Vuoden 2017 sääkatsaus: Mittaushistorian globaalisti lämpimin niistä vuosista, jolloin El Niño ei vaikuttanut

Maapallon eri alueiden lämpötilat tammi-marraskuussa 2017 verrattuna tavanomaiseen. Kartan saa suuremmaksi klikkaamalla hiirellä sen päältä. Credit: NOAA National Centers for Environmental Information, State of the Climate: Global Climate Report for November 2017, published online December 2017, retrieved on December 20, 2017.

Vuosi 2017 on koko mittaushistorian maailmanlaajuisesti lämpimin sellainen vuosi, jolloin luontaisesti lämmittävä El Niño -ilmiö ei vaikuttanut. Jos myös El Niño -vuodet otetaan mukaan tarkasteluun, vuosi 2017 näyttää olevan useimpien tutkimuslaitosten mittaussarjoissa (GISTEMP, Berkeley Earth, RSSv4 ja Copernicus/ERA-Int) mittaushistorian kaikista vuosista toiseksi lämpimin. Joissakin lämpötilatilastoissa (NOAA/Hadley, Cowtan ja Way, Japanin ilmatieteen laitos) vuosi 2017 jäänee alustavien laskelmien mukaan kolmannelle sijalle.

Kaikissa mittaussarjoissa vuosi 2016 näyttäisi olleen lämpötilamittaushistorian globaalisti lämpimin vuosi. Sijoille kaksi ja kolme sijoittuvat vuodet 2017 ja 2015, mutta niiden keskinäinen järjestys vaihtelee eri tutkimuslaitosten tilastoissa. Vuodet 2015-2017 ovat kuitenkin kaikissa tilastoissa mittaushistorian kärkikolmikko. Vuosi 2017 on selvästi lämpimin El Niñoton vuosi. Tammi-syyskuun jakso oli WMO:n mukaan 0,47 ± 0,08 astetta lämpimämpi kuin vuosina 1981-2010 keskimäärin ja 1,1 astetta esiteollista aikaa lämpimämpi.

Vuonna 2017 merijäätä on ollut sekä arktisella että antarktisella alueella lähes ennätysvähän. Arktinen alue näyttää ilmastonmuutosennusteiden mukaisesti lämpenevän "kaksi kertaa niin nopeasti" kuin muu maapallo. Lämpötilat kohosivat Alaskan Utqiaġvikissa (aiemmalta nimeltään Barrow) tänä vuonna niin rajusti, että tietokone luuli mittauksia virheellisiksi ja tuhosi ne. Huippuvuorilla 12 viime kuukauden keskilämpötila on ollut yli 4 celsiusastetta tavanomaista korkeampi. Joillakin Huippuvuorten alueilla oli loka- ja marraskuussa yli 6 astetta tavanomaista lämpimämpää.

Yksittäisiä ennätyslämpimiä vuosia merkittävämpi asia kuitenkin on globaali lämpenemistrendi, joka näkyy 1970-luvun loppupuolelta alkaen ja erityisesti tällä vuosisadalla. Esimerkiksi viime vuoden korkea globaali keskilämpötila, Aasian äärimmäinen helleaalto ja Beringinmeren meriveden lämpeneminen eivät olisi käytännössä olleet mahdollisia ilman ihmiskunnan aiheuttamaa ilmastonmuutosta. Vuodet 2013-2017 ovat todennäköisesti koko globaalin mittaushistorian lämpimin viiden vuoden jakso.

Lämpötilan 12 kuukauden liukuva keskiarvo globaalisti (ylempi kuva) ja Euroopassa (alempi kuva) verrattuna ajanjaksoon 1981-2010. Keskiarvoa on siis liu'utettu eteenpäin niin, että joka kuukausi on laskettu keskiarvo uudelleen viimeisimmän 12 kuukauden ajalta. Tiedot perustuvat kuukausikeskiarvoihin tammikuun 1979 alusta marraskuun 2017 loppuun (diagrammissa liukuvat keskiarvot laskettuina kullekin kuukaudelle 12 edellisen kuukauden ajalta). Mustat pylväät edustavat kalenterivuosien 1979-2016 keskiarvoja. Diagrammin saa suuremmaksi klikkaamalla sen päältä. Alkuperäisdatan lähde ERA-Interim, diagrammin lähde ECMWF, Copernicus Climate Change Service.

Seuraavassa on tarkempi vuosikatsaus säästä Suomessa ja muualla maapallolla vuonna 2017.

