Huom.! Päivitän jatkossa talven 2016-2017 sään vuodenaikaisennusteet tämän blogitekstin kommentteihin.
 |
| Kuvan © hannurama - Fotolia |
ECMWF: Keskimäärin 0,5-1 astetta tavanomaista lämpimämpää
Euroopan keskipitkien ennusteiden keskus (ECMWF) arvioi, että marraskuun alusta tammikuun loppuun ulottuvalla jaksolla Suomessa on keskimäärin 0,5-1 astetta tavanomaista leudompaa. Tavanomaista leudomman sään todennäköisyys on 60-70 prosenttia, jos ajatellaan tavanomaista leudomman sään todennäkäköisyyden olevan tilastollisesti 50 % ja tavanomaista kylmemmän sään todennäköisyyden samoin 50 %. Sademäärät ovat tavanomaisia. ECMWF:n ennustetta on analysoitu tarkemmin Ilmatieteen laitoksen nettisivulla, josta löytyy myös kuukausiennuste.
NOAA/NWS: Lämpimän joulukuun jälkeen tavanomainen talvi tammi-helmikuussa
Kolmen kuukauden jaksoja tarkasteltaessa Etelä-Suomessa on tavanomaisia lämpötiloja vain loka-joulukuussa. Kaikilla muilla ennustejaksoilla (marras-tammikuu, joulu-helmikuu, tammi-maaliskuu, helmi-huhtikuu, maalis-toukokuu) Etelä-Suomen keskimääräiset lämpötilat ovat juuri ja juuri (0,5-1 astetta) tavanomaista korkeampia. Koko Suomessa on 0,5-1 astetta tavanomaista leudompaa marras-tammikuussa ja maalis-toukokuussa. Muilla jaksoilla Pohjois-Suomessa ollaan tavanomaisissa lämpötiloissa, paitsi myös loka-joulukuussa on hieman tavanomaista lämpimämpää. Ennustetuista kolmen kuukauden jaksoista viilein on Suomessa tammi-maaliskuu, jolloin aivan eteläisintä rannikkoa lukuun ottamatta lämpötilat ovat tavanomaisia ja etelärannikolla 0,5-1 astetta sen yli.
Yksittäisistä kuukausista tavanomaiseen verrattuna viilein on lokakuu (Etelä- ja osin Keski-Suomessakin vähintään 0,5-1 astetta astetta alle tavanomaisen) ja lämpimin joulukuu (koko Suomessa 1-2 astetta yli tavanomaisen). Marras- ja maaliskuussa Suomessa on 0,5-1 astetta tavanomaista leudompaa, tammikuussa tavanomaisia lukemia ja helmikuussa Pohjois-Suomessa 0,5-2 astetta tavanomaista kylmempää.
Kaikkien ennustettujen kolmen kuukauden jaksojen sademäärät näyttävät olevan lähellä tavanomaista. Loka-joulukuussa on kuitenkin paikoin viitteitä tavanomaista kuivemmasta säätyypistä. Lisäksi talven aikana aivan etelärannikolla voi ajoittain olla tavanomaista sateisempaa.
Tämänhetkisen ennusteen mukaan yksittäisistä kuukausista tavanomaiseen verrattuna selvästi kuivin on koko Suomessa lokakuu ja sateisin marraskuu. Muiden kuukausien sademäärät ovat lähellä normaalia.
NOAA/NWS:n ennusteet päivittyvät jatkuvasti edellä oleviin linkkeihin.
Venäjän ilmatieteen laitos: Tavanomaista lämpimämpää varsinkin rannikoilla
Venäjän ilmatieteen laitoksen vuodenaikaisennuste marras-tammikuun kolmen kuukauden jaksolle näyttää koko Suomeen hieman tavanomaista leudompaa säätä. Selvimmin lämpimyys näkyy merialueiden lähellä. Sademäärät ovat tavanomaisia.
IRI: Tavanomainen tai varsinkin Pohjois-Suomessa tavanomaista lämpimämpi talvi
IRI:n (International Research Institute for Climate and Society) sään vuodenaikaisennusteen mukaan Keski- ja Pohjois-Suomessa on odotettavissa loka-joulukuun kolmen kuukauden jaksolla keskimäärin tavanomaista lämpimämpää 40 %:n todennäköisyydellä, tavanomaisia lämpötiloja 35 %:n todennäköisyydellä ja tavanomaista viileämpää 25 %:n todennäköisyydellä. Etelä-Suomen lämpötilat ovat lähellä tavanomaista.
Etelä- ja Keski-Suomessa on odotettavissa marras-tammikuun kolmen kuukauden jaksolla keskimäärin tavanomaista leudompaa 40 %:n todennäköisyydellä, tavanomaisia lämpötiloja 35 %:n todennäköisyydellä ja tavanomaista viileämpää 25 %:n todennäköisyydellä. Pohjois-Suomessa vastaavat todennäköisyydet ovat 45-50 %, 35 % ja 15-20 %.
