maanantai 27. elokuuta 2018

Syksyn 2018 sääennuste

Julkaisen luettavaksenne yhteenvedon viiden kansainvälisen tutkimuslaitoksen tekemistä Suomen tämän syksyn vuodenaikaisennusteista. Joiltakin tutkimuslaitoksilta on luettavissa myös hyvin alustava talven sääennuste 2018-2019.

Huom.! Päivitän jatkossa syksyn sääennusteet tämän blogitekstin kommentteihin!


Suomen syksystä näyttää ennusteiden mukaan tulevan melko tavanomainen, mahdollisesti vähän pitkäaikaisia keskiarvoja lämpimämpi. Myös hyvin alustavat talven 2018-2019 sääennusteet ennakoivat Suomeen jälleen pitkäaikaisia keskiarvoja lämpimämpää talvea.

Ennusteet lämpimästä talvesta ovat erityisen mielenkiintoisia ja ehkä jossakin määrin ristiriitaisia siksi, että arktisen alueen merijään laajuus Atlantin puoleisella alueella (Barentsinmeri, Karanmeri, Grönlanninmeri) on nyt pienempi kuin koskaan aiemmin mittaushistoriassa. Sula meri imee lämpöä tehokkaasti ja vapauttaa sitä talvella. Talvella tällainen lämmin arktinen alue voi joidenkin tutkimusten mukaan johtaa kylmään säähän Suomessa. Arktisen alueen lämpimyys nimittäin heikentää napapyörrettä eli polaaripyörrettä, jolloin arktiselta alueelta pääsee helpommin purkautumaan kylmää ilmaa Suomea kohti.

Edellä mainittu syy-yhteys voisi antaa tukea kansanuskomukselle, jonka mukaan lämmintä kesää seuraa kylmä talvi. Tämä kuitenkin edellyttäisi sitä, että samana kesänä lämpö on ulottunut Suomesta Grönlantiin asti. Toisaalta tällainen syy-yhteys yksinkertaistaa pahasti ilmakehän todellisuudessa monimutkaisia ilmiöitä. Sitä paitsi tällä hetkellä on syytä huomata se, että koko arktisen alueen merijään laajuus ei ole lähelläkään ennätysminimiä, vaan se noudattelee aika hyvin vuosien 2010-2017 keskiarvoa (on kuitenkin selvästi alhaisempi kuin aikaisempien vuosikymmenten keskiarvo). Lisäksi tilastollisesti tarkasteltuna edellisen vuosipuoliskon lämpötiloista ei yleensä pysty päättelemään mitään seuraavan vuosipuoliskon lämpötiloista. Toisaalta aiemman blogitekstini kommentissa on tilastoista pääteltynä ennustettu lämmintä kesää seuraavaa kylmää talvea 2018-2019.

Elämme siis mielenkiintoisia aikoja. On kiinnostavaa nähdä, kuinka näiden erilaisten ennusteiden kanssa käy. Tosiasiahan on se, että vielä nykytekniikallakaan vuodenaikaisennusteilla ei ole kovin suurta käyttöarvoa. Esimerkiksi tämän vuoden helmi-maaliskuun kylmyyden osasi selvästi etukäteen ennakoida vain yksi tutkimuslaitos. Kesästä ennustettiin yleisesti melko tavanomaista, pitkän aikavälin keskiarvoihin verrattuna jonkin verran lämpimämpää. Kesän lähes ennätyksellinen helteisyys ja kuivuus jäivät ennustamatta.

NOAA/NWS: Keskimääräistä lämpimämmät ja sademääriltään melko tavanomaiset syksy ja talvi

Yhdysvaltaisen NOAA/NWS:n mukaan kolmen kuukauden jaksot syys-marraskuu ja loka-joulukuu ovat koko Suomessa 1-2 astetta pitkäaikaisia ko. kuukausien keskiarvoja lämpimämpiä. Sama tilanne jatkuu Etelä- ja Keski-Suomessa myös seuraavilla kolmen kuukauden jaksoilla (marras-tammikuu, joulu-helmikuu, tammi-maaliskuu, helmi-huhtikuu), mutta Pohjois-Suomessa poikkeama jää +0,5-1 asteeseen. Kuukausien pitkäaikaisiin keskiarvoihin verrattuna lämpimin jakso on tammi-maaliskuu, jolloin länsirannikolla voi olla paikoin 2-3 astetta pitkäaikaisia keskiarvoja lämpimämpää.