Tammikuu 2017: Globaalisti merijäätä vähemmän kuin koskaan aiemmin satelliittimittauksissa

Tammikuu jatkoi globaalisti poikkeuksellisten lämpimien kuukausien sarjaa, joka oli kestänyt jo selvästi yli vuoden. Australian Sydneyssä tammikuu ja myös koko eteläisen pallonpuoliskon kesä olivat virallisten mittausten mukaan vuodesta 1858 alkavan 158-vuotisen tilastohistorian kuumimmat.

Tammikuussa myös osissa Etelä-Amerikkaa vallitsi helleaalto. Chilessä monilla sääasemilla mitattiin mittaushistorian korkeimpia lämpötiloja, esimerkiksi Santiagossa 37,4 astetta. Argentiinassa Puerto Madrynin mittauspisteessä lämpötila kohosi 27. tammikuuta 43,5 asteeseen, mikä on korkein mittaushistorian aikana missään koko maapallolla näin etelässä (43° S) mitattu lämpötila.

Suomessa tammikuu oli 2-4 astetta tavanomaista lauhempi. Tammikuun alussa oli lyhyt kylmä jakso, mutta suurimman osan kuukaudesta vallitsi lauha etelän ja lännen välinen ilmavirtaus. Kuukauden alin lämpötila -41,7 °C mitattiin 5. päivänä Muoniossa ja ylin lämpötila +7,9 °C Jomalassa 1. päivänä. Sademääriltään kuukausi oli aivan maan pohjoisinta osaa lukuun ottamatta tavanomaista vähäsateisempi. Maan etelä- ja keskiosassa tammikuu oli laajalti jopa harvinaisen vähäsateinen. Lunta oli tammikuun lopulla Lappia lukuun ottamatta tavanomaista vähemmän. Länsi- ja lounaisrannikolla oli paikoin lumetonta.

Globaalisti merijäätä oli jo vuoden alkaessa selvästi tavanomaista vähemmän. Globaali merijään pinta-ala oli 13. tammikuuta pienempi kuin koskaan aiemmin satelliittimittaushistorian aikana.

Ilmansaastetilanne oli hyvin paha esimerkiksi Puolassa ja Kiinassa.

Helmikuu 2017: Mittaushistorian ensimmäinen kuukausi, jolloin missään maapallolla ei ollut huomattavasti tavanomaista kylmempää

Historialliseksi helmikuun tekee se, että helmikuu oli mittaushistorian ensimmäinen kuukausi, jolloin missään koko maapallolla ei kuukauden aikana keskimäärin ollut huomattavasti tavanomaista kylmempää ("much cooler than average" tai "record coldest").

Samaan aikaan New Yorkissa kehotettiin välttämään ulkona liikkumista lumimyrskyn takia ja monin paikoin Australiassa jopa 48 asteen helleaallon takia.

Pohjoisnapa oli jälleen tavanomaiseen verrattuna todella lämmin. Grönlannissa oli ajoittain ja paikoin 25 astetta tavanomaista lämpimämpää. Keskiviikkona 8. helmikuuta 2017 lämpötila kohosi Pohjois-Grönlannissa vain 12 tunnissa peräti 24 astetta. Ensimmäistä kertaa mittaushistoriassa Station Nord -sääasemalla mitattiin helmikuussa plusasteita, kun lämpömittari näytti korkeimmillaan +0,7 astetta.

Suomessa helmikuu oli keskilämpötilaltaan 2-3 astetta tavanomaista lämpimämpi. Sademäärä oli lähellä tavanomaista. Myös talven eli joulu-helmikuun keskilämpötila oli koko Suomessa 2-3 astetta tavanomaista korkeampi.

Globaali merijään pinta-ala pysytteli koko alkuvuoden ajan ajankohtaan nähden mittaushistorian alhaisimmalla tasolla. Antarktiksella merijään laajuus saavutti uuden minimin.

NOAA:n ja Japanin ilmatieteen laitoksen mukaan pohjoisen pallonpuoliskon talvi 2016-2017 eli joulu-helmikuun jakso oli maa- ja merialueet yhdistettyinä vuodesta 1892 alkavien tilastojen maailmanlaajuisesti toiseksi lämpimin.

Maaliskuu 2017: Mittaushistorian ensimmäinen yli asteen tavanomaista lämpimämpi kuukausi ilman El Niñon vaikutusta

NOAA:n mukaan maaliskuu oli globaalisti maa- ja merialueet yhdistettyinä mittaushistorian kaikista 1 647 kuukaudesta ensimmäinen, jolloin anomalia eli lämpötilapoikkeama oli vertailuajanjaksoon (koko 1900-luku) nähden yli yhden celsiusasteen lämpimämpi (verrattuna 1900-luvun ko. kuukausiin keskimäärin) ilman El Niñon lämmittävää vaikutusta. Esiteolliseen aikaan verrattuna maaliskuu oli 1,3 astetta lämpimämpi.