Pohjois-Suomessa on odotettavissa joulu-helmikuun kolmen kuukauden jaksolla keskimäärin tavanomaista leudompaa 40 %:n todennäköisyydellä, tavanomaisia lämpötiloja 35 %:n todennäköisyydellä ja tavanomaista viileämpää 25 %:n todennäköisyydellä. Muualla Suomessa lämpötilat ovat tavanomaisia.
Koko Suomessa on odotettavissa tammi-maaliskuun kolmen kuukauden jaksolla keskimäärin tavanomaista leudompaa 40 %:n todennäköisyydellä, tavanomaisia lämpötiloja 35 %:n todennäköisyydellä ja tavanomaista viileämpää 25 %:n todennäköisyydellä.
Sademäärien osalta ennuste ei näytä millekään mainitulle kolmen kuukauden jaksolle poikkeamaa tavanomaisesta.
Japanin ilmatieteen laitos: Alkutalvi tavanomaista lämpimämpi erityisesti Pohjois-Suomessa
Japanin ilmatieteen laitos ennustaa koko Suomessa olevan loka-joulukuussa tavanomaista lämpimämpää. Kaikkein todennäköisimmin tavanomaista lämpimämpää on Pohjois-Suomessa. Sademäärissä on suurta alueellista vaihtelua.
Lue tästä jouluaaton sääennuste, mutta älä usko sitä!
Yhdysvaltalainen AccuWeather julkaisee Suomeenkin tietokoneen mallintamia päiväkohtaisia ennusteita jopa yli kuukaudeksi ja Metcheck kuudeksi kuukaudeksi. Metcheckistä voi katsoa jo nyt vaikkapa joulun sään. Näin pitkät päiväkohtaiset ennusteet ovat kuitenkin todellisuudessa täysin epäluotettavia, vaikka periaatteessa säämallien ajoa tietokoneella voidaan jatkaa vaikka kuinka pitkälle ajalle.
Kuriositeettina mainittakoon, että Metcheck ennustaa tällä hetkellä Helsinkiin jouluaatoksi +4 astetta, pilvistä ja mahdollisesti heikkoa vesisadetta. Samaisen ennusteen mukaan Helsingissä on marraskuun viimeisellä viikolla lähes päivittäin heikkoa lumisadetta, mutta ensimmäinen kunnon lumipyry saadaan itsenäisyyspäivän aattona 5. joulukuuta. Lumipeite kuitenkin kadonnee viimeistään viikkoa myöhemmin saapuvien vesisateiden myötä. Edelleen kuriositeettina mainittakoon, että Kouvolaan ensilumi sataa Metcheckin mukaan 29. lokakuuta ja jouluaattoa vietetään pilvisessä +2 asteen säässä.
Jo muutaman viikon ennusteet ovat todellisuudessa hyvin epävarmoja, käyttöarvoltaan lähellä nollaa. Vaikka pitkän aikavälin säätä (esimerkiksi kolmea kuukautta) onkin mahdollista jossakin määrin ennustaa, malleihin sisältyvien epävarmuuksien takia paikkakunta- ja päiväkohtainen ennuste on erittäin epäluotettava. Joskus tällaisista ennusteista onkin käytetty nimitystä "meteorologinen syöpä".
Ilmatieteen laitoksen ylimeteorologi Sari Hartosen mukaan Suomessa säätyyppi pystytään ennustamaan kohtuullisen luotettavasti 6-10 vuorokautta, lämpötila 4-7 vuorokautta, matalapaineiden ja sadealueiden reitti 3-5 vuorokautta, tuulet 2-3 vuorokautta ja sademäärät sekä sateiden tarkat reitit 0-2 vuorokautta etukäteen. Yli kymmenen vuorokauden ajalle ei voi tehdä vain yhtä ennustetta, vaan saadaan useampia erilaisia ennusteita. Ilmakehän kaoottisuus estänee tulevaisuudessakin yli 14-21 vuorokauden päiväkohtaiset ennusteet. Lämpötilaennusteet ovat sade-ennusteita luotettavampia.
Vuodenaikaisennusteissa (esimerkiksi koko talven sääennuste) ei ennustetakaan yksittäisiä sääilmiöitä, esimerkiksi ensilumen ajankohtaa, vaan ainoastaan pitkän aikavälin (yleensä kolmen kuukauden jakso) poikkeamia verrattuna tavanomaiseen. Vertailukohtana on aina useilta vuosilta (yleensä 30 vuotta) laskettu keskiarvo kyseisen kolmen kuukauden jakson tai kyseisen kuukauden säästä eli ns. tavanomainen sää.
Voiko sään vuodenaikaisennusteisiin luottaa?
