sunnuntai 18. maaliskuuta 2018

Pitäisikö hyönteistutkijan keksimästä kesäajasta luopua, vaihtaa aikavyöhykettä ja vähentää suomalaisilta vuosittain jopa satoja valveillaoloajan valoisia tunteja?

Kesäaika alkaa lauantain ja sunnuntain välisenä yönä 25. maaliskuuta 2018 kello 3.00, jolloin kelloa siirretään tunnilla eteenpäin. Kesäaika päättyy ja normaaliaikaan eli "talviaikaan" palataan jälleen sunnuntaina 28. lokakuuta 2018 kello 4.00. Esitän tässä tekstissä 25 kiinnostavaa näkökulmaa uusiseelantilaisen hyönteistutkijan keksimästä ja Arthur Conan Doylen kannattamasta kesäajasta. Suomessa kesäaikaa on vastustettu esimerkiksi aamukasteen, raggareiden ja sukupuolitautien takia. Nyt kansanterveyden tutkija haluaa vähentää suomalaisilta jopa 400 valoisaa tuntia vuodessa. Lue ja ylläty!

Kuva: Pixabay.

Kesäajan avulla valoisa aika saadaan paremmin osumaan yhteen ihmisten valveillaoloajan kanssa. Näin saamme nauttia valoisista kesäilloista. Erityisen selvästi iltojen valoisuus näkyy keväällä ja syksyllä. Tutkimustulokset kesäajan hyödyistä ja haitoista ovat kuitenkin melko ristiriitaisia. Aika alkaakin pian olla kypsä tällaisen kaksi kertaa vuodessa tapahtuvan kellojen siirtelyn lopettamiselle.

Mikäli erillisen kesäajan käytöstä luovutaan, Suomen tulee päättää, käytämmekö jatkossa ympäri vuoden normaaliaikaa vai nykyistä kesäaikaa. Keskustelua on herätelty myös siitä, tulisiko Suomen samalla vaihtaa aikavyöhykettä ja alkaa käyttää kansanterveyden kannalta optimaaliseksi väitettyä Keski-Euroopan nykyistä normaaliaikaa.

Keski-Euroopan aikaa noudatettaessa valoisa aika alkaisi Helsingissä 1. heinäkuuta kello 1.59 ja päättyisi jo kello 20.49, siis kaksi tuntia aiemmin kuin nykyistä kesäaikaa noudatettaessa. Keski-Euroopan aikavyöhykkeeseen siirtyminen vähentäisikin valveilla vietettyä valoisaa vapaa-aikaa Etelä-Suomessa yli 200 tunnilla ja Lapissakin noin 150 tunnilla vuodessa. Mikäli lisäksi alettaisiin käyttää normaaliaikaa ympäri vuoden, valoisaa vapaa-aikaa menetettäisiin Etelä-Suomessa lähes 400 tuntia vuodessa.

Esimerkiksi Yhdysvalloissa ja Ruotsissa on ehdotettu valon määrän maksimoimiseksi kellojen kääntämistä juuri päinvastaiseen suuntaan kuin Suomessa. Venäjällä kokeiltiinkin ympäri vuoden jatkuvaa kesäaikaa, mutta siitä luovuttiin varsinkin Pohjois-Venäjällä pimeitä aamuja kohtaan syntyneen kritiikin seurauksena.

Aikavyöhyke- ja kesäaikakeskustelussakin tuntuu usein siltä, että äänekkäimmin ovat esillä juuri senhetkiseen tilanteeseen kriittisimmin suhtautuvat tahot. Suomen onkin harkittava omia aikavyöhykepäätöksiään todella tarkasti. Tämän keskustelun pohjaksi esitän seuraavassa 25 mielenkiintoista näkökulmaa kesäajasta.

1. Benjamin Franklin laski aikaisemman heräämisen säästävän kynttilöitä ja ehdotti kirkonkellojen soittamista aikaisin aamulla

Joskus on sanottu, että kesäajan olisi keksinyt Benjamin Franklin vuonna 1784. Franklin ei kuitenkaan ehdottanut kellonajan siirtämistä, vaan ainoastaan kehotti pariisilaiseen lehteen lähettämässään satiirisessa kirjoituksessaan pariisilaisia heräämään ennen puolta päivää, jotta illalla ei tarvitsisi polttaa niin paljon kynttilöitä. Kirjoituksessa Franklin laski, että maaliskuun 20. päivän ja syyskuun 20. päivän välillä on 183 iltaa, joista kunakin kynttilää poltetaan 7 tuntia, mistä tulee yhteensä 1281 tuntia. Kerrottuna pariisilaisten asukasluvulla (100 000) tästä tulee 128 100 000 tuntia. Kun tunnissa yhdestä kynttilästä palaa puoli paunaa vahaa ja talia, painoksi saadaan kaikkiaan 64 050 000 paunaa. Tämä maksaa 96 075 000 livres tournoisia (yksi Ranskassa muinoin käytetyistä rahayksiköistä). Benjamin Franklin ehdotti myös monia ratkaisuja kirkonkellojen soittamisesta aikaisin aamulla hevosvaunuliikenteen kieltämiseen iltaisin.

