Suomen syksyn 2024 sääennuste

Olen koonnut luettavaksenne yhdentoista kansainvälisen tutkimuslaitoksen vuodenaikaisennusteet Suomen syksyn 2024 säästä. Ennusteet ovat melko yksimielisiä siitä, että Suomen syksy tulee olemaan 0,5-1 astetta keskimääräistä lämpimämpi. Sen sijaan hyvin alustavissa talven 2024-2025 ennusteissa on enemmän vaihtelua. Useimmat tutkimuslaitokset ennustavat Suomeen keskimääräistä lämpimämpää talvea ainakin tammikuun loppuun asti, mutta joissakin ennusteissa Suomen lämpötilat jäävät täysin pitkäaikaisten keskiarvojen mukaisiin lukemiin. Mielenkiintoista onkin nähdä, viilentääkö käynnistymässä oleva La Niña -ilmiö Suomen ja muun Euroopan talvisäätä, kuten ainakin lopputalvesta on mahdollista.

ECMWF: Syksy koko Suomessa 0,5-1 astetta keskimääräistä lämpimämpi, alkutalvi lämpötiloiltaan tavanomainen

Euroopan keskipitkien ennusteiden keskus (ECMWF) sanoo, että sekä syys-marraskuun, loka-joulukuun että marras-tammikuun jaksot ovat koko Suomessa 0,5-1 astetta ajankohdan pitkäaikaista keskiarvoa lämpimämpiä.

Yksittäisistä kuukausista tavanomaiseen verrattuna lämpimimpiä ovat loka- ja marraskuu, viileimpiä joulu- ja tammikuu, joiden lämpötila ei näytä juurikaan poikkeavan tavanomaisesta.

Kolmen kuukauden sademäärät ovat Etelä- ja Keski-Suomessa kaikilla ennustetuilla jaksoilla keskimääräistä suurempia, Lapissa tavanomaisia.

ECMWF:n ennustetta on analysoitu Ilmatieteen laitoksen sivulla, jossa on luettavissa myös tarkempi kuukausiennuste.

Kanadan ilmatieteen laitos: Syksy koko Suomessa 0,5-1 astetta keskimääräistä lämpimämpi, alkutalvi 1-2 astetta keskimääräistä lämpimämpi

Kanadan ilmatieteen laitos (ECCC) arvioi, että syys-marraskuu on koko Suomessa 0,5-1 astetta keskimääräistä lämpimämpi, kun taas loka-joulukuu ja marras-tammikuu ovat 1-2 astetta keskimääräistä lämpimämpiä.

Kaikki yksittäiset kuukaudetkin ovat vähintään 0,5 astetta keskimääräistä lämpimämpiä. Suurin poikkeama on joulukuussa 2024 ja tammikuussa 2025, jotka ovat koko Suomessa 1-2 astetta keskimääräistä lämpimämpiä.

Sademäärät ovat joko täysin tavanomaisia tai keskimääräistä suurempia.

Saksan ilmatieteen laitos: Syksy koko Suomessa 0,5-1 astetta ja joulukuu 1-2 astetta keskimääräistä lämpimämpi, tammikuussa suuri alueellinen vaihtelu

Myös Saksan ilmatieteen laitoksen (DWD) ennusteessa syys-marraskuu on koko Suomessa 0,5-1 astetta keskimääräistä lämpimämpi. Sama poikkeama jatkuu loka-joulukuussa Oulun korkeudelle asti, mutta siitä pohjoiseen poikkeama on 1-2 astetta. Marras-tammikuussa koko Suomessa lounaisrannikkoa lukuun ottamatta on 1-2 astetta keskimääräistä lämpimämpää. 

Yksittäisistä kuukausista lähimpänä tavanomaisia lämpötiloja on lokakuu, jolloin vain Pohjois-Suomessa on 0,5-1 astetta keskimääräistä lämpimämpää. Marraskuu ja joulukuu ovat lähes koko Suomessa 1-2 astetta keskimääräistä lämpimämpiä. Tammikuussa 2025 Suomi jakautuu kahtia täysin tavanomaisissa lämpötiloissa olevaan Etelä-Suomeen ja 1-2 astetta keskimääräistä lämpimämpään Pohjois-Suomeen.

Kolmen kuukauden sademäärät ovat koko Suomessa syys-marraskuussa ja loka-joulukuussa täysin tavanomaisia, marras-tammikuussa keskimääräistä suurempia.