Kaikissa pitkän aikavälin sääennusteissa on huomattava, etteivät ne yleensä ole Pohjois-Euroopassa kovinkaan luotettavia. Täällä ei ole samanlaista jaksottaista vaihtelua niin kuin tropiikissa, jossa ennusteissa voidaan käyttää hyväksi ENSO-värähtelyä (El Niño – La Niña -oskillaation vaihtelua). Matalilla leveysasteilla (tropiikissa) vuodenaikaisennusteet ovatkin hieman luotettavampia kuin meillä, koska siellä säätyypit ovat pitkälti seurausta meriveden lämpötilan vaihteluista. Meillä taas äkilliset, hetkittäiset tekijät vaikuttavat enemmän. Nämä vuodenaikaisennusteetkin ovat sääennusteita, eivät ilmastoennusteita. Säähän pääsevät hetkelliset tekijät vaikuttamaan voimakkaastikin, toisin kuin ilmastoon, joka on pitkän aikavälin keskiarvo.
Vaikka pitkän aikavälin sääennusteet, esimerkiksi vuodenaikaisennusteet, pitäisivätkin paikkansa, on huomattava, että ne ovat vain useamman kuukauden ajalle ennustettuja keskiarvoja eivätkä ennusta yksittäisiä säätapahtumia. Vuodenaikaisennusteet eivät kerro esimerkiksi ensilumen satamisajankohtaa. Ongelmaa voi havainnollistaa seuraavalla esimerkillä. Suurkaupungissa on mahdollista ennustaa, että tietyssä kaupunginosassa tapahtuu enemmän rikoksia kuin toisessa, mutta siitä huolimatta et hälytysajossa olevan poliisiauton perässä ajaessasi tiedä, mihin kaupunginosaan poliisiauto juuri sillä kerralla kääntyy.
Kun vuodenaikaisennuste ennustaa marras-tammikuusta tavanomaista lämpimämpää, tämä voi tarkoittaa esimerkiksi joko 1) sitä, että koko marras-tammikuun jakso on tavanomaista lämpimämpi tai 2) sitä, että lämpötilat ovat suurimmat osan ajasta aivan normaaleja (vähän alle tai vähän yli tavanomaisen), välillä on jopa paukkupakkasia, mutta jossakin vaiheessa on erityisen leutoa.
Lisäksi täytyy huomata, että eri sääennusteissa käytetään erilaisia vertailujaksoja, kun verrataan lämpötiloja tavanomaisiin. Maailman meteorologisen järjestön (WMO) virallinen ilmastotieteen vertailukausi on 1961-1990, kun taas esimerkiksi Suomen Ilmatieteen laitos käyttää sääennusteissaan hieman lämpimämpää vertailukautta 1981-2010. Myös tässä blogikirjoituksessa esitettyjen vuodenaikaisennusteiden vertailukausi on 1981-2010, paitsi Venäjän ilmatieteen laitoksella 1971-2010.
Japanin ilmatieteen laitos ennustaa koko Suomessa olevan loka-joulukuussa tavanomaista lämpimämpää. Kaikkein todennäköisimmin tavanomaista lämpimämpää on Pohjois-Suomessa. Sademäärissä on suurta alueellista vaihtelua.
Lue tästä jouluaaton sääennuste, mutta älä usko sitä!
Yhdysvaltalainen AccuWeather julkaisee Suomeenkin tietokoneen mallintamia päiväkohtaisia ennusteita jopa yli kuukaudeksi ja Metcheck kuudeksi kuukaudeksi. Metcheckistä voi katsoa jo nyt vaikkapa joulun sään. Näin pitkät päiväkohtaiset ennusteet ovat kuitenkin todellisuudessa täysin epäluotettavia, vaikka periaatteessa säämallien ajoa tietokoneella voidaan jatkaa vaikka kuinka pitkälle ajalle.
Kuriositeettina mainittakoon, että Metcheck ennustaa tällä hetkellä Helsinkiin jouluaatoksi +4 astetta, pilvistä ja mahdollisesti heikkoa vesisadetta. Samaisen ennusteen mukaan Helsingissä on marraskuun viimeisellä viikolla lähes päivittäin heikkoa lumisadetta, mutta ensimmäinen kunnon lumipyry saadaan itsenäisyyspäivän aattona 5. joulukuuta. Lumipeite kuitenkin kadonnee viimeistään viikkoa myöhemmin saapuvien vesisateiden myötä. Edelleen kuriositeettina mainittakoon, että Kouvolaan ensilumi sataa Metcheckin mukaan 29. lokakuuta ja jouluaattoa vietetään pilvisessä +2 asteen säässä.
Jo muutaman viikon ennusteet ovat todellisuudessa hyvin epävarmoja, käyttöarvoltaan lähellä nollaa. Vaikka pitkän aikavälin säätä (esimerkiksi kolmea kuukautta) onkin mahdollista jossakin määrin ennustaa, malleihin sisältyvien epävarmuuksien takia paikkakunta- ja päiväkohtainen ennuste on erittäin epäluotettava. Joskus tällaisista ennusteista onkin käytetty nimitystä "meteorologinen syöpä".
