 |
| Lumensyvyys Kouvolassa (Utissa) 4. helmikuuta vuosina 1959-2019. Diagrammin voi suurentaa klikkaamalla sen päältä. Tilastotietojen lähde: Ilmatieteen laitoksen havaintojen latauspalvelu. Diagrammi: Jari Kolehmainen. |
Helsingin Sanomat otsikoi kuukauden alussa näin: "Tuntuuko, että lunta on satanut jatkuvasti? Helsingissä tuli tammikuussa enemmän lunta kuin koskaan aiemmin". Tuo otsikon muotoilu "enemmän kuin koskaan aiemmin" tarkoittaa vuodesta 1959 alkaen. Helsingin Kaisaniemen lumimäärä ei ole vuosina 1959-2019 kertaakaan aiemmin kasvanut tammikuun aikana 40 senttimetrillä. Toiseksi eniten lunta kertyi tammikuussa 1959, jolloin lumensyvyys kasvoi 33 senttimetrillä. Nämä lumikertymät ovat kuitenkin mitättömiä verrattuna siihen, että tammikuussa 2016 Merikarvialla satoi yhden ainoan vuorokauden aikana 73 senttimetriä lunta.
Helsingin Sanomien otsikkoa ei pidä tulkita niin, että Kaisaniemessä olisi ollut tammikuussa 2019 lunta enemmän kuin koskaan. Kyse on vain yhden kuukauden aikana maahan kertyneen lumen määrästä. Tammikuun 1966 lopussa Kaisaniemen lumensyvyys oli 63 senttimetriä, kun vuonna 2019 lunta oli tammikuun lopussa "vain" 40 senttimetriä. Tänä aamuna lumensyvyys oli Kaisaniemessä 39 senttimetriä.
Onko Kouvolassa sitten erityisen paljon lunta? Tänä aamuna (4. helmikuuta 2019) Utin virallinen lumensyvyys oli 59 senttimetriä. Vuosien 1959-2019 keskiarvo vastaavalta ajankohdalta on 44,7 senttimetriä. Suurin lumensyvyys 4. helmikuuta on ollut 85 senttimetriä vuosina 1966 ja 1984, pienin 8 senttimetriä vuonna 1973. Viimeksi tämänaamuinen lumensyvyys on ylittynyt vastaavana ajankohtana vuonna 2015.
Lue myös nämä
Myytti kattojen lumikuorman merkittävästä kasvamisesta suojasäällä elää sitkeänä
Vuorokauden lumisade-ennätys
Tien ympärillä jopa 20 metriä korkeat lumivallit!
5 kommenttia:
Tässä Utin eri kuukausien suurimmat lumensyvyydet:
tammikuu 90 cm
helmikuu 120 cm
maaliskuu 110 cm
huhtikuu 98 cm
toukokuu 38 cm
.
.
.
lokakuu 30 cm
marraskuu 42 cm
joulukuu 74 cm
Tänä aamuna (5.2.2019) lumensyvyys oli Utissa 62 cm. Joskus on siis ollut jo joulukuussa enemmän lunta kuin nyt ja vastaavasti joskus on ollut vielä huhtikuussakin enemmän lunta kuin nyt.
Ehdotan että blogisti julkaisee kuvan uudestaan sellaisena että siinä on lumenpaksuuspylväiden lisäksi lumen vesiarvon kuvaaja.
Kiitos kommentista ja ehdotuksesta. Voisin julkaistakin tuollaisen diagrammin, jos jostakin löytäisin tarvittavat tilastotiedot.
Ilmatieteen laitoksen Twitter-viesti: ”Helsingissä 30 vuorokaudessa tulleet suurimmat lumisademäärät 100 vuoden ajalta kertovat, että tämän vuoden sateet eivät ole poikkeuksellisia, mutta eivät jokavuotisiakaan.” Kyse on siis sademäärästä millimetreinä (lumi sulatettu vedeksi). Meteorologit käyttävät sanaa poikkeuksellinen silloin, jos sääilmiö esiintyy tilastollisesti keskimäärin 2-3 kertaa sadan vuoden aikana tai harvemmin.
Meteorologi Anniina Valtosen viesti: ”Maan etelä- ja keskiosassa lunta on yleisesti 40-70cm, mikä ei todellakaan ole normaalia! Pohjoisessa lunta on about saman verran, mutta pohjoisen mittapuulla lunta on keskimääräistä vähemmän.” Viestin kartassa on esitetty poikkeamat ajankohdan pitkän aikavälin keskiarvoihin verrattuna. Etelä-Suomessa on paikoin 41 cm keskimääräistä enemmän lunta, Pohjois-Suomessa paikoin 25 cm keskimääräistä vähemmän lunta. Paikoin poikkeamat (sekä lumipeitteen runsaus että vähäisyys) ovat poikkeuksellisia. Ennätyksiä ei kuitenkaan ole syntynyt.
Utin Lentoportintien kuluvan talven toistaiseksi suurin aamuhavaintojen lumensyvyys 73 cm mitattiin 8. helmikuuta. Nyt lumipeite on suojasään seurauksena jo noin 10 cm ohuempi.
Lähetä kommentti