IRI: Syksy ja talvi 2024-2025 koko Suomessa keskimääräistä lämpimämpiä

IRI:n (International Research Institute for Climate and Society, Earth Institute, Columbia University) mukaan syys-marraskuu ja loka-joulukuu ovat koko Suomessa keskimääräistä lämpimämpiä, varsinkin Lapissa. Myös marras-tammikuussa koko Suomessa on keskimääräistä lämpimämpää, mutta nyt todennäköisyys keskimääräistä lämpimämpään säähän on pienin pohjoisimmassa Lapissa. Hyvin alustavan talven 2024-2025 vuodenaikaisennusteen mukaan myös joulu-helmikuu on koko Suomessa keskimääräistä lämpimämpi, varmimmin Keski-Suomessa.

Syys-marraskuussa Etelä-Suomen ja läntisen Keski-Suomen sademäärät ovat keskimääräistä pienempiä. Kaikilla muilla ennustetuilla kolmen kuukauden jaksoilla on paikoin keskimääräistä kuivempaa ja paikoin keskimääräistä sateisempaa.

Copernicus Climate Change Service: Syksy koko Suomessa 0,5-1 astetta keskimääräistä lämpimämpi, alkutalvi 1-2 astetta keskimääräistä lämpimämpi

Eurooppalaisen Copernicus Climate Change Servicen tuottama eri säämallien yhdistelmä arvioi, että koko Suomessa syys-marraskuu on 0,5-1 astetta ja marras-tammikuu 1-2 astetta keskimääräistä lämpimämpi. Loka-joulukuussa Suomen eteläosien poikkeama on 0,5-1 astetta ja pohjoisosien 1-2 astetta.

Yksittäisistä kuukausista syys-, loka- ja marraskuu ovat koko Suomessa 0,5-1 astetta keskimääräistä lämpimämpiä, joulu- ja tammikuu 1-2 astetta keskimääräistä lämpimämpiä, joskin tammikuussa aivan pohjoisimman Lapin poikkeama saattaa jäädä 0,5-1 asteeseen.

Sademäärät ovat kahdella ensimmäisellä kolmen kuukauden jaksolla tavanomaisia lähes koko Suomessa, mutta marras-tammikuussa koko Suomessa on keskimääräistä sateisempaa.

Italian ilmatieteen laitos: Syksy ja alkutalvi 1-2 astetta keskimääräistä lämpimämpiä

Italian ilmatieteen laitoksen (CMCC) ennusteessa kaikki kolmen kuukauden jaksot (syys-marraskuu, loka-joulukuu ja marras-tammikuu) ovat koko Suomessa 1-2 astetta keskimääräistä lämpimämpiä, samoin yksittäiset kalenterikuukaudet lukuun ottamatta marraskuuta (Etelä-Suomen poikkeama jää 0,5-1 asteeseen) ja joulukuuta (Keski-Suomessa paikoin yli 2 astetta keskimääräistä lämpimämpää).

Sademäärät ovat syys-marraskuussa koko Suomessa lähellä tavallista, loka-joulukuussa Keski- ja varsinkin Pohjois-Suomessa keskimääräistä suurempia ja marras-tammikuussa lähes koko Suomessa keskimääräistä suurempia. Sateisuus siis näyttäisi lisääntyvän syksyn ja alkutalven edetessä.

Ranskan ilmatieteen laitos: Syksy koko Suomessa 0,5-1 astetta keskimääräistä lämpimämpi, alkutalvi tavanomainen

Ranskan ilmatieteen laitoksen (Meteo France) ennusteessa syys-marraskuu on koko Suomessa 0,5-1 astetta keskimääräistä lämpimämpi. Sen sijaan loka-joulukuu ja marras-tammikuu ovat lähes koko Suomessa lämpötiloiltaan tavanomaisia. Vain Pohjois-Lapissa näyttäisi olevan 0,5-1 astetta keskimääräistä lämpimämpää.

Yksittäisistä kuukausista tavanomaiseen verrattuna lämpimin on syyskuu, jolloin koko Suomessa on 0,5-1 astetta keskimääräistä lämpimämpää. Marraskuussa millään Suomen alueella ei näy signaalia keskimääräistä lämpimämmästä säästä. Muiden ennustettujen kalenterikuukausien kohdalla keskimääräistä lämpimämpää näkyy lähinnä vain Pohjois-Lapissa.

Sademäärät ovat lähellä tavanomaista.

Yhdysvaltojen kansallinen ilmatieteen laitos: Syksy ja alkutalvi 1-2 astetta keskimääräistä lämpimämpiä, tammikuussa Etelä- ja Keski-Suomessa jopa yli 2 astetta keskimääräistä lämpimämpää

Yhdysvaltojen kansallinen ilmatieteen laitos (NCEP) arvioi, että syys-marraskuussa koko Suomessa on 0,5-1 astetta ja loka-joulukuussa sekä marras-tammikuussa 1-2 astetta keskimääräistä lämpimämpää.

