 |
| Millaisen maapallon ojennamme tuleville sukupolville? Kuvan © Romolo Tavani - Fotolia. |
NOAA:n eilen julkaisemien tietojen mukaan maaliskuu 2015 oli globaalisti 136-vuotisen mittaushistorian lämpimin maaliskuu, maa- ja merialueet yhdistettyinä 0,85 celsiusastetta yli 1900-luvun maaliskuiden keskiarvon ja 0,05 astetta yli edellisen ennätyslämpimän maaliskuun 2010 keskiarvon. Lämpötilan nousu aiheutuu ihmiskunnan aiheuttaman ilmastonmuutoksen ja luonnollisen Tyynenmeren alueella alkavan El Niño -vaiheen yhteisvaikutuksesta.
Suomessa maaliskuu oli 116-vuotisen mittaushistorian kolmanneksi lämpimin, Pohjanmaan rannikolla jopa yli neljä astetta tavanomaista lämpimämpi. Tätä lämpimämpi maaliskuu Suomessa on koettu vain vuosina 2007 ja 2014.
Maaliskuu 2015 oli NOAA:n mukaan maailmanlaajuisesti lämpötilapoikkeamaltaan eli anomalialtaan (kuukauden lämpötila verrattuna ko. kuukauden keskiarvoon 1900-luvulla) mittaushistorian kaikista kuukausista kolmanneksi lämpimin, vain 0,01 astetta alle helmikuun 1998 ja tammikuun 2007 anomalian. Helmikuu 2015 sijoittuu anomalialistauksessa neljänneksi. Seitsemän viimeisimmästä 11 kuukaudesta ovat olleet ennätyslämpimiä tai sivunneet ennätyslämpötilaa (vuonna 2014 toukokuu, kesäkuu, elokuu, syyskuu, lokakuu ja joulukuu, vuonna 2015 maaliskuu), vaikka viime vuonna El Niño ei vielä vaikuttanut.
Vuoden 2015 ensimmäinen neljännes oli mittaushistorian lämpimin tammi-maaliskuun jakso, maa- ja merialueet yhdistettyinä 0,82 astetta ja pelkkiä maa-alueita tarkasteltaessa 1,59 astetta 1900-luvun keskiarvon yläpuolella. Maa- ja merialueiden edellinen eli vuonna 2002 saavutettu ennätys ylittyi 0,05 asteella.
Myös Japanin ilmatieteen laitoksen tiistaina julkaisemien tietojen mukaan kulunut maaliskuu oli globaalisti mittaushistorian lämpimin maaliskuu ja Nasan keskiviikkona julkaisemien lukujen mukaan tämän vuoden ensimmäinen neljännes mittaushistorian lämpimin tammi-maaliskuun jakso. Nasan aineistossa maaliskuu oli mittaushistorian kolmanneksi lämpimin. Huhtikuu 2014 – maaliskuu 2015 oli globaalisti mittaushistorian lämpimin ”vuosi” (lämpimin mistä tahansa 12 peräkkäisen kuukauden jaksoista mittaushistoriassa).
Kyse ei ole vain yksittäisistä lämpimistä kuukausista, vaan nähtävissä on pitkäaikainen lämpenemistrendi. Maailman ilmatieteen järjestön (WMO) mukaan 14 mittaushistorian 15 lämpimimmästä vuodesta on koettu 2000-luvulla. Kaikki mittaushistorian 15 lämpimintä vuotta ovat olleet aikavälillä 1998-2014.
Viimeksi maapallo oli 1900-luvun keskiarvoa viileämpi helmikuussa 1985. Siis kaikkiaan 361 peräkkäistä kuukautta ovat olleet lämpimämpiä kuin 1900-luvun keskiarvo. Jos olet alle 29-vuotias, et ole elänyt yhtäkään kuukautta, joka olisi ollut viileämpi kuin 1900-luvun keskiarvo.
Kokonainen vuosi oli viimeksi 1900-luvun keskiarvoa viileämpi globaalisti vuonna 1976, joka on siis "viimeisin kylmä vuosi". Jos olet alle 38-vuotias, et siis ole koskaan kokenut 1900-luvun keskiarvoa viileämpää vuotta. Siis noin 65 prosenttia maapallon väestöstä ei ole ikinä nähnyt yhtä viileää tai viileämpää vuotta kuin 1900-luvun keskiarvovuosi!
26 kommenttia:
NOAA:n ja Nasan tulosten vertailua sekä maaliskuussa saavutetut eri valtioiden mittaushistorian lämpöennätykset voi lukea Dr. Jeff Mastersin blogitekstistä.
Oletteko tutustunut profesori Jyrki Kauppisen ilmastomalleihi. Olen työni kautta seurannut hänen laskelmiaan muutaman vuoden ja .... ilmastomuutos ..... tutustukaa ja ihmetelkää. Jari
Kiitos kommentistasi. Turun yliopiston emeritusprofessori Jyrki Kauppisen ajatukset ovat minulle kyllä tuttuja. Hän on oman alansa huippu fysiikassa (tärkeimpänä tutkimuskohteena optiikka), mutta hän ei ole ilmastotieteilijä. Kauppinen tunnetaan Hallitustenvälisen ilmastopaneelin (IPCC) voimakkaana (suorastaan avoimesti vihamielisenä) kriitikkona, joka on perusteetta syyttänyt IPCC:tä tulosten väärentämisestä ja IPCC:n raporttien kirjoittajia väärinkäytöksistä. Ilmastoskeptikoiden tyypillinen keino on esittää syytöksiä erilaisista salaliittoteorioista. Esimerkiksi Suomen Ilmatieteen laitos tyrmää Kauppisen näkemykset.
Kauppinen myös oli aikoinaan mainostanut, että hänen oma tutkimuksensa tullaan julkaisemaan arvostetussa Nature-tiedelehdessä. Myöhemmin hän kuitenkin joutui myöntämään, että tutkimusraportti oli vielä kesken ja ettei sitä vielä edes ollut lähetetty mihinkään lehteen. Natureen Kauppisen tutkimus ei koskaan päässyt, mutta sen sijaan hänen tekstiään on julkaistu kyseenalaisessa maineessa olevassa Energy & Environment -lehdessä, joka poliittisen agendansa mukaisesti on julkaissut runsaasti ilmastonmuutosta epäileviä kirjoituksia. Kyseistä lehteä voidaan pitää yhtenä ilmastoskeptikoiden tai ehkä paremminkin ilmastodenialistien pää-äänenkannattajista. Ei ole täysin selvää, onko kyseisen julkaisun tutkimuksia edes vertaisarvioitu.