Ilmatieteen laitoksen ylimeteorologi Sari Hartosen mukaan Suomessa säätyyppi pystytään ennustamaan kohtuullisen luotettavasti 6-10 vuorokautta, lämpötila 4-7 vuorokautta, matalapaineiden ja sadealueiden reitti 3-5 vuorokautta, tuulet 2-3 vuorokautta ja sademäärät sekä sateiden tarkat reitit 0-2 vuorokautta etukäteen. Yli kymmenen vuorokauden ajalle ei voi tehdä vain yhtä ennustetta, vaan saadaan useampia erilaisia ennusteita. Ilmakehän kaoottisuus estänee tulevaisuudessakin yli 14-21 vuorokauden päiväkohtaiset ennusteet. Lämpötilaennusteet ovat sade-ennusteita luotettavampia.
Vuodenaikaisennusteissa (esimerkiksi koko talven sääennuste) ei ennustetakaan yksittäisiä sääilmiöitä, esimerkiksi ensilumen ajankohtaa, vaan ainoastaan pitkän aikavälin (yleensä kolmen kuukauden jakso) poikkeamia verrattuna tavanomaiseen. Vertailukohtana on aina useilta vuosilta (yleensä 30 vuotta) laskettu keskiarvo kyseisen kolmen kuukauden jakson tai kyseisen kuukauden säästä eli ns. tavanomainen sää.
Voiko sään vuodenaikaisennusteisiin luottaa?
Kaikissa pitkän aikavälin sääennusteissa on huomattava, etteivät ne yleensä ole Pohjois-Euroopassa kovinkaan luotettavia. Täällä ei ole samanlaista jaksottaista vaihtelua niin kuin tropiikissa, jossa ennusteissa voidaan käyttää hyväksi ENSO-värähtelyä (El Niño – La Niña -oskillaation vaihtelua). Matalilla leveysasteilla (tropiikissa) vuodenaikaisennusteet ovatkin hieman luotettavampia kuin meillä, koska siellä säätyypit ovat pitkälti seurausta meriveden lämpötilan vaihteluista. Meillä taas äkilliset, hetkittäiset tekijät vaikuttavat enemmän. Nämä vuodenaikaisennusteetkin ovat sääennusteita, eivät ilmastoennusteita. Säähän pääsevät hetkelliset tekijät vaikuttamaan voimakkaastikin, toisin kuin ilmastoon, joka on pitkän aikavälin keskiarvo.
Vaikka pitkän aikavälin sääennusteet, esimerkiksi vuodenaikaisennusteet, pitäisivätkin paikkansa, on huomattava, että ne ovat vain useamman kuukauden ajalle ennustettuja keskiarvoja eivätkä ennusta yksittäisiä säätapahtumia. Vuodenaikaisennusteet eivät kerro esimerkiksi ensilumen satamisajankohtaa. Ongelmaa voi havainnollistaa seuraavalla esimerkillä. Suurkaupungissa on mahdollista ennustaa, että tietyssä kaupunginosassa tapahtuu enemmän rikoksia kuin toisessa, mutta siitä huolimatta et hälytysajossa olevan poliisiauton perässä ajaessasi tiedä, mihin kaupunginosaan poliisiauto juuri sillä kerralla kääntyy.
Kun vuodenaikaisennuste ennustaa marras-tammikuusta tavanomaista lämpimämpää, tämä voi tarkoittaa esimerkiksi joko 1) sitä, että koko marras-tammikuun jakso on tavanomaista lämpimämpi tai 2) sitä, että lämpötilat ovat suurimmat osan ajasta aivan normaaleja (vähän alle tai vähän yli tavanomaisen), välillä on jopa paukkupakkasia, mutta jossakin vaiheessa on erityisen leutoa.
Lisäksi täytyy huomata, että eri sääennusteissa käytetään erilaisia vertailujaksoja, kun verrataan lämpötiloja tavanomaisiin. Maailman meteorologisen järjestön (WMO) virallinen ilmastotieteen vertailukausi on 1961-1990, kun taas esimerkiksi Suomen Ilmatieteen laitos käyttää sääennusteissaan hieman lämpimämpää vertailukautta 1981-2010. Myös tässä blogikirjoituksessa esitettyjen vuodenaikaisennusteiden vertailukausi on 1981-2010, paitsi Venäjän ilmatieteen laitoksella 1971-2010.