2. Ensimmäisen ehdotuksen kesäajasta teki uusiseelantilainen amatöörihyönteistutkija, jotta perhosten tutkiminen olisi mahdollista iltaisin työpäivän jälkeen

Ensimmäisen varsinaisen idean kesäajasta esitti uusiseelantilainen postimestari ja amatöörihyönteistutkija George Vernon Hudson vuonna 1895. Hän pääsi kotiin työpaikaltaan Wellingtonin postista vasta hämärän laskeuduttua, jolloin päiväperhoset eivät enää lentäneet. Siksi hän keksi idean, että ilta voisi alkaa kesällä tuntia myöhemmin. Tämä on ensimmäinen tunnettu ehdotus, jossa eri vuodenajoille kaavailtiin eri kellonaikoja. Ajatus ei kuitenkaan saanut kannatusta.

3. Aluksi ehdotettiin kellojen siirtämistä 20 minuuttia kerrallaan kuukauden kaikkina sunnuntaina

Lontoolainen rakennusmestari William Willett kirjoitti vuonna 1907 pamfletin "Waste of Daylight", jossa hän ehdotti kellojen siirtämistä 20 minuuttia eteenpäin jokaisena huhtikuun sunnuntaina ja vastaavasti 20 minuuttia taaksepäin jokaisena syyskuun sunnuntaina. Hän teki myös tarkat laskelmat näin saavutettavista taloudellisista säästöistä. Vaikka esimerkiksi Winston Churchill ja Sherlock Holmesin kirjoittaja Arthur Conan Doyle kannattivat ajatusta, se ei saanut laajempaa hyväksyntää.

4. Ensimmäisenä kesäaika otettiin käyttöön Saksassa

Ensimmäisenä kesäaika otettiin todellisuudessa käyttöön Saksassa ja Itävalta-Unkarissa ensimmäisen maailmansodan aikaan vappuaattona 30.4.1916 kello 23 energian säästämiseksi. Iso-Britannia seurasi Saksan esimerkkiä 21. toukokuuta ja Ranska kesäkuussa.

Saksa kuitenkin luopui kesäajan käytöstä sodan jälkeen vuonna 1919, kunnes kesäaika jälleen omaksuttiin vuonna 1980. Tuolloin 1970- ja 1980-lukujen vaihteessa useat Euroopan valtiot alkoivat käyttää kesäaikaa energiakriisin innoittamina, esimerkiksi Suomi vuonna 1981.

5. Suomessa kesäaikaa vastustettiin 1940-luvulla aamukasteen ja iltaisin lisääntyvän huliganismin pelossa

Ensimmäistä kertaa Suomessa oli kokeiltu kesäaikaa sota-aikaan maaliskuusta 1942 alkaen. Maanviljelijät kuitenkin vastustivat käytäntöä voimakkaasti. Töiden aloittaminen tuntia aiemmin oli hankalaa, koska pellot olivat vielä aamukasteessa. Lehmiäkään ei ollut helppo totuttaa uusiin lypsyaikoihin. Niinpä kesäaika jäi Suomessa vain yhden kesän mittaiseksi kokeiluksi.

Uppsalan yliopiston silloisen professori Erik Ask-Upmarkin mukaan kesäaika saisi rokkia kuuntelevat ja moottoripyörillä ajelevat nuoret rellestämään tuntia entistä kauemmin: "Raggarit metelöisivät tunnin kauemmin valoisina kesäiltoina, mikä olisi viheliäisyyden huippu. - - josta olisi seurauksena veneeristen tautien [sukupuolitautien] leviäminen nuorison keskuudessa ja vakavia ja terveydellisiä haittoja kaikkien rauhallisten kansalaisten kohdalla, joita lättähattujen siivoton toiminta häiritsee."

6. Myös Etelämantereen joissakin osissa käytetään kesäaikaa

Myös Etelämantereen joillakin tutkimusasemilla käytetään kesäaikaa, jotta kellonaika pysyy samana Chilessä tai Uudessa-Seelannissa sijaitsevien tavarantoimittajien kanssa.

7. Kanada on kokeillut kahden tunnin kesäaikaa

Vuonna 1988 Kanadassa siirrettiin kokeilumielessä kelloja kahdella tunnilla kesäaikaan siirryttäessä. Tarkoituksena oli saada vuorokauden valoisa aika mahdollisimman tehokkaasti käyttöön.

8. Kelloa siirretään sekä keväällä että syksyllä kesää kohti

Jos on vaikeuksia muistaa, mihin suuntaan viisareita siirrellään, on hyvä pitää mielessä tämä muistisääntö: "Viisareita siirretään aina lähintä kesää kohti - kaikkihan me pidämme kesästä!" Siis keväällä kelloa siirretään tunnilla eteenpäin ("yritetään päästä nopeammin kohti tulevaa kesää") ja syksyllä tunnilla taaksepäin ("yritetään palata takaisin kohti juuri päättynyttä ihanaa kesää").

