torstai 26. joulukuuta 2013

Vuosikatsaus: Säävuosi 2013

Kuvan © svetography - Fotolia.com

Tammikuu 2013

Aasiassa vuosi alkoi hyvin kylmänä. Sen sijaan Australiassa oli ennätyksellinen helleaalto. Australian keskilämpötila tammikuussa oli 29,68 astetta, mikä on 104-vuotisen mittaushistorian korkein lukema, 1,77 astetta yli tammikuun pitkän aikavälin (1961-1990) keskiarvon ja 0,27 astetta yli edellisen ennätyksen (29,41 astetta – eli 1,50 astetta yli keskiarvon - tammikuussa 1932). Australian päivän maksimilämpötilojen keskiarvo tammikuussa oli 36,92 astetta, mikä on myös koko mittaushistorian ennätys, 2,28 astetta yli pitkän aikavälin keskiarvon ja 0,11 astetta yli edellisen ennätyksen (36,81 astetta - eli 2,17 astetta yli keskiarvon - tammikuussa 1932). Tammikuun korkein varjolämpötila 49,63 astetta mitattiin Moombassa 12. tammikuuta. Lämpimin yö oli 14. tammikuuta Bedouriessa (Queensland), kun yön alin lämpötila oli peräti 34,1 astetta. Yön minimilämpötilojen keskiarvo tammikuussa Australiassa oli 22,43 astetta, mikä on mittaushistorian kolmanneksi korkein lukema (edelle menevät tammikuut 2006 ja 1999) ja 1,26 astetta yli pitkän aikavälin keskiarvon.

Tutkimuksessa ennätyskuumien kuukausien kerrottiin lisääntyneen globaalisti. Toisaalta maapallon lämpenemisen väitettiin väliaikaisesti hidastuneen.

Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan kuukauden keskilämpötila vaihteli Suomessa länsirannikon runsaasta -6 asteesta Länsi-Lapin vajaaseen -11 asteeseen. Pitkäaikaiseen keskiarvoon verrattuna keskilämpötila on maan eteläosassa noin asteen verran tavanomaista alempi, kun taas maan pohjoisosassa se oli tavanomaista korkeampi. Suurin poikkeama oli Itä- ja Pohjois-Lapissa, jossa oli noin kolme astetta tavanomaista lauhempaa. Kuukauden alin lämpötila oli -36,1 astetta, ja se mitattiin Utsjoen Kevojärvellä 28. päivänä.

Helmikuu 2013

Helmikuussa julkaistiin kevään vuodenaikaisennusteet. Tutkimuksessa tämä blogini listattiin Suomen kuudenneksi suosituimmaksi ympäristöblogiksi. Ykkössijan vei Ilmastotieto.

Ilmatieteen laitoksen mukaan helmikuun keskilämpötila vaihteli Suomessa länsirannikon noin -2 asteesta Pohjois-Lapin paikoin noin -10 asteen lukemiin. Pitkäaikaiseen keskiarvoon verrattuna koko maassa oli helmikuussa tavanomaista lauhempaa. Suurin poikkeama eli noin viisi astetta mitattiin itäisimmässä Suomessa ja pienin poikkeama 1–2 astetta Käsivarren Lapissa ja pohjoisimmassa Lapissa. Kuukauden alin lämpötila -34,0 astetta mitattiin Utsjoen Kevojärvellä 7. helmikuuta. Ylin lämpötila, 8,0 astetta, mitattiin Jomalassa Ahvenanmaalla 27. päivänä.

Merkittävin piirre talven 2012–2013 säässä oli vähäinen auringonpaistetuntien määrä. Auringonpaistetta oli koko maassa selvästi tavanomaista vähemmän, ja paikoin sitä oli jopa vähiten viimeisen 50 vuoden ajalta tarkasteltuna.

Maaliskuu 2013

Maaliskuussa pohdittiin elektroniikkaan ja ruokaan liittyvien ympäristötekojen rahallista sekä ympäristönsuojelullista merkitystä.

Science-lehti uutisoi maapallon lämpenevän nopeammin kuin koskaan aiemmin.

Talvi 2012-2013 oli reilusti keskimääräistä runsaslumisempi pohjoisella pallonpuoliskolla. Helmikuu ja maaliskuu olivat mittaushistorian lumisimmat, ja tammikuukin oli keskimääräistä runsaslumisempi. Lumimassan vaihtelut näyttävät olleen viime aikoina lisääntymään päin – peräkkäisien vuosien aikana on koettu sekä mittaushistorian vähälumisimpia talvia (2010 ja 2012) että ennätysluminen talvi helmi-maaliskuun 2013 lumimaksimin aikaan.

Maaliskuun alku oli Suomessa keskimäärin reilu viisi astetta tavanomaista kylmempi. Edellisen kerran yhtä kylmä maaliskuun alku oli vuonna 2006. Vastaavanlaisia maaliskuisia lämpötiloja havaittiin useita kertoja 1960–1980 -luvuilla.

Ilmatieteen laitoksen mukaan suurimmassa osassa Suomea koko maaliskuu oli harvinaisen kylmä eli näin kylmä tai kylmempi maaliskuu toistuu keskimäärin kerran kymmenessä vuodessa. Pitkäaikaiseen keskiarvoon verrattuna keskilämpötila oli maaliskuussa koko maassa tavanomaista alempi. Keskilämpötila vaihteli Ahvenanmaan runsaasta -4 asteesta Koillismaan sekä Itä- ja Pohjois-Lapin vajaaseen -13 asteeseen. Pienin poikkeama keskilämpötilassa oli Ahvenanmaalla ja länsirannikolla, jossa oli 2-4 astetta tavanomaista kylmempää. Suurin poikkeama oli Pohjois-Karjalassa, Kainuussa, Koillismaalla ja Itä-Lapissa, jossa oli runsaat kuusi astetta tavanomaista kylmempää. Kuukauden alin lämpötila oli -38,2 astetta, ja se mitattiin Taivalkoskella 13. maaliskuuta. Tämä lämpötila oli koko talvikauden alin lämpötila, mikä on harvinaista näin myöhään keväällä.

