Alle 42-vuotias ihminen ei ole NOAA:n mukaan kokenut yhtään globaaleilta lämpötiloiltaan tavanomaista vuotta, vaan koko elämän ajan on ollut tavanomaista lämpimämpää

Eri tutkimuslaitosten mukaan vuosi 2017 oli maailmanlaajuisesti koko mittaushistorian toiseksi tai kolmanneksi lämpimin kalenterivuosi. Tähän mennessä lämpimin vuosi on ollut 2016, jolloin vaikutti voimakas El Niño. Mikäli luontaisesti lämmittävän El Niñon vaikutus poistetaan mittaustuloksista ja tarkastellaan ilmastonmuutosta ilman laajamittaisia säähäiriöitä, vuosi 2017 nousee globaalin mittaushistorian kaikkein lämpimimmäksi vuodeksi.



NOAA: Vuosina 1900-1980 uusi vuoden globaali lämpöennätys keskimäärin 13,5 vuoden välein ja vuodesta 1981 lähtien keskimäärin joka kolmas vuosi

Maapallon eri alueiden lämpötilat tammi-joulukuussa 2017 verrattuna tavanomaiseen. Laajoilla alueilla oli ennätyslämmintä. Tavanomaista kylmempää ei ollut juuri missään koko maapallolla. Kartan saa suuremmaksi klikkaamalla hiirellä sen päältä. Credit: NOAA National Centers for Environmental Information, State of the Climate: Global Climate Report for Annual 2017, published online January 2018, retrieved on January 22, 2018.

NOAA:n mukaan vuosi 2017 oli globaalisti 138-vuotisen mittaushistorian kolmanneksi lämpimin vuosi tarkastellaanpa pelkkiä maa-alueita, pelkkiä merialueita tai maa- ja merialueita yhdistettyinä joko globaalisti, pelkällä pohjoisella pallonpuoliskolla tai pelkällä eteläisellä pallonpuoliskolla.

Globaalisti maa- ja merialueet yhdistettyinä vuosi 2017 oli keskimäärin noin 0,84 celsiusastetta (+0,84 ± 0,15 celsiusastetta) lämpimämpi kuin 1900-luvun keskiarvo, joka on 13,9 astetta. Kaksi lämpimintä vuotta ovat olleet 2016 (+0,94 astetta yli viime vuosisadan keskiarvon) ja 2015 (+0,90 astetta), joina molempina vaikutti luontaisesti lämmittävä El Niño -ilmiö. Mikäli El Niñon vaikutus poistetaan tilastoista, vuosi 2017 nousee mittaushistorian lämpimimmäksi vuodeksi.

Vuosi 2017 oli 41. peräkkäinen vuosi, jolloin yhdistetty maa- ja merialueiden lämpötila ylitti globaalisti 1900-luvun keskiarvon. Siis kaikki vuodet 1977-2017 olivat globaalisti tavanomaista lämpimämpiä, jos tavanomaisena pidetään 1900-luvun keskimääräistä lämpötilaa. Tämä tarkoittaa sitä, että alle 42-vuotias ihminen ei ole kokenut yhtään globaaleilta lämpötiloiltaan tavanomaista vuotta, vaan koko elämän ajan on ollut tavanomaista lämpimämpää.

Koko 138-vuotisen mittaushistorian kuusi lämpimintä vuotta on mitattu vuoden 2009 jälkeen. Kymmenen lämpimimmän vuoden joukossa on vain yksi vuosi ennen 2000-lukua, nimittäin El Niño -vuosi 1998, jolloin oli 0,63 astetta tavanomaista lämpimämpää.

Uusi globaali kalenterivuoden keskilämpötilaennätys on tehty 2000-luvulla jo viisi kertaa. Ennätys rikkoontui esimerkiksi kolmena peräkkäisenä vuonna 2014-2016.

Vuosina 1900-1980 uusi lämpöennätys tehtiin keskimäärin 13,5 vuoden välein. Vuodesta 1981 lähtien uusia lämpöennätyksiä on syntynyt keskimäärin peräti joka kolmas vuosi.

Maa- ja merialueiden yhdistetty globaali keskilämpötila on kohonnut vuodesta 1880 lähtien keskimäärin 0,07 astetta vuosikymmenessä. Vuodesta 1980 lähtien lämpötilan nousunopeus on kuitenkin ollut kaksinkertainen.

Vuoden 2017 maaliskuussa maa- ja merialueiden yhdistetty globaali keskilämpötila oli ensimmäistä kertaa mittaushistoriassa yli asteella (+1,03 astetta) 1900-luvun keskiarvoa korkeampi ilman luontaisesti lämmittävän El Niñon vaikutusta.