Kauppisen et. al. tutkimus International Review of Physics -lehdessä sanoo nykyisen ilmastonmuutoksen olevan puoliksi ihmiskunnan aiheuttamaa, lähinnä sademetsien hakkuista johtuvaa (viime vuosisadalla +0,3 astetta), mutta vähättelee kasvihuonekaasujen vaikutusta (viime vuosisadalla +0,1 astetta). Tutkimuksessa on käytetty ISCCP:n pilvidataa, jonka ongelmia ei ole ilmeisesti otettu huomioon.
Kauppisesta voi lukea lisää Lauri Gröhnin blogista:
”Ilmastonmuutoksen kieltävää höpöä”
Professori Kauppinen ja ilmastonmuutos 4
Itse luotan mieluummin Ilmatieteen laitoksen asiantuntemukseen ja IPCC:n keräämään tutkimusaineistoon kuin yksittäisen ei-ilmastotieteilijän perusteluihin. Arvostan kuitenkin sitä, että vallitsevat käsitykset ilmastonmuutoksesta haastetaan ja yritetään osoittaa vääriksi. Juuri tämähän vie tiedettä eteenpäin.
Aloitan tämän keskustelun toteamalla Jari Kolehmaiselle, että sinun tulisi osoittaa julkaisuni vääriksi eikä arvostella vain minua ja julkaisufoorumia.Väitit etten ole ilmastotutkija.Katson,että olen ilmastonmuutostutkija. Sellaisia julkaisuja, jotka koskettelevat ilmastonherkkyyttä kasvihuone kaasuille on noin sata kpl.Julkaisuja , joissa käsitellään ilmastonmuutoksen kaikkia syitä ja niistä lasketaan lämpötilan kokonaismuutos, en ole löytänyt yhtään meidän kahden julkaisun lisäksi.Nyt lopuksi vaadin Jarin todistamaan, että olen ollut vihamielinen! Jatkan myöhemmin seuraavissa kommenteissani.
Arvoisa Jyrki Kauppinen!
Arvostan todella paljon sitä, että osallistutte keskusteluun yksittäisessä blogissa. Olette aloittanut tutkimustyönne aivan toisten aihepiirien parissa, mutta se ei tietenkään sulje pois mahdollisuutta perehtyä ilmastoasioihin myöhemmin. Itselläni ei ole ilmastoalalta mitään vertaisarvioituja tutkimuksia, vaikka koulutukseltani olenkin luonnontieteilijä ja (opinnoissani) monessa vaiheessa erityisesti ilmastonmuutokseen perehtynyt. Pätevyyteni ei varmastikaan riitä osoittamaan julkaisujanne vääräksi, enkä sitä tarkoitakaan, että ne olisivat välttämättä vääriä. Ehkä itsekin syyllistyin vastustamaani argumentum ad hominem -argumentointiin, mitä pyydän anteeksi, mutta suhtaudun aina varauksella silloin, kun vastapuolta lähdetään arvostelemaan (oman tulkintani mukaan) vihamielisesti.
Energy & Environment -lehdestä on myönnetty, että he ainakin jossakin määrin noudattavat poliittista linjaansa ja että he ovat ilmastonmuutosskeptisiä. Lehden linjaksi kerrotaan tunnetuimpien ilmastoskeptikoiden vertaisarvioitujen tutkimusten julkaiseminen, erityisesti IPCC:tä kohtaan kriittisten tutkijoiden tulosten julkaiseminen.
Vihamielisyyskommenttini liittyy siihen, että Turun Sanomissa 14.4.2010 julkaistun haastattelun mukaan professori Jyrki Kauppinen on sanonut näin: ”IPCC:n raportti täynnä virheitä. – Virheitä on valtavasti ja ne ovat kaikki samansuuntaisia. – Käyriä ja laskutuloksiakin on muutettu sumeilematta. – ... se on tiedettä toisin kuin suurin osa IPCC:n nykyisistä tutkimuksista.”
Yksittäisiä pikkuvirheitä lukuun ottamatta IPCC:n raporteista ei ole löytynyt virheitä, puhumattakaan systemaattisesta tai tahallisesta vääristelystä. Vielä senkin jälkeen, kun riippumattomassa tutkimuksessa Climategate-kohun jälkeen oli toisin todistettu (vai oliko TS:n haastattelu tehty jo aiemmin ja julkaistiin vasta myöhemmin?), kuitenkin väititte IPCC-raporttien kirjoittajien syyllistyneen väärinkäytöksiin (myöhemmin Climategate-kohu todistettiin muissa riippumattomissa tutkimuksissa vieläkin selkeämmin aiheettomaksi). Tällaiset Turun Sanomissa esitetyt kommentit tulkitsen vihamielisiksi IPCC:tä kohtaan. Vai onko Turun Sanomien toimittaja siteerannut mielipiteitänne ja kommenttejanne väärin? Toivottavasti kyse onkin vain toimittajan tekemistä kärjistyksistä. Siinä tapauksessa pyydän todella syvästi anteeksi vihamielisyyskommenttiani!
Ainakin CO2-raportin mukaan ”Ilmatieteen laitos pitää valitettavana, että (professori Jyrki Kauppisen) ilmastotieteellistä tarkastelua kestämättömiä, tieteellisesti tarkastamattomia väitteitä käsitellään julkisuudessa tiedeuutisten kaltaisina.” Ehkä tuo Ilmatieteen laitoksenkin kommentti (ainakin CO2-raportissa esitetyssä muodossa) on hieman tökerö ja jopa asiaton ilman tarkempia perusteluja. Tämä todistaa puolin ja toisin vallitsevaa vihamielisyyttä. Itse totesin jo edellisessä kommentissani näin: ”Arvostan kuitenkin sitä, että vallitsevat käsitykset ilmastonmuutoksesta haastetaan ja yritetään osoittaa vääriksi. Juuri tämähän vie tiedettä eteenpäin.”
On täysin selvää, että ilmastonmuutokseen liittyy runsaasti epävarmoja ja kiistanalaisia asioita. Ainoa täysin varma asia lienee se, että ihmiskunta osaltaan vaikuttaa kasvihuonekaasuillaan ilmastonmuutokseen. Ilmaston lämpenemisen (ja muun ilmastonmuutoksen) nopeus ja voimakkuus ovat hyvinkin epävarmoja. Tästä olemme varmaankin täysin samaa mieltä?