Huhtikuu 2013

Vuosi 2012 todettiin globaalisti mittaushistorian noin yhdeksänneksi lämpimimmäksi.

Tavarataivas-elokuvastaan tunnettu Petri Luukkainen julkaisi netissä Isojen poikien ilmastopelissä -pikadokumentin, ja Pasi Toiviainen vieraili koulussamme.

Huhtikuun keskilämpötila vaihteli Suomen eteläosan reilusta 2 asteesta Pohjois-Lapin vajaaseen -2 asteeseen. Vertailukauden 1981 – 2010 keskiarvoon nähden suurin poikkeama oli maan lounaisosassa, missä keskilämpötila oli noin 1,5 astetta kylmempi kuin pitkän ajan keskiarvo. Maan itäosassa ja Lapissa keskilämpötila oli lähellä pitkän ajan keskiarvoa. Kuukauden ylin lämpötila, 13,8 astetta , mitattiin Helsingin Kumpulassa 25. päivänä ja alin lämpötila, -29,6 astetta ,Sodankylän Lokassa 9. huhtikuuta.

Toukokuu 2013

Kesän vuodenaikaisennuste julkaistiin. Maapallon ilmakehän lämpenemisen hidastumista pohdittiin edelleen, ja Skeptikko-lehdessä julkaistiin Jouni Räisäsen erinomainen ilmastonmuutosartikkeli.

Globaali ilmakehän hiilidioksidipitoisuus ylitti toukokuussa 400 ppm ensimmäistä kertaa mittaushistorian aikana (joitakin miljoonia vuosia sitten, kun arktinen alue oli jäätön ja merenpinta 40 metriä nykyistä korkeammalla, on oltu samoissa lukemissa). Sinänsä 400 ppm ei ole mikään erityinen raja-arvo Keelingin käyrässä, mutta sillä on suuri symbolinen merkitys samaan tapaan kuin syntymäpäivien vietolla. Asiasta on kerrottu tarkemmin Ilmastotiedon artikkelissa "Hiilidioksidipitoisuus ylitti 400 ppm - onko se tärkeää?".

Charles David Keeling aloitti mittaukset Havaijin Mauna Loalla vuonna 1958, jolloin arvo oli 313 ppm. Viimeistä kertaa noin alhainen lukema saavutettiin vuonna 1960. Teollisen vallankumouksen alkaessa pitoisuus oli ollut vain 280 ppm. Globaali ilmakehän hiilidioksidipitoisuus on noussut 41 prosenttia teollisen vallankumouksen (vuoden 1750) jälkeen.

Ilmatieteen laitoksen mukaan toukokuu oli Suomessa harvinaisen, monin paikoin jopa poikkeuksellisen lämmin. Erityisen suuria poikkeamat olivat Lapissa. Kuukauden keskilämpötila vaihteli maan etelä- ja keskiosan sisämaan runsaasta 13 asteesta pohjoisimman Lapin noin seitsemään asteeseen. Pitkäaikaiseen keskiarvoon verrattuna koko maassa oli selvästi tavanomaista lämpimämpää. Poikkeama oli suurempi pohjoisessa kuin etelässä. Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan poikkeama oli pohjoisimmassa Lapissa runsaat 4 astetta sekä maan etelä- ja länsiosassa noin 2 – 3 astetta. Kuukauden ylin lämpötila, 30,5 astetta, mitattiin Utsjoen Kevolla kuukauden viimeisenä päivänä. Samalla asemalla mitattiin myös kuukauden alin lämpötila, -9,7 astetta, toukokuun 2. päivänä.

Kesäkuu 2013

YK:n julkaisemien ennusteiden mukaan maapallolla tulee olemaan 9-13 miljardia ihmistä vuonna 2100. Todennäköisin arvio on 10,9 miljardia. Tämä on 800 miljoonaa eli 8 prosenttia enemmän kuin aiempi 10,1 miljardin arvio vuodelta 2011.

Vanhojen lehtien avulla oli aikaa perehtyä DDT:hen, taskulämpimään maitoon, kylmiin luokkahuoneisiin ja vanhoihin televisio-ohjelmiin.

Alkukesä tarjosi kauniita valokuvien aiheita ja vaihtelevia sääilmiöitä.

Helteinen, kostea ja epävakainen säätila mahdollisti rajujen ukkosten syntymisen torstaina 27.6. Etelästä pohjoiseen edenneissä ukkosissa paikannettiin yhteensä 28 500 maasalamaa. Määrä on suurin vuorokausisalamamäärä Suomessa 2000-luvulla. Mittaushistorian aikaista vuorokausiennätystä ei kuitenkaan rikottu, sillä 29.6.1988 ukkoset tuottivat jopa 40 000 maasalamaa.

Ilmatieteen laitoksen mukaan kesäkuun keskilämpötila oli koko Suomessa pitkäaikaista keskiarvoa korkeampi, paikoin jopa harvinaisen korkea. Kuukauden keskilämpötila vaihteli Pohjois-Lapin noin 13 asteesta maan kaakkoisosan noin 18 asteeseen. Päättynyttä kesäkuuta lämpimämpi kesäkuu on koettu viimeksi suurimmassa osassa maata vuonna 1999. Suurin poikkeama pitkän ajan keskiarvosta oli Pohjois-Lapissa, missä oli jopa neljä astetta tavanomaista lämpimämpää. Kuukauden ylin lämpötila, 32,4 astetta, mitattiin Liperi Tuiskavanluodon havaintoasemalla kesäkuun 26. päivänä. Hellepäiviä oli koko maassa 17, mikä on tavanomaista enemmän. Tilastollisesti hellepäiviä on kesäkuussa kahdeksan. Touko-kesäkuun hellepäivien lukumäärä oli 26, mikä on eniten viimeisen 50 vuoden ajalta. Kuukauden alin lämpötila, -2,7 astetta, mitattiin Pyhäjärvi Ojakylän havaintoasemalla kesäkuun 13. päivänä. Yöpakkasia esiintyi kesäkuun puolivälissä, kun 13. päivän vastaisena yönä lämpötila laski nollan alapuolelle paikoin Suomenselällä, Kainuussa ja Lapissa.