Viime vuonna sään ääri-ilmiöitä esiintyi eri puolilla maapalloa. Paikoin koetteli kuivuus ja paikoin oli poikkeuksellisen sateista. Irma oli yksi koko mittaushistorian voimakkaimmista hurrikaaneista.

NASA: Kolmatta vuotta peräkkäin yli asteen esiteollista aikaa lämpimämpää

Nasan GISS-mittaussarjassa vuosi 2017 oli maailmanlaajuisesti mittaushistorian 1880-2017 toiseksi lämpimin vuosi, keskimäärin 0,90 celsiusastetta lämpimämpi kuin vertailukauden 1951-1980 keskilämpötila. Lämpimin vuosi on ollut 2016. Nasan tilastoissa El Niño nosti vuoden 2016 keskilämpötilaa noin 0,12 astetta ja vuoden 2015 keskilämpötilaa noin 0,04 astetta. Mikäli El Niñon vaikutus poistetaan havainnoista, vuosi 2017 oli mittaushistorian lämpimin vuosi.

Mittaushistorian viisi lämpimintä vuotta on Nasankin mukaan koettu vuoden 2009 jälkeen. Vuosi 2017 oli kolmas peräkkäinen vuosi, jolloin globaali keskilämpötila ylitti yli asteella 1800-luvun lopun keskilämpötilan.

Viimeisimmän vuosisadan aikana maapallo on lämmennyt Nasan mukaan hieman yli asteella, mitä Nasan mukaan selittävät selvimmin hiilidioksidi ja muut ihmisperäiset kasvihuonekaasut. Lämpenemistrendi on kaikkein voimakkain arktisella alueella, jossa merijään väheneminen jatkui myös vuonna 2017.

NOAA ja Nasa julkaisivat analyysinsä viime viikolla yhteisessä tiedotustilaisuudessa, jonka esitysmateriaaleissa on erinomaisesti koottuina tilastotiedot ja diagrammit vuodesta 2017. Mukana on materiaalia myös muilta tutkimuslaitoksilta.

Tilastojen mukaan arktisen merijään laajuus oli tammi-maaliskuussa mittaushistorian pienin, mikäli laajuutta verrataan aina kunkin kuukauden tavanomaisiin lukemiin. Muina kuukausina arktisen merijään laajuus oli mittaushistorian 2.-7. pienin. Syyskuussa merijään laajuus oli noin 25 prosenttia tavanomaista pienempi.

Antarktiksella merijään laajuus oli mittaushistorian pienin tammi-maaliskuussa sekä kesä-heinäkuussa. Muiden kuukausien aikana merijään laajuus oli mittaushistorian 2.-5. pienin.

Vuodesta 1967 vuoteen 2017 pohjoisen pallonpuoliskon lumipeite on pienentynyt helmi-elokuussa ja kasvanut syys-tammikuussa. Selvin pienenemistrendi on heinäkuussa (noin -20 prosenttia vuosikymmenessä) ja selvin laajenemistrendi lokakuussa (noin +2 prosenttia vuosikymmenessä).

NOAA:n ja Nasan mittaukset perustuvat maapallon pinnalta tehtyihin havaintoihin. Esitysmateriaalissa on vertailtu tuloksia myös satelliittimittauksiin viimeisimmän 38 vuoden ajalta. Eri satelliittimittauksissa vuosi 2017 oli mittaushistorian 3.-4. lämpimin, jos tarkastellaan alatroposfääriä (ilmakehän alimman kerroksen alaosia) tai keskitroposfääriä (ilmakehän alimman kerroksen keskiosia). Alastratosfääriä (ilmakehän toiseksi alimman kerroksen alaosa) katsottaessa vuosi 2017 oli 38-vuotisen satelliittimittaushistorian 5.-9. kylmin. Tämä on ilmastonmuutosta ajatellen loogista, koska kasvihuonekaasut sijaitsevat troposfäärissä. Kun kasvihuonekaasut pidättävät entistä enemmän lämpöä troposfäärissä, ylempänä sijaitseva stratosfääri viilenee.

Berkeley Earth: 87 prosenttia maapallosta tavanomaista lämpimämpää, kuusi prosenttia jopa ennätyslämmintä

Eri vuosien globaali keskilämpötila ja sen epävarmuus celsiusasteina verrattuna ajanjaksoon 1951-1980. Vuosi 2017 on 80 prosentin todennäköisyydellä lämpimämpi kuin vuosi 2015 ja siten mittaushistorian toiseksi lämpimin vuosi. Diagrammin saa suuremmaksi klikkaamalla hiirellä sen päältä. Credit: Berkeley Earth.