En tiedä tulkitsinko oikein, mutta tulkitsin Jari Kauhaniemen kommentin tarkoittavan sitä, että teidän tutkimustuloksenne asettavat ilmastonmuutoksen kyseenalaiseksi. Sitähän tutkimustuloksenne eivät kuitenkaan tarkoita, mikäli oikein olen ymmärtänyt. Siksi kommentoin edellä hieman ärhäkästi. En muutenkaan laita kovin suurta painoarvoa yksittäisen tutkijan tai tutkijaryhmän tuloksille, jos varsinkin IPCC:n kokoamat suuret linjat (valtava määrä tutkimusaineistoa) näyttävät muuta.
Pyydän vielä kerran anteeksi voimakasta kommentointiani. Tarkoitukseni ei ollut kohdistaa arvostelua teihin henkilökohtaisesti vaan sellaiseen ajatusmaailmaan, jossa yksittäisen tutkijan tai tutkimusryhmän perusteella lähdetään asettamaan kyseenalaiseksi tieteen vallitsevia periaatteita. Jokainen tutkija varmasti tietää tutkimustensa rajallisuuden ja virhemahdollisuudet, joten siksi mielestäni on katsottava kokonaisuutta eikä yksittäisiä tuloksia. En väitä yhtäkään blogissani esiteltyä tutkimusta lopulliseksi totuudeksi, vaan eri tutkimukset yhdessä muodostavat nykyisen käsityksen ilmastonmuutoksen mahdollisista tulevaisuuden kehityskuluista.
Lisäinfoa
Hiilidioksidilla on mitätön vaikutus maapallon keskilämpötilaan
Tämä on lyhyt selitys hiilidioksidin vaikutuksesta ilmastonmuutokseen. Esitän muutamia yksinkertaisia laskuja, jotka tukevat tieteellisissä julkaisuissa (1,2) saamiamme tuloksia. Tässä esityksessä pyrin välttämään matematiikkaa, kun taas julkaisut ovat fysiikkaa ja matematiikka antaen tarkemman kuvan asiasta. Ilman matematiikkaa ongelmaa ei voi ratkaista. Julkaisut antavat hiilidioksidille herkkyyden 0.061⁰C/(W/m2 ), joka aiheuttaa lämpötilan nousun 0.23⁰C hiilidioksidin konsentraation kaksinkertaistuessa. Lämpötilan nousu saadaan kertomalla herkkyydellä hiilidioksidin säteilypakote, joka on IPCC:n mukaan 3.75 W/m2. IPCC:n raporteissa arvioidaan lämpötilan nousuksi noin 3.1⁰C hiilidioksidin pitoisuuden kaksinkertaistuessa. Tämä vastaa herkkyyttä noin 0.83⁰C/(W/m2 ).
Ilmastonherkkyyden laskeminen vuotuisesta lämpötilakäyrästä
Luonto tekee koko ajan meille ilmastonherkkyyden määrittämiseksi soveltuvaa testiä. Auringon säteily maapallon pinnan neliötä kohden vaihtelee cosininmuotoisesti vuoden periodilla niin, että pohjoisella pallonpuoliskolla säteilyllä on maksimi kesäpäivän seisauksen aikana kesäkuun 21. päivänä ja minimi taas talvipäivän seisauksen aikana joulukuun 21. päivänä. Eteläisellä pallonpuoliskolla maksimi ja minimi vaihtavat seisauksien aikoja. Lähellä päiväntasaajaa ja napa-alueilla säteily ei ole kuitenkaan cosininmuotoista. Cosinikäyrän amplitudi (säteilyn maksimi miinus minimi jaettuna kahdella) riippuu leveyspiiristä. Auringon mitatut säteilypakotteiden amplitudit saadaan esimerkiksi kuvasta 2.7 Dennis L. Hartmanin kirjasta (3). Ne ovat likimain leveysasteilla -60⁰ AS =247 W/m2 ja leveysasteella +60⁰ AN = 227 W/m2. Aurinkopakote saa ajan funktiona muodon Acos(𝜔t – 𝜙0), jossa t on aika, 𝜔 =2𝜋/vuosi , vaihe 𝜙0 lasketaan tammikuun 1. päivästä kesäpäivän seisaukseen, ja amplitudi A on AS eteläiselle (S) tai AN pohjoiselle (N) leveysasteelle. Kun auringon säteily lämmittää ilmakehää ja maan ja meren pintakerroksia se lataa lämpöenergiaa niihin. Lämpenemisen nopeuden määrää ilmastosysteemin vasteaika 𝜏, joka on herkkyyden (R) ja lämpökapasiteetin (C) tulo. Lämpenemisen suuruus on verrannollinen herkkyyteen. Lämpötilan vuotuinen muutos ∆T voidaan kirjoitta seuraavaan muotoon
(1) ∆T = RA cos𝜙 cos(𝜔t – 𝜙0 – 𝜙),
jossa 𝜙 = arctan𝜔𝜏. Vasteaika 𝜏 kuvaa karkeasti sitä, missä ajassa ilmastonmuutoksesta on toteutunut noin 67 %. Tämä tasaantumisen hitaus muuttaa amplitudia kertoimella cos𝜙 ja kokonaisvaihetta 𝜙:n verran. Yhtälö (1) on tässä jutussa ainoa kohta, jota ei johdeta. Se kuitenkin esiintyy fysiikassa ja varsinkin elektroniikassa usein. Yhtälöstä (1) saadaan vuotuinen lämpötilanmuutos erikseen pohjoiselle ∆TN ja eteläiselle pallonpuoliskolle ∆TS, koska R, A ja 𝜙 saavat eri arvot eri pallonpuoliskoilla. Tämä johtuu siitä, että meren ja mantereen pinta-alojen suhteet eroavat toisistaan eri pallonpuoliskoilla. Hartmannin kirjan kuva 1.5 antaa lämpötilan amplitudit ∆TS = 4.5⁰C ja ∆TN = 15⁰C leveysasteille -60⁰ ja 60⁰ . Vaiheet 𝜙 saadaan arvioiduksi (4) 𝜙N = 39.5⁰ ja 𝜙S = 48.3⁰. Yhtälö (1) antaa
RN = ∆TN/ (ANcos 𝜙N) = 0.086⁰C/(W/m2)
ja
RS = ∆TS/ (AScos 𝜙S) = 0.027⁰C/(W/m2),
kun käytetään yllämainittuja havaittuja arvoja.
Herkkyyksien RN ja RS keskiarvo on globaalinen ilmastonherkkyys
(2) R = 0.057⁰C/(W/m2),
joka on lähellä julkaisuissamme saatuja arvoja. Vertaa IPCC:n arvoon 0.83⁰C/(W/m2 ), mitä arvoa ei ole pystytty kokeellisesti todentamaan.
Edelleen on huomioitava se tosi seikka, että hiilidioksidi on yhteyttämisen raaka-aine veden ja valoenergian ohella. Hiilidioksidin lisääntyminen ilmakehässä lisää kasvillisuutta, joka alentaa lämpötilaa pilvisyyden lisääntyessä. Edellisen perusteella ilmastonherkkyys hiilidioksidille on vieläkin pienempi kuin yhtälössä 2.
jatkoa edelliseen kommenttiini
Suuri ilmastonherkkyys johtaa ristiriitaan havaintojen kanssa
Jos yhtälössä (1) käytetään globaalisia keskiarvoja ja yhtälön (2) arvoa herkkyydelle, niin saadaan lämpötilamaksimi pohjoisella pallonpuoliskolla noin heinäkuun 25. päivänä. Tulos on sopusoinnussa havaintojen kanssa. Jos taas käytetään herkkyytenä IPCC:n arvoa 0.83⁰C/(W/m2 ), niin lämpimin aika kesällä olisi syyskuun 15. -21. päivien välissä riippuen vasteajasta. Koska tulos on ristiriidassa pahasti havaintojen kanssa, niin IPCC:n herkkyyden arvo 0.83⁰C/(W/m2 ) on oleellisesti väärä.
Perusjulkaisuissa toistuva virhe
Julkaisu tieteellisessä lehdessä Journal of The Atmospheric Sciences, vol. 24, 241-259, (1967) by S. Manabe and R.T. Wetherand, perustuu mielettömään oletukseen. Pitkähkössä julkaisussa todetaan vain yhdessä lyhyessä lauseessa, että lämpökapasiteettinä käytetään vain ilmakehän lämpökapasiteettia. Tämä merkitsee sitä, että he laskivat ilmastonherkkyys maapallolle, jossa ei olisi meriä lainkaan. Maapallolla on mannerta 29% ja meriä 71% pinta-alasta. He saivat herkkyydeksi noin 2.4⁰C (0.64 ⁰C/(W/m2 )), mikä lienee lähes oikein oletetulle ilmastolle. Sama oletus toistui ainakin julkaisussa vuonna 1975. IPCC: raporteissa referoidaan usein Manaben artikkeleita ja Manabe on eniten referoitu tutkija myöskin D.L. Hartmannin kirjassa. Saattaa olla niin, että IPCC:n tarina on lähtöisin noista julkaisuista! IPCC:n raporteista puuttuu lähes täysin tieteelliset julkaisut, jotka eivät tue raporteissa esitettyjä suuria ilmastonherkkyyksiä. Esimerkkinä tällaisesta puuttuvasta julkaisusta on artikkeli: Schneider S. H., Cloudiness as a global Feedback Mechanism: The Effects on the Radiation Balance and Surface Temperature Variations in Cloudiness, Journal of Atmospheric Sciences, 1972, 29, 1413-1422. Tässä saatiin tärkeä tulos eli prosentin kasvu pilvisyydessä alentaa lämpötilaa noin 0.12⁰C, joka on lähellä meidän tulosta 0.11⁰C (2).
Ilmastonmuutoksen tekijät selvitetty
Ensimmäinen julkaisumme (1) esittää menetelmän, josta nähdään globaaliseen lämpötilaan vaikuttavat tekijät. Suurin tekijä on pilvisyyden muutokset, joita säätelee kosmisen säteilyn vaihtelu ja veden ja sademetsien pinta-alojen muutokset maapallolla. Toisella sijalla ovat kasvihuonekaasujen pitoisuuksien muutokset. Toisessa julkaisussamme (2) sovelletaan menetelmää todelliseen ilmastoon. Menetelmän avulla voimme laskea globaalisen lämpötilan pilvisyyden tai suhteellisen kosteuden ja hiilidioksidin avulla vuodesta 1970 aina tähän päivään asti. Laskettu käyrä yhtyy havaittuun lämpötilaan mittaustarkkuuden rajoissa. Katso kuva 3 julkaisu 2. Hiilidioksidin vaikutus oli vain noin 10% muutoksesta. Samasta kuvasta nähdään, että vuoden 2002 jälkeen lämpötila ei ole kohonnut vaikka hiilidioksidi on lisääntynyt noin 2ppm vuosittain. Ennen tätä käännekohtaa pilvisyys ja suhteellinen kosteus ilmakehässä vähenivät ja vuoden 2000 tienoilla väheneminen päättyi. Julkaisut 1 ja 2 ovat tiettävästi maailmassa ainoat tutkimukset, joissa ratkaistaan kaikki ilmastoon vaikuttavat suurimmat tekijät.
Referenssit
1. Jyrki Kauppinen, Jorma Heinonen, and Pekka Malmi. Major Portions in Climate Change: Physical Approach International, Review of Physics, Vol. 5, N.2, 260 – 270, (2011).
2. Jyrki Kauppinen, Jorma Heinonen, and Pekka Malmi. Influence of Relative Humidity and Clouds on the Global mean Surface Temperature, Energy&Enviroment, vol. 25, No.2. 389-399,2014.
3. Dennis L. Hartmann, Global Physical Climatology, Academic Press, 1994.
4. Monthly average Temperature. Ilmastorealismia “Hiilidioksidiko saaste?”
Olen muuten aiemmin kirjoittanut IPCC-raporttien virheistä, jotka eivät ole osoittautuneet kovin ratkaiseviksi. Ratkaisevia virheitä löytyy vain silloin, kun kyseenalaistetaan vallitsevat käsitykset hiilidioksidin ja muiden kasvihuonekaasujen voimakkuudesta ilmastonmuutoksen aiheuttajana. Silloinkaan ei kuitenkaan ole kyse siitä, että IPCC:n raporttien käyriä ja laskutuloksia olisi muutettu sumeilematta (tahallisesti ja halutun tuloksen saamiseksi), vaan ne ovat vallitsevan tieteellisen käsityksen mukaisia (mikä ei tietenkään välttämättä tarkoita sitä, että ne ovat oikein).
Ilmastoherkkyydestä on toki olemassa lukuisia erilaisia tutkimustuloksia, ja siksi onkin kyseenalaista pitää vain jonkin tietyn tutkimuksen tulosta varmasti oikeana. IPCC:kin esittää useampia vaihtoehtoisia arvioita.
Tekstissänne todetaan näin: ”Edelleen on huomioitava se tosi seikka, että hiilidioksidi on yhteyttämisen raaka-aine veden ja valoenergian ohella. Hiilidioksidin lisääntyminen ilmakehässä lisää kasvillisuutta, joka alentaa lämpötilaa pilvisyyden lisääntyessä. Edellisen perusteella ilmastonherkkyys hiilidioksidille on vieläkin pienempi kuin yhtälössä 2.”
Ilmastoherkkyyden arviointia vaikeuttaa myös se, että reilu viikko sitten julkaistun tutkimuksen mukaan hiilidioksidin lisäys ei lisääkään kasvillisuutta niin paljon kuin aiemmin on luultu (suomeksi lyhennettynä tässä linkissä), jolloin ei olekaan (kovin paljon) lisääntyvää kasvillisuutta viilentämässä maapalloa.
Edelleen tekstinne mukaan: ”Samasta kuvasta nähdään, että vuoden 2002 jälkeen lämpötila ei ole kohonnut vaikka hiilidioksidi on lisääntynyt noin 2ppm vuosittain.”
Tästäkin voi olla täysin eri mieltä. Linkissä ei ole kyseessä vertaisarvioitu tutkimus, vaikka kirjoittajalla onkin myös vertaisarvioituja tutkimuksia. Tämä vain huomautuksena siitä, että Taminon blogi on vähintäänkin yhtä luotettava lähde kuin teillä referenssinä oleva suomalaisen yksityishenkilön aidosti ilmastoskeptinen Ilmastorealismia-blogi, jonka kirjoittajan tieteellisistä taustoista ei ole mitään tietoa.
Lisää väitteestä ”vuoden 2002 jälkeen lämpötila ei ole kohonnut vaikka hiilidioksidi on lisääntynyt noin 2ppm vuosittain”:
Yllätys: Pysähtyikö maapallon lämpeneminen vuonna 1998?
Maapallon ilmasto näyttää viilentyneen koko elämäni ajan!
Slowdown Skeptic
On toki hienoa, jos asia on näin: ”Julkaisut 1 ja 2 ovat tiettävästi maailmassa ainoat tutkimukset, joissa ratkaistaan kaikki ilmastoon vaikuttavat suurimmat tekijät.”
Siis ratkaistaan kokonaan!? Tätä on moni varmasti yrittänyt ja tästä olisi moni kateellinen. Tämähän olisi fysiikan Nobel-palkinnon arvoinen asia!
Jari Kolehmainen, et lainkaan syyllistynyt ad hominem-argumentaatioon. Kyllä julaisufoorumi oleellisesti kertoo tutkimuksen luotettavuudesta ja merkittävyydrstä.
Lisäinfoa: Vuosi 2014 oli korkeintaan kolmanneksi lämpimin vuosien 1998 ja 2010, jos huomoidaan maa-asemat (GISS, NCDC ja HadCRUT) sekä satelliittikäppyrät (UAH ja RSS). Asiantuntijoiden mukaan satelliittimittaukset ovat lähes kymmenen kertaa tarkempia kuin maa-asemat. Tämän voidaan todeta tutkimalla noita käyriä. Maa-asemat ovat valtaosaltaan mantereilla ja yli puolet niistä on kaupunkien liepeillä (hukkalämpö). Mantereella ilmastonherkkyys on suurempi kuin meren yllä. Kun meren pinta-ala on noin 71% maapallon pinta-alasta ja siellä on vähän mittauspisteitä, voi arvata ,että tulokset ovat epätarkkoja. Toisaalta satelliitit keilaavat yhtä hyvin mannerta kuin merta suuria aloja kerrallaan. Jari Kolehmaisella oli ”omituinen” väittämä, jonka mukaan maa-asemat mittaavat suoraan lämpötilaa, kun taas satelliitit mittaavat välillisesti (ei tarkka lainaus). Lämpötilaa on lähes mahdoton havaita suoraan, koska se on kaasussa molekyylien lämpöliikettä. Tavallisesti lämpöenergia siirtyy joko elohopea tai alkoholi patsaaseen, jonka pituutta seurataan. Se on siis välillinen mittaus. Satelliiteissa käytetään säteilylakeja välittäjänä. Säteilyn mittaaminen tuo useita etuja maa-asemiin verrattuna.
Eräs toinen asia, joka särähti korvaani, on Jarin väite, että Kauppinen vähättelee ilmastonherkkyyttä. Minun saama ilmastonherkkyys on kaavan antama luku. Se, että se on enemmän kuin kertaluvun pienempi kuin esim. IPCC:n tulos ei ole vähättelyä. Toisaalta hiilidioksidin vaikutusta ilmastonmuutoksessa liioitellaan ” alarmistien” leirissä. Varsinkin ääri-ilmiöiden mahdollisella globaalisella lisääntymisellä pelotellaan ihmisiä. Vaikka olen ollut alalla lähes kymmenen vuotta, en ole löytänyt yhtään julkaisua, jonka perusteella ääri-ilmiöt olisivat lisääntyneet. Mieleeni tuli ehkä noin pari vuotta sitten YK: pääsihteerin julkinen puhe, jossa hän pelotteli ihmisiä ääri-ilmiöillä. Tähän vastasi ilmastoalan professorien joukko (yli sata allekirjoittajaa) toteamalla, että on väärin väittää ääri-ilmiöiden lisääntyneen, koska siihen ei ole tieteellistä näyttöä. Muistaakseni samantapainen väite lievennettiin myöskin IPCC:n viimeisessä raportissa, jonka osan tieteellisenä expert reviewer:nä toinin.
Maa-asemien suoralla lämpötilamittauksella tarkoitan sitä, että tulokset on luettu lämpömittareista (eikä matemaattisesti säteilylakien avulla muuntamalla).
Kuten 2.2.2015 olen kirjoittanut, satelliittihavaintojen mukaan vuosi 2014 ei ollut mittaushistorian lämpimin (UAH:n aineistossa sijalla 3, RSS:llä sijalla 6).
En ole kirjoittanut, että "Kauppinen vähättelee ilmastonherkkyyttä". En edes käytä termiä ilmastonherkkyys, vaan puhun Tieteen termipankin ja virallisten raporttien mukaisesti ilmastoherkkyydestä, joka on vakiintunut termi ilmastotieteessä.
Olen kyllä kirjoittanut, että tutkimus vähättelee kasvihuonekaasujen vaikutusta (ja sitä kautta siis ilmastoherkkyyttä). Vähättelyn ei tässä ole tarkoitus olla mitenkään halventavassa mielessä, vaan tarkoitus oli sanoa juuri tuo, että tutkimuksessa on saatu laskettua kasvihuonekaasuille vähäisempi vaikutus kuin useimmissa muissa tutkimuksissa. Aiheesta on kuitenkin tehty hyvin monia tutkimuksia ja saatu monia eri arvoja, joten edelleenkään en luota yhteen yksittäiseen tutkimukseen.
Kirjoititte: "Vaikka olen ollut alalla lähes kymmenen vuotta, en ole löytänyt yhtään julkaisua, jonka perusteella ääri-ilmiöt olisivat lisääntyneet."
Tämä on hieman määrittelykysymys, mitä sään ääri-ilmiöillä tarkoitetaan. Monien tutkimusten mukaan tietynlaiset ääri-ilmiöt ovat yleistyneet, esimerkiksi helleaallot ja joillakin alueilla rankkasateet.
Juuri viime viikolla Nature Climate Change -lehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan ilmastonmuutos vaikuttaa nykyisin suureen osaan helteen ääri-ilmiöistä (erityisen kuumat päivät) ja jonkin verran myös sateen ääri-ilmiöihin. Ilmastonmuutos ei toki yksinään aiheuta näitä, mutta ilmastonmuutos kuitenkin luo sopivammat olosuhteet, joissa näitä ilmiöitä entistä helpommin syntyy (muiden säämekanismien laukaisemina).
Tutkimuksissa ilmaston lämpenemisen on todettu jo lisänneen helleaaltoja ja sateen ääri-ilmiöitä. Esimerkiksi tutkimus "Seung-Ki Min,Xuebin Zhang, Francis W. Zwiers & Gabriele C. Hegerl, 2011: Human contribution to more-intense precipitation extremes. Nature, Vol. 470, pp. 378–381, doi:10.1038/nature09762." osoittaa laajoilla pohjoisen pallonpuoliskon alueilla yleistyneiden rankkasateiden ja ilmaston lämpenemisen yhteyden.
Trooppisten hirmumyrskyjen lukumäärä ei tutkimusten perusteella näytä lisääntyneen. Ainakin Atlantilla hyvin voimakkaita myrskyjä on kuitenkin ollut aiempaa enemmän. Tämä voi "Elsner et al. 2008, The increasing intensity of the strongest tropical cyclones, Nature 455, 92-95 (4 September 2008). doi:10.1038/nature07234." -tutkimuksen mukaan ainakin osittain johtua kohonneista meren pintalämpötiloista, joskin luontaisella vaihtelullakin saattaa olla vaikutusta.
Kaikista sään ääri-ilmiöistä ei suinkaan ainakaan toistaiseksi voida osoittaa lisääntymistä. Tästä hyvinä esimerkkeinä ovat tornadot, rajut ukkoset, pölymyrskyt ja raesateet.
Vielä suorista lämpötilamittauksista sen verran, että hyvin yleisesti tällaista ilmaisua kyllä käytetään (myös tieteellisissä yhteyksissä). Asian voi varmistaa vaikkapa Google-haulla "direct temperature measurement".
Unohtui vielä sanoa noista satelliittimittauksista sen verran, että ne eivät suinkaan ole kiistatta tarkempia kuin mittareilla maapallon pinnalta tehdyt havainnot. Loppuvuodesta 2014 julkaistun tutkimuksen mukaan satelliittimittaukset saattavat aliarvioida alailmakehän lämpenemistrendiä noin 30 prosenttia. Satelliitit siis näyttävät liian kylmiä lämpötiloja. Asiasta voi lukea tarkemmin esimerkiksi The Guardian -lehden nettisivuilta.
Tähän satelliitit vastaan mittausasemat keskusteluun täytyy myös mainita, että satelliiteista mitataan alailmakehän lämpötilaa, kun taas mittausasemilta mitataan pintalämpötilaa. Nämä yksittäisten vuosien ennätysmaininnathan tehdään yleensä nimenomaan pintalämpötilaan liittyen. Satelliittien ja mittausasemien suora vertailu ei siis siinä mielessä ole mielekäs. On yleisesti tiedossa, että satelliittimittauksissa näkyy erittäin voimakkaasti El Nino -ilmiön vaihtelu, minkä takia esimerkiksi vuoden 1998 (jolloin vallitsi erittäin voimakas El Nino) lämpötila näkyy korostuneen lämpimänä satelliittimittauksissa. Kauppinen vertailee keskenään asioita, jotka eivät ole vertailukelpoisia hänen vertailunsa kannalta.
Kauppinen myös yrittää leimata IPCC:n raportit pätemättömäksi 1960- ja 1970-luvun ilmastomallitutkimuksia arvostelemalla. Olisi hiukan uskottavampaa, jos hän tutustuisi viimeisimmissä IPCC:n raporteissa käytettyihin ilmastomalleihin ja jatkaisi arvosteluaan sitten. Ilmastomallit ovat nimittäin saattaneet hiukan kehittyä sitten 1970-luvun.
Yhdysvaltalaisessa tieteellisessä faktantarkastuksessa on juuri 30.4.2015 kumottu väitteet, joiden mukaan sään ääri-ilmiöt eivät olisi lisääntyneet ilmaston lämpenemisen myötä tai joiden mukaan maapallon lämpeneminen olisi pysähtynyt.
Pohjois-Atlantin alueella voimakkaimpien trooppisten syklonien määrä ja voimakkuus ovat 99-100 prosentin varmuudella lisääntyneet 1970-luvulta lähtien, mihin ovat voineet vaikuttaa luonnollinen vaihtelu sekä ihmiskunnan aiheuttama ilmastonmuutos, joka tarjoaa myrskyille entistä paremmat syntyedellytykset. Tietyillä alueilla myös voimakkaammat ja pitemmät kuivuusjaksot voidaan todennäköisesti linkittää ilmastonmuutokseen. Melko todennäköisesti myös sateisuus on muuttunut ilmastonmuutoksen myötä. Sademäärät ovat lisääntyneet useammilla alueilla kuin vähentyneet.
Väitetystä ilmaston lämpenemisen pysähtymisestä faktantarkastuksessa sanotaan näin: ”Though the rate of warming has slowed, there has indeed been warming in that period, and climate 'alarmists' – scientists, actually – have indeed managed to explain that slowdown. – Though again, single data points in either direction are less important than the trend, 2014 was likely the warmest year since record-keeping began...”
Faktantarkastuksen voi lukea tarkemmin tästä linkistä.