16 kommenttia:
Tanskan ilmatieteen laitoksen (DMI) ennusteen mukaan Tanskaan (ja mahdollisesti koko Skandinaviaan sekä Suomeen) on todennäköisesti tulossa kylmin alkutalvi (marras-tammikuun jakso) kuuteen vuoteen ja ehkä jopa valkoinen joulu. Marraskuu on vielä lämmin, mutta sen jälkeen kylmenee. Joulukuu ja tammikuu ovat tämän ennusteen mukaan kylmimpiä kuuteen vuoteen, mutta lämpötilat ovat kuitenkin todennäköisimmin lähellä pitkän aikavälin keskiarvoja tai vain vähän alle tavanomaisen. Sekä joulu- että tammikuussa on kuitenkin olemassa mahdollisuus myös selvästi tavanomaista kylmempään säähän.
Lähteet:
Tanskan TV2
Göteborgs-Posten
BT
IRI:n eilisiltana päivitetty ennuste: Suomen sää muuttuu lopputalvea kohden mentäessä tavanomaista lämpimämmästä tavanomaista kylmemmäksi
Suomessa on odotettavissa marras-tammikuun sekä joulu-helmikuun kolmen kuukauden jaksoilla keskimäärin tavanomaista leudompaa 40 %:n todennäköisyydellä, tavanomaisia lämpötiloja 35 %:n todennäköisyydellä ja tavanomaista kylmempää 25 %:n todennäköisyydellä. Pohjois-Suomessa todennäköisyys tavanomaista leudompaan säähän on marras-tammikuussa viisi prosenttiyksikköä edellä mainittua suurempi.
Tammi-maaliskuussa Suomen lämpötilat ovat keskimäärin lähellä tavanomaista. Suomi jää Venäjällä sijaitsevan tavanomaista kylmemmän ilmamassan ja maamme länsi- ja eteläpuolella sijaitsevan tavanomaista leudomman ilmamassan väliin.
Helmi-huhtikuuksi Suomeen on odotettavissa kylmä lopputalvi ja alkukevät. Suomessa on tavanomaista leudompaa 15-25 %:n todennäköisyydellä, tavanomaisia lämpötiloja 35 %:n todennäköisyydellä ja tavanomaista kylmempää 40-50 %:n todennäköisyydellä.
Sademääriin ennuste ei näytä poikkeamaa tavanomaisesta millekään kolmen kuukauden jaksolle.
Japanin ilmatieteen laitos:
Marraskuun 2016 alusta tammikuun 2017 loppuun Suomen lämpötilat ovat keskimäärin lähellä tavanomaista, joskin Pohjois-Suomessa on pieniä viitteitä tavanomaista lämpimämmästä säästä. Suomen sademäärät ovat lähellä tavanomaista tai hieman tavanomaisen yläpuolella.
Onko tullut mitään päivityksiä ennusteisiin?
Tässä näitä tuoreimpia vuodenaikaisennusteiden päivityksiä.
ECMWF:
Joulukuun 2016 alusta helmikuun 2017 loppuun Etelä- ja Keski-Suomen lämpötilat ovat keskimäärin tavanomaisia ja sademäärät hieman tavanomaista pienempiä. Sen sijaan Pohjois-Suomessa näyttäisi todennäköisesti olevan hieman tavanomaista leudompaa ja vähäsateisempaa.
Venäjän ilmatieteen laitos:
Suomessa on joulukuusta helmikuuhun hieman tavanomaista lämpimämpää ja sateisempaa. Selvimmin lämpimyys näkyy erityisesti Pohjois-Suomen itäosissa. Sen sijaan tavanomaista sateisempi sää painottuu maamme etelä- ja keskiosiin.
NOAA/NWS:
Marras-tammikuun kolmen kuukauden jaksolla Etelä- ja Keski-Suomessa sekä Käsivarren Lapissa on keskimäärin 0,5-2 astetta tavanomaista kylmempää. Muualla Lapissa lämpötilat pysyttelevät tavanomaisissa lukemissa. Kaikilla muilla kolmen kuukauden ennustejaksoilla (joulu-helmikuu, tammi-maaliskuu, helmi-huhtikuu, huhti-kesäkuu) koko Suomen keskilämpötilat ovat lähellä tavanomaista. Ajoittain Suomen itäosiin voi yltää Venäjältä tavanomaista kylmemmän sään alue. Huhti-kesäkuussa aivan pohjoisimmassa Suomessa on pieniä viitteitä tavanomaista lämpimämmästä säästä.
Yksittäisistä kuukausista koko Suomessa selkeimmin tavanomaista kylmempi on marraskuu, 1-3 astetta keskimääräisen alapuolella varsinkin Etelä-Suomessa. Myös maaliskuu näyttää länsirannikkoa lukuun ottamatta 0,5-1 astetta tavanomaista viileämmältä. Muiden kuukausien (joulukuu 2016, tammikuu 2017, helmikuu 2017, huhtikuu 2017) lämpötilat ovat koko Suomessa tavanomaisia, joskin joulu- ja helmikuussa on paikoitellen viitteitä hieman tavanomaista kylmemmästä säästä.
