Pysyvä kesäaika toisi ympäri vuoden valoisammat illat ja voisi lisätä liikuntaharrastuksia
Jos ihminen käy töissä kello 8-16, töiden jälkeen illat ovat pysyvää normaaliaikaa noudatettaessa pimeämpiä ympäri vuoden. Toiminnanjohtaja Eki Karlsson kertoo Suomen ladun tekemistä laskelmista, joissa tarkastellaan valoisan ajan määrää arkisin kello 16-20. Ajatuksena on se, että tuohon aikaan valon määrä lisää ihmisten liikuntaharrastuksia ja vaikkapa puutarhanhoitoa ulkona. Tulosten mukaan selvästi paras vaihtoehto olisi käyttää pysyvää kesäaikaa, jolloin Etelä-Suomessa tulisi yli 90 tuntia ja Kiilopään korkeudella 40 tuntia vuodessa lisää valoa alkuiltoihin. Toiseksi paras vaihtoehto olisi jatkaa nykyistä kesä- ja normaaliajan vaihtelua. Vaihtoehdoista huonoin olisi siirtyä pysyvään talviaikaan. Näin esimerkiksi Helsingissä valoisa ulkoiluaika vähenisi nykyisestä 74 tunnilla vuodessa.
Myös meteorologi Pauli Jokinen tähdentää Twitter-viestin diagrammissaan sitä, että pysyvä kesäaika toisi virka-aikaan työskenteleville enemmän valoa vapaa-ajalle erityisesti vuoden synkimpinä viikkoina. Toisaalta voidaan kysyä, onko järkevää tarkastella vain virka-aikaa, koska työaikatauluja on paljon muitakin.
Pysyvä normaaliaika toisi valoisat aamut, helpottaisi heräämistä ja vähentäisi univaikeuksia
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimusprofessori Timo Partonen kannattaa pysyvää normaaliaikaa, koska valoisat aamut ja hämärät illat auttaisivat tahdistamaan sisäistä kelloamme. Esimerkiksi rauhoittavan melatoniinihormonin tuotanto lisääntyy hämärässä ja vähenee valossa, joten pysyvä normaaliaika voisi auttaa nukahtamista illalla ja heräämistä aamulla. Näin univaikeudet ja kaamosmasennus voisivat vähentyä. Toisaalta tämä edellyttäisi sitä, että ihmisen tulisi noudattaa "normaalia" vuorokausirytmiä. Vuorotyö tai muu tarkoituksellinen rytmin poikkeavuus voisivat muuttaa tilannetta.
Partosen siteeraamien ulkomaalaisten tutkimusten mukaan saman aikavyöhykkeen länsilaidalla asuvilla on itälaidalla asuvia yleisemmin sekä kaamosoireita että univaikeuksia ja tiettyjä syöpäsairauksia. Aikavyöhykkeen itälaidalla aikaisemmin nouseva aurinko näyttää myös muokkaavan ihmisistä yhä enemmän aamuvirkkuja ja länsilaidalla asuvista enemmän iltavirkkuja. Edelleen Partosen mukaan Suomessa iltavirkkujen osuus aikuisista on kasvanut 9 prosentista 13 prosenttiin ja aamuvirkkujen puolestaan vähentynyt 33 prosentista 21 prosenttiin 1980-luvulta 2000-luvulle. Mikä tässä lienee syy ja mikä seuraus? Onko vaikuttavana tekijänä ollut yleisten elämäntapojen muuttuminen vai jokin muu tekijä?
Luonnontieteellisesti ajatellen pysyvä normaaliaika on Suomen oikea aika
Normaaliajassa noudatamme aivan itäisimmän Suomen kautta kulkevan pituuspiirin 30 astetta itäistä pituutta aikaa eli UTC+2 (kello kaksi tuntia enemmän kuin Lontoon Greenwichin aika). Keskipäivä (kello 12.00) on siis silloin, kun aurinko on korkeimmillaan ja paistaa suoraan etelästä ko. pituuspiirille. Jos siirrämme kellot pysyvään kesäaikaan, kello on tuntia enemmän (UTC+3) eli auringon mukaan määräytyvä keskipäivä olisi vasta kello 13. Me siis etääntyisimme maantieteellisesti ja tähtitieteellisesti määräytyvästä aikavyöhykkeestämme. Ajanlaskun perusperiaatteita on se, että keskipäivä on kello 12. Tällä perusteella nykyinen normaaliaika olisi oikea aika Suomelle.