Suomessa maaliskuu oli pohjoisosassa 1-2 astetta ja etelä- sekä keskiosassa 2-3 astetta tavanomaista lämpimämpi. Maaliskuun ylin lämpötila 17,4 astetta mitattiin Ahvenanmaan Jomalassa. Lukema jäi vain kymmenyksen Suomen mittaushistorian maaliskuun lämpöennätyksestä, joka on mitattu Helsinki-Vantaan lentoasemalla vuonna 2007. Lännen ja luoteen väliset myrskypuuskat aiheuttivat sähkökatkoksia etenkin Suomen etelä- ja keskiosissa. Lunta oli maaliskuun lopussa tavanomaista vähemmän maan etelä- ja länsiosassa. Näillä alueilla oli paikoin jopa lumetonta.

Huhtikuu 2017: Helteitä Intiassa ja Etelä-Siperiassa

Intiassa oli vaarallinen helleaalto, ja myös Etelä-Siperian Tomskissa (noin 400 kilometriä Helsingin eteläpuolella) mitattiin huhtikuun lopulla +29,5 °C. Lukema on siellä mittaushistorian uusi huhtikuun lämpöennätys. Alueen lämpötilat olivat laajemminkin 10-20 °C yli tavanomaisen.

Huhtikuu oli suuressa osassa Suomea 1-2 astetta tavanomaista kylmempi. Lumisateita esiintyi etelärannikkoa myöten vappuaattoon asti. Lunta oli huhtikuun viimeisenä päivänä tavanomaisesta poiketen lähes koko Suomessa.

Toukokuu 2017: Lounais-Aasiassa jopa +54 astetta

Toukokuun loppupuolella Lounais-Aasiassa oli poikkeuksellinen lämpöaalto. Lämpötila kohosi läntisimmässä Pakistanissa Turbatin mittausasemalla 54,0 asteeseen ja ylitti 50 astetta myös Iranissa ja Omanissa.

Suomessa toukokuu oli 1-3 astetta tavanomaista viileämpi. Erityisesti Pohjois-Pohjanmaalla sekä Kainuussa toukokuu oli poikkeuksellisen kolea. Vastaava toistuu keskimäärin vain muutamia kertoja sadassa vuodessa. Toukokuun ylin lämpötila ja samalla ainoa hellepäivä mitattiin 19. päivänä, kun Hämeenlinnan Evolla lämpötila nousi 27,0 asteeseen. Toukokuun alin lämpötila oli 16. toukokuuta Suomussalmen Pesiössä mitattu -13,1 astetta.

Kesäkuu 2017: Aasian helteet jatkuivat ja Portugalissa vaivasivat metsäpalot

Iranin Ahwazissa lämpötila kohosi 29. kesäkuuta 53,7 asteeseen. Keski-Portugalin maastopaloissa kuoli 64 ihmistä.

Suomessa kesäkuu oli harvinaisen kolea. Yöt olivat kesäkuun ensimmäisellä viikolla paikoin harvinaisen kylmiä. Yöpakkasia mitattiin muutamina öinä paikoin Suomen eteläosissa asti. Suurin poikkeama kesäkuun tavanomaisesta lämpötilasta oli Suomen itäosassa ja Itä-Lapissa, missä oli noin 1,5-2,5 astetta tavanomaista viileämpää. Helleraja ylitettiin kesäkuussa jossain päin Suomea yhteensä kuutena päivänä. Tämä on pari päivää vähemmän kuin kesäkuussa keskimäärin.

Heinäkuu 2017: Mittaushistorian ehkä globaalisti lämpimin heinäkuu ja Kuolemanlaaksossa kuumempaa kuin yhtenäkään muuna kuukautena mittaushistorissa millään maapallon sääasemalla

Nasan mukaan heinäkuu oli globaalisti 0,83 celsiusastetta lämpimämpi kuin heinäkuiden pitkäaikainen keskiarvo vuosina 1951-1980. Vuonna 2016 vastaava poikkeama oli tarkastetuissa tilastoissa 0,82 astetta. Vuoden 2017 heinäkuu siis näyttäisi olleen vuoden 2016 ennätyslämmintä heinäkuuta lämpimämpi, mutta ero on niin pieni, että tilastollisesti heinäkuut 2016 ja 2017 ovat käytännössä tasoissa mittaushistorian globaalisti lämpimimpien heinäkuiden luettelossa. Ero seuraavaksi lämpimimpiin heinäkuihin on kuitenkin selvä.