Marras-tammikuun jaksolla Suomessa on etelärannikkoa lukuun ottamatta keskimäärin hieman tavanomaista vähäsateisempaa. Muiden ennustettujen kolmen kuukauden jaksojen sademäärät ovat lähellä tavanomaista, joskin paikoitellen on viitteitä tavanomaista kuivemmasta säästä erityisesti joulu-helmikuussa ja helmi-huhtikuussa.
Yksittäisistä kuukausista selvästi tavanomaista kuivempi Suomessa on marraskuu, joskin aivan Etelä-Suomessa voi paikoitellen olla tavanomaista sateisempaa. Lähes koko Suomessa tavanomaista kuivemmilta vaikuttavat myös joulukuu ja helmikuu. Muiden ennustettujen kuukausien sademäärät ovat tavanomaisia. Mikäli poikkeamaa johonkin suuntaan näkyy, se on tavanomaista kuivemman sään suuntaan.
IRI:n eilisiltana päivitetty talven 2016-2017 sään vuodenaikaisennuste:
Suomessa on odotettavissa joulu-helmikuun kolmen kuukauden jaksolla tavanomaista leudompaa 40 %:n todennäköisyydellä, tavanomaisia lämpötiloja 35 %:n todennäköisyydellä ja tavanomaista kylmempää 25 %:n todennäköisyydellä. Pohjois-Suomessa todennäköisyys tavanomaista leudompaan säähän on viisi prosenttiyksikköä edellä mainittua suurempi ja tavanomaista kylmempään säähän viisi prosenttiyksikköä pienempi.
Tammi-maaliskuussa Etelä- ja Keski-Suomen lämpötilat ovat lähellä tavanomaista (vertailukausi 1981-2010). Lapissa on tavanomaista leudompaa 40 %:n todennäköisyydellä, tavanomaisia lämpötiloja 35 %:n todennäköisyydellä ja tavanomaista kylmempää 25 %:n todennäköisyydellä.
Helmi-huhtikuun lämpötilat ovat Suomessa keskimäärin lähellä tavanomaista. Lounais-Suomessa on pieniä viitteitä tavanomaista lämpimämmästä säästä ja Koillis-Lapissa tavanomaista kylmemmästä säästä.
Maalis-toukokuussakin Suomen lämpötilat ovat tämänhetkisen ennusteen mukaan tavanomaisia. Suomi jää maamme lounaispuolella olevan tavanomaista lämpimämmän ja maamme itäpuolella olevan tavanomaista kylmemmän ilmamassan väliin. Erityisesti Lounais- ja Länsi-Eurooppaan on tulossa lämmin ja aikainen kevät.
Suomen sädemääriin IRI:n ennuste ei näytä poikkeamaa tavanomaisesta millekään mainitulle kolmen kuukauden jaksolle.
Tällä hetkellä on selviä viitteitä että nimenomaan alkutalvi eli joulukuu voisi olla hyvinkin kylmä vaikka kaikki ennustelaitokset sitä aiemmin leudoksi povasivatkin. Olihan tässä jo marraskuun alkupuoli, joka oli laajalti poikkeuksellisen kylmä ja asemien mittaushistorian kylmin.
Kyllä, tällä hetkellä todellakin näyttää siltä, että nimenomaan joulukuusta tulisi jonkin verran tavanomaista kylmempi. ECMWF:n kuukausiennustessa ajalle 28.11.-25.12.2016 kaikki viikot näyttävät Suomeen tavanomaista kylmempää ja pääosin myös tavanomaista kuivempaa säätä. Valkeata joulua toivovien kannalta tilanne ei siis kuitenkaan vaikuta Etelä-Suomessa erityisen hyvältä.
Myös uusimmissa NOAA/NWS:n ennusteissa ajalle joulukuu 2016 - toukokuu 2017 vain joulukuu näyttää olevan Suomessa (varsinkin Pohjois-Suomessa ja ehkä Itä-Suomessakin) ainoa tavanomaista kylmempi kuukausi. Etelä-Suomessa lämpötilat eivät juurikaan poikkea tavanomaisesta. Sen sijaan erityisesti helmikuusta näyttäisi tämänhetkisen tiedon mukaan tulevan tavanomaista lämpimämpi.
Kannattaa lukea myös tämä: Ennustaako Huippuvuorten ennätyslämpö Suomeen kylmää talvea?
ECMWF:
Suomessa on tammi-maaliskuussa keskimäärin 0,5-1 astetta tavanomaista leudompaa, vaikka ajoittain Suomessa onkin kylmiä jaksoja. Sademäärät ovat lähellä tavanomaista.
