Jopa 11 globaalisti ennätyslämmintä kuukautta peräkkäin ja muita tällä viikolla julkaistuja sääennätyksiä

Nasa: Mittaushistorian maailmanlaajuisesti lämpimin tammi-maaliskuu, maaliskuu mittaushistorian 1623 kuukaudesta anomalialtaan toiseksi lämpimin

Pelkkien maaliskuiden globaali maa- ja merialueiden yhdistetty lämpötila-anomalia (poikkeama vertailukauden 1951-1980 keskiarvosta, joka on diagrammin nollakohta) celsiusasteina vuosina 1880-2016 Nasan GISS-tilastojen mukaan. Maaliskuu 2016 oli koko mittaushistorian lämpimin, +1,28 astetta verrattuna tavanomaiseen. Mittaushistorian toiseksi lämpimin maaliskuu on vuodelta 2010 (+0,92 astetta). Aiempi ennätys ylittyi nyt siis peräti 0,36 asteella, mikä on globaaleissa keskilämpötiloissa iso ero. Viimeksi ja ehkä viimeistä kertaa pitkän aikavälin keskiarvoa viileämpi maaliskuu oli vuonna 1982. Diagrammin saa suuremmaksi klikkaamalla hiirellä sen päältä. Credit: HotWhopper.

Nasan eilen julkaisemien GISS-lämpötilatietojen mukaan maaliskuu 2016 oli maa- ja merialueet yhdistettyinä maailmanlaajuisesti keskimäärin 1,28 celsiusastetta pitkän aikavälin keskiarvoa (maaliskuut 1951-1980) lämpimämpi. Tämä tekee kuluneesta maaliskuusta koko vuodesta 1880 alkavan mittaushistorian lämpimimmän maaliskuun ja lisäksi myös anomalialtaan (lämpötilapoikkeamaltaan verrattuna tavanomaiseen ko. kuukauden globaaliin keskilämpötilaan) koko mittaushistorian kaikista kuukausista toiseksi lämpimimmän.

Erityisen voimakkaasti lämpimyys näkyi maapallon pohjoisosissa, kun taas Antarktiksella oli tavanomaista kylmempää. Pitkälläkin aikavälillä erityisesti arktiset alueet ovat lämmenneet.

Mittaushistorian toiseksi lämpimin maaliskuu on vuodelta 2010 (+0,92 astetta verrattuna pitkän aikavälin keskiarvoon) ja seuraavaksi lämpimimmät vuosilta 2015 ja 2002 (molemmat +0,90 astetta). Aiempi ennätys ylittyi nyt siis peräti 0,36 asteella, mikä on globaaleissa keskilämpötiloissa iso ero. Viimeksi ja ehkä viimeistä kertaa pitkän aikavälin keskiarvoa viileämpi maaliskuu oli vuonna 1982.

Viimeisimmän kuuden kuukauden aikana kaikki kuukaudet ovat olleet mittaushistorian lämpimimpiä ko. kuukausia ja ylittäneet vertailukauden 1951-1980 ko. kuukausien keskiarvolämpötilat yli asteella. Lisäksi koko mittaushistorian kaikkien kuukausien lämpötila-anomaliaennätys on rikottu neljä kertaa. Tammikuun 2007 anomaliaennätys +0,96 astetta oli voimassa pitkään, kunnes sen ylittivät lokakuu 2015 (+1,06 astetta), joulukuu 2015 (+1,10 astetta), tammikuu 2016 (+1,14 astetta) ja helmikuu 2016 (+1,35 astetta).