Yksittäisistä kuukausista tavanomaiseen verrattuna lämpimin on tammikuu 2025, jolloin Etelä- ja Keski-Suomessa on yli 2 astetta keskimääräistä lämpimämpää. Lapissa poikkeama jää silloin 1-2 asteeseen, kuten koko Suomessa marraskuussa ja joulukuussa.

Ajankohdan tavanomaisiin lukemiin verrattuna sademäärät lisääntyvät syksyn ja alkutalven edetessä.

Britannian ilmatieteen laitos: Syksy 0,5-1 astetta ja alkutalvi 1-2 astetta keskimääräistä lämpimämpi, joulukuussa jopa yli 2 astetta keskimääräistä lämpimämpää

Myös Britannian ilmatieteen laitoksen (Met Office) ennusteen mukaan syys-marraskuussa koko Suomessa on 0,5-1 astetta ja loka-joulukuussa sekä marras-tammikuussa 1-2 astetta keskimääräistä lämpimämpää.

Lokakuussa varsinkin Lapin länsiosissa ja tammikuussa Pohjois-Lapissa jäädään täysin tavanomaisiin lämpötiloihin, mutta kaikki muut kalenterikuukaudet ovat koko Suomessa keskimääräistä lämpimämpiä. Suurin poikkeama on joulukuussa, jolloin meren rannikkoalueita lukuun ottamatta koko Suomessa on yli 2 astetta keskimääräistä lämpimämpää.

Kolmen kuukauden sademäärät ovat kaikilla ennustetuilla jaksoilla koko Suomessa keskimääräistä suurempia, varsinkin Lapissa.

Japanin ilmatieteen laitos: Etelä-Suomessa lämpötiloiltaan melko tavanomainen ja Pohjois-Suomessa lämmin syksy

Japanin ilmatieteen laitos ennustaa, että lämpötilat ovat syys-marraskuussa ja loka-joulukuussa 0-2 astetta keskimääräistä korkeampia siten, että pienin poikkeama on Etelä-Suomessa ja suurin Pohjois-Lapissa. Marras-joulukuussa koko Suomessa on 0,5-1 astetta keskimääräistä lämpimämpää, joskin lounaisrannikolla poikkeama saattaa jäädä 0-0,5 asteeseen.

Yksittäisistä kuukausista vain tammikuun kohdalla ei näy merkkejä tavanomaisesta poikkeavista lämpötiloista. Kaikki muut kuukaudet ovat keskimääräistä lämpimämpiä, kaikkein todennäköisimmin Pohjois-Suomessa.

Kolmen kuukauden jaksojen sademäärät ovat vaihtelevia. Loka-joulukuussa Lapissa voi olla jopa keskimääräistä vähäsateisempaa. Tavanomaiseen verrattuna sateisin jakso on syys-marraskuu. Tavanomaiseen verrattuna kuivimpia yksittäisiä kuukausia ovat loka- ja marraskuu.

NOAA/NWS: Syksy ja talvi Suomessa 1-2 astetta keskimääräistä lämpimämpiä

Yhdysvaltaisen NOAA/NWS:n juuri päivitetyssä ennusteessa kaikki kolmen kuukauden jaksot syyskuun 2024 alun ja huhtikuun 2025 lopun välillä ovat koko Suomessa 1-2 astetta keskimääräistä lämpimämpiä. 

Myös yksittäiset kuukaudet syyskuusta helmikuuhun ovat lähes koko Suomessa 1-2 astetta keskimääräistä lämpimämpiä lukuun ottamatta lokakuuta, jolloin koko Suomen poikkeama jää 0,5-1 asteeseen. Lisäksi tammikuussa Pohjois-Lapin poikkeama jää alle 1 asteeseen.

Kolmen kuukauden jaksojen sademäärät ovat lähellä tavanomaista. Jos jotakin poikkeamaa on, todennäköisemmin on keskimääräistä sateisempaa kuin keskimääräistä kuivempaa.

Yksittäisten kuukausien sademäärätarkastelussa tavanomaiseen verrattuna sateisimpia ovat lokakuu ja tammikuu, jolloin koko Suomessa Lapin tiettyjä alueita lukuun ottamatta on keskimääräistä sateisempaa.

NOAA/NWS:n ennusteet päivittyvät jatkuvasti edellä oleviin linkkeihin.

Älä luota vuodenaikaisennusteisiin liikaa

Yhdysvaltalainen AccuWeather julkaisee Suomeenkin tietokoneen mallintamia päiväkohtaisia ennusteita 90 vuorokaudeksi ja Metcheck superpitkän sääennusteen puoleksi vuodeksi. Näin pitkät päiväkohtaiset ennusteet ovat kuitenkin todellisuudessa täysin epäluotettavia, vaikka periaatteessa säämallien ajoa tietokoneella voidaan jatkaa kuinka pitkälle ajalle tahansa.

Jo muutaman viikon ennusteet ovat todellisuudessa hyvin epävarmoja, käyttöarvoltaan lähellä nollaa. Vaikka pitkän aikavälin säätä (esimerkiksi kolmea kuukautta) onkin mahdollista jossakin määrin ennustaa, malleihin sisältyvien epävarmuuksien takia paikkakunta- ja päiväkohtainen ennuste on erittäin epäluotettava. Joskus tällaisista ennusteista onkin käytetty nimitystä "meteorologinen syöpä".

Ilmatieteen laitoksen ylimeteorologi Sari Hartosen mukaan Suomessa säätyyppi pystytään ennustamaan kohtuullisen luotettavasti 6-10 vuorokautta, lämpötila 4-7 vuorokautta, matalapaineiden ja sadealueiden reitti 3-5 vuorokautta, tuulet 2-3 vuorokautta ja sademäärät sekä sateiden tarkat reitit 0-2 vuorokautta etukäteen. Yli kymmenen vuorokauden ajalle ei voi tehdä vain yhtä ennustetta, vaan saadaan useampia erilaisia ennusteita. Ilmakehän kaoottisuus estänee tulevaisuudessakin yli 14-21 vuorokauden päiväkohtaiset ennusteet. Lämpötilaennusteet ovat sade-ennusteita luotettavampia.

Vuodenaikaisennusteissa (esimerkiksi koko syksyn sääennuste) ei ennustetakaan yksittäisiä sääilmiöitä, esimerkiksi ensilumen satamisen ajankohtaa, vaan ainoastaan pitkän aikavälin (yleensä kolmen kuukauden jakso) poikkeamia verrattuna tavanomaiseen. Vertailukohtana on aina useilta vuosilta (yleensä 30 vuotta) laskettu keskiarvo kyseisen kolmen kuukauden jakson tai kyseisen kuukauden säästä.

Kaikissa pitkän aikavälin sääennusteissa on huomattava, etteivät ne yleensä ole Pohjois-Euroopassa kovinkaan luotettavia. Täällä ei ole samanlaista jaksottaista vaihtelua niin kuin tropiikissa, jossa ennusteissa voidaan käyttää hyväksi ENSO-värähtelyä (El Niño – La Niña -oskillaation vaihtelua). Matalilla leveysasteilla (tropiikissa) vuodenaikaisennusteet ovatkin hieman luotettavampia kuin meillä, koska siellä säätyypit ovat pitkälti seurausta meriveden lämpötilan vaihteluista. Meillä taas äkilliset, hetkittäiset tekijät vaikuttavat enemmän.

Kaiken kaikkiaan näyttää siltä, että useilla ennustuslaitoksilla lähimmän kolmen kuukauden ennuste pitää usein kohtuullisen hyvin paikkansa, mutta yksittäisten kuukausien ennusteet menevät hetkittäisten säätekijöiden vuoksi huomattavasti useammin väärin. Siksi monet ennustelaitokset eivät edes julkaise yksittäisten kuukausien ennusteita. 

Nämä vuodenaikaisennusteetkin ovat sääennusteita, eivät ilmastoennusteita. Säähän pääsevät hetkelliset tekijät vaikuttamaan voimakkaastikin, toisin kuin ilmastoon, joka on pitkän aikavälin keskiarvo. Vaikka pitkän aikavälin sääennusteet, esimerkiksi vuodenaikaisennusteet, pitäisivätkin paikkansa, on siis huomattava, että ne ovat vain useamman kuukauden ajalle ennustettuja keskiarvoja eivätkä ennusta yksittäisiä säätapahtumia. Ongelmaa voi havainnollistaa seuraavalla esimerkillä. Suurkaupungissa on mahdollista ennustaa, että tietyssä kaupunginosassa tapahtuu enemmän rikoksia kuin toisessa, mutta siitä huolimatta et hälytysajossa olevan poliisiauton perässä ajaessasi tiedä, mihin kaupunginosaan poliisiauto juuri sillä kerralla kääntyy.