Ennen nykyiseen aikavyöhykkeeseen siirtymistä jokainen Suomen kaupunki käytti omaa auringon mukaan määräytyvää aikaa, ns. (porvarillista) paikallisaikaa. Kello oli 12.00, kun paikkakunnalla aurinko oli korkeimmillaan eli paistoi suoraan etelästä. Kun kello oli Helsingissä 12.00, se oli Joensuussa 12.20, Turussa 11.50 jne. paikkakunnan pituuspiirin mukaan. Rautatieverkoston laajentuessa aikataulujen laatiminen oli kuitenkin hankalaa, kun jokaisella paikkakunnalla oli oma kellonaikansa. Niinpä päätettiin, että Kaipiaisten asemasta (nykyisen Kouvolan, entisen Anjalankosken alueella) länteen asemakellot asetettiin Helsingin aikaan ja Kaipiaisista itään Pietarin aikaan. Nyt kuitenkin rautatieaseman kello näytti aina eri aikaa kuin paikkakunnalla olevat muut kellot. Lopulta päätettiin, että vapusta 1.5.1921 alkaen koko Suomi noudattaa pituuspiirin 30 astetta itäistä pituutta aikaa.
Vai pitäisikö sittenkin siirtyä Keski-Euroopan aikaan?
Timo Partonen on aiemmin ehdottanut, että terveytemme kannalta olisi kaikkein parasta siirtää kelloja tunnilla taaksepäin nykyisestä normaaliajasta, jolloin aikavyöhykkeemme olisi UTC+1 eli sama kuin Keski-Euroopassa. Itse asiassa Suomen "oikea" maantieteellinen aikavyöhyke olisi jossakin UTC+1:n ja UTC+2:n välillä, mikäli aikavyöhyke määräytyisi tarkkojen pituuspiirien perusteella eikä 15 asteen välein olevina aikavyöhykkeinä, joilta toiselle siirryttäessä kelloa siirretään kokonaisilla tunneilla.
Aikavyöhykkeessä UTC+1 illat pimenisivät entisestään, aamut valostuisivat ja yhteydenpito samassa aikavyöhykkeessä olevaan Keski-Eurooppaan helpottuisi, mikäli Keski-Euroopan valtiot päättävät pysyä nykyisessä normaaliajassaan. Jos olisimme kuluneena kesänä noudattaneet tätä aikaa, valoisa aika olisi alkanut Helsingissä 1. heinäkuuta kello 1.59 ja päättynyt jo kello 20.49, siis kaksi tuntia aiemmin kuin nykyistä kesäaikaa noudatettaessa. Valveilla vietettyä valoisaa vapaa-aikaa (arkisin kello 17–23 ja viikonloppuisin kello 8–23) menetettäisiin meteorologian tutkija Kimmo Ruosteenojan laskelmien mukaan Etelä-Suomessa lähes 400 tuntia vuodessa. Pimeimpään aikaan vuodesta hämärä alkaisi jo kahden maissa iltapäivällä, kun nyt se alkaa kolmen tienoilla.
Mikä olisi optimaalinen aikavyöhykkeemme ja pitäisikö samalla päättää koulujen alkamisajankohdasta?
Onko siis niin, että jatkuva kesäaika lisää sekä ihmisten liikuntaharrastuksia että unioireita? Jatkuva normaaliaika puolestaan heikentää terveyttä vähentämällä liikuntaa ja edistää terveyttä parantamalla unenlaatua? Absoluuttinen valoisa aika ei lisäänny eikä vähene, käytämmepä millaista kellonaikaa tahansa. Kyse on kuitenkin siitä, kuinka hyvin valoisa aika sattuu yhteen ihmisten vuorokausirytmin kanssa. Toisaalta voi sanoa, ettei meillä ole kovin isoja ongelmia, jos pysyvän kesä- tai talviajan valitsemisesta nousee iso kysymys.
Toinen mielenkiintoinen keskustelunaihe ja ehdotus on koulujen alkamisen siirtäminen kello kahdeksan sijaan yhdeksään. Jo vuoden 1945 Kouluhygienia-kirjassa pohdittiin näin: "Koululaisten nukkumisaika lyhenee ensisijassa, varsinkin kaupungeissa, liian myöhäisen maatapanoajan takia; perheen vanhempien jäsenten valvoessa annetaan lastenkin valvoa tai lasten on ahtaissa oloissa vaikea saada nukkumisrauhaa vanhempien ihmisten työskennellessä iltamyöhään saakka. -- 'Mitä heikompi, hermostuneempi tai herkempi lapsi on, sitä enemmän tulee hänen nukkua; vähän nukkuvat ihmelapset ovat hermotaudeille predestinoituja.' (Spitzy.) -- Kouluikäisen lapsen pitäisi saada nukkua niin paljon, ettei häntä tarvitse herättää, vaan että hän unentarpeen tyydytettyään itse herää. -- Koska koululla ei näytä olevan - olettaen että koulu alkaa verraten varhain - suuriakaan mahdollisuuksia perhe-elämään juurtuneen iltavalvomistavan poistamiseksi, näyttää siltä, kuin olisi varsinkin nuorempien lasten koulutyö aloitettava myöhemmin, kello 9 aamulla, jolloin ylläolevassa taulukossa mainitut nukkumaanmeno- ja ylösnousuajat siirtyisivät tuntia myöhempään. Näin on laita erittäinkin kaupunkioloissa. Maaseudulla ovat olot ja tavat, mitä maatapanon aikaan tulee, terveellisemmät."
Lue myös nämä
Pitäisikö hyönteistutkijan keksimästä kesäajasta luopua, vaihtaa aikavyöhykettä ja vähentää suomalaisilta vuosittain jopa satoja valveillaoloajan valoisia tunteja?
Tänä vuonna kevät on 30 sekuntia lyhyempi kuin vuosi sitten - ja lyhenee vuosi vuodelta!
9 kommenttia:
Kiitos erinomaisen kiinnostavasta tekstistä. Osaisitko kertoa tarkemmin noista unitutkijan mainitsemista aikavyöhykkeen syöpävaikutuksista?
Kiitos kysymyksestäsi. Siteeraan nyt Live Science -sivustolla esiteltyä vertaisarvioimatonta tutkimusta. Kun saman aikavyöhykkeen sisällä siirrytään 5 astetta länteen, aurinko nousee 20 minuuttia myöhemmin. Auringonnousu tahdistaa biologista kelloamme. Yhdysvaltalaisessa tutkimuksessa tarkasteltiin neljää miljoonaa syöpään vuosina 2000-2012 sairastunutta valkoihoista 11 osavaltiosta. Tulosten mukaan saman aikavyöhykkeen sisällä yleinen syöpäriski lisääntyy miehillä 3 % ja naisilla 4 % aina, kun siirrytään 5 astetta kohti länttä. Sama siirtymä lisää miesten kroonisen lymfaattisen leukemian riskiä 13 % ja eturauhassyövän riskiä 4 %. Naisilla krooninen lymfaattinen leukemia lisääntyy 12 %, rintasyöpä 4 % ja kohtusyöpä 10 %. Lukumääräisesti syöpätapausten erot aikavyöhykkeen itä- ja länsiosissa asuvilla ovat kuitenkin melko pieniä. Tutkijoiden mukaan tarvitaankin lisäselvityksiä siitä, onko biologisen kellon häiriintymisen ja syövän välillä todella syy-yhteys. Tarkka vaikutusmekanismi on toistaiseksi tuntematon. Kysymys saattaa olla melko pienistä muutoksista päivittäisessä elämässä. Elintoimintomme ovat sopeutuneet saamaan valoa päivällä ja pimeyttä yöllä. Tätä luontaista vaihtelua sekoittavat päiväaikainen oleskelu sisätiloissa ja illalla tai yöllä saatava liiallinen keinovalaistus, jolloin lepotilaan ja immuunipuolustukseen vaikuttavaa melatoniinia voi syntyä liian vähän. Tämä saattaa mahdollisesti altistaa myös syövälle.