9. Netistä saatava tarkka kellonaika ei ole tarkka enää kotikoneen näytöllä

Mistä saa sekunnilleen oikean ajan? Tarkka aika kerrotaan useilla nettisivuilla. Todellisuudessa aika ei kuitenkaan ole täysin tarkka, koska verkkoyhteyden laadusta riippuen signaali voi viipyä matkalla jonkin aikaa. Täysin oikea aika voi siis poiketa noin 0,1 sekunnista useaan sekuntiin verrattuna näiltä nettisivuilta löytyviin aikoihin:

Mittatekniikan keskus (katso ko. sivun oikea yläkulma)

Time.is (sivu tarkastaa myös tietokoneesi kellonajan tarkkuuden)

Suomen aika

Kellonaika.fi

Greenwich Mean Time

10. Kesäajan tarkoitus on saada valoisa aika ja ihmisten valveillaolo osumaan yhteen

Monilta ihmisiltä näyttää kokonaan unohtuneen, miksi kelloja siirrellään kesäksi kesäaikaan. Kesäajan englanninkielinen nimi daylight saving time kuvaa asiaa hyvin. Tarkoitus on saada valoisa aika osumaan yhteen ihmisten valveillaolon kanssa. Kun aurinko "nousee" kesällä aikaisin, kelloja siirtämällä saadaan ihmisetkin nousemaan normaaliaikaan verrattuna tuntia aiemmin. Näin illalla riittää valoa tuntia pitempään. Ihmiset eivät siis turhaan nuku valoisaan aikaan ja valvo iltapimeässä, vaan valoisa aika ja ihmisten hereillä oleminen sattuvat paremmin samoihin aikoihin.

11. Kesäajan merkitys on Etelä-Euroopassa suurempi kuin Suomessa

Kesäaikaan siirtyminen on erityisen tärkeää Keski- ja Etelä-Euroopassa. Meillä täällä pohjoisessa asialla ei ole niin suurta merkitystä, koska kesällä valoa riittää muutenkin melkein ympäri vuorokauden. Suomessa kesäajan merkitys näkyy selkeimmin alkukevään ja loppukesän iltoina, jotka ilman kesäaikaa olisivat paljon pimeämpiä.

12. Kesäaika voi lisätä harrastusmahdollisuuksia ja kohentaa taloutta

Ulkona näkee kesäajan ansiosta hyvin oleilla pitempään, mikä voi lisätä myös perheiden yhteisiä aktiviteetteja. Esimerkiksi puutarhatyöt tai liikuntaharrastukset onnistuvat helpommin, millä voi olla terveyttä edistävä vaikutus. Sähkönkäyttö vähenee ja terveys kohenee myös siksi, jos ihmiset ulkoilevat enemmän viihde-elektroniikan käytön sijaan. Toisaalta televisioyhtiöt kärsivät, jos ihmiset ovatkin parhaaseen katseluaikaan ulkoilemassa.

Lisääntyvä ajanvietto kodin ulkopuolella iltaisin voi lisätä turismia, kauppojen sekä ravintoloiden asiakasmääriä ja muuta taloutta, mutta toisaalta mahdollisesti lisääntynyt liikkuminen voi kuluttaa luonnonvaroja sekä aiheuttaa päästöjä.

13. Kesäaika saattaa tietyissä olosuhteissa vähentää rikollisuutta ja siten tuoda taloudellista hyötyä

Valoisammat illat voivat vähentää rikollisuutta. Pari vuotta sitten julkaistussa yhdysvaltalaisessa tutkimuksessa Jennifer L. Doleac ja Nicholas J. Sanders esittävät empiirisiä arvioita siitä, kuinka kesäaikaan siirtymisen myötä illalla lisääntyvä valoisuus vähentää väkivaltarikoksia. He havaitsivat esimerkiksi ryöstöjen määrän vähentyvän kesäajan alkaessa keväällä. Erityisen merkittävä pudotus tapahtui työpäivien päättymistä seuraavan tunnin aikana.

Tulokset osoittavat, että ryöstöjen, lievän väkivaltarikollisuuden ja muun katurikollisuuden määrä laskee noin 7 % kesäajan alkamista seuraavien viikkojen aikana. Näistä ryöstöjen määrä väheni 19 %, mitä selittää erityisesti 27 %:n lasku työpäivien päättymistä seuraavan auringonlaskutunnin aikana.

Kun päivänvaloa on enemmän kello 17-18 ihmisten kulkiessa kotiin, rikoksentekijät todennäköisesti välttelevät rikoksia, koska on olemassa suurempi mahdollisuus, että heidät tunnistetaan. Valoisassa tunnistaminen on helpompaa ja ulkona saattaa liikkua enemmän ihmisiä, mikä merkitsisi enemmän todistajia. Toisaalta kääntöpuolena on se, että myös mahdollisia uhreja on enemmän.