Globaalin mittaushistorian 1 623 kuukaudesta mikään muu ei ole ollut niin epätavallisen lämmin kuin helmikuu 2016. Helmikuu oli siis mittaushistorian anomalialtaan lämpimin ja maaliskuu toiseksi lämpimin kuukausi. Ne eivät kuitenkaan ole absoluuttisesti lämpimimmät kuukaudet. Absoluuttisesti lämpimin on todennäköisimmin ollut heinäkuu 2015. Tämä johtuu siitä, että suurin osa maapallon maa-alueesta on pohjoisella pallonpuoliskolla. Maa-alueilla, jotka lämpenevät ja viilenevät vain ohuesta pintaosasta, lämpötilat vaihtelevat voimakkaammin kuin merissä. Siksi pohjoisen pallonpuoliskon talviaikaan (tammi-helmikuussa) absoluuttiset globaalit keskilämpötilat ovat aina nelisen astetta viileämpiä kuin heinä-elokuussa. Tämä on myös syy siihen, miksi kuukausien lämpimyyttä tai kylmyyttä on havainnollisempi tarkastella anomalioina kuin kuukausien absoluuttisina lämpötiloina.

Koko vuoden globaali pintalämpötilojen anomalia laskettuna vuoden alusta kunkin kuukauden loppuun. Vuodesta 2016 voi hyvinkin tulla koko mittaushistorian lämpimin vuosi, vaikka viilentävän La Niña -vaiheen ennustetaan alkavan pohjoisen pallonpuoliskon kesällä tai syksyllä. Credit: HotWhopper.

Tänä vuonna kolmen kuukauden jakso tammikuun alusta maaliskuun loppuun oli Nasan mukaan koko mittaushistorian lämpimin tammi-maaliskuu (1,25 astetta vertailukauden 1951-1980 keskiarvoa lämpimämpi) ja peräti 0,39 astetta lämpimämpi kuin edellinen ennätys, joka oli tehty vasta vuosi sitten.

Globaali maa- ja merialueiden yhdistetty lämpötila-anomalia (poikkeama vertailukauden 1951-1980 keskiarvosta) celsiusasteina valikoituina El Niño -vuosina kuukausittain Nasan GISS-tilastojen mukaan. Varjostettu alue esittää niitä kuukausia, jolloin El Niño tyypillisesti esiintyy. Pitkäaikaisen ilmastonmuutoksen vaikutus tämänhetkisiin lämpöennätyksiin näkyy siten, että nyt globaalit lämpötilat ovat kohonneet korkeammiksi kuin aiempina El Niño -vuosina. Diagrammin saa suuremmaksi klikkaamalla sen päältä. Credit: HotWhopper.

Maapallon tämänhetkiseen lämpimyyteen on ilmastonmuutoksen lisäksi vaikuttanut erityisen voimakas El Niño -vaihe 2015-2016. Tämä El Niño on yksi mittaushistorian voimakkaimmista, mahdollisesti jopa voimakkain. Asiaa ei voi kuitenkaan täysin yksiselitteisesti sanoa, koska on monia eri tapoja mitata El Niñoa. Näyttää siltä, että nykyinen El Niño ja edellisen suuren El Niñon (1997-1998) jälkeen ilmastonmuutoksen myötä meriin varastoitunut lämpö ovat vaikuttaneet yhdessä. Vuosi 2015 ja talvi 2015-2016 olisivat hyvin todennäköisesti olleet globaalisti ennätyslämpimiä ilman El Niñoakin, joskaan ei aivan yhtä suurella marginaalilla kuin nyt. Kevään mittaan El Niñon ennustetaan heikkenevän ja kesällä tai alkusyksystä La Niña -vaiheen alkavan, jolloin myös globaalit lämpöennätykset toistaiseksi loppuvat ainakin pienen viiveen jälkeen. El Niñon vaikutus voi kuitenkin kestää jopa 6-8 kuukautta talven El Niño -piikin jälkeenkin.

Japanin ilmatieteen laitos: Yksitoista globaalisti ennätyslämmintä kuukautta peräkkäin

Koko mittaushistorian globaalisti lämpimimmät ko. kuukaudet Japanin ilmatieteen laitoksen mukaan. Kaikki yksitoista viimeisintä kuukautta ovat olleet ennätyslämpimiä (maailmanlaajuisesti ykköstilalla ko. kuukausien lämpötilatilastoissa). Taulukon saa suuremmaksi klikkaamalla hiirellä sen päältä.