Tärkeä terveysvinkki olisi siis nauttia luonnollisesta päivänvalosta ja välttää kirkkaita tekovaloja (myös kännykän ja läppärin valoa) pimeään aikaan. Esimerkiksi perjantai- ja lauantai-iltana kirkkaassa valossa valvominen voi sekoittaa melatoniinin eritysrytmin siten, että maanantaiaamuna on vaikea herätä, vaikka sunnuntaina olisikin mennyt ajoissa nukkumaan. Mikäli tulokset pituuspiirin vaikutuksesta syövän esiintymiseen pitävät paikkansa, Itä-Suomessa on siis terveellisempää asua kuin Länsi-Suomessa.
Kiinassa noudatetaan vain yhtä aikavyöhykettä, vaikka valtio on hyvin laaja. Siellä keskimääräinen elinajanodote kasvaa lähes poikkeuksetta, kun siirrytään kohti itää. Aina siirryttäessä 65 kilometriä kohti itää elinaika lisääntyy noin kuukaudella. Tuloksia kuitenkin sekoittaa erittäin merkittävästi se, ettei elinajanodotteeseen vaikuttava tekijä välttämättä olekaan aikavyöhyke ja sen vaikutus biologiseen kelloon, vaan myös tulotaso (ja siten ihmisten hyvinvointi) kasvaa merkittävästi siirryttäessä kohti itää.
Meteorologi Liisa Rintaniemi puolustaa jatkuvaa normaaliaikaa mielenkiintoisella, uudella näkökulmalla Twitter-viestissään: ”Talviaika. Uusi Euroopan keskuksen sääennustemallin ajo ehtii Kympin uutisten säähän (kesäaikaan ei ehdi koska ero UTC-aikaan 3h). Uudempi ja tarkempi ennuste koko kansalle.”
Kiitos erittäin mielenkiintoisesta artikkelista, jossa asian eri puolia esitellään hyvin. Biologina osannet varmaan sanoa jotain asian fysiologisesta puolesta, jota pidän hyvin mielenkiintoisena palapelin palana. Olen yrittänyt kaivella mm. Partosen viittaamia tutkimuksia, kovin hyvin asiassa onnistumatta.
Kellon siirtelyllä voidaan vaikuttaa siihen, miten auringon nousu- ja laskuhetki ajoittuvat suhteessa oletettuun heräämis- ja nukahtamisaikaan ja ollaanko keskimäärin valoiseen aikaan töissä (perinteinen 8-16) vai ei.
Koen mielenkiintoiseksi tuon monesti esiin tulleen väitteen, että aurinkoinen aamu olisi automaattisesti aina hyväksi kuten myös aikainen ilta. Unitutkimuksien mukaanhan nukahtamisen suhteen fysiologisesti tärkeä hetki on auringonlasku, joka liipaisee melatoniinin erityksen alun. Hormonierityksen puolesta tuntuu siis melko kaukaa haetulta, että vaikkapa kuudelta iltapäivästä laskeva aurinko auttaisi nukahtamista klo 22 sänkyyn menevän ihmisen osalta. Ehkä jopa päin vastoin, pitkitämme luonnollista nukkumaanmenoa keinovalolla ja melatoniini menettää vaikutustaan. Ongelman siis muodostavat kai lähinnä nämä illat, jolloin aurinko ei ole laskenut ajoissa sänkyynmenon suhteen.
Myös aikaisen aamun ehdoton hyöty tuntuu oudolta, sillä seitsemältä heräävän henkilön saama apu neljältä nousseesta auringosta tuntuu perusteettomalta hormonierityksen valossa. Tutkimusten mukaanhan eniten hyötyä saadaan heräämällä suurinpiirtein auringonnousun aikaan, kirkas valo käynnistää serotoniin tuotannon piristäen heti aamusta. Näitä aamuja on yhtä monta riippumatta valitusta aikavyöhykkeestä (+2 tai +3). Sen sijaan hyvin aikainen auringonvaloaltistus voinee keventää unta, ja aiheuttaa uniongelmia. Osaisitko sanoa näihin jotain tutkimusten pohjalta?
Kiitos kommentistasi, joka oli jostakin syystä mennyt roskapostikansioon ja jonka löysin vasta äsken.
Päivänavalo lisää sekä dopamiinin, serotoniinin että kortisolin tuotantoa. Pimeys taas lisää serotoniinista muodostuvan melatoniinin syntymistä. Melatoniinilla on rauhoittava ja nukahtamista edistävä vaikutus. Melatoniinieritys alkaa tutkimusten mukaan illalla aikaisemmin, jos koehenkilöt ovat olleet kirkkaassa valossa aamulla (kirkasvalohoidonkin kirkasvalolampuilla tulee keskittyä aamuun ja aamupäivään), ja myöhemmin, jos he ovat olleet kirkkaassa valossa edellisenä iltana. Joissakin tutkimuksissa koehenkilöiden nukahtaminen illalla on nopeutunut, kun koehenkilöille on annettu päivällä tablettina melatoniinia. Luonnollinen melatoniinituotanto alkaa illan hämärtyessä, on runsaimmillaan noin kello 2-4 ja alkaa vähentyä aamun sarastaessa jo ennen heräämistä.
Tutkimusten mukaan ihmisen melatoniinieritys sopeutuu hyvin erilaisiin pimeän ja valon vaihteluihin, mikäli luonnollista valorytmiä ei sotketa keinovalolla. Varsinkin sininen valo (vaikkapa kännykän tai tabletin näytöstä) estää melatoniinin tuotantoa. Yöllinen valoaltistus voi siirtää melatoniinirytmiä siten, että melatoniinia erittyykin päivällä.
Terveissä koehenkilöissä valo estää melatoniinin tuotantoa sitä enemmän, mitä voimakkaampaa se on. Pienin vaikuttava valaistusvoimakkuus on 200-400 luksia, joka vastaa normaalia hyvää työvaloa. Suurin mahdollinen estovaikutus saadaan joidenkin tutkimusten mukaan aikaan vähintään 600 luksin valolla, joka kestää tunnin. Pidempi altistus ei suurenna vaikutusta.
Käsitykseni mukaan jo reilusti ennen nukkumaankäyntiaikaakin laskeva aurinko edistää nukahtamista, ellei rytmiä sekoiteta sähkövaloilla, kuten nykyisin yleensä tapahtuu. Silloin aikaisin laskevasta auringosta ei tosiaankaan taida olla hyötyä vaan pikemminkin päinvastoin, kuten toteat.
Suomen kannalta tutkimuksissa ongelmana on se, että ne on tehty usein olosuhteissa, joissa vuodenaikojen valaistuserot ovat paljon pienempiä kuin meillä (vuorokausi jakautuu lähes yhtä pitkään päivään ja yöhön). Siksi tuloksia ei välttämättä voi soveltaa suoraan Suomeen. Lisäksi ihmisillä yksilöidenväliset erot ovat suuria.
Tässä pari tutkimusta:
Entrainment of the Human Circadian Clock to the Natural Light-Dark Cycle
Circadian Entrainment to the Natural Light-Dark Cycle across Seasons and the Weekend
En löydä nyt paria muuta mielenkiintoista tutkimusta, joihin olen aiemmin törmännyt. Palaan asiaan, mikäli löydän ne. Asia on todella mielenkiintoinen!
Piti vielä sanoa, että tutkimusten mukaan uniongelmien estämisessä on illan/yön (sinisen/kirkkaan) valon estämisen lisäksi tärkeää noudattaa mahdollisimman säännöllistä unen ja valveen rytmiä. Päivittäinen nukkumaanmenoaika ei saisi vapaapäivinäkään poiketa yli tuntia tavanomaisesta. Näillä ohjeilla, heti aamulla luonnonvaloa katselemalla, ulkoilemalla päivällä ja ihailemalla illalla auringonlaskua (joidenkin tietojen mukaan punertava valo edistää melatoniinin muodostumista) ihminen voinee hyvin sopeutua erilaisiin luonnollisiin pimeän ja valon vaihtelurytmeihin aikavyöhykkeestä riippumatta.
Muistamani tutkimukset, joita en heti löytänyt, ovat seuraavat:
Latitude of Residence and Position in Time Zone are Predictors of Cancer Incidence, Cancer Mortality, and Life Expectancy at Birth
The human circadian clock entrains to sun time
Longitude Position in a Time Zone and Cancer Risk in the United States
Näistäkään ei suoraan käy ilmi aikaisin aamulla päättyvän ja varhain illalla alkavan melatoniinierityksen vaikutus. Suomessahan ongelmana on juuri tuo suuri vaihtelu vuodenaikojen välillä.