Vakavasti otettavan tutkijan ei varmaankaan tarvitse lähteä esittelemään uraauurtavia ja ainutlaatuisen kattavia tutkimustuloksia Turun Sanomien yleisönosastolla tai blogikommenteissa.
Oikeasti ainutlaatuiset tutkimustulokset lähetetään arvostettuun tiedelehteen kansainvälisen tiedeyhteisön arvioitavaksi, eikä niillä haasteta yksittäistä blogikirjoittajaa.
Jyrki Kauppinen: "Vaikka olen ollut alalla lähes kymmenen vuotta, en ole löytänyt yhtään julkaisua, jonka perusteella ääri-ilmiöt olisivat lisääntyneet."
Milklähän alalla oikein olet ollut lähes kymmenen vuotta? Minä nimittäin katsoin juuri pikaisesti ja heti löysin vaikka kuinka monta julkaisua. Tässä muutama esimerkki:
Climate Extremes: Observations, Modeling, and Impacts (Easterling ja muut 2000)
http://www.sciencemag.org/content/289/5487/2068.short
Increase of extreme events in a warming world (Rahmstorf ja Coumou, 2011)
http://www.pnas.org/content/108/44/17905.abstract
A decade of weather extremes
(Coumou ja Rahmstorf, 2012)
http://www.nature.com/nclimate/journal/v2/n7/full/nclimate1452.html
Jyrki Kauppinen: "Julkaisuja , joissa käsitellään ilmastonmuutoksen kaikkia syitä ja niistä lasketaan lämpötilan kokonaismuutos, en ole löytänyt yhtään meidän kahden julkaisun lisäksi."
Oletko edes etsinyt? Täällä olen listannut sellaisia julkaisuja:
https://agwobserver.wordpress.com/2010/03/25/papers-on-formal-attribution/
Myös tässä tutkimuslistassa on sellaisia julkaisuja:
https://agwobserver.wordpress.com/2009/10/23/papers-on-models-vs-observations/
Jyrki Kauppiselle:
1) Mikäli satelliittimittaukset ovat niin tarkkoja kuin väität, miksi sitten eri satelliittimittauksissa on niin paljon eroja (v. 2014 toisessa 3. lämpimin, toisessa 6. lämpimin)?
2) Oletko ottanut huomioon, että eri satelliittien toiminnoissa on eroja, eikä mittausvirheiden tms. takia satelliiteistakaan julkaista muokkaamatonta lämpötilan raakadataa, vaan lämpötila-aineistoa joudutaan korjaamaan? Mistä tiedät satelliittien sitten olevan niin tarkkoja?
3) Väität, ettei maapallo ole lämmennyt vuoden 2002 jälkeen. Tutkimuksesi väittää, että suuri osa (lähes puolet) ilmastonmuutoksesta johtuu sademetsien hakkuista. Sademetsien hakkuut ovat vain kiihtyneet, mutta väitteesi mukaan maapallo ei ole lämmennyt. Eikö tässä ole ristiriitaa?
4) Sinun mukaasi suurin ilmastonmuutokseen vaikuttava tekijä on pilvisyyden muutokset. Miten pystyt erottamaan pilvisyyden muutokset kasvihuonekaasujen aiheuttamasta ilmastonmuutoksesta? Pilvisyyshän juuri muuttuu kasvihuonekaasujen aiheuttaman ilmastonmuutoksen seurauksena (mm. vesihöyryn lisääntyvä haihtuminen)!
5) Melkoinen ad hominem-heitto tuo, että lähdet saivartelemaan siitä, ettei lämpötilaa voi mitata suoraan. Eikö pitäisi keskittyä itse asiaan eikä sanamuotoihin? Järkevämpää kuin blogikommentissa saivartelu olisi varmasti lähteä perustamaan sademetsien suojeluliikettä, jossa sademetsien tuhoamisella on niin suuri ilmastovaikutus kuin sanot!
Kiitokset kaikille asiaa kommentoineille. Hyviä pointteja ja kysymyksiä!
Hyvä Minna L. Vaikka keskustelu lämpötilan ”suorasta mittaamisesta” onkin ehkä tämän asian kannalta sivuseikka, on tietenkin täysin totta, ettei lämpötilaa tarkkaan ottaen voi mitata suoraan, vaan lämpötilan mittaus tapahtuu aina jollakin tavoin välillisesti. Esimerkiksi elohopea- tai alkoholilämpömittarissa mittaus perustuu tilavuuteen, kaksoismetallissa (bimetalli) liuskojen muotoon (taipumiseen), termoelementissä (termoparissa) jännitteeseen ja elektronisessa lämpömittarissa (sähkövastuksessa) vastusarvoon, jotka muuttuvat lämpötilan mukaan. Pitkäaikaisissa globaaleissa lämpötilasarjoissa mittaus on kuitenkin perustunut lämpömittarimittauksiin maapallon pinnalta ja siksi mittareilla mittaamista voidaan pitää suorana mittauksena verrattuna satelliittimittauksiin, joissa kaavojen avulla laskemalla mitataan alailmakehän lämpötilaa.
Tuota aiemmin mainittua International Review of Physics -lehteä muuten julkaisee Praise Worthy Prize, jonka taustoista voi lukea mielenkiintoista tietoa tästä linkistä.
Sademetsien suojelua tarvitaan varmasti, sillä ilmastonmuutos ja sademetsien tuhoutuminen voivat kiihdyttää toisiaan. Nature-lehdessä julkaistun tuoreen tutkimuksen mukaan Amazonin sademetsien kyky estää ilmastonmuutosta on romahtanut kolmanneksella viime vuosikymmenten aikana.
”Auringon lisääntynyt aktiivisuus lämmittäisi myös yläilmakehää, kun taas kasvihuonekaasujen vaikutus näkyy alailmakehässä, kuten nykyisessä lämpenemisessä on asian laita. - - 1900-luvun puolenvälin jälkeen maapallon ilmakehä ja meret ovat lämmenneet, lumi- ja jääpeitteet ovat vähentyneet ja valtamerien pinnankorkeus on noussut. Sään ääri-ilmiöt lisääntyvät. - - Yhä varmemmalta näyttää, että lämpenemiseen eivät ole syynä Auringon säteilyn muutokset, tulivuorenpurkaukset tai muut luonnollista vaihtelua aiheuttavat tekijät: päinvastoin Auringon heikkenevä säteily on saattanut jopa hieman hidastaa alailmakehän lämpenemistä viime vuosikymmeninä.” Tämä sitaatti on Helsingin yliopiston tällä viikolla julkaistusta ”Suo. Kuokka. Jussi.” -materiaalista.