Heinäkuu 2013

Heinäkuun lämpötila oli pitkäaikaiseen keskiarvoon verrattuna suurimmassa osassa Suomea hieman tavanomaista alempi. Poikkeama jäi kuitenkin alle asteeseen. Kuun keskilämpötila vaihteli maan eteläosan runsaan 17 asteen ja pohjoisimman Lapin vajaan 13 asteen välillä. Ilmatieteen laitoksen mukaan ainoastaan etelärannikolla sekä Itä- ja Pohjois-Lapissa oli hieman tavanomaista lämpimämpää. Hellepäiviä oli heinäkuussa koko maa huomioon ottaen yhteensä 17 kappaletta, mikä on sama kuin heinäkuun pitkäaikainen keskiarvo. Yksittäisistä havaintoasemista eniten hellepäiviä oli Kouvolan Anjalassa, jossa hellepäiviä oli kymmenen. Kuukauden ylin lämpötila, 29,2, astetta mitattiin Utsjoen Kevolla 28. päivänä ja alin lämpötila, -1,4 astetta, Sallan Naruskassa 13. päivänä. Suurimmassa osassa maata satoi heinäkuussa 40−80 millimetriä eli keskimääräistä vähemmän. Etelä- ja lounaisrannikolla sademäärä jäi heinäkuussa alle 40 millimetriin. Maan itä- ja pohjoisosassa satoi paikoin keskimääräistä enemmän.

Elokuu 2013

Syksyn vuodenaikaisennuste julkaistiin ja maapallon ekovelkapäivää eli ylikulutuspäivää vietettiin jo 20. elokuuta. Ihmiskunta oli vuoden alusta tarkasteltuna käyttänyt kaikkia maapallolla vuoden aikana syntyviä luonnonvaroja vastaavan määrän luonnonvaroja.Luonnonvarojen hyödyntäminen alkoi kasvaa voimakkaasti 1960-luvulla. Vielä vuonna 1961 maapallon ihmiset käyttivät vuodessa vain 2/3 maapallolla vuoden aikana syntyvistä resursseista. Ensimmäistä kertaa ihmiskunnan luonnonvarojen käyttö ylitti maapallon vuosituotannon ja ilmastonmuutosta aiheuttavan hiilidioksidin päästömäärä hiilidioksidin luonnollisen vuotuisen sitoutumisen  noin vuonna 1970-1975 (joskus 1970-1980 -luvulla). Vuodesta 1975 lähtien ylikulutuspäivä on aikaistunut noin neljällä päivällä vuodessa. Mikäli sama trendi jatkuu, ylikulutuspäivä tulee vuonna 2078, siis vain 65 vuoden kuluttua, jo 1. tammikuuta!

Länsi-Japanissa koettiin kaikkien aikojen kuumin kesä. Kochin Shimantossa mitattiin 12. elokuuta Japanin kaikkien aikojen korkein virallinen lämpötila, 41,0 astetta.

Kiinassa elokuu oli mittaushistorian (alkaen vuodesta 1961) kuumin. Pahimmillaan lämpötila nousi 44,1 asteeseen. Esimerkiksi Shanghain alueella ennätyksellinen helle alkoi jo heinäkuussa.

Kesä oli myös koko Suomessa keskimääräistä lämpimämpi, Lapissa jopa harvinaisen lämmin. Kesäkuu ja elokuu olivat tavanomaista lämpimämpiä, heinäkuu puolestaan pitkäaikaisten keskiarvojen mukainen. Hellepäiviä oli selvästi tavanomaista enemmän touko- ja kesäkuussa. Havaintoasemista eniten hellepäiviä oli Kouvolan Utissa, Kouvolan Anjalassa ja Salon Kärkässä, joissa kussakin oli 25 hellepäivää. Koko kesän korkein lämpötila 32,4 astetta mitattiin Liperissä 26. kesäkuuta.

Kesän
ukkoskausi painottui vahvasti kesäkuuhun. Eniten salamoi maan länsiosissa. Touko-elokuussa Suomessa havaittiin 114000 maasalamaa, mikä on hieman alle keskiarvon (138 000).

Vuorokauden 14.-15.8. aikana Suomen eteläosassa
satoi harvinaisen runsaasti. Runsaimmin satoi Helsingin Kaisaniemessä, jossa sadetta kertyi 43,3 millimetriä. Määrä on neljänneksi suurin vuorokautinen sademäärä, joka asemalla on mitattu elokuussa viimeksi kuluneen 50 vuoden aikana.

