 |
| Kotkan Haapasaaren mittauspisteen lämpötilat (punainen käyrä) ja kastepisteet (vihreä pisteviivoitus) 10.-11. heinäkuuta 2021. Kuvakaappaus Ilmatieteen laitoksen nettisivuilta. |
Kotkan Haapasaaressa viime yön alin lämpötila oli 24,2 astetta. Samoihin lukemiin siellä päädyttiin 1. elokuuta vuonna 2003.
Ilmastonmuutoksen seurauksena korkeiden yölämpötilojen ennätykset yleistyvät enemmän kuin korkeiden päivälämpötilojen ennätykset, mikä on erityisesti riskiryhmien terveyden kannalta vieläkin haitallisempaa kuin päivälämpötilojen kohoaminen. Öiden päiviä voimakkaampi lämpeneminen vaikuttaa ihmisten kokemaan lämpöstressiin. Kuumuuteen liittyvät kuolemat lisääntyvät erityisesti kuumien öiden myötä, kun elimistöllä ei ole aikaa palautua päivän kuumuudesta.
 |
| Hiilidioksidin ja muiden kasvihuonekaasujen määrän lisääntyminen lämmittää sekä öitä että päiviä. Yöllä ylimääräinen lämpö kuitenkin jää ohueen kerrokseen (joitakin satoja metrejä) maanpinnan päälle, jolloin pieni ilmamäärä lämpenee paljon. Sen sijaan päivällä ylimääräinen lämpö nousee korkeammalle (jopa muutama kilometri), jolloin suuri ilmamäärä ei lämpene yhtä paljon kuin yön ohut lämpökerros. |
Kaupunkien lämpösaarekeilmiön vuoksi kaupungit ovat ympäröiviä alueita lämpimämpiä. Lämpösaarekeilmiön voimakkuus kasvaa kaupungin laitamilta kohti keskustaa siirryttäessä. Vähintään miljoonan asukkaan kaupunki saattaa olla vuoden keskilämpötilalla mitattuna 1-3 celsiusastetta ympäristöään lämpimämpi. Iltaisin tai öisin vaikutus voi olla äärimmillään jopa 12 astetta.
Kuumuuden haitallisia terveysvaikutuksia voidaan vähentää jäähdyttävillä ilmastointilaitteilla. Ne viilentävät sisätiloja, mutta siirtävät hukkalämmön ulos. Tämä puolestaan nostaa kaupunkien ilman lämpötilaa. Ilmastoinnin tarvetta ovat lisänneet myös toimistorakennukset, joissa täytyy saada poistettua tietokoneiden tuottamaa hukkalämpöä. Nykyisellä ilmastoinnin määrällä vaikutus esimerkiksi Pariisin lämpötilaan on helleaallon aikana (ei siis koko vuoden aikana) vuonna 2013 julkaistun tutkimuksen mukaan 0,5 celsiusastetta. Jos ilmastoinnin määrä kaksinkertaistuu, vaikutus on kaksi astetta.
Ilmastotieto kertoo kaupunkien yhä lämpenevistä öistä näin: "Esimerkiksi Arabian niemimaalla, Iranissa ja Intiassa kaupunkien yölämpötilat saattavat nousta 3-5 °C pelkästään hiilidioksidin kaksinkertaistumisesta. Kaupunkilämpösaarekkeen voimistuminen saattaa lisäksi nostaa lämpötiloja joillakin alueilla yhtä paljon kuin hiilidioksidin kaksinkertaistuminen. Todella kuumien öiden määrä tulee lisääntymään selvästi. Kaupungin todella kuuma yö tarkoittaa tässä sitä, että ympäröivän maaseudun öistä vain 1 % on yhtä kuumia tai kuumempia. Lontoossa on nykyään 1-2 todella kuumaa yötä vuodessa, mutta tämän tutkimuksen mukaan vuonna 2050 Lontoossa voi olla jopa 10 todella kuumaa yötä. Pekingissä kuumien öiden määrä saattaa nousta nykyisestä 3-6:sta jopa 50:een per vuosi. Nigerian Lagosissa on kaikista surkein tilanne; nykyisestä alle viidestä todella kuumasta yöstä tilanne kehittyy niin, että vuonna 2050 todella kuumia öitä saattaa olla jopa 150."
Lue myös nämä
Lisääntyykö vai väheneekö kuolleisuus Isossa-Britanniassa ilmastonmuutoksen myötä?
Kaupunkien lämpösaarekeilmiön ymmärtäminen on avain järkevään kaupunkisuunnitteluun
Ilmastonmuutos: Miksi yöt lämpenevät enemmän kuin päivät ja talvet enemmän kuin kesät?
Päättynyt kesäkuu oli Kouvolan digitoidun mittaushistorian selvästi lämpimin kesäkuu
Mitattiinko Kuolemanlaaksossa eilen maailman mittaushistorian korkein lämpötila?
9 kommenttia:
Kuolemanlaakson Stovepipe Wells -mittausasemalla yön alin lämpötila 10.-11.7.2021 oli 42,0 astetta. Se on Pohjois-Amerikan uusi ennätys (edellinen ennätys 41,7 astetta Furnace Creekissa 12.7.2012) ja koko maailman mittaushistorian korkein yön alin lämpötila Omanin ulkopuolella. Omanin maailmanennätys on 44,2 astetta (Khasabin lentokenttä 17.6.2019).
Lähde:
Thierry Goose
Onnittelut Kouvolalle hyvistä lämpötuloksista. Kun sana leviää, niin saatte varmaan lisää ilmastopakolaisia pohjoisen kylmemmiltä alueilta. Ihan kuten Florida, Kalifornia ja Texas on hyötyneet suuresti lämmöistään suuren muuttovoiton ansiosta. USA muuttaa pohjoisvaltioista etelän lämpöön.
Ja lisäonni on, että hiukkasen lämmennyt nykyinen ilmastovaihe on vähentänyt ja vähentää kylmäkuolleisuutta laajasti, kun talvet on olleet kivasti lämpimämmät. Kuumahaittoja reilusti enemmän nykyisessä ilmastovaiheessa vähenee kylmäkuolemat. Vaikka eihän ne YLE:t ym. Hesarit osaa tätä oleellista tietoa meille välittää.
Muuten, lienee totta, ettei kesät varsinaisesti ole meillä lämmenneet, vaan tilastojen keskilämpöjen nousu on tulosta lämpimämmistä talvikausista.
Kiitos kommentistasi.
Oletko taaskaan ihan varma noista tiedoistasi? Onko esimerkiksi Kaliforniassa suurta muuttovoittoa? Tilanne näyttää todellisuudessa olevan juuri päinvastoin: ”During the 2010s about 6.1 million people moved from California to other states, while only 4.9 million people moved to California from other parts of the country.” Nekin, jotka muuttivat Kaliforniaan, tulivat lähinnä työpaikkojen (mm. Piilaakso) eivätkä ilmaston takia. Asiasta voi lukea tarkemmin tästä linkistä.
Jos katsotaan vain valtion sisäistä muuttoa ja unohdetaan maahanmuutto sekä maastamuutto, yhdysvaltalaisten muuttoliikkeisiin vaikuttavat ihan muut asiat kuin ilmasto. Muuttoliikekartoilla ei näy mitään selkeää ilmaston vaikutusta. Lämmin Kalifornia on muuttotappioaluetta, samoin Havaiji. Toisaalta pohjoiset Oregon ja Idaho saavat selvästi muuttovoittoa, enemmän kuin Florida. Teksasin muuttovoitto on hyvin pientä. Asia hahmottuu selkeästi vaikkapa näiltä kartoilta:
vuodet 2016-2017
vuosi 2020
Kylmyyden ja kuumuuden aiheuttamasta kuolleisuudesta olen kirjoittanut aiemmin (ks. myös tekstin kommentit linkkeineen).
Kyllä Suomessa myös kesät ovat lämmenneet, varsinkin heinä-elokuu. Kesäkuu on kuitenkin ollut ilmastonmuutoksen mysteerikuukausi, joka ei ole lämmennyt. Tänä vuonna tulikin sitten mittaushistorian lämpimin kesäkuu. Talvet ovat kuitenkin lämmenneet enemmän kuin kesät. Lue lisää tästä linkistä.