Doleac ja Sanders arvioivat myös kesäaikaan siirtymisen kustannuksia verrattuna rikosten vähentymisen aiheuttamaan taloudelliseen hyötyyn. Suurin osa syntyvistä lisäkustannuksista johtuu nimenomaan kellojen siirtämisestä eikä myöhäisemmästä auringonlaskusta sinänsä. Rahalliset kustannukset näyttävät todennäköisesti olevan hyvin pieniä verrattuna rikosten määrän vähenemisen tuomaan hyvin huomattavaan hyötyyn. Vaihtelu voi kuitenkin olla suurta eri kuukausina ja eri maantieteellisillä alueilla. Esimerkiksi Suomessa kesällä on lähes ympäri vuorokauden valoisaa, joten Doleacin ja Sandersin tutkimuksessa havaitut hyödyt tuskin paljonkaan näkyvät meillä.

14. Laskelmat kesäajan tuomasta energiansäästöstä ovat ristiriitaisia

Yhdysvaltain liikenneministeriön vuonna 1975 tekemän tutkimuksen mukaan kesäaika tuo energiansäästöä noin prosentin verran. Todellisuudessa kuitenkin aikaisempi herääminen aamulla voi jopa lisätä energiankäyttöä, koska viileinä aamuina käytetään valveilla oltaessa enemmän lämmitystä.

Vuonna 1986 kesäaika siirrettiin Yhdysvalloissa alkamaan huhtikuun alussa huhtikuun lopun sijaan. Tämän lisäkuukauden on väitetty tuovan Yhdysvalloissa vuosittain säästöä 300 000 öljybarrelin verran.

Vuodesta 2007 alkaen kesäaikaa pidennettiin Yhdysvalloissa vielä nelisen viikkoa lisää (kesäaika nyt maaliskuun toisesta sunnuntaista lokakuun ensimmäiseen sunnuntaihin), jotta energiansäästö olisi mahdollista maksimoida.

Kalifornialaisen selvityksen mukaan energiansäästö jäi kuitenkin hyvin pieneksi. Vuonna 2008 julkaistun raportin mukaan koko Yhdysvalloissa pidennetty kesäaika säästi sähköä keskimäärin vain 0,5 % päivässä (ko. päivän sähkönkäytöstä), mistä tulee yhteensä 1,3 miljardia kWh. Tämä vastaa 122 000 yhdysvaltalaisen talouden keskimääräistä koko vuoden energiankäyttöä.

Toisaalta nykyaikainen energiatehokas valaistus pienentää kesäaikaan siirtymisen säästövaikutuksia. Lisäksi ilmastointi on usein valaistusta merkittävämpi sähkön kuluttaja. Kesäajan myötä vuorokauden lämpimin aika voi ajoittua niin, että ilmastointia saatetaan käyttää enemmän kuin noudatettaessa normaaliaikaa ympäri vuoden, joten kesäajan käyttäminen saattaa tällöin jopa lisätä energiankulutusta.

15. Myös kesäajan vaikutukset liikenteeseen ovat ristiriitaisia

Kesäajan on arveltu (Transport Research Laboratory ja University College of London) vähentävän liikenneonnettomuuksia ja liikenteessä kuolevien määriä, kun liikenne keskittyy paremmin valoisaan aikaan. Toisaalta kevätaamuna aamutokkuraisena (kellojen siirtämisen seurauksena liian aikaisin heräämään joutuneena) rattiin hyppääminen voi lisätä onnettomuuksia. Kellojen siirtämisen takia kesän iltaruuhkat voivat keskittyä entistä enemmän aurinkoiseen aikaan, mikä voi osaltaan pahentaa saasteongelmia. Ongelmia siirtymisyönä tulee myös junien ja bussien aikatauluille. Raskaan liikenteen ajopiirturitkin pitää muistaa siirtää oikeaan aikaan. 

16. Onko kesäaika aamuvirkkujen johtajien ja poliitikkojen muille tekemää kiusaa?

Fyysikko Ernst Peter Fischer on ollut sitä mieltä, että kesäaika on aamuvirkkujen iltavirkuille keksimä kiusa, joka on mennyt läpi siksi, että monet tehokkaasti toimivat johtajat ja poliitikot ovat itse aamuvirkkuja.

Maataloudessa ongelmana voi olla se, ettei esimerkiksi lehmiä ole helppo "ohjelmoida uudelleen" muuttamaan vaikkapa aamulypsyn aikataulua. Eikä tietotekniikassakaan ole helppoa siirrellä kellonaikoja pari kertaa vuodessa. Tietojärjestelmien (esimerkiksi tietokoneohjelmat, ovien sähkölukkojen avautumisajat, murtohälytysjärjestelmien päälläolo jne.) kellot voivatkin olla ympäri vuoden normaaliajassa. Kotonakin siirrettäviä kelloja voi olla erilaisissa laitteissa jopa reilusti yli toistakymmentä. Jopa pommit voivat räjähtää väärään aikaan.

Kesäaika tuottaa monia muitakin ongelmia. Hämärämmät kevätaamut voivat aiheuttaa jopa masentumista ja kellojen siirtäminen sisäisen kellon (biologisen rytmin) "ohjelmointivaikeuksia". Pahimmillaan kesäaikaan siirtymisen on osoitettu jopa lisäävän joidenkin ihmisten itsemurhariskiä.

