonmuutoksella on ollut Syyrian tilanteeseen.

Syyrian konfliktille ei ole yhtä ainoaa syytä. Kuivuuden seurauksena maatalous romahti ja muuttoliike lisääntyi. Tämä tilanne loi otolliset olosuhteet myös erilaisten ääriliikkeiden kasvulle.

Lähde, lisätietoja ja lisätietolinkkejä:

Politifact.com 23.9.2015

Jari Kolehmainen kirjoitti...

Asiantuntijapaneeli: Kaikki maat ovat kehitysmaita YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden kontekstissa

Nimetön kirjoitti...

Tämä pakolaisongelma ei ole luonnollista siirtolaisuutta, vaan todennäköisesti osa suunnittelemaa, jonkun käden kontrolloima tapahtuma Euroopan ja Suomen alas ajamiseksi. Esimerkkejä löytyy historiasta monia: saatetaan maa kaaokseen, hivutetaan omat joukot pelastamaan maa, tehdään vallankaappaus ja sitten laitetaan jo ennalta valittu ja lahjottu henkilö maata johtamaan.

Maailma, järjestelmämme sellaisena kuin me sen tunnemme vetelee viimeisiään. Velkaan perustuva rahajärjestelmämme dollareineen on kaatumassa, maailmaa pyörittävä rahaeliitti pitää meitä pimennossa ja kontrollissa viihdyttämällä meitä 90%:sti omistamallaan televisiolla , juonimalla salaseuroissaan (Bilderberg), manipuloimalla rahaamme ja talouksiamme, ostamalla valtamediat (Yhdysvalloissa 2013: 90% mediasta oli viiden yrityksen hallussa, 1983: 50:n yrityksen hallussa) jotta se pystyy manipuloimaan samaamme tietoa (suuronnettomuuksista ja terrori-iskuista harvoin kerrotaan koko totuus), terveyttämme heikennetään manipuloiduilla rokotteilla (täynnä lisäaineita ja raskasmetalleja), huonolla ruoalla (GMO, lisäaineet), ja täynnä sivuvaikutuksia olevilla lääkkeillä. Luonnolliset hoidot (syöpä) salataan koska lääkkeiden valmistajat eivät voi niitä patentoida eivätkä siis tee niillä rahaa, kouluissa kirjoja suunnitellaan ohjaamaan lapset heidän haluamiinsa suuntiin, yliopistoissa lääketieteen opiskelijoiden materiaali tulee lääkejäteiltä, lääkäreille opetetaan kaikki lääkkeistä (koska vain niillä lääketeollisuus tekee rahaa), muttei juurikaan mitään ruoasta ja ravinnosta (Yhdysvalloissa ravintotietoa opetetaan n.2.5 tuntia 6 vuotta kestävien opintojen aikana ). Öljyjätit sabotoivat ja salaavat puhtaan vapaan energian kehittelyä suojellakseen investointejaan ja pitääkseen meidät riippuvaisina maapalloa saastuttavasta öljystä (Näistä aiheista runsaasti materiaalia ja dokumentteja elokuvassa Thrive sekä elokuvan web-sivuilla.) Jatkuvalla oikeuksiemme rajoittamisella, vapauksiemme riistetään, meistä saadaan yhä helpompia manipuloitavia. He perustivat EU:n että saisivat koko maanosan haltuun kerralla, sen sijaan että heidän tarvitsisi tehdä se maa kerrallaan. Salassa neuvoteltu vapaakauppasopimus Yhdysvaltojen ja EU:n välillä on viittä vaille valmis, ja jos se menee läpi pohjavedet saattavat mennä suuryrityksille , ruokaturvallisuus kärsii dramaattisesti, yritysten investointisuoja siitä seuraavine oikeudenkäyntineen ajaa valtiot konkurssiin. On korkea aika että meistä jokainen tutkii näitä asioita, netti on täynnä tietoa. Se täytyy vain osata kaivaa ja sitä täytyy osata kriittisesti suodattaa. Pelastetaan Suomi.