NOAA/NWS:
Kolmen kuukauden jaksoista sekä joulu-helmikuu, tammi-maaliskuu, helmi-huhtikuu että maalis-toukokuu ovat koko Suomessa tämänhetkisen ennusteen mukaan 1-2 astetta tavanomaista lämpimämpiä. Huhti-kesäkuussa tavanomaiset lämpötilat ylittyvät 0,5-1 asteella. Alkukesällä 2017 eli touko-heinäkuussa Etelä-Suomen lämpötilat ovat hyvin alustavan ennusteen mukaan tavanomaisia, kun taas Pohjois-Suomessa jatkuu 0,5-1 astetta tavanomaista lämpimämpi sää.
Yksittäisistä kuukausista tavanomaiseen verrattuna viilein on joulukuu, jolloin vain Länsi-Suomessa voidaan yltää tavanomaista korkeampiin lämpötiloihin. Tavanomaiseen verrattuna lämpimin on helmikuu, 1-3 astetta yli normaalin. Tammi-, maalis- ja huhtikuussa 2017 lähes koko Suomen lämpötilat ovat 1-2 astetta tavanomaisen yläpuolella. Toukokuussa Suomessa on 0,5-1 astetta tavanomaista lämpimämpää.
Sademäärät ovat lähellä tavanomaista kaikkina ennustettuina kuukausina ja kaikilla ennustetuilla kolmen kuukauden jaksoilla. Jos poikkeamaa johonkin suuntaan ilmenee, todennäköisemmin on tavanomaista sateisempaa kuin tavanomaista kuivempaa. Joulukuussa aivan lounaisimmassa Suomessa on kuitenkin pieniä viitteitä tavanomaista kuivemmasta säästä.
IRI:n eilisiltana julkaistu vuodenaikaisennuste: Suomen talven ja kevään sää 2017
Suomessa on keskimäärin odotettavissa tammi-maaliskuun kolmen kuukauden jaksolla tavanomaista leudompaa 40 %:n todennäköisyydellä, tavanomaisia lämpötiloja 35 %:n todennäköisyydellä ja tavanomaista kylmempää 25 %:n todennäköisyydellä. Talvi on siis lämpötiloiltaan hyvin todennäköisesti lähellä tavanomaista, joskin on hieman todennäköisempää, että lämpötilat kohoavat tavanomaisen yläpuolelle kuin että ne jäisivät tavanomaisen alle.
Aivan lounaisimmassa Suomessa sama tilanne saattaa jatkua myös helmi-huhtikuussa, mutta muualle Suomeen ennuste ei anna lämpötilojen osalta mitään viitteitä poikkeamasta tavanomaiseen verrattuna. Lopputalvesta ja alkukeväästä näyttäisi siis tulevan lähes koko Suomeen täysin normaali, pitkäaikaisten lämpötilakeskiarvojen mukainen lämpötilakeskiarvo.
Maalis-toukokuussa Suomen länsiosissa on tavanomaista lämpimämpää 40 %:n todennäköisyydellä, tavanomaisia lämpötiloja 35 %:n todennäköisyydellä ja tavanomaista viileämpää 25 %:n todennäköisyydellä. Sen sijaan Itä-Suomen lämpötilat ovat tämänhetkisen ennusteen mukaan edelleen täysin tavanomaisia.
Huhti-kesäkuun jaksolla tavanomaiseen verrattuna lämpimämpi ilma alkaa siirtyä lännestä myös itää kohti. Nyt Itä-Suomessa on tavanomaista lämpimämpää 40 %:n todennäköisyydellä, tavanomaisia lämpötiloja 35 %:n todennäköisyydellä ja tavanomaista viileämpää 25 %:n todennäköisyydellä. Sen sijaan Pohjanlahden rannikolla ja Lapissa on tavanomaista lämpimämpää jo 45 %:n todennäköisyydellä, tavanomaisia lämpötiloja 35 %:n todennäköisyydellä ja tavanomaista viileämpää 20 %:n todennäköisyydellä.
Sademääräennusteissa ei näy poikkeamaa tavanomaiseen verratuna millään kolmen kuukauden jaksolla.
Suomen talven ja kevään 2017 sään vuodenaikaisennusteet päivitettyinä. Erityisesti Lapin lämpötilat näyttävät pitkäaikaisiin keskiarvoihin verrattuina leudoilta.
ECMWF:
Suomessa on helmi-huhtikuussa keskimäärin noin 0,5-1 astetta tavanomaista leudompaa. Pohjois-Suomessa poikkeama voi olla vähän suurempikin. Sademäärä näyttäisi olevan hieman tavanomaista pienempi.
Japanin ilmatieteen laitos:
Suomen lämpötilat tammi-maaliskuussa ovat keskimäärin lähellä tavanomaista tai vähän sen yläpuolella. Sademäärien osalta ennuste ei anna viitteitä poikkeamista verrattuna tavanomaiseen.