Ilmatieteen laitoksen mukaan elokuun keskilämpötila oli koko Suomessa tavanomaista korkeampi. Lämpötila vaihteli eteläisten ja lounaisten rannikkoalueiden runsaasta 17 asteesta Käsivarren Lapin vajaaseen 13 asteeseen. Suurin poikkeama pitkäaikaisesta keskiarvosta oli pohjoisimmassa Lapissa, jossa oli runsaat kolme astetta tavanomaista lämpimämpää. Pienimmät poikkeamat olivat maan länsiosassa, jossa oli vajaan asteen tavanomaista lämpimämpää. Kuukauden korkein lämpötila 28,6 astetta mitattiin Nurmijärvellä 7. elokuuta ja alin lämpötila -2,5 astetta Vaalan Pelsossa kuukauden viimeisenä päivänä. Hellepäiviä oli kaikkiaan 9 kappaletta eli saman verran kuin keskimäärin elokuussa. Viimeinen hellepäivä koettiin elokuun 9. päivänä, jolloin Lappeenrannassa saavutettiin nipin napin helleraja, 25,1 astetta. Kuukauden sademäärässä oli selvä jakautuma maan eri osien välillä. Maan etelä- ja itäosassa satoi selvästi enemmän kuin maan länsi- ja pohjoisosassa. Vähiten satoi Lapissa, jossa sademäärä jäi paikoin alle 40 millimetriin. Sen sijaan itäiseltä Uudeltamaalta Keski-Suomen eteläosaan ulottuvalla vyöhykkeellä sekä paikoin Pohjois-Karjalan pohjoisosassa sademäärä kohosi yli 100 millimetriin, paikoin yli 120 millimetriin. Määrä on lähes puolitoistakertainen määrä pitkäaikaiseen keskiarvoon verrattuna.

Syyskuu 2013

Tutkimuksessa todettiin, että ainakin puolet vuonna 2012 havaituista sään ääri-ilmiöistä johtui osaksi ilmastonmuutoksesta.

Hallitustenvälinen ilmastonmuutospaneeli IPCC julkaisi 27. syyskuuta viidennen arviointiraporttinsa ensimmäisestä, ilmastonmuutoksen tieteellistä perustaa käsittelevästä osaraportista (WG1) tiivistelmän ja 30. syyskuuta koko WG1-osaraportin ensimmäisen julkisen version. Lopullisesti hyväksytty versio ilmestynee tammikuussa 2014. Raportin mukaan on äärimmäisen todennäköistä, että ihmiskunta on 1950-luvulta alkaen suurin syy maapallon ilmaston lämpenemiseen. Maapallon pinta on lämmennyt 0,85 astetta ajanjaksolla 1880-2012. Tämän vuosisadan loppuun mennessä maapallo (keskilämpötila 2081-2100) lämpenee 0,3-4,8 astetta verrattuna jo esiteollisesta ajasta lämmenneen jakson 1986-2005 keskilämpötilaan ja Suomi (keskilämpötila 2070-2099) Ilmatieteen laitoksen laskelmien mukaan 1,1-8,2 astetta verrattuna jo lämmenneen jakson 1971-2000 keskiarvoon riippuen siitä, kuinka hyvin kasvihuonekaasupäästöjä onnistutaan rajoittamaan.

Etelä-Amerikassa oli heinä-syyskuussa poikkeuksellisen kylmää talvisäätä. Atacaman autiomaassa oli saatu aikaisin ensilumi 30 vuoteen.

Syyskuu oli koko Suomessa selvästi tavanomaista lämpimämpi. Lapissa syyskuu oli harvinaisen lämmin ja kuiva.  Kuukauden keskilämpötila vaihteli Ahvenanmaan ja lounaissaariston noin 13 asteesta Itä- ja Pohjois-Lapin vajaaseen 9 asteeseen. Poikkeama pitkäaikaisesta keskiarvosta oli suurin Länsi- ja Pohjois-Lapissa, jossa oli runsaat kolme astetta tavanomaista lämpimämpää. Pienin poikkeama oli maan eteläosassa, jossa oli asteen verran tavanomaista lämpimämpää. Kuukauden korkein lämpötila, 23,8 astetta, mitattiin 8. päivänä Espoon Sepänkylässä ja alin lämpötila, -6,4 astetta, 30. päivänä Sodankylän Vuotsossa. Lapissa keskilämpötila oli poikkeuksellisen korkea. Kulunut syyskuu olikin lämpimin viimeksi kuluneen 50 vuoden aikana. Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan lämpimämpi syyskuu koettiin siellä edellisen kerran tasan 50 vuotta sitten vuonna 1963.

Ilmatieteen laitoksen mukaan
terminen kesä oli suurimmassa osassa Lapin havaintoasemista ennätyksellisen pitkä. Kesän pituus oli laajalti noin neljä kuukautta eli etenkin Pohjois-Lapissa jopa kaksi kuukautta keskimääräistä pidempi. Toisin sanoen Pohjois-Lapissa termisen kesän pituus oli yhtä pitkä kuin tyypillisesti maan eteläosassa. Terminen kesä alkoi lähes koko Lapissa hieman toukokuun puolivälin jälkeen, 16.–21. toukokuuta, eli yleisesti 2–4 viikkoa tavanomaista aikaisemmin. Terminen kesä puolestaan päättyi suuressa osassa Lappia poikkeuksellisen myöhään eli perjantaina 20. syyskuuta. Ainoastaan vuonna 2001 kesä päättyi myöhemmin, 21. syyskuuta.

Lokakuu 2013

Talven
vuodenaikaisennuste julkaistiin.

Lokakuu oli tavanomaista lauhempi ja sateisempi suurimmassa osassa Suomea. Ilmatieteen laitoksen mukaan lokakuun keskilämpötila vaihteli lounaissaariston ja Ahvenanmaan vajaasta 10 asteesta Keski- ja Pohjois-Lapin hieman nollan alapuolella oleviin lukemiin. Keskilämpötila oli tavanomaista korkeampi lukuun ottamatta Kainuuta ja Lappia, jossa se oli lähellä pitkäaikaista keskiarvoa. Maan lounaisimmassa osassa, Pohjanmaan rannikolla ja maan kaakkoisosassa poikkeama oli runsaan asteen. Kuukauden alkupuolella oli lämmintä, ja kuukauden korkein lämpötila, 17,5 astetta, mitattiin Maarianhaminan lentoasemalla Jomalassa 7. lokakuuta. Kuukauden puolivälissä sää kylmeni huomattavasti koko maassa, ja kuukauden alin lämpötila -16,2 astetta mitattiin Sodankylän Lokassa 18. päivänä. Terminen talvi alkoi koko Lapissa tavanomaiseen aikaan kuukauden puolivälissä. Kuukauden lopussa sää lämpeni uudelleen, ja monin paikoin oli ajankohtaan nähden jopa harvinaisen lämmintä. Kuukausi oli suurimmassa osassa maata tavanomaista sateisempi. Runsaimmin satoi maan etelä- ja itäosassa, jossa kuukauden sademäärä kohosi paikoin yli 80 millimetriin. Maan länsiosassa ja Lapissa satoi vähemmän, Länsi-Lapissa paikoin alle 50 millimetriä.