17. Kesäaikaan siirtyminen vaikuttaa sydänkohtausten ajoittumiseen, mutta ei niiden määrään

Aikaisempi herääminen heti kesäaikaan siirtymisen jälkeisinä aamuina voi lisätä myös sydänkohtausriskiä samaan tapaan kuin maanantaisin sydänkohtausriski voi olla muita viikonpäiviä suurempi, jos vuorokausirytmi on muuttunut viikonloppuna. Toisaalta normaaliaikaan siirryttäessä sydänkohtausriski on seuraavalla viikolla tavanomaista pienempi, kun aamulla voi nukkua tunnin pitempään.

Joulukuussa 2015 julkaistu suomalainen tutkimus ”Association of daylight saving time transitions with incidence and in-hospital mortality of myocardial infarction in Finland” päätyi Yleisradion uutisten mukaan tällaisiin johtopäätöksiin: ”Kun siirryttiin kesäaikaan, niin infarktien määrä lisääntyi keskellä viikkoa siirron jälkeen. Kun kesäajasta siirryttiin takaisin talviaikaan, niin silloin infarktien määrä ensimmäisenä työpäivänä väheni mutta lisääntyi taas loppuviikosta, jolloin kokonaismäärä pysyi samana.”

Muutama vuosi sitten julkaistussa yhdysvaltalaistutkimuksessa ”Daylight saving impacts timing of heart attacks” todetaan sydänkohtausten lisääntyneen 25 % kesäaikaan siirtymistä seuraavana maanantaina verrattuna normaalimaanantaihin. Kun Michiganin sairaaloissa hoidetaan maanantaisin keskimäärin 32 sydänkohtausta, kesäaikaan siirtymistä seuraavana maanantaina niitä oli keskimäärin 8 enemmän. Yleensäkin maanantaisin sydänkohtauksia on viikonpäivistä eniten, mikä voi johtua sekä viikonlopun epäsäännöllisemmästä vuorokausirytmistä että myös työviikon aloitusstressistä. Kesäaikaan siirryttäessä mukaan tulee vielä tuntia normaalia aikaisempi herätys. Kaiken kaikkiaan kesäaikaan siirtymistä seuraavalla viikolla ei kuitenkaan tapahtunut lukumääräisesti normaalia enempää sydänkohtauksia, vaan sydänkohtaukset keskittyivät nimenomaan maanantaihin.

Tämä viittaisi siihen, että sydänkohtaukselle alttiit henkilöt (jotka todennäköisesti olisivat muutenkin pian saaneet sydänkohtaukset) saivat sydänkohtauksen kesäaikaan siirtymisen seurauksena. Toisaalta syksyllä talviaikaan siirtymistä seuraavana tiistaina sydänkohtaukset vähenivät 21 %. Tutkijat eivät osaa selittää sitä, miksi vaikutus tuli näkyviin juuri tiistaina. Koko viikon sydänkohtausmäärä ei taaskaan poikennut tavanomaisesta. Aiheesta tarvitaan vielä lisätutkimuksia. Tämä tutkimus keskittyi vain Michiganin osavaltioon, eikä siinä otettu huomioon potilaita, jotka olivat kuolleet jo ennen sairaalaan tuontia. Mielenkiintoista olisi myös vertailu Havaijiin ja Arizonaan, joissa ei käytetä kesäaikaa. Jo aiemmin on tiedetty unen puutteen altistavan sydänkohtauksille, mutta unirytmin muuttumisen vaikutuksista on vähemmän tietoa.

Kesäaikaan siirtyminen näyttäisi siis vaikuttavan sydänkohtausten ajankohtaan (ajoittumiseen), mutta ei kuitenkaan ratkaisevasti niiden määrään.

18. Oikeuden tuomarit antavat pidempiä tuomioita kesäaikaan siirtymisen jälkeisenä päivänä

Helmikuussa 2017 julkaistun yhdysvaltalaisen tutkimuksen mukaan oikeuden tuomarit antavat ilmeisesti unenpuutteen aiheuttamasta väsymyksestä johtuen 5 % pidempiä tuomioita kesäaikaan siirtymisen jälkeisenä päivänä verrattuna viikkoa aiemmin tai viikkoa myöhemmin annettuihin tuomioihin.

19. Venäjällä kokeilu ympärivuotisesta kesäajasta epäonnistui

Vuonna 2011 Venäjä alkoi presidentti Dmitri Medvedevin päätöksellä käyttää kesäaikaa ympäri vuoden. Varsinkaan Pohjois-Venäjällä ei kuitenkaan pidetty pimentyneistä aamuista. Niinpä 26. lokakuuta 2014 presidentti Vladimir Putin ja duuma määräsivät kelloja siirrettäväksi tunnilla taaksepäin. Venäjällä on käytössä kaikkiaan yksitoista aikavyöhykettä. Rautatieaikataulut noudattavat Moskovan aikaa, kun taas lentoaikatauluissa ilmoitetaan paikallinen aika.