Berkeley Earthin mukaan 2017 oli vuodesta 1850 alkavan mittaushistorian todennäköisesti toiseksi lämpimin vuosi. Globaali keskilämpötila oli 0,47 ± 0,05 astetta korkeampi kuin vuosien 1981-2010 keskiarvo ja 0,83 ± 0,05 astetta korkeampi kuin vuosien 1951-1980 keskiarvo. Siten viime vuosi oli 0,11 astetta ylivoimaista ennätysvuotta 2016 viileämpi. Vuodet 2015-2017 ovat selvästi mittaushistorian kolme lämpimintä vuotta.

Vuonna 2017 maapallon pinta-alasta noin 87 prosenttia oli keskimäärin tavanomaista (vuosien 1951-1980 keskiarvoa) lämpimämpää, noin 10 prosenttia tavanomaista ja vain 2,5 prosenttia tavanomaista kylmempää. Noin kuudella prosentilla maapallon pinta-alasta tehtiin mittaushistorian paikallinen vuoden keskilämpötilaennätys. Kymmenessä valtiossa syntyi vuoden keskilämpötilaennätys: Argentiina, Djibouti, Espanja, Kenia, Madagaskar, Marokko, Mauritius, Meksiko, Portugali ja Uruguay.

Vuodesta 1980 lähtien maapallon lämpenemistrendi on ollut hyvin tasaisesti 0,18 astetta vuosikymmenessä. Useat viime vuosista ovat olleet yli asteen ajanjaksoa 1850-1900 lämpimämpiä. Tätä tahtia maapallon keskilämpötila ylittää esiteollisen ajan (1850-1900) lämpötilan 1,5 asteella vuoteen 2040 mennessä ja kahdella asteella noin vuonna 2065. Jos päästöjä ei saada selvästi vähennettyä, Pariisin ilmastosopimuksen tavoiterajat siis ylittyvät lähivuosikymmeninä.

Japanin ilmatieteen laitos: Mittaushistorian kymmenen lämpimimmän vuoden joukossa vain yksi vuosi aiemmalta ajalta kuin 2000-luvulta

Vuosien 1891-2017 keskimääräiset globaalit lämpötilat Japanin ilmatieteen laitoksen mukaan. Diagrammissa esitetyt lämpötilalukemat ovat anomalioita eli poikkeamia vertailukauden 1981-2010 globaalista keskilämpötilasta. Harmaalla käyrällä on esitetty yksittäisten vuosien pintalämpötilojen anomaliat. Sininen käyrä kertoo viiden vuoden liukuvan keskiarvon (eli joka vuosi on laskettu uusi keskiarvo viiden viimeisimmän vuoden perusteella). Punainen viiva kertoo pitkän aikavälin lineaarisen trendin. Diagrammin saa suuremmaksi klikkaamalla hiirellä sen päältä. Credit: Japan Meteorological Agency, Annual Anomalies of Global Average Surface Temperature (1891 - 2017, preliminary value).

Japanin ilmatieteen laitoksen alustavien tietojen mukaan vuosi 2017 oli maa- ja merialueet yhdistettyinä vuodesta 1891 alkavien tilastojen maailmanlaajuisesti kolmanneksi lämpimin vuosi. Vuosien 1981-2010 keskimääräinen globaali lämpötila ylittyi nyt 0,39 celsiusasteella ja 1900-luvun keskilämpötila 0,75 asteella.

Mittaushistorian viisi lämpimintä vuotta ovat Japanin ilmatieteen laitoksen mukaan olleet järjestyksessä lueteltuina 2016 (+0,45°C yli vertailukauden 1981-2010 keskiarvon), 2015 (+0,42°C), 2017 (+0,39°C), 2014 (+0,27°C) ja 1998 (+0,22°C). Mittaushistorian aikana lämpenemistä on tapahtunut globaalisti keskimäärin 0,73 astetta vuosisadassa.