Marraskuu 2013

Helsingin Sibelius-lukiossa järjestettiin mielenkiintoiset
Biologian ja maantieteen opettajien liiton syyspäivät, joilla esiintyi useita nimekkäitä luennoitsijoita.

Kansainväliset
asiantuntijat arvioivat merenpinnan saattavan kohota jopa yli metrin seuraavan 90 vuoden aikana. Merenpinnan nousu tällä vuosisadalla on todennäköisesti 70-120 senttimetriä, jos kasvihuonekaasupäästöjä ei rajoiteta. Kyselyyn osallistuneet 90 asiaa aktiivisesti tutkinutta asiantuntijaa 18 eri maasta ennakoivat merenpinnan nousun mediaanin olevan 200-300 senttimetriä vuoteen 2300 mennessä, ellei päästöjä rajoiteta. Jos päästöjä vähennetään rajusti, asiantuntijat odottavat merenpinnan nousun olevan 40-60 senttimetriä vuoteen 2100 ja 60-100 senttimetriä vuoteen 2300 mennessä.

Marraskuun viimeisenä perjantaina vietettiin
Älä osta mitään -päivää.

Marraskuun alussa Filippiineille iskeytynyt
Haiyan-taifuuni oli Nature-lehden mukaan keskituulennopeuksiensa perusteella mittaushistorian voimakkain maa-alueelle iskenyt hirmumyrsky. Tuulet puhalsivat yli 310 km/h. Edellinen ennätys oli Camille-hurrikaanilla (Mississippi vuonna 1969, nopeus yli 300 km/h).

Marraskuu oli Suomessa lauha ja sateinen. Maan eteläosassa ja länsirannikolla kuukauden keskilämpötila oli jopa harvinaisen korkea. Marraskuun keskilämpötila vaihteli maan lounaisimman osan vajaasta 5 asteesta Luoteis-Lapin vajaaseen -7 asteeseen. Pitkäaikaiseen keskiarvoon verrattuna keskilämpötila oli Länsi- ja Keski-Lapissa lähellä tavanomaista, muualla maassa tavanomaista korkeampi. Maan eteläosassa ja länsirannikolla kuukauden keskilämpötila oli jopa harvinaisen korkea eli se toistuu keskimäärin kerran kymmenessä vuodessa. Viimeisen 50 vuoden aikana lämpimimmät marraskuut ovat sattuneet vuosina 2000, 2005 ja 2011. Kuukauden korkein lämpötila, 11,1 astetta, mitattiin Jomalassa Ahvenanmaalla 16. päivä marraskuuta ja alin lämpötila, -28,6 astetta Muoniossa 30.11. Suurimmassa osassa maata oli tavanomaista sateisempaa, mutta maan keskiosassa, Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa oli jopa harvinaisen sateista. Kuukauden sademäärä vaihteli etelärannikon runsaasta 100 millimetristä Koillis-Lapin vajaaseen 30 millimetriin. Ainoastaan osassa Lappia sademäärä jäi tavanomaista niukemmaksi.

Joulukuu 2013

Eläineetikko Elisa Aaltola vieraili koulussamme.

Maapallon
uudeksi pakkasennätykseksi kerrottiin -93,2 astetta, mikä tosin oli mitattu satelliitista jo elokuussa 2010. Viralliseksi ennätykseksi satelliittimittausta ei kuitenkaan hyväksyttäne, koska viralliset mittaukset on tehtävä standardoiduilla menetelmillä. Vastaavasti myöskään satelliiteista mitattuja lämpöennätyksiä ei ole hyväksytty.

Suomessa riehui 13. joulukuuta voimaltaan lähes ennätyksellinen 
Seija-myrsky. Vuonna 2013 Suomessa oli vain vähän myrskypäiviä, mutta myrskyt näyttävät ehkä voimistuneen. Kasvanut puuskaisuus lisää maa-alueilla tapahtuvia vahinkoja. Ennen Suomeen saapumistaan myrskytuuli puhalsi ihmisiä nurin Norjassa (katso kaksi videota).

Kairossa satoi lunta ensimmäistä kertaa 112 vuoteen. Lumipeite tosin kesti vain hetken, kun rankat vesisateet sulattivat sen. Alexa-myrskyn myötä lunta satoi myös Israeliin (Jerusalemissa lunta oli 37 cm) sekä Libanoniin ja Syyriaan. Electra-myrsky toi lunta myös Yhdysvaltoihin.

NOAA:n mukaan vuosi 2013 on 11 ensimmäisen kuukauden perusteella jaetulla neljännellä tilalla mittaushistorian lämpimimpien vuosien listalla, kun maa- ja merialueiden lämpötilat yhdistetään.
 
Todella upeita kuvia koko vuoden 2013 sään ääri-ilmiöistä löytyy Radio Free Europen kuvagalleriasta sekä Time-lehden kuvagalleriasta. Kannattaa lukea myös The Guardian -lehden yhteenveto sekä tekstini "Oliko 2013 ihmiskunnan paras vuosi?"

Onnellista uutta vuotta 2014!
 

15 kommenttia:

Jari Kolehmainen kirjoitti...