20. Suomi on alkanut ajaa EU:n kesäaikadirektiivin kumoamista tai muuttamista

Tammikuussa 2018 Suomi alkoi hallituksen esityksestä ajaa EU:n yhteisestä kesäajasta luopumista. Tämä edellyttäisi komission aloitetta EU:n kesäaikadirektiivin kumoamiseksi tai muuttamiseksi. Suomi ei voi itsenäisesti luopua kesäajan käyttämisestä, mutta sen sijaan aikavyöhykkeen valitseminen on kansallinen päätös. Jos EU luopuu kesäajasta, Suomi voi itse päättää, jääkö maamme noudattamaan nykyistä normaaliaikaa, pysyvää kesäaikaa vai jotakin muuta aikaa. Helsingin Sanomissa ministeri Anne Berner on pohtinut näin: "Mielikuvani on, että me kaikki haluaisimme siirtyä kesäaikaan. Ihmiset kaipaavat sitä valon aikaa enemmän. Olen kuitenkin nähnyt kansanterveydellisiä kannanottoja siitä, että meidän olisi parempi olla normaalissa ajassa."

21. Tutkija pitää kansanterveydellisesti parhaana Suomen siirtymistä pysyvään Keski-Euroopan aikaan

Kesän valoisat illat voivat aiheuttaa nukahtamisongelmia, jolloin unen laatu kärsii ja väsymys sekä univelka lisääntyvät. Vastaavasti myös pimeät aamut ovat ongelmallisia.

Suomessa kellojen siirtelyn terveyshaitoista puhuminen on henkilöitynyt pitkälti yhteen tutkijaan, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkimusprofessori Timo Partoseen. Hän on todennut esimerkiksi Helsingin Sanomien haastattelussa seuraavasti: "Toimiakseen oikein sisäinen kello tarvitsee valoisia aamuja. Keho osaa tulkita valoisuudesta, milloin on suotuisa aika herätä. - - Keski-Euroopan aika (UTC+1) olisi terveyden kannalta suotuisin aikavyöhyke, sillä se toisi aamuihin lisää valoa. - - Sisäinen kello alkaa jätättää tavallista enemmän, kun aamut ovat hämäriä. Tämän seurauksena nukkuminen vaikeutuu, ilmaantuu kaamosoireita, verenpaine ja paino voivat nousta."

22. Keski-Euroopan aika hävittäisi valoisat kesäillat, aurinko laskisi varhain ja nousisi osassa Suomea jo ennen keskiyötä

Mikäli Suomi noudattaisi pysyvästi Keski-Euroopan normaaliaikaa (UTC+1), valoisat kesäillat olisivat enää menneisyyden suvimuistoja. Keski-Euroopan aikaa noudatettaessa valoisa aika alkaisi Helsingissä 1. heinäkuuta kello 1.59 ja päättyisi jo kello 20.49, siis kaksi tuntia aiemmin kuin nykyistä kesäaikaa noudatettaessa. Hieman pohjoisempana Suomessa aurinko laskisi illalla hetkeksi, mutta se ehtisi nousta uudelleen jo ennen vuorokauden vaihtumista.

Partosen mukaan tämä Keski-Euroopan aika olisi ihmisten terveyttä ajatellen suotuisin aikavyöhyke. Onkohan tässä ajateltu sitä, millaisia nukahtamisongelmia voi tulla myöhään nukkumaan meneville, jotka yrittävät käydä nukkumaan auringon jo noustua uudelleen?

23. Keski-Euroopan aikaan siirtyminen vähentäisi suomalaisten valveilla vietettyä valoisaa aikaa 150-400 tuntia vuodessa

Useimmilla työntekijöillä vapaa-aika sijoittuu iltaan, toimistotyöajan jälkeen. Ilmatieteen laitoksen tutkija Kimmo Ruosteenoja on tehnyt Yleisradion uutisille laskelman, jonka mukaan Keski-Euroopan aikavyöhykkeeseen siirtyminen ilman kesäajasta luopumista vähentäisi valveilla vietettyä valoisaa vapaa-aikaa Etelä-Suomessa yli 200 tunnilla ja Lapissakin noin 150 tunnilla vuodessa. Mikäli lisäksi luovuttaisiin kesäajasta eli alettaisiin käyttää normaaliaikaa ympäri vuoden, valoisaa vapaa-aikaa menetettäisiin Etelä-Suomessa lähes 400 tuntia vuodessa. Laskelmassa valveilla vietetyksi vapaa-ajaksi määriteltiin arkisin kello 17–23 ja viikonloppuisin kello 8–23. Kuinka pimeyden lisääntyminen vaikuttaisi esimerkiksi masentuneisuuteen ja turvallisuuteen?

24. Joissakin valtioissa on ehdotettu pysyvää kesäaikaa valoisan ajan maksimoimiseksi

Yhdysvalloissa ja Ruotsissa valoisat illat ovat saaneet paljon tukea. Kummassakin valtiossa on ehdotettu pysyvään kesäaikaan siirtymistä. Myös Saksassa on keskusteltu siitä, että kesäaika maksimoi valon määrän ja edistää siten hyvinvointia.