Vuoden 2017 heinäkuun kohdalla erityisen merkittävää on se, että nyt ennätys syntyi ilman luontaisesti lämmittävän El Niñon vaikutusta. Vuotta aiemmin heinäkuussa vallitsi El Niño -tilanne, jonka selitettiin aiheuttaneen osan silloisesta lämpimyydestä. Ihmiskunnan aiheuttama ilmastonmuutos alkoi siis ilmeisesti näkyä lämpötilastoissa nyt aiempaakin selvemmin. Nasan tilastot kattavat viimeisimmät 137 vuotta vuodesta 1880 alkaen.

Heinäkuu 2016, elokuu 2016 ja heinäkuu 2017 lienevät maapallon koko mittaushistorian absoluuttisilta keskilämpötiloiltaan kuumimmat kuukaudet, vaikka anomaliat (poikkeamat verrattuna ko. kuukauden pitkän aikavälin keskiarvoihin) eivät ylläkään ennätystasolle.

Heinäkuu 2017 lienee ollut Kalifornian Kuolemanlaaksossa (Death Valley) kuumempi kuin yksikään muu kuukausi mittaushistorian aikana millään maapallon virallisella sääasemalla. Kuukauden keskilämpötila oli Kuolemanlaaksossa 41,9 celsiusastetta.

Etelä-Eurooppaa koetteli helleaalto. Etelä-Espanjan Cordobassa lämpötila nousi 12. heinäkuuta 46,9 asteeseen ja Granadassa päivää myöhemmin 45,7 asteeseen.

Argentiinassa oli poikkeuksellisen kylmää ja runsaita lumisateita. Barilochessa lämpötila putosi 16. heinäkuuta -25,4 asteeseen, mikä on 4,3 astetta aiempaa ennätyspakkasta kylmempi. Myös Kaakkois-Australian sisämaassa oli paikoin ennätyskylmää. Canberrassakin lämpötila laski -8,7 asteeseen, mikä on kylmin lukema vuoden 1971 jälkeen.

Heinäkuu oli Suomen etelä- ja keskiosissa paikoin harvinaisen kolea. Näin kolea heinäkuu koetaan keskimäärin kerran kymmenessä vuodessa tai harvemmin. Suomen etelä- ja keskiosassa sekä Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun eteläosissa heinäkuun keskilämpötila oli 1-2,5 astetta tavanomaista alempi. Helleraja ylitettiin jossain päin Suomea heinäkuussa kaikkiaan kymmenen kertaa. Tämä on kuusi päivää pitkän ajan keskiarvoa vähemmän. Helteet keskittyivät lähinnä Suomen pohjoisosaan. Suomen etelä- ja keskiosassa helleraja ylitettiin heinäkuussa vain kolmena päivänä. Helteisimmät paikkakunnat olivat heinäkuussa Oulu, Rovaniemi ja Utsjoki, jossa helleraja ylitettiin heinäkuussa neljä kertaa.

Elokuu 2017: Harvey-hurrikaani, Lucifer-helle, Kalifornian maastopalot ja ennätysaikainen ekovelkapäivä

Maapallon luonnonvarojen ylikulutuspäivä eli ekovelkapäivä koettiin jo 2. elokuuta, aiemmin kuin koskaan ennen.

Harvey-hurrikaani iski Texasiin. Bahrainissa elokuu oli mittaushistorian kuumin. Lucifer-helleaalto johti elokuun alussa uusiin ennätyslämpötiloihin Pohjois- ja Keski-Italiassa, Kroatiassa sekä Etelä-Ranskassa.

Kaliforniassa kesä oli mittaushistorian kuumin. Elokuun lopulla alkoi syyskuun alkupuolelle jatkunut helleaalto, jonka seurauksena San Franciscossa mitattiin uudeksi ennätyslämpötilaksi 41,1 astetta.

Suomessa elokuun keskilämpötila oli melko tavanomainen. Tähän vaikuttivat pilvisyys ja siitä seuranneet viileät päivät ja lämpimät yöt. Ainoastaan Pohjois-Karjalassa elokuu oli tavanomaista lämpimämpi. Kiira-rajuilmassa 12. elokuuta Suomen etelä- ja itäosassa paikannettiin yhteensä yli 6 000 maasalamaa. Etenkin Uudenmaan ja Kymenlaakson alueilla oli myös runsaasti tuulivahinkoja.

Koko kesä oli Suomessa laajalti harvinaisen viileä. Keskilämpötila jäi monin paikoin yli asteen tavanomaista alemmaksi. Suomen pohjoisosassa kesän keskilämpötila oli noin 0,5 astetta tavanomaista viileämpi. Kesä oli monin paikoin myös harvinaisen pilvinen.

Syyskuu 2017: Ennätyksellinen Irma-hurrikaani

Hurrikaani Irma vaurioitti Karibialla suurinta osaa Barbudan rakennuksista. Irma oli tuulennopeudeltaan mittaushistorian voimakkain Leewardsaarille saapunut hurrikaani ja viidenneksi voimakkain Atlantilla syntynyt hurrikaani. Ranskan ilmatieteen laitoksen mukaan Irma oli koko 1970-luvulta alkavan satelliittimittaushistorian pisimpään jatkunut voimakas hirmumyrsky. Irma-hurrikaanissa matalapaineen keskuksessa paine (914 millibaaria) oli alempi kuin mitä koskaan aiemmin on mitattu Meksikonlahden ja Länsi-Karibian ulkopuolella. Yhdysvaltojen kansallinen hurrikaanikeskus on tilastoinut hurrikaaneja vuodesta 1851 alkaen. Mikään muu hurrikaani ei tiettävästi ole ollut Atlantilla koko tilastohistorian aikana paineella mitattuna yhtä voimakas kuin Irma. Irma oli myös hyvin laaja-alainen myrsky. Hurrikaanin voimalla puhaltavat tuulet levittäytyivät läpimitaltaan 85 kilometrin alueelle, mutta koko myrskymatalapaine oli vielä huomattavasti tätäkin suurempi, joidenkin tietojen mukaan lähes kaksi kertaa Suomen kokoinen.

Suomessa syyskuun keskilämpötila oli suuressa osassa Lappia noin asteen tavanomaista korkeampi ja muualla lähellä tavanomaista. Virolahdella mitattiin suurin kuukauden sademäärä (157,5 millimetriä), mikä on harvinaisen paljon. Näin paljon sataa noin kerran kymmenessä vuodessa.

Lokakuu 2017: Nuuksiossa lähes ennätyksellinen sademäärä

Suomessa lokakuun keskilämpötila oli isossa osassa Lappia vajaan asteen tavanomaista korkeampi. Muualla Suomen pohjois- ja itäosissa keskilämpötila oli lähellä tavanomaista. Sen sijaan Länsi-Suomessa lokakuu oli paikoin vajaan asteen tavanomaista kylmempi. Espoon Nuuksiossa mitattiin lokakuun sademääräksi 226,1 millimetriä. Se on vain kaksi millimetriä vähemmän kuin Suomen mittaushistorian lokakuun sade-ennätys, Vihdin Hiiskulassa vuonna 2006 mitattu 228,1 millimetriä. Suurimpaan osaan Suomea satoi lokakuun lopulla ensilumi.

Marraskuu 2017: Alaskassa ennätyslämmintä, Suomessa sääasemakohtaisia syksyn sade-ennätyksiä

Heinäkuun tavoin myös marraskuu oli Alaskan Utqiaġvikissa (Barrow) ennätyslämmin. Kyseisellä sääasemalla kahdeksan mittaushistorian 1920-1917 lämpimintä vuotta on havaittu 11 viime vuoden aikana.

Marraskuu oli suurimmassa osassa Suomea 1-3 astetta tavanomaista lämpimämpi ja paikoin myös tavanomaista sateisempi. Eniten satoi Kouvolan Anjalassa (130,4 millimetriä). Myös syksy eli syyskuu-marraskuu oli suuressa osassa Suomea tavanomaista sateisempi. Uudellamaalla sekä Kymenlaaksossa syksy oli poikkeuksellisen sateinen. Vastaava toistuu keskimäärin harvemmin kuin kerran 30 vuodessa. Nurmijärven, Virolahden ja Hyvinkään sääasemilla rikottiin paikkakuntakohtaiset syksyn sademääräennätykset.

Joulukuu 2017: Kalifornian maastopalot jatkuvat

Kuivuuden piinaamassa Etelä-Kalifoniassa laajat maastopalot jatkuivat. Länsi-Euroopassa on paikoin ollut lumimyrskyjä.

Lue myös nämä

Vuosikatsaus: Säävuosi 2016

Vuosikatsaus: Säävuosi 2015

Vuosikatsaus: Säävuosi 2014

Vuosikatsaus: Säävuosi 2013

Vuosikatsaus: Säävuosi 2012