Ilmatieteen laitoksen meteorologi Ville Siiskosen mukaan toukokuusta alkaen jokainen kuukausi heinäkuuta lukuun ottamatta on ollut tänä vuonna Suomessa tavanomaista lämpimämpi, Helsingissä myös heinäkuu. Joulukuu 2013 on ollut yksi leudoimmista 30 vuoteen, vaikka lähes yhtä lämmintä onkin keskimäärin kerran kymmenessä vuodessa. Joulukuu 2013 saattaa kuitenkin hätyytellä jopa kuukauden keskilämpöennätystä. (Lähde: Nelosen uutiset 27.12.2013)

Koko vuodesta 2013 on tulossa Suomessa jopa yli kaksi astetta tavanomaista lämpimämpi, mihin vaikuttavat erityisesti varhainen kesä ja leuto syksy. Maaliskuu oli Suomessa niin kylmä, ettei vastaavia kevätpakkasia ole edes kerran vuosikymmenessä. Toukokuussa kuitenkin mitattiin jopa paikkakuntakohtaisia toukokuun helle-ennätyksiä (esimerkiksi 31.5.2013 Utsjoella 30,5 astetta). Terminen kesä alkoi Lapissa kuukauden etuajassa ja jatkui jopa kuukauden normaalia pitempään. (Lähde: Helsingin Sanomat 28.12.2013)

Pohjois-Lappiin satoi runsaasti lunta jo marraskuussa (Enontekiöllä 30-vuotisen tilaston ennätys 80 cm), mutta jouluna lunta oli vain Oulu – Pohjois-Karjala -linjan pohjoispuolella. Joulukuun alussa mitattiin koko tämän vuoden alin lämpötila (Sodankylässä -39,7 astetta 9.12.2013), mutta sen jälkeen lämpeni parissa päivässä plussan puolelle. (Lähde: Helsingin Sanomat 28.12.2013)

Kouvolassa joulukuu on ollut keskimääräistä lämpimämpi. Utin mittausasemalla pitkän ajan keskilämpötila on joulukuussa -4,9 astetta ja Anjalassa -4,3. Tänä vuonna vastaavat lukemat ovat olleet -1,0 ja -0,1. (Lähde: Kouvolan Sanomat 28.12.2013)

Kouvolan Sanomien ilmoittamat keskilämpötilat ovat ajanjakson 1981-2010 joulukuiden keskilämpötiloja, jotka ovat hieman lämpimämpiä kuin aiemmilla 30 vuoden vertailujaksoilla. Esimerkiksi Utissa joulukuun keskilämpötila 1981-2010 oli -4,9 astetta, kun ajanjaksolla 1961-1990 se oli -5,9 astetta. (Lähde: Ilmastokatsaus-lehdet ja Ilmastokeskus)

Keskimääräinen päivän ylin lämpötila joulukuussa on ollut kaudella 1981-2010 Utissa -2,2 astetta. Absoluuttinen (yksittäisen päivän) ylin joulukuun lämpötila on vuodelta 2006, jolloin mitattiin +9,2 astetta. Vuonna 2006 koko joulukuun keskimääräinen lämpötila oli +1,8 astetta. Keskimääräinen päivän alin lämpötila on ollut -7,8 astetta ja absoluuttinen alin lämpötila -31,0 astetta vuonna 1995. (Lähde: Ilmastokatsaus-lehdet ja Ilmastokeskus)

Jari Kolehmainen kirjoitti...

Tänään Kouvolassa ei ole lainkaan lunta. Kaudella 1961-1990 lunta on ollut Utissa 15. päivä joulukuuta keskimäärin 19 cm ja 31. joulukuuta 29 cm. Joulukuun ennätyslumensyvyys on ollut 74 cm. (Lähde: Ilmastokatsaus-lehdet ja Ilmastokeskus)

Kannattaa kuitenkin huomata, etteivät vuodet ole veljeksiä. Yksittäisen joulun, yksittäisen kuukauden tai yksittäisen paikan perusteella ei voi päätellä mitään maailmanlaajuisesta ilmastonmuutoksesta. Mustia jouluja on ollut aivan eteläisimmässä Suomessa keskimäärin kolme kertaa vuosikymmenessä. Sään ääri-ilmiöt lisääntyvät ilmastonmuutoksen myötä, mutta yksittäistä ääri-ilmiötä on hyvin vaikea linkittää ilmastonmuutoksesta johtuvaksi, vaan kyseessä voi olla myös luontainen vaihtelu. Kun tarkastellaan pitkän aikavälin trendiä, tilastollinen yhteys alkaa kuitenkin hahmottua. Parin viime vuosikymmenen talvilämpötilat ovat olleet Helsingissä hieman aiempaa korkeammat. Sen sijaan Sodankylässä lämpimin talvien 30-vuotisjakso on ollut 1931-1960. Koko Suomen keskilämpötila on noussut viimeisimmän sadan vuoden aikana noin asteella. (Lähde: Suomen Kuvalehti 28.12.2013)

Jari Kolehmainen kirjoitti...

Hetki sitten julkaistu Ilmatieteen laitoksen tiedote kertoo kiinnostavia asioita vuoden 2013 säästä: ”Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan vuosi 2013 oli harvinaisen lämmin ja maan keskiosassa tavanomaista sateisempi. - - Pitkäaikaiseen keskiarvoon (1981–2010) verrattuna keskilämpötila oli koko maassa tavanomaista korkeampi. Suurimmassa osassa maata poikkeama oli 1-2 astetta, mutta maan lounaisimmassa osassa se jäi vajaaseen asteeseen. Koko maan keskilämpötila on vuodesta 1847 alkaen tarkasteltuna kuudenneksi korkein. Lämpimämpiä ovat olleet ainoastaan vuodet 1938, 1989, 2011, 2000 ja 1934. Koko maan mittakaavassa yksittäisistä kuukausista ainoastaan maaliskuu, huhtikuu ja heinäkuu olivat tavanomaista kylmempiä, maaliskuu jopa harvinaisen kylmä. Vuoden alin lämpötila, -39,7 astetta, mitattiin 9. joulukuuta Sodankylän Vuotsossa. Keskimäärin vuoden alin lämpötila mitataan joulukuussa kerran 6-7 vuodessa. Vuoden korkein lämpötila, 32,4 astetta, mitattiin Liperin Tuiskavanluodolla 26. kesäkuuta. Merkittävimmät piirteet vuoden lämpöoloissa olivat kylmä maaliskuu ja Lapin poikkeuksellisen pitkä terminen kesä. Paikoin terminen kesä oli siellä pisin viimeisen 50 vuoden ajalta tarkasteltuna. Hellepäiviä oli koko maa huomioon ottaen 52, mikä on 16 päivää tavanomaista enemmän...”