25. Eikö yksi muutos riittäisi?

Blogiteksteissäni nojaudun asiantuntijoihin, enkä yleensä esitä omia mielipiteitäni. Nyt teen poikkeuksen. Mielestäni kellojen siirtelystä eli erillisen kesä- ja normaaliajan käytöstä tulisi luopua. Ehdotan kuitenkin sitä, että Suomen tulee pysyä nykyisessä aikavyöhykkeessä ja noudattaa nykyistä normaaliaikaa ympäri vuoden.

Blogini lukijoiden kommentit ovat tervetulleita. Kommentteja voi esittää tähän alle.

Lähteet

Annals of Medicine: Association of daylight saving time transitions with incidence and in-hospital mortality of myocardial infarction in Finland

Benjamin Franklin's Essay on Daylight Saving

Brookings: Fighting crime with Daylight Saving Time.

Business Insider: Daylight saving time is a huge inconvenience for criminals

California Energy Commission: The Effect of Early Daylight Saving Time on California Electricity Consumption, a Statistical Analysis

Deapartment of Energy, United States of America: Impact of Extended Daylight Saving
Time on National Energy Consumption, Report to Congress Energy Policy Act of 2005, Section 110, October 2008

Frilander, Jenni: Oletko valmis luopumaan 200 tunnista päivänvaloa? Suomi puuhaa siirtymistä Keski-Euroopan aikaan ja luopumista kesäajasta. Yle uutiset 13.2.2018.

Kantola, Anne: Suomessa pohditaan nyt aikavyöhykkeen vaihtamista, mutta mikä vyöhyke olisi meille paras? – ”Sisäinen kellomme tarvitsee valoisia aamuja”. Helsingin Sanomat 5.2.2018.

Kauppalehti 17.3.2018: Kellojen kääntämistä harrastetaan melkein kaikkialla maailmassa – muttei Kiinassa ja Venäjällä.

Koivisto, Matti: Suomalaistutkimus kellojen siirtämisen terveysvaikutuksista – vaikuttaa sydäninfarktiriskiin. Yle uutiset 15.1.2016.

Kyoungmin Cho, Christopher M. Barnes, Cristiano L. Guanara: Sleepy Punishers Are Harsh Punishers, Psychological Science Vol 28, Issue 2, pp. 242 - 247.

New Scientist: Changing clocks twice a year is bad for health and energy use

Raeste, Juha-Pekka: Suomi alkaa ajaa kellojen siirtelystä luopumista EU:ssa – Ministeri Anne Berner väläyttää jopa aikavyöhykkeen vaihtoa: ”Se on kansallinen päätös”. Helsingin Sanomat 26.1.2018.

ScienceDaily: Daylight saving impacts timing of heart attacks

Similä, Ville: Kellojen siirto johtuu uusiseelantilaisesta postimiehestä, joka rakasti perhosia. Helsingin Sanomat 29.10.2016.

Smithsonian.com: Did Benjamin Franklin Invent Daylight Savings Time?

The New England Journal of Medicine: Shifts to and from Daylight Saving Time and Incidence
http://www.nejm.org/doi/pdf/10.1056/NEJMc0807104

The Review of Economics and Statistics: Under the Cover of Darkness - How Ambient Light Influences Criminal Activity (Online Appendix to: Under the Cover of Darkness: How Ambient Light Influences Criminal Activity)

TreeHugger: Should Daylight Saving Time be scrapped? (Survey)

Töyrylä, Katriina: Uniongelmia, sydäninfarkteja, masennusta – Onko kellojen siirtelyssä enää mitään järkeä? Yle uutiset 28.10.2016.

WebExhibitis: Daylight Saving Time

Wiley Online Library: Small shifts in diurnal rhythms are associated with an increase in suicide: The effect of daylight saving

Viljamaa, Anne: Kellonviisarien siirtelystä luopuminen on alkanut kiinnostaa myös Ruotsia – ajatuksena pelkässä kesäajassa eläminen. Helsingin Sanomat 1.2.2018.

Yle: Saksalaistutkija - Kesäaika on aamuvirkkujen keksimä kiusa

Lue myös tämä

Tänä vuonna kevät on 30 sekuntia lyhyempi kuin vuosi sitten - ja lyhenee vuosi vuodelta!

6 kommenttia:

Masa kirjoitti...

Mulla ei oo ikinä ollut mitään kesäaikaan siirtymistä vastaan. Kesän valoisat terassi-illat ja mökki-illat järven rannalla ovat kivoja. Matkaillessa on tottunut paljon suurempiinkin kellon siirtoihin aikaerojen takia. Jos jollekin kesäaikaan siirtyminen aiheuttaa ongelmia, niin ajatelkaapa vuorotyötä tekeviä ihmisiä!!! Nykyään kellotkin siirtyvät pääosin automaattisesti DST-ajan ja talviajan välillä, joten tämäkään ei enää ole iso ongelma.

Satu kirjoitti...