Venäjän ilmatieteen laitos:
Suomen lämpötilat tammi-maaliskuussa ovat tavanomaisia lukuun ottamatta Lappia, jossa on hieman tavanomaista leudompaa. Koko Suomen sademäärät ovat pääosin lähellä tavanomaista, joskin paikoin on pieniä viitteitä tavanomaista sateisemmasta säästä.
NOAA/NWS:
Vaihtelevan tammikuun jälkeen on tulossa keskimäärin selvästi tavanomaista lämpimämpi helmikuu.
Kolmen kuukauden jaksoista tammi-maaliskuu ja helmi-huhtikuu näyttävät Suomessa 1-2 astetta tavanomaista lämpimämmiltä. Helmi-huhtikuussa voi olla paikoin tätäkin lämpimämpää. Maalis-toukokuussa tilanne jatkuu samanlaisena lukuun ottamatta Lappia ja läntisintä Suomea, joissa poikkeama jää 0,5-1 asteeseen. Huhti-kesäkuussa ja touko-heinäkuussa lähes koko Suomessa on 0,5-1 astetta tavanomaista lämpimämpää, joskin jälkimmäisellä jaksolla Länsi-Suomessa voidaan jäädä tavanomaisiin lukemiin. Hyvin alustavassa kesän 2017 ennusteessa (kesä-elokuu) Suomen lämpötilat näyttävät tavanomaisilta etelässä ja maan keskiosissa, mutta Lapissa on 0,5-1 astetta tavanomaista lämpimämpää.
Yksittäisistä kuukausista tammikuu on hyvin vaihteleva. Pääosassa Suomea keskilämpötila jäänee tavanomaisiin lukemiin. Paikoin voi kuitenkin olla vähän tavanomaista lämpimämpää ja erityisesti pohjoisimmassa Suomessa tavanomaista kylmempää. Sen sijaan helmikuu näyttää koko Suomessa noin 2-3 astetta tavanomaista lämpimämmältä. Maaliskuussa koko Suomen lämpötilapoikkeama verrattuna tavanomaiseen on +1-2 astetta, joskin aivan maamme pohjoisosissa voidaan jäädä hieman tämän alle. Huhtikuussakin Suomessa jatkuu 0,5-2 astetta tavanomaista lämpimämpi sää. Selvimmin lämpimyys näkyy maamme eteläosissa. Toukokuussa Itä- ja Kaakkois-Suomessa on 1-2 astetta ja muualla 0,5-1 astetta tavanomaista lämpimämpää. Kesäkuun ennuste näyttää hyvin epävarmalta. Todennäköisimmin lämpötilat ovat lähellä tavanomaista, mutta paikoin voi olla tavanomaista viileämpääkin ja erityisesti Pohjois-Suomessa sekä mahdollisesti Kaakkois-Suomessa vähän tavanomaista lämpimämpää.
Kolmen kuukauden ennustejaksoilla sademäärät ovat lähellä tavanomaista. Touko-heinäkuussa, kesä-elokuussa ja erityisesti tammi-maaliskuussa on kuitenkin paikoin viitteitä tavanomaista sateisemmasta säästä. Yksittäisistä kuukausista tavanomaiseen verrattuna sateisin on tammikuu ja kuivin huhtikuu.
IRI:
Etelä- ja Keski-Suomessa on keskimäärin odotettavissa helmi-huhtikuun kolmen kuukauden jaksolla tavanomaista leudompaa 40 %:n todennäköisyydellä, tavanomaisia lämpötiloja 35 %:n todennäköisyydellä ja tavanomaista kylmempää 25 %:n todennäköisyydellä. Aivan lounaisimmassa Suomessa todennäköisyys tavanomaista lämpimämpään säähän on vielä hieman suurempi. Sen sijaan Itä- ja Pohjois-Suomen osalta ennuste ei näytä poikkeamaa tavanomaisesta.
Maalis-toukokuussa lähes koko Suomen lämpötilat ovat tavanomaisia. Aivan eteläisimmässä ja lounaisimmassa Suomessa on odotettavissa tavanomaista leudompaa 40 %:n todennäköisyydellä, tavanomaisia lämpötiloja 35 %:n todennäköisyydellä ja tavanomaista kylmempää 25 %:n todennäköisyydellä.
Huhti-kesäkuun kolmen kuukauden jaksolla Suomessa on tavanomaista leudompaa 40 %:n todennäköisyydellä, tavanomaisia lämpötiloja 35 %:n todennäköisyydellä ja tavanomaista kylmempää 25 %:n todennäköisyydellä.
Touko-heinäkuun osalta ennuste ei vielä onnistu antamaan Suomen osalta lämpötilapoikkeamia verrattuna tavanomaiseen. Paikoin on pieniä viitteitä tavanomaista viileämmästä säästä.
Jatkossa päivitän sään vuodenaikaisennusteet uuteen artikkeliin ”Kuuden kansainvälisen tutkimuslaitoksen ennusteet: Kevään 2017 sää Suomessa”.
Lähetä kommentti