Nimetön kirjoitti...

Korjaus juttuusi...1961-1980-luvuilla oli tasan 3 yhtä kylmää maaliskuuta kuin ovat olleet 2005,2006 ja 2013. 1963-vuoden jälkeen vain 1981 maaliskuu on ollut yhtä kylmä kuin nämä kolme 2000-luvun maaliskuuta, joten selvää kylmien maaliskuiden yleistymistä on havaittavissa.

Jari Kolehmainen kirjoitti...

Kiitokset erittäin asiantuntevasta kommentista.

Ilmatieteen laitoksen tiedote kertoi näin:
"Ilmatieteen laitoksen mukaan suurimmassa osassa maata maaliskuu oli harvinaisen kylmä eli näin kylmä tai kylmempi maaliskuu toistuu keskimäärin kerran kymmenessä vuodessa. Kylmä maaliskuu on koettu viimeksi suurimmassa osassa maata vuonna 2006. Erityisen kylmiä maaliskuita on viimeisen 50 vuoden aikana koettu vuosina 1962, 1963, 1966 ja 1981."

Jari Kolehmainen kirjoitti...

Kannattaa lukea myös nämä:

Markus Mäntykangas (Foreca): Säävuosi 2013 pähkinänkuoressa

LiveScience: 2013's Wildest Weather

Jussi77 kirjoitti...

Kiitos! Tätä perusteellisempi ei katsaus voisi juuri olla. Yksi näkökulma on minusta jåänyt liian vähälle huomiolle. Kuin papukaijat toistellaan lausetta "ilmastonmuutos lisää äärimmäisiä sääilmiöitä" mikä on totta, mutta minua kiinnostaisi, miksi juuri talvikuukausien osalta vuosittaiset erot ovat niin valtavia. Miksi esimerkiksi näyttää, että ns. normijoulukuuta ei enää ole olemassa (siis keskilämpötila olisi lähellä pikän ajan keskiarvoja ja lunta suurimmassa osassa maata) vaan on joko tulipalopakkaset ja mahdollisesti myös puolimetriset kinokset tai tällainen hyvin lauha, viikkoja tai kenties kuukausia jatkuva vesikeli?

Ovatko siis ääri-ilmiöt jo nyt kärjistyneet siinä määrin, vaikka ilmasto on lämmennyt vasta noin asteella esiteolliseen aikaan verrattuna?

Jari: mikä on oma tulkintasi lopputalven lauhuudesta?

Jari Kolehmainen kirjoitti...

Kiitos kommentistasi ja kysymyksistäsi.

En ole todellinen asiantuntija vastaamaan tähän, mutta oma tulkintani asiantuntijoiden tiedoista on seuraava.

Lämpötilat vaihtelevat Suomessa luonnostaan (koko 1900-luvun) talvella (tammikuu) paljon enemmän kuin kesällä (heinäkuu). Vuodet eivät ole veljeksiä, mutta erityisesti talvet eivät ole veljeksiä. Luontainen vaihtelu on nimenomaan talvella hyvin suurta. Tämän ymmärtää jokainen omalla arkikokemuksella, kun miettii, millaisia lämpötiloja voi olla tammikuussa ja millaisia heinäkuussa.

Toisaalta ilmastonmuutoksen myötä lämpötila nousee ilmastomallien mukaan talvella enemmän kuin kesällä. Jos katsotaan esimerkiksi Helsingin talvilämpötilojen 30 vuoden keskiarvoja eri 30-vuotiskausilta, 30 vuoden keskiarvolämpötilat ovat jo nousseet (vaikka eivät kuitenkaan tasaisen jatkuvasti) ja ovat nyt korkeammalla kuin aiemmin. Vuotuinen vaihtelu on kuitenkin suurta.

Seuraavat tiedot olen merkinnyt itselleni muistiin jostakin Jouni Räisäsen ja Kimmo Ruosteenojan esityksestä. Vuosina 1981-2010 Helsingin talven (joulu-helmikuu) keskilämpötila on ollut -3,5 astetta. Ajanjaksolla 1901-2013 kylmimmät talvet ovat olleet 1941-42 (-12,6 astetta), 1939-40 (-10,2), 1985-85 (-9,5), 1986-1987 (-9,3) ja 1978-79 (-9,1).

Lämpimimmät talvet ovat olleet 2007-2008 (+1,4 astetta), 1924-25 (+1,0), 1929-30 (+0,3), 1948-49 (-0,1) ja 1974-75 (-0,2). Vertailun vuoksi mainittakoon, että talven 2009-10 lämpötila oli -7,4, talven 2010-11 taas -7,3, talven 2011-12 lämpimämpi -2,3 ja talven 2012-13 jälleen -4,0.

Lämpimiä talvia on siis ollut jo kauan sitten ja kylmiä talvia viime vuosinakin, vaikka keskimäärin talvet (30 vuoden keskiarvot) ovat lämmenneet.

Kuinka usein tilastollisesti ilmastomalleista laskettuna pitäisi sitten olla yhtä kylmää kuin viime vuosien kylmin talvi 2009-2010? Vuosien 1901-2005 ilmastossa todennäköisyys on 13 %, vuoden 2010 vallitsevassa ilmastossa 6 %, vuoden 2030 ilmastossa 2 % ja vuoden 2050 ilmastossa alle 1 %.