Tämänhetkisessä, hyvin alustavassa ennusteessa yksittäisistä kuukausista tavanomaiseen verrattuna lämpimin on helmikuu 2019, jolloin lähes koko Suomessa on 2-3 astetta pitkäaikaisia keskiarvoja lämpimämpää. Syys- ja lokakuussa Suomessa on 0,5-2 astetta pitkäaikaisia keskiarvoja lämpimämpää siten, että syyskuussa kaikkein lämpimin sää painottuu Itä-Suomeen ja lokakuussa Pohjois-Suomeen. Marraskuussa miltei koko Suomessa on 1-2 ja joulukuussa 0,5-1 astetta pitkäaikaisia keskiarvoja lämpimämpää. Tammikuu on erityisen mielenkiintoinen, koska ennustemalli heittelee Suomeen alueellisesti -0,5 — +3 asteen poikkeamia verrattuna pitkän aikavälin keskimääräisiin lämpötiloihin (normaaliin verrattuna lämpimintä länsirannikolla, kylmintä Pohjois-Lapissa).

Mikään ennustetuista kolmen kuukauden jaksoista ei näytä pitkäaikaisia keskiarvoja kuivemmalta. Toisaalta laajalti tavanomaista sateisempaa näyttäisi olevan vain tammi-maaliskuun jaksolla.

Tämänhetkisen ennusteen mukaan yksittäisistä kuukausista pitkän aikavälin keskiarvoihin verrattuna sateisimpia ovat tammi- ja helmikuu. Muiden ennustettujen kuukausien sademäärät ovat hyvin tavanomaisia, mahdollisesti paikoin vähän keskimääräistä sateisempia. Joulukuussa Etelä-Suomessa voi olla paikoin vähän keskimääräistä kuivempaa.

NOAA/NWS:n ennusteet päivittyvät jatkuvasti edellä oleviin linkkeihin.

ECMWF: Vähän keskimääräistä lämpimämpi ja sademääriltään tavanomainen syksy

Euroopan keskipitkien ennusteiden keskus (ECMWF) sanoo, että syksy (syys-marraskuu) on Suomessa keskimäärin 0,5-1 astetta ko. kuukausien pitkäaikaisia keskiarvoja lämpimämpi. Sademäärät ovat tavanomaisia.

ECMWF:n ennustetta on analysoitu tarkemmin Ilmatieteen laitoksen nettisivulla, josta löytyy myös kuukausiennuste.

The Weather Company: Lämmin loppukesä ja alkusyksy

The Weather Company arvioi heinäkuun lopulla julkaisemassa ennusteessaan pitkäaikaisia keskiarvoja lämpimämmän sään jatkuvan Suomessa sekä elo-, syys- että lokakuussa. Päivitetty syksyn ennuste ilmestyy aivan näinä päivinä.

IRI: Melko tavanomaisen syksyn jälkeen lämmin talvi

IRI:n (International Research Institute for Climate and Society) ennusteen mukaan syys-marraskuun jaksolla Suomen lämpötilat ovat keskimäärin lähellä tavanomaista. Paikoin Itä- ja Pohjois-Suomessa on kuitenkin mahdollisuus pitkän aikavälin keskiarvoa korkeampiin lämpötiloihin. Sademäärissä on suuri alueellinen vaihtelu. Pitkän aikavälin keskiarvoa pienemmät sademäärät ovat kuitenkin monin paikoin runsaita sateita todennäköisempiä.

Loka-joulukuussa Etelä-Suomen lämpötilat ovat edelleen tavanomaisia. Mitä pohjoisemmaksi Suomessa mennään, sitä enemmän kasvaa pitkäaikaista keskiarvoa korkeampien lämpötilojen todennäköisyys. Sateisuuden todennäköisyys lisääntyy edelliseen kolmen kuukauden jaksoon verrattuna.

Loka-joulukuun kaltainen lämpötilajakauma jatkuu myös marras-tammikuussa, joskin myös Etelä-Suomessa kasvaa todennäköisyys pitkäaikaista keskiarvoa korkeampiin lämpötiloihin. Sademäärät ovat tavanomaisia tai Pohjois-Suomessa mahdollisesti keskimääräistä pienempiä.

Joulu-helmikuussa koko Suomessa on ajankohdan pitkäaikaisia keskiarvoja lämpimämpää. Edelleen tämä on kuitenkin kaikkein todennäköisintä Pohjois-Suomessa. Sateisuudessa on hyvin suuri alueellinen vaihtelu.