Copernicus: Mittaushistorian lämpimin 12 peräkkäisen kuukauden jakso lokakuun 2015 alusta syyskuun 2016 loppuun

Lämpötilan 12 kuukauden liukuva keskiarvo globaalisti (ylempi kuva) ja Euroopassa (alempi kuva) verrattuna ajanjaksoon 1981-2010. Keskiarvoa on siis liu'utettu eteenpäin niin, että joka kuukausi on laskettu keskiarvo uudelleen viimeisimmän 12 kuukauden ajalta. Tiedot perustuvat kuukausikeskiarvoihin tammikuun 1979 alusta joulukuun 2017 loppuun (diagrammissa liukuvat keskiarvot laskettuina kullekin kuukaudelle 12 edellisen kuukauden ajalta). Mustat pylväät edustavat kalenterivuosien 1979-2017 keskiarvoja. Diagrammin saa suuremmaksi klikkaamalla sen päältä. Alkuperäisdatan lähde ERA-Interim, diagrammin lähde ECMWF, Copernicus Climate Change Service.

Copernicuksen (ECMWF) mukaan vuosi 2017 oli globaalisti mittaushistorian toiseksi lämpimin kalenterivuosi, 0,53 celsiusastetta yli vertailukauden 1981-2010 keskiarvon. Mittaushistorian lämpimin vuosi on ollut 2016, jolloin vertailukauden keskilämpötila ylittyi 0,62 asteella. Kolmanneksi lämpimimpänä vuonna 2015 ylitys oli 0,44 astetta. Mikäli tarkastellaan kaikkia 12 peräkkäisen kuukauden jaksoja eikä vain kalenterivuosia, mittaushistorian lämpimin "vuosi" on toistaiseksi ollut lokakuun 2015 alusta syyskuun 2016 loppuun, jolloin vertailukauden keskilämpötila ylittyi 0,64 asteella.

Vuosina 2016 ja 2017 eri tutkimuslaitosten keskimääräisissä lämpötilatiedoissa on ollut epätavallisen suuria eroja. Osittain tästä johtuen esimerkiksi vuosi 2017 sijoittuu toisissa mittaussarjoissa toiseksi lämpimimmäksi ja toisissa kolmanneksi lämpimimmäksi. Erot aiheutuvat paljolti siitä, kuinka hyvin eri mittaussarjoissa on pystytty ottamaan huomioon arktinen alue ja Antarktiksen merialueet, jotka ovat olleet tavanomaista lämpimämpiä. Eroja syntyy myös merten pintalämpötilahavainnoista. Vuosi 2017 saattoi olla merissä jopa mittaushistorian lämpimin.

Eri tutkimuslaitokset ovat kuitenkin yksimielisiä vuoden 2016 poikkeuksellisesta lämpimyydestä, vuosien 2017 ja 2015 lämpimyydestä, 1970-luvun loppupuolelta alkaen näkyvän lämpenemisen nopeudesta ja vuodesta 2001 asti jatkuneista keskimääräistä korkeammista lämpötiloista.

Pitkän aikavälin lämpenemistrendi tärkein

Yksittäisiä ennätyslämpimiä vuosia tai vuosien lämpimyysjärjestystä tärkeämpää on huomata pitkällä aikavälillä jatkunut lämpenemistrendi, jota havainnollistaa erittäin hyvin Antti Lipposen animoitu lämpötilaympyrä. Sekä El Niño -vuodet, neutraalit vuodet että La Niña -vuodet lämpenevät. Vuosien 1998 ja 2016 voimakkaiden El Niño -piikkien välillä maapallo oli lämmennyt noin 0,4 astetta. On myös mahdollista, että ilmastonmuutoksen myötä El Niño -ilmiötä saattaa esiintyä entistä useammin ja entistä pitkäkestoisempana. Ilmastomallit ja havaitut lämpötilat vastaavat toisiaan kohtuullisen hyvin.

Lähteet

Berkeley Earth: Global Temperature Report for 2017

Copernicus: Surface air temperature for December 2017

Japan Meteorological Agency: Annual Anomalies of Global Average Surface Temperature (1891 - 2017, preliminary value)

Japan Meteorological Agency: Global temperature for 2017 to be the 3rd highest since 1891 (Preliminary)

Long-Term Warming Trend Continued in 2017: NASA, NOAA

NOAA/NASA: Annual Global Analysis for 2017

NOAA National Centers for Environmental Information, State of the Climate: Global Climate Report for Annual 2017, published online January 2018, retrieved on January 22, 2018.

Lue myös nämä

Vuoden 2017 sääkatsaus: Mittaushistorian globaalisti lämpimin niistä vuosista, jolloin El Niño ei vaikuttanut

TOP 10: Mittaushistorian globaalisti lämpimimmät vuodet

Ennakkotieto uudesta tutkimuksesta: Ensimmäinen yhdellä asteella esiteollista aikaa lämpimämpi vuosi oli 2015, mutta mitä esiteollinen aika tarkoittaa?