Minä siirtyisin pysyvään kesäaikaan ja muuttaisin aikavyöhykkeen Keski-Euroopan vyöhykkeeksi. Näin kesäiltojen menetys ei olisi niin suuri.

Jari Kolehmainen kirjoitti...

Kiitos kommenteista. Mikäli ymmärsin idean oikein, tämä uusi idea ”siirtyisin pysyvään kesäaikaan ja muuttaisin aikavyöhykkeen Keski-Euroopan vyöhykkeeksi” tarkoittaisi käytännössä samaa kuin ehdottamani jatkuva normaaliaika. Ainoa ero olisi siinä, että olisimme tuon uuden idean mukaisessa tilanteessa samassa aikavyöhykkeessä kuin Keski-Eurooppa, jolloin kellojen siirtely Suomen ja Keski-Euroopan välillä matkustettaessa poistuisi. Tämä kuitenkin edellyttäisi sitä, että koko Keski-Eurooppa siirtyy käyttämään jatkuvaa kesäaikaa.

Tänään oli Ilta-Sanomissa kolumni kesäajasta: ”Jos Suomi pysyisi talviajassa, aurinko laskisi 22. elokuuta Helsingin korkeudella jo kello 19.54 ja Oulun korkeudella kello 20.14. Nyt kesäajan ollessa voimassa kellonaikaan voi lisätä tunnin nokkiin. Kuukautta myöhemmin talviaika pimentäisi iltoja jo dramaattisesti: 22. syyskuuta aurinko laskisi Oulun ja Helsingin korkeudella jo noin kello 18.20. Hämärä laskeutuisi julmetun aikaisin. - - Harva nousee nykyisin aamunavettaan, mutta valoisista illoista on iloa huomattavasti useammille. - - Mikäli kesäajasta luovuttaisiin, Suomen kansa marjastaisi syksyisin käsikopelolla, pimeässä.”

Tällä hetkellä Ilta-Sanomien äänestyksessä on sellainen tilanne, että puolet noin 2100 äänestäjästä haluaisi Suomen noudattavan ympäri vuoden kesäaikaa. Tämä on juuri päinvastoin kuin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimusprofessorin näkemys.

Jari Kolehmainen kirjoitti...

Tällä hetkellä Ilta-Sanomien kyselyssä (9622 vastaajaa) on seuraava tilanne:
-49 % on sitä mieltä, että Suomen tulee pysyä jatkuvassa kesäajassa,
-31 % on sitä mieltä, että Suomen tulee pysyä jatkuvassa ”talviajassa” (normaaliajassa),
-20 % on sitä mieltä, että Suomen tulee jatkaa nykyistä kesä- ja normaaliajan vaihtelua.

Vaikka tässä ei aivan täsmällisesti samaa asiaa kysytäkään, näyttää siltä, että Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimusprofessorin esitys kansanterveydellisesti parhaasta aikavyöhykkeestä (Keski-Euroopan jatkuva normaaliaika) on täysin päinvastainen kansalaisten toiveiden (Suomen jatkuva kesäaika) kanssa. Näiden välillä on auringon nousu- ja laskuajoissa peräti KAHDEN TUNNIN ERO.

Edelleen siis tarjoan kompromissina omaa ehdotustani jatkuvasta Suomen nykyisestä talviajasta, vaikka tätä kyselyssä kannattaakin vain hieman vajaa kolmannes vastaajista. Tämä toki tarkoittaisi kevät-, kesä- ja syysiltojen pimenemistä nykyiseen tilanteeseen verrattuna. Koska ihmisten nukkumaanmenoajat ovat muuttuneet aiempaa myöhäisemmiksi, yhä pienempi osa valoisasta ajasta sattuu yhteen ihmisten valveillaoloajan kanssa verrattuna vaikkapa vanhaan maatalousyhteiskuntaan.

Mielestäni yllättävän moni (20 %) muuten kannattaa kyselyssä myös nykyisen kesä- ja normaaliajan vaihtelun jatkamista. Julkisuudessa tätä ei ole juurikaan puolustettu. Tämä on jälleen hyvä esimerkki siitä, että kaikki näkemykset eivät tule julkisessa keskustelussa esille. Äänekkäimmin keskustelussa luonnollisestikin näkyvät aina senhetkiseen tilanteeseen kaikkein tyytymättömimpien kannanotot.

Selvä enemmistö (80 %) kuitenkin kannattaa kellonaikojen siirtelyn lopettamista tavalla tai toisella.

Nimetön kirjoitti...

Tänään huomasi hyvin kesäajan merkityksen. Elisiltana oli valoisampaa tuntia pitempään, mutta tänään aamullakin oli herätessä jo ihan valoisaa klo 6. Ilman kesäaikaa olisin saanut tunnin vähemmän päivänvaloa. Vaikka valoisa aika ei tietenkään kesäajan takia lisäänny, se osuu paremmin siihen rytmiin, jossa olen hereillä.

P.N. kirjoitti...

No minun mielestä koko kellonajan vaihtelu joutaa hiiteen. Oli tosi vaikea herätä tänä aamuna, kun viikonloppuna vaihdettiin kesäaikaan.