Helmikuussa Naturessa julkaistun tutkimuksen mukaan tutkijat havaitsivat hiilidioksidin lämmittävän vaikutuksen säteilypakotteeseen ensimmäistä kertaa myös suoraan ilmakehästä.
Huhtikuun Nature Communications -lehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan metsien hävittämisellä voi olla paikallisesti joko viilentävä tai lämmittävä vaikutus. Metsien pinta on maatalousmaata tummempi, jolloin metsillä on alhaisempi albedo, mikä tarkoittaa auringon säteilyn pienempää heijastumista ja suurempaa imeytymistä. Tämä ilmiö aiheuttaa lämpenemistä. Toisaalta metsät sitovat enemmän sadevettä ja haihduttavat vesihöyryn myöhemmin. Tämä ilmiö aiheuttaa jäähdytystä. Siihen, kumpi näistä ilmiöistä vallitsee, vaikuttavat metsäalueen sijainti, vuorokaudenaika ja vuodenaika. Lähimpänä päiväntasaajaa sijaitsevilla trooppisilla sademetsillä on paikallisesti voimakas viilentävä vaikutus ympäri vuoden. Pohjoisella metsävyöhykkeellä (mm. Suomen havumetsät) puolestaan metsillä on talvella voimakkaasti lämmittävä vaikutus ja kesällä jonkin verran viilentävä vaikutus.
Kauppinen mainitsi YK:n pääsihteerille osoitetusta kirjeestä, jossa yli sata tutkijaa ("ilmastoalan professorien joukko") moittii pääsihteeriä siitä, että hän oli maininnut sään ääri-ilmiöiden lisääntymisen ilmastonmuutoksen myötä. Tuo kirje ei kuitenkaan ole vakavasti otettava, sillä sen taustalla ovat tunnetut ilmastodenialistit, jotka haluavat kiistää ihmiskunnan vaikutukset ilmastonmuutokseen. Tämän ilmastoskeptikkokytkennän myöntää jopa Watts Up With That -blogia pitävä Anthony Watts. Todellisuudessa suurin osa allekirjoittajista ei edes ole professoreja, eivätkä kaikki ole edes ilmastoalalta. Joukossa on esimerkiksi geologeja, filosofi, talousalan professori ("Professor of Marketing") ja The Heartland Instituten pohjavesitutkija.
Kauppoinen sanoi tuolla edellä, että kaupunkien hukkalämpö - tai siis tieteellisemmin ilmaistuna kaupunkien lämpösaarekeilmiö - lämmittää ilmastoa. Tämä on yleinen skeptikkoväite ja pitäisikin muuten paikkansa, mutta lämpösaarekeilmiön vaikutus voidaan korjata pois mittaustuloksista. Asiahan on hyvin tiedossa. Eikös juuri julkaistu tutkimus, jonka mukaan globaali lämpeneminen olisi paljon voimakkaampaa ilman näitä tehtyjä korjauksia? Ja silti skeptikot väittävät, että tuloksia on vääristelty tekemällä niihin korjauksia. En kuitenkaan oikeastaan edes ymmärrä, miksi kaupunkilämpösaarekkeen vaikutus pitää korjata pois tuloksista. Kaupunkilämpösaarekehan vain osoittaa, että kyseisessä mittauspisteessä ilmasto on lämmennyt, tosin paikallisen syyn eli kaupunkilämpösaarekkeen vaikutuksesta, mutta lämmennyt kuitenkin. Ei se ole mikään mittausvirhe vaan todellinen ilmiö kyseisessä paikassa. Jos halutaan nähdä nimenomaan kasvihuonekaasujen lämmittävä vaikutus, sittenhän myös sademetsien hävittämisen ilmastovaikutus pitäisi suodattaa pois mittaustuloksista. Ihmiskunta kuitenkin vaikuttaa ilmastonmuutokseen monella tapaa ja mielestäni kaikki nämä vaikutukset, myös kaupunkilämpösaareke, pitäisi jättää tuloksiin mukaan.
Vielä sen verran edellisestä kommentistani, että Anthony Watts on itse mukana mainitun kirjeen allekirjoittajien joukossa. Siksi on merkittävää, että juuri hän myöntää sen olevan skeptikoiden kirjoittama kirje. YK:n pääsihteeri ei tietenkään ottanut tuota kirjettä vakavasti vaan uskoi oman organisaationsa asiantuntijoita. Nyt skeptikot ovatkin kohdistamassa lobbaustyötään paaviin. Lisää asiasta voi lukea tästä linkistä.
Kiitos kommentistasi myös sinulle, P.T. Tarkoitat varmaankin tätä ja tätä tekstiä, joiden mukaan adjusoimaton (korjaamaton) globaali lämpötiladata näyttäisi vieläkin suurempaa lämpenemistä kuin adjusoitu (korjattu) lämpötila-aineisto. Näiden mm. havaintojen epäjatkuvuudesta johtuvien korjausten tarvetta olen käsitellyt aiemmassa blogipostauksessani sekä Australian että maailmanlaajuisten tilastojen osalta.
Erilaiset skeptikkoryhmät pyrkivät jatkuvasti luomaan virheellistä mielikuvaa siitä, että tieteessä todella olisi vastakkain kaksi suurta koulukuntaa, joista vain toisen mukaan maapallo lämpenee ihmiskunnan vaikutuksesta. Näin ei todellisuudessa ole. Juuri eilen The Guardian -lehdessä oli tiedelehdissä julkaistuihin tutkimuksiin perustuva artikkeli siitä, ettei ilmastonmuutoksen voida väittää pysähtyneen. Väitetty ”lämpenemisen pysähtyminen” on poliittinen väite, ei tieteellinen. Esimerkiksi uusi tutkimus osoittaa ihmiskunnan vaikutuksen mittaushistorian lämpimimpään vuoteen Keski-Englannissa, josta on olemassa maailman pisin lämpötilamittaussarja, alkaen vuodesta 1659.
Kaupunkilämpösaarekeilmiön korjauksista lämpötilasarjoissa voi muuten lukea tarkemmin Ilmastotiedosta (lisää täällä). Helsingin Kaisaniemessä lämpötila on noussut vuodesta 1844 lähtien noin 2,8 °C, jossa on noin 0,5 °C kaupunkilämpösaarekkeen vaikutusta ja mittausmenetelmien muutoksista aiheutuvaa osuutta.
Lähetä kommentti