Suomen ulkopuolelta merkittävää on se, että arktinen alue (Grönlanti, Huippuvuoret) on erittäin todennäköisesti pitkäaikaisia keskiarvoja lämpimämpi jälleen kaikilla ennustetuilla kolmen kuukauden jaksoilla.

Japanin ilmatieteen laitos: Kuiva ja lämpötiloiltaan tavanomainen syksy

Japanin ilmatieteen laitos ennustaa syksyn (syys-marraskuun jakson) olevan koko Suomessa lämpötiloiltaan keskimäärin tavanomainen ja sademääriltään keskimääräistä vähäsateisempi.

Suomen pohjoispuolella (Norjanmerellä, Barentsinmerellä, Grönlannissa ja Huippuvuorilla) on keskimääräistä lämpimämpää, kun taas Suomen eteläpuolella (Baltiassa ja muualla Manner-Euroopan pohjoisosissa) on keskimääräistä kylmempää. Suomen syyssäähän vaikuttaa siis merkittävästi se, ulottuuko keskimääräistä lämpimämmän tai kylmemmän sään alue ennustettua laajemmalle alueelle.

Lue tästä joulun sääennuste, mutta älä usko sitä!

Yhdysvaltalainen AccuWeather julkaisee Suomeenkin tietokoneen mallintamia päiväkohtaisia ennusteita jopa yli kuukaudeksi ja Metcheck puoleksi vuodeksi. Jälkimmäisestä voi katsoa jo nyt vaikkapa joulun sään. Kuriositeettina mainittakoon, että Metcheck ennustaa tällä hetkellä Helsinkiin jouluaatoksi puolipilvistä noin -5 asteen säätä. Ensilumi sataa ennusteen mukaan marras-joulukuun vaihteessa. Näin pitkät päiväkohtaiset ennusteet ovat kuitenkin todellisuudessa täysin epäluotettavia, vaikka periaatteessa säämallien ajoa tietokoneella voidaan jatkaa vaikka kuinka pitkälle ajalle.

Jo muutaman viikon ennusteet ovat todellisuudessa hyvin epävarmoja, käyttöarvoltaan lähellä nollaa. Vaikka pitkän aikavälin säätä (esimerkiksi kolmea kuukautta) onkin mahdollista jossakin määrin ennustaa, malleihin sisältyvien epävarmuuksien takia paikkakunta- ja päiväkohtainen ennuste on erittäin epäluotettava. Joskus tällaisista ennusteista onkin käytetty nimitystä "meteorologinen syöpä".

Ilmatieteen laitoksen ylimeteorologi Sari Hartosen mukaan Suomessa säätyyppi pystytään ennustamaan kohtuullisen luotettavasti 6-10 vuorokautta, lämpötila 4-7 vuorokautta, matalapaineiden ja sadealueiden reitti 3-5 vuorokautta, tuulet 2-3 vuorokautta ja sademäärät sekä sateiden tarkat reitit 0-2 vuorokautta etukäteen. Yli kymmenen vuorokauden ajalle ei voi tehdä vain yhtä ennustetta, vaan saadaan useampia erilaisia ennusteita. Ilmakehän kaoottisuus estänee tulevaisuudessakin yli 14-21 vuorokauden päiväkohtaiset ennusteet. Lämpötilaennusteet ovat sade-ennusteita luotettavampia.

Vuodenaikaisennusteissa (esimerkiksi koko syksyn sääennuste) ei ennustetakaan yksittäisiä sääilmiöitä, vaan ainoastaan pitkän aikavälin (yleensä kolmen kuukauden jakso) poikkeamia verrattuna tavanomaiseen. Vertailukohtana on aina useilta vuosilta (yleensä 30 vuotta) laskettu keskiarvo kyseisen kolmen kuukauden jakson tai kyseisen kuukauden säästä.

Onko sään vuodenaikaisennuste luotettavampi kuin sääprofeetta?

Kaikissa pitkän aikavälin sääennusteissa on huomattava, etteivät ne yleensä ole Pohjois-Euroopassa kovinkaan luotettavia. Täällä ei ole samanlaista jaksottaista vaihtelua niin kuin tropiikissa, jossa ennusteissa voidaan käyttää hyväksi ENSO-värähtelyä (El Niño – La Niña -oskillaation vaihtelua). Matalilla leveysasteilla (tropiikissa) vuodenaikaisennusteet ovatkin hieman luotettavampia kuin meillä, koska siellä säätyypit ovat pitkälti seurausta meriveden lämpötilan vaihteluista. Meillä taas äkilliset, hetkittäiset tekijät vaikuttavat enemmän.