Kuinka usein pitäisi olla yhtä lämmintä kuin kauden 1901-2013lämpimin talvi 2007-2008? Vuosien 1901-2005 ilmastossa todennäköisyys on 0,5 %, vuoden 2010 vallitsevassa ilmastossa 3 %, vuoden 2030 ilmastossa 7 % ja vuoden 2050 ilmastossa 19 %.

Luontainen vaihtelu vaikuttaa hyvin voimakkaasti siis vielä pitkään, vaikka ilmasto lämpenee. Tosin voidaan olettaa, että ilman ilmastonmuutosta kylmät talvet olisivat vielä hitusen kylmempiä kuin ilman ilmastonmuutosta. Vastaavasti lämpimät talvet olisivat olleet lämpimiä ilman ilmastonmuutostakin, mutta ilmastonmuutos on lämmittänyt niitä hiukan lisää.

Lisäksi arktisen napajään sulaminen voi sekoittaa "luontaiset" ilmavirtaukset ja ainakin ilmastonmuutoksen alkuvaiheessa tuoda meille silloin tällöin kylmempiä talvia kuin ne muuten olisivat (ns. lämmin arktinen alue - kylmät mantereet -ilmiö). Sademäärät taas lisääntyvät, koska silloin, kun ilma on entistä lämpimämpää, se voi sisältää enemmän sateeksi tiivistyvää kosteutta.

Kaikki tapahtuu nykymaapallolla jo hiukan lämmenneessä ilmastossa, joten ilmastonmuutos vaikuttaa taustalla (lähes) kaikkeen, vaikka varsinainen säätelevä tekijä onkin luontainen sään vaihtelu. Näin selitän myös loppuvuoden 2013 lauhuuden, jos kysytään henkilökohtaista mielipidettäni, jonka olen asiantuntijoiden tekstejä lukemalla muodostanut.

Varmuudella kuitenkin nähdään vasta vuosikymmenten päästä, ovatko tällaiset lämpimät joulukuut tilastollisesti yleistyneet suhteessa kylmiin jouluihin. Olemme koekaniineina maapallonlaajuisessa kokeessa.

Venäjän ilmatieteen laitosta lukuun ottamatta kansainväliset tutkimuslaitokset ennustavat talven 2013-2014 myös jatkuvan meillä leutona. Mielenkiintoista nähdä, miten käy. Tällaiset sään vuodenaikaisennusteet ovat vielä paljon epävarmempia kuin vuosikymmenten päähän ulottuvat ilmastomallit. Todennäköisesti meille tänä talvenakin ainakin jossakin vaiheessa ehtii tulla kunnon pakkasia ja lumipyryjä. Mielenkiintoista uutta vuotta 2014!

Jussi77 kirjoitti...

Joo, tiedän, että vuotuiset vaihtelut ovat ja tulevat olemaan suuria etenkin talvella. On silti suorastaan hämmentävää huomata, miten kaksi peräkkäistä vuotta voivat erota toisistaan niin täydellisesti. Jossain lähempänä päiväntasaajaa tämä ei olisi mahdollista. Mikä valtava merkitys on sillä, tuuleeko Atlantilta vai Venäjältä!

Sen todella huomaa, että talvisin vuotuiset erot ovat suuret. Niin kuin sanottu, joulukuiden keskilämpötiloissa voi olla jopa 10 asteen ero peräkkäisinä vuosina, kun taas esim. keväällä 2-3 asteen poikkeama suuntaan tai toiseen on jo huomattava.

Minua ei ole yllättänyt se, että neljän peräkkäisen kylmän ja lumisen talven jälkeen tulee lauha. Se olisi ollut ilmeinen vaihtoehto jo kausivaihtelun takia ilman ilmastonmuutostakin. Lauhuuden voimakkuus yllätti.

Toisaalta 80-luvulla kävi samoin: 1985 ja 1987 olivat historiallisen kylmiä, eikä 1986 tai 1988:kaan kura pahasti lentänyt. Sen sijaan muistan talven 1988-89 lapsuudestani ensimmäisenä vesitalvena eikä seuraavakaan häävi ollut.

Jari Kolehmainen kirjoitti...

Kiitos jälleen hyvästä kommentistasi. Katso myös 1.1.2014 julkaistu kirjoitukseni ”Japanin ilmatieteen laitos: Vuosi 2013 mittaushistorian toiseksi lämpimin”.

Jari Kolehmainen kirjoitti...

Katso uusin kirjoitukseni Australian lukuisista kuumuusennätyksistä vuonna 2013.

Jari Kolehmainen kirjoitti...

Talven 2013-2014 virallinen ensilumi (lunta vähintään 1 cm aamun mittauksessa klo 8) tuli Helsingin Kaisaniemeen vasta ennätysmyöhään eli 12.1.2014. Se on mittaushistorian myöhäisin ensilumen ajankohta ko. mittauspisteessä. Edellinen ennätys oli 3.1.2013.

Jari Kolehmainen kirjoitti...

Yhteenveto vuoden 2013 sääkatastrofeista (sää ääri-ilmiöistä) löytyy tästä linkistä.

Jari Kolehmainen kirjoitti...

Eilisiltana 21.1.2014 NOAA ja NASA julkistivat vuoden 2013 lämpötilamittaukset, joiden mukaan viime vuosi oli noin 4. tai noin 7. lämpimin mittaushistoriassa. Katso em. linkistä päivitetty taulukko, jossa on kuuden eri tutkimuslaitoksen tulokset maapallon tilastohistorian 10 lämpimimmästä vuodesta.

Jari Kolehmainen kirjoitti...

Koko maapallon sää vuonna 2013 yhtenä satelliittikuvista tehtynä animaationa.