Liikenne- ja viestintäministeriön kysely ”Mikä aika Suomessa pitäisi ottaa pysyvästi käyttöön?” on nyt auki Ota kantaa –palvelussa osoitteessa https://kellojensiirto.otakantaa.fi/fi/.
Alustavan onnettomuustilastojen tutkimisen perusteella Liikenneturva kannattaa jatkuvaa kesäaikaa:
”Jos maaliskuun lopulta lokakuun lopulle ei olisi enää kesäaikaa vaan normaali-/talviaika, aurinko nousisi ja laskisi tunnin aiemmin. Aamuvarhaisella ja aamuyöllä tästä aiemmasta auringonnoususta olisi iloa vain harvoille. Onnettomuuksia tapahtuu aamuyön tunteina hyvin vähän. Sen sijaan kesäajan iltoihin vaikutus olisi dramaattisempi. Auringon laskeminen tuntia aiemmin osuisi aikaan, jolloin ihmisiä on liikkeellä ja onnettomuuksia tapahtuu moninkertaisesti enemmän kuin aamuyöllä. -- Laskelman perusteella vaikutus olisi viidessä vuodessa reilut 1850 onnettomuutta lisää, vuositasolla vajaat 400 lisää. Jos taas lokakuun lopulta maaliskuun lopulle olisi nykyinen kesäaika (aikavyöhyke GMT +3), aurinko nousisi ja laskisi talvella tunnin myöhemmin. - - Aamulla tapahtuu vähemmän liikennevahinkoja kuin iltapäivällä. Sen ansiosta aamuruuhkan turvallisuusheikennykset olisivat vain noin puolet siitä, miten iltapäiväruuhkan turvallisuus paranisi. Näin pysyvä kesäaika auttaisi talvikuukausien turvallisuutta jonkin verran. Laskelman mukaan viidessä vuodessa onnettomuusmäärä vähenisi noin 1300:lla, eli vuodessa reilulla 250:llä. - - Valittaessa nyt kahden vaihtoehdon välillä, pysyvän kesäajan (GMT +3) tapauksessa liikennevahinkoja olisi siis arviolta 650 vähemmän vuodessa kuin pysyvän talviajan (GMT +2) tapauksessa. - - Pysyvän talviajan tapauksessa laskelman mukaan henkilövahinkoja olisi vuosittain 130 enemmän [verrattuna nykyiseen normaali- ja kesäajan vuorotteluun]. Pysyvällä kesäajalla henkilövahinkoja olisi reilu 70 nykyistä vähemmän [verrattuna nykyiseen normaali- ja kesäajan vuorotteluun]. - - Erityisesti jatkuvaan kesäaikaan siirtymisestä on toiveita esitetty muuallakin, joten siitä on tutkimusta. Carey & Sharma (2017) tarkastelivat 12 tutkimusta ympärivuotisen kesäajan vaikutuksesta liikenneturvallisuuteen. Nämä pitkäaikaisvaikutukset olivat lähinnä positiivisia. - - Pienimmät turvallisuusparannusten arviot olivat 0,09 %. Suurimmat arviot taas olivat 8-11 % vähemmän onnettomuuksia jalankulkijoille ja 6-10 % moottoriajoneuvoissa olijoille. Eräässä tutkimuksessa erot tienkäyttäjien välillä olivat vielä suurempia. Sen mukaan kesäajalla olisi 13 % vähennys jalankulkijakuolemiin ja 3 % vähennys moottoriajoneuvoissa kuolleisiin. Tässä amerikkalaistutkimuksessa näkyy suomalaista huonompi jalankulkijoiden asema liikenneympäristössä ja heijastinten puuttuminen.”
Eikös täällä pohjois-karjalassa ole paljon sairaita ja täällähän on jo muutenkin valosat aamut ja pimeät illat.Onko järkeä että syksyllä on aamulla neljältä valoisaa ja jo viideltä pimeää.Eli ehdottomasti kesä aika koska pimeät illat sairastuttavat.
Lähetä kommentti