Kaiken kaikkiaan näyttää siltä, että useilla ennustuslaitoksilla lähimmän kolmen kuukauden ennuste pitää usein kohtuullisen hyvin paikkansa, mutta yksittäisten kuukausien ennusteet menevät hetkittäisten säätekijöiden vuoksi huomattavasti useammin väärin. Siksi monet ennustelaitokset eivät edes julkaise yksittäisten kuukausien ennusteita. Lisäksi vuodenaikaisennusteillekin on tyypillistä, että ne tarkentuvat ennustetun ajankohdan lähestyessä. NOAA/NWS:n ennusteet näyttävät usein jatkavan ennusteen tekohetkellä vallinnutta tilannetta liikaa myös eteenpäin.

Nämä vuodenaikaisennusteetkin ovat sääennusteita, eivät ilmastoennusteita. Säähän pääsevät hetkelliset tekijät vaikuttamaan voimakkaastikin, toisin kuin ilmastoon, joka on pitkän aikavälin keskiarvo.

Vaikka pitkän aikavälin sääennusteet, esimerkiksi vuodenaikaisennusteet, pitäisivätkin paikkansa, on siis huomattava, että ne ovat vain useamman kuukauden ajalle ennustettuja keskiarvoja eivätkä ennusta yksittäisiä säätapahtumia, esimerkiksi ensilumen satamisen ajankohtaa. Ongelmaa voi havainnollistaa seuraavalla esimerkillä. Suurkaupungissa on mahdollista ennustaa, että tietyssä kaupunginosassa tapahtuu enemmän rikoksia kuin toisessa, mutta siitä huolimatta et hälytysajossa olevan poliisiauton perässä ajaessasi tiedä, mihin kaupunginosaan poliisiauto juuri sillä kerralla kääntyy.

Jos vuodenaikaisennuste ennustaa syys-marraskuusta tavanomaista lämpimämpää, tämä voi tarkoittaa esimerkiksi joko 1) sitä, että koko syksy on tavanomaista lämpimämpi tai 2) sitä, että lämpötilat ovat suurimmat osan ajasta tavanomaisia (vähän alle tai vähän yli pitkäaikaisten keskiarvojen), välillä voi olla jopa hyvin viileää, mutta jossakin vaiheessa voi olla erityisen lämmintä.

Lisäksi täytyy huomata, että eri yhteyksissä käytetään erilaisia vertailujaksoja, kun verrataan lämpötiloja tavanomaisiin. Maailman meteorologisen järjestön (WMO) virallinen ilmastotieteen vertailukausi on vielä parin vuoden ajan 1961-1990, kun taas esimerkiksi Suomen Ilmatieteen laitos käyttää sääennusteissaan hieman lämpimämpää vertailukautta 1981-2010. Myös tässä blogikirjoituksessa esitettyjen vuodenaikaisennusteiden vertailukausi on 1981-2010.

Lue myös tämä

Sääilmiöiden ABC-kirja

6 kommenttia:

Vk kirjoitti...

Kiitos ennusteiden yhteenvedosta. On todellakin hyvin mielenkiintoista nähdä, millainen tuleva syksy tulee olemaan, jatkuuko lämpö kuinka pitkälle ja helpottaako pohjavesien osalta tilanne ennen talvea. Talvi on myös todellinen kysymysmerkki, tuleeko lämmintä vai kylmää. Saa nähdä, kuinka esimerkiksi Grönlannin pohjoisrannan jään sulaminen tulee vaikuttamaan.

Jari Kolehmainen kirjoitti...

The Weather Company: Lämmin syksy, kylmä lopputalvi

Touko-heinäkuun jakso oli ennätyslämmin monilla Länsi- ja Pohjois-Euroopan alueilla. Pitkäaikaisia keskiarvoja lämpimämpi sää jatkuu syyskuussakin koko Euroopassa lukuun ottamatta Kaakkois-Eurooppaa. Myös loka- ja marraskuussa on ajankohdan pitkäaikaisia keskiarvoja lämpimämpää erityisesti Pohjois-Euroopassa, esimerkiksi Suomessa. Hyvin alustavat ennakkoviitteet kuitenkin näyttävät siltä, että talven jälkipuoliskolla voisi tulla erityisen kylmää säätä.

Alustava tieto kylmän lopputalven mahdollisuudesta on erityisen merkittävä siksi, että The Weather Company oli ainoa tutkimuslaitos, joka selvästi etukäteen onnistui ennustamaan helmi-maaliskuun 2018 kylmyyden Pohjois-Euroopassa.

Jari Kolehmainen kirjoitti...

Japanin ilmatieteen laitos: Syksy keskimääräistä lämpimämpi ja paikoin myös kuivempi

Loka-joulukuussa koko Suomessa on ajankohdan pitkäaikaisia keskiarvoja lämpimämpää, varmimmin Pohjois-Suomessa. Sademäärät ovat tavanomaisia. Paikoin on pieniä viitteitä pitkäaikaisia keskiarvoja kuivemmasta säästä.

Sami Ryynänen kirjoitti...

Ainakin Jyväskylän lentoasemalla myös syyskuun alkupuolisko tulee olemaan ennätyslämmin ja hyvät mahdollisuudet vielä että koko syyskuu olisi ennätyslämmin. Viime kesän(1.6.-31.8.) keskilämpötila oli Jyväskylässä alhainen +13,6, nyt on mahdollista että jopa 6kk jakso huhtikuun alkupuolelta lokakuun alkupuolelle olisi tuota lämpimämpi, ei ole kesät veljeksiä keskenään. Toukokuu ennätyslämmin, kesä ennätyslämmin, syyskuu ennätyslämmin?...tämä on sellainen paketti että sen rikkominen on todella vaikeaa.

Jari Kolehmainen kirjoitti...

Kiitos kommentistasi ja jälleen tarkoista tiedoista. Meteorologi Mika Rantasen mukaan myös Helsingin Kaisaniemessä syyskuun alku (1.-13.9.2018) on ollut ennätyslämmin (tarkastelu vuodesta 1900 alkaen). Tarkempi diagrammi on katsottavissa tästä linkistä. Mielenkiintoista on nähdä, kuinka paljon lämmin merivesi hidastuttaa syksyn saapumista.

Jari Kolehmainen kirjoitti...

IRI:n eilen julkaistu ennuste: Syksy ja koko talvi Suomessa vähän keskimääräistä lämpimämpiä, sateisuus lisääntyy talven edetessä

Loka-joulukuun aikana Tyynellämerellä on kehittymässä heikko El Niño -ilmiö. Arktisella alueella (Grönlannissa, Huippuvuorilla) jatkuu tavanomaista lämpimämpi säätyyppi. Suomessa ajankohdan pitkäaikaisiin keskiarvoihn verrattuna lämpimämpää on sitä todennäköisemmin, mitä pohjoisemmaksi Suomessa mennään. Etelä-Suomessa jäädään tavanomaisiin lämpötiloihin. Sademäärät ovat pitkäaikaisten keskiarvojen mukaisia tai vähän niitä pienempiä.

Marraskuun 2018 alusta tammikuun 2019 loppuun ulottuvalla jaksolla arktisen alueen lämpimyys jatkuu edelleen (minkä "lämmin arktinen alue - kylmät mantereet" -teorian mukaan pitäisi tuoda Suomeen kylmää talvi-ilmaa). Ennusteen mukaan Suomessa on kuitenkin keskimäärin edelleen pitkäaikaisia keskiarvoja lämpimämpää, joskin erot Etelä- ja Pohjois-Suomen välillä hieman tasoittuvat edellisestä ennustejaksosta. Todennäköisimmin pitkäaikaisia keskiarvoja lämpimämpää on edelleen Lapissa, mutta tämä ei näytä enää yhtä selvältä kuin loka-joulukuussa. Sademäärät ovat edelleen pitkäaikaisten keskiarvojen mukaisia tai vähän niitä pienempiä.

Joulu-helmikuun keskiarvoja tarkasteltaessa ajankohdan pitkäaikaisia keskiarvoja lämpimämpi sää jatkuu edelleen sekä arktisella alueella että koko Suomessa, joskaan Suomen osalta todennäköisyysprosentit eivät ole kovin korkeat. Sademäärät ovat pitkäaikaisten keskiarvojen mukaisia tai vähän niitä korkeampia.

Tammi-maaliskuussa arktisen alueen lämpimyys pitkäaikaisiin keskiarvoihin verrattuna ei ole enää aivan yhtä selkeä. Koko Suomessa on edelleen ajankohdan pitkäaikaisiin keskiarvoihin verrattuna lämpimämpää ja jopa hieman todennäköisemmin kuin joulu-helmikuun jaksolla. Sademäärät ovat jälleen pitkäaikaisten keskiarvojen mukaisia tai vähän niitä korkeampia.