Kun vuodenaikaisennuste ennustaa syksystä tavanomaista lämpimämpää, tämä voi tarkoittaa esimerkiksi joko 1) sitä, että koko syksy on tavanomaista lämpimämpi tai 2) sitä, että lämpötilat ovat suurimmat osan ajasta tavanomaisia (vähän alle tai vähän yli pitkäaikaisten keskiarvojen), välillä voi olla jopa hyvin viileää, mutta jossakin vaiheessa voi olla erityisen lämmintä.

Lue myös nämä

Sääilmiöiden ABC-kirja

Mitä siellä oikein sataa? Timanttipölyä, kissoja, koiria vai miehiä?

Heinäkuu 2024 oli globaalisti koko mittaushistorian kaikista kuukausista toiseksi lämpimin

Vuorokauden globaalit keskilämpötilat vuosina 1940–2024. Vuosi 2024 on esitetty tummanpunaisella, vuosi 2023 oranssilla ja muut vuodet harmaalla. Data: ERA5. Credit: C3S/ECMWF.

Copernicuksen hetki sitten julkaisemien tietojen mukaan heinäkuu 2024 oli globaalisti sekä ERA5-mittaushistorian toiseksi lämpimin heinäkuu että mittaushistorian kaikista kuukausista toiseksi lämpimin. Heinäkuussa globaali ilman keskimääräinen lämpötila oli 16,91 astetta. Tätä lämpimämpää (16,95 astetta) on ollut vain heinäkuussa 2023, joka on mittaushistorian tähän mennessä kaikista lämpimin yksittäinen kalenterikuukausi. 

Koska tämän vuoden heinäkuu ei ollut mittaushistorian lämpimin heinäkuu, ennätyslämpimien kuukausien putki on nyt päättynyt. Kesäkuun 2023 alusta kesäkuun 2024 loppuun kaikki 13 peräkkäistä kuukautta olivat mittaushistorian lämpimimpiä ko. kalenterikuukausia. Näin pitkä ennätysputki on epätavallinen. Viimeksi vastaava koettiin vuosina 2015–2016, jolloin oli voimakas El Niño -ilmiö. Nyt kuitenkin lämpötilat olivat vieläkin korkeampia kuin silloin.

Vaikka heinäkuun keskilämpötila ei tämä vuonna kohonnutkaan aivan yhtä korkeaksi kuin vuosi sitten, tänä vuonna heinäkuussa mitattiin useita koko mittaushistorian lämpimimpiä yksittäisiä vuorokausia. Korkeimmillaan keskilämpötila nousi 22. heinäkuuta 17,16 asteeseen ja 23. heinäkuuta 17,15 asteeseen. Täysin varmasti ei voida sanoa, kumpi vuorokausista oli mittaushistorian kuumin, koska niiden ero on samaa luokkaa kuin ERA5-datan epävarmuustaso.

ERA5-aineiston mukaan ennen vuotta 2023 yhdenkään vuorokauden keskilämpötila ei koko mittaushistorian aikana ylittänyt 17,0 astetta. Vuonna 2023 se ylittyi 12 kertaa. Tänä vuonna se on ylittynyt tähän mennessä jo 16 kertaa.

Heinäkuu 2024 oli 1,48 astetta lämpimämpi kuin esiteollisen ajan (vuodet 1850–1900) heinäkuiden keskiarvo. ERA5-aineistossa kaikki 12 aiempaa peräkkäistä kuukautta (heinäkuu 2023 – kesäkuu 2024) olivat vähintään 1,5 astetta esiteollista aikaa lämpimämpiä. Viimeisimmän 12 kuukauden (elokuu 2023 – heinäkuu 2024) globaali keskilämpötila on 1,64 astetta esiteollista aikaa korkeampi. 

Myös Euroopassa heinäkuu oli mittaushistorian toiseksi lämpimin heinäkuu. Lämpimämpää on ollut vain heinäkuussa 2010.

Lähteet

Copernicus: Globally second-hottest month on record, only slightly behind July 2023

Prof. Eliot Jacobson

Lue myös nämä

Koko mittaushistorian globaalisti lämpimimmän vuorokauden ennätys meni juuri uusiksi peräkkäisinä päivinä

Globaalisti 13 ennätyslämmintä kalenterikuukautta peräkkäin ja 12 kuukauden ajan jokainen kuukausi vähintään 1,5 astetta yli esiteollisen ajan

Heinäkuu oli globaalisti koko mittaushistorian kaikista kuukausista lämpimin ja 36 peräkkäistä vuorokautta ovat olleet lämpimämpiä kuin yksikään aiempi vuorokausi