Itse asiassa Kalifornia sopii kyllä esimerkiksi ilmastopakolaisuudesta, mutta toiseen suuntaan kuin ajattelit. Ilmastonmuutoksen edistämät kuivuus ja maastopalot ovat jo aiheuttaneet sen, että ihmisiä on joutunut muuttamaan muualle. Mitään laajamittaista tämä muuttoliike ei vielä ole, mutta siitä on keskusteltu Yhdysvalloissa enemmänkin. Tässä joitakin esimerkkejä:
Refugees in their own country as wildfire destroys California towns
Climate Migration Has Come to the United States
I Left California Because of Climate Change
Climate Migration Has Begun in California
Column: As West heats up, cold-weather cities getting a new look as ‘climate safe havens’
* Olet oikeassa, täytyypä päivittää tietojani Kalifornian väestökehityksestä näinä aikoina. Kiitos mainiosta artikkelivinkistä.
* En kylläkään muistellut vain sitä, kun 1930-luvulla matkasimme hedelmänpoimijoiksi Kaliforniaan pölymyrskyjen vaivaamista preeriavaltioista. Suurlämmöt, kuivuudet ja pölymyrskyt. Kaikki ihan ilmastomuutoksen syytä. Hirmu työntö. Oliko ne ilmastopakolaisia. No ei, ei toki. Eikä ole vastaavia pölymyrskyjä vaikka lämmöt on lähellä 1930-luvun arvoja. Ei johdu vain ilmaston vaihteluista, vaan mukana on moninainen paletti alkaen maankäsittelytapojen muutoksista.
* Ja kyllä, syiden moninaisuus vaikuttaa toki ihmisten muuttomatkoihin, ei vain ilmasto. Kalifornia tunnetaan
- hich-tech kullan ja mineraalien kaivuusta ml öljyt ja kaasut
- hich-tech maanviljelystä
- hich-tech sotateollisuudesta
- hich-tech viihdeteollisuudesta
- hich-tech tietotekniikasta
- hich-tech kaikesta monesta muusta.
Ne kukin on vetäneet väkeä joka suunnasta. Ilmasto on ollut bonus houkutin. Mutta ilmeisesti paras imu on ehtynyt. Maa on kallis asua ja monien alojen työvoiman tarve muuttuu ajassa mm. kun maataloutta koneistetaan ja automatisoidaan. Ja olenkin aina ihmetellyt, miten voi haluta asua maanjäristyvyöhykkeellä.
* Ja kuulemma koko USA:kaan ei ehkä enää houkuttele latino-siirtolaisiakaan entiseen tapaan.
Kyllä, juuri näin.
Nyt myös Lappeenrannassa (Hiekkapaikka) sivuttiin Suomen digitoidun mittaushistorian korkeimman yön minimilämpötilan ennätystä. Yön 14.-15. heinäkuuta lämpötila oli alimmillaan 24,2 astetta torstaiaamuna kello 4.30.
Ilmatieteen laitos kertoo Twitter-viestissään, että viime yönä yön minimilämpötila oli 24,2 astetta myös Porvoon Kalbådagrundissa.
* Olenko siis jättänyt hyvän jäljen jälkeeni. Muutin reilu 20 vuotta sitten ao. Lappeenrannasta läheisestä paikasta Porvoon rajalle ja olen ajellut Kalbådagrundin ohi joitain kertoja. Hyvä Vesa.
* Kallbådagrundin ohi ajaa jatkuvasti myös öljylaivoja öjynjalostamolle Sköldvikiin. Siis ihan selvä fossiilisen polttoaineen vaikutus. Eikä auta, vaikka mukana on myös bioöljyjä ympäri maailmaa.
* Vielä yksi tilastollinen totuus ja vain pelkkä puhdas tilastojen kertoma totuus: Minun odotettavissa oleva elinikäni nousi muutamalla vuodella, kun muutin Etelä-Karjalasta ruotsalaisalueille Suomenlahden rannalle
;-))
Lähetä kommentti