Maaliskuu oli Japanin ilmatieteen laitoksen torstaina julkaisemien tietojen mukaan vuodesta 1891 alkavan mittaushistorian maailmanlaajuisesti selvästi lämpimin maaliskuu, helmikuun tavoin maa- ja merialueet yhdistettynä 0,62 astetta lämpimämpi kuin vertailukauden 1981-2010 vastaavien kuukausien keskiarvo. Lisäksi maaliskuu oli 1,07 astetta lämpimämpi kuin koko 1900-luvun maaliskuiden keskiarvo.

Maaliskuu ei kuitenkaan aivan ollut anomalialtaan koko mittaushistorian lämpimin kuukausi, vaan tätä ennätystä pitää hallussaan joulukuu 2015, joka oli peräti 0,66 astetta pitkäaikaista keskiarvoa (1981-2010) lämpimämpi. Tämä anomaliaennätys meni japanilaisten tilastossa uusiksi neljä kertaa peräkkäin: syyskuussa, lokakuussa, marraskuussa ja joulukuussa.

Mittaushistorian viisi lämpimintä maaliskuuta ovat japanilaistilaston mukaan olleet maaliskuut 2016 (+0,62°C yli vertailukauden 1981-2010 maaliskuiden keskiarvon), 2015 (+0,31°C), 2010 (+0,28°C), 2002 (+0,26°C) ja 1990 (+0,25°C). Mittaushistorian aikana maaliskuut ovat lämmenneet globaalisti keskimäärin 0,85 astetta vuosisadassa.

Tanskalaiset tutkimuslaitokset: Grönlannissa jäätikkö alkoi sulaa tänä keväänä lähes kaksi kuukautta tavanomaista aikaisemmin ja aiemmin kuin koskaan ennen mittaushistoriassa

Grönlannissa jään sulamiskausi alkoi tänä keväänä jo tällä viikolla, aiemmin kuin koskaan ennen mittaushistoriassa. Tämä on yli puolitoista kuukautta tavanomaista varhaisemmin. Normaalisti sulamiskausi käynnistyy toukokuun loppupuolella tai kesäkuun alussa.

Sulamiskauden katsotaan käynnistyneen, kun kymmenen prosenttia jäätiköstä on alkanut sulaa yli yhdellä millimetrillä. Maanantaina 11. huhtikuuta 2016 sulamisprosentti nousi kahteentoista. Sulamiskauden käynnistymisen aikaisuusennätykset ovat nyt seuraavat: 11. huhtikuuta 2016, 5. toukokuuta 2010, 8. toukokuuta 1990 ja 8. toukokuuta 2006.

Vesisateet ja korkeat lämpötilat käynnistivät sulamiskauden ainakin väliaikaisesti ennätysvarhain. Tanskan ilmatieteen laitoksen mukaan Lounais-Grönlannin Kangerlussuaqissa mitattiin maanantaina lämpötilaksi +17,8 astetta, mikä on sääasemakohtainen koko mittaushistorian huhtikuun ennätys (aiempi ennätys +16,0 astetta huhtikuun lopulta, 30.4.1996) ja uupuu vain 0,2 astetta koko Grönlannin vuodesta 1873 alkavan mittaushistorian huhtikuun ennätyslämpötilasta (+18,0 astetta Narsarsuaqissa 22.4.1999).

Maanantaina Grönlannin pääkaupunki Nuukissakin tehtiin uusi huhtikuun paikallinen ennätys, kun lämpötila kohosi +16,6 asteeseen (aiempi ennätys +13,0 astetta huhtikuun lopulta, 29.4.1969). Lisäksi jäätikön korkeimmalla kohdalla 3000 metrissä sijaitsevalla Summit-tutkimusasemalla saavutettiin tiistaina mittaushistorian uusi huhtikuun lämpöennätys, -6,5 astetta. Edellinen ennätys oli -8,2 astetta (30.4.2007). Vielä 1840 metrinkin korkeudella mitattiin nