 |
| Kambodžassa syödään monenlaisia niveljalkaisia hyönteisistä hämähäkkeihin. Kuva: Pixabay. |
Tällä viikolla on uutisoitu siitä, että Suomessakin sallitaan hyönteisten kasvattaminen ja myyminen ravinnoksi. Itävalta, Tanska, Hollanti, Iso-Britannia ja Belgia antoivat hyönteisravinnon tuotannolle luvan jo ennen Suomea. Myös Kouvolan Sanomien pääkirjoitus otti asiaan kantaa tänään.
Kouvolan Inkeroisissa toimivasta Pohjolan Hyönteistalous Oy:stä arvioidaan näin: "Tämän vuoden puolella saamme myyntiin kuivattujen hyönteisen lisäksi suurirakeista jauhetta, keksejä, snacksejä ja hyönteismakkaraa. - - Se [ensimmäinen hyönteistuote] on snacks-sirkka. Sen uskon tulevan parissa viikossa markkinoille, koska konsepti on sille jo valmiina."
Myös YK kannustaa syömään hyönteisiä. MTV3 julkaisi jo seitsemän vuotta sitten uutisen "Hyönteisten syönti on ekologisempaa", jossa todetaan seuraavaa:
"Tutkijoiden mukaan maailmassa on ainakin 1 700 syötävää hyönteislajia. Noin 2,5 miljardille ihmiselle hyönteisten syöminen on jo arkipäivää, kuten lihan tai kalan syöminen. Yleisimmin käytetään erilaisia heinäsirkkoja, kaskaita, muurahaisia sekä hyönteisten toukkia. Hyönteiset tai niiden toukat sisältävät runsaasti proteiinia, rasvaa, rautaa ja kalsiumia. - - Vaihtolämpöisinä eläiminä ne muuttavat rehua ruuaksi tavanomaisia tuotantoeläimiä selvästi tehokkaammin. Esimerkiksi laulukaskas tarvitsee rehua kuusi kertaa vähemmän kuin nauta ja kaksi kertaa vähemmän kuin sika tai broileri tuottaakseen saman määrän proteiinia. Lisäksi hyönteiset tuottavat tasalämpöisiä eläimiä vähemmän kasvihuonekaasuja ja pärjäävät usein elintarviketuotannon jätteellä tai suoraan tuotantoeläinten lannalla."
Sinänsä hyönteisten syöminen ei ole mitään uutta, vaikkakaan suurta suosiota se ei ole länsimaissa saavuttanut. Vincent M. Holt kirjoitti jo vuonna 1885 kirjan "Why not eat insects?" Kirja on luettavissa verkkoversiona osoitteessa http://bugsandbeasts.com/whynoteatinsects/.
Miltä kuulostaisi vaikkapa English Menu I:
Etanakeitto
Turskaa etanakastikkeessa
Ampiaisen toukkia
Voissa ruskistettuja koiperhosia
Perhosen toukilla höystetty naudanlihapata
Varhaisporkkanoita jauho-matokastikkeella
Karviaiskiisseliä sahapistiäisten toukkien kera
Maustettuja lehtisarvisten (kovakuoriaisten) toukkia
Sarvijaakon toukkia paahtoleivällä
Nilviäisiin luokiteltavat etanat ovat perinteisesti olleet joko elävinä tai maidossa keitettyinä lääkettä esimerkiksi tuberkuloosia, märkiviä haavoja ja punatautia vastaan. Näillä "parannuskeinoilla" ei kuitenkaan liene todellista merkitystä. Suomessakin on aiemmin hyödynnetty "muurahaisten munia" sekä lääkkeenä että ravinnon lisänä.
Maailmanlaajuisesti entomofagia eli hyönteisten käyttäminen ruokana on tuttua noin kahdelle miljardille ihmiselle. Ravintona on dokumentoitu käytettävän noin 1900 hyönteislajia.
Hyönteisravintoa käytetään kuitenkin länsimaissa yleensä erittäin vähän, vaikka esimerkiksi heinäsirkat voisivat olla kanaa ravitsevampia. Moni saattaa tosin syödä huomaamatta esimerkiksi kirvaperäisiä tuotteita. Punaisten marmeladimakeisten värjäämiseen käytettävä väriaine E120 (karmiini, kokkiniili, karmiinihappo) on kuivatuista kokkiniilikirvoista uutettu aine. Yhteen kiloon väriainetta tarvitaan 150 000 kuivattua naaraskirvaa. Sellakka (E904) puolestaan on kilpikirvojen eritettä, jota saadaan puiden rungoilta ja oksilta.
Heinäsirkkojen lihasta parhaimmillaan jopa 50-75 prosenttia on proteiineja, hämähäkeistä ja kärpäsentoukista 64 prosenttia sekä termiiteistä 46 prosenttia, kun taas lampaanliha, sianliha, häränliha, kala ja kana sisältävät proteiineja yleensä vain 17-23 prosenttia. Hyönteisravinnossakin saatavat proteiinimäärät kuitenkin vaihtelevat suuresti hyönteisille syötetyn ravinnon mukaan. Lisäksi myös hyönteisravinto on tuotettava kestävän kehityksen mukaisesti. Joillakin kehitysmaiden alueilla, joilla hyönteisiä käytetään ravintona päivittäin, osa hyönteiskannoista on romahtanut paikallisesti liikakäytön seurauksena.
Voisiko Suomesta tulla hyönteistalouden ykkösmaa? Turun yliopisto ja Luonnonvarakeskus selvittävät tutkimushankkeessaan hyönteisten käyttöä osana ruokaketjua. Hyönteisistä voi tehdä jopa ekologista gourmet-ruokaa.
Ellet vieläkään vakuuttunut, lue tästä linkistä kymmenen syytä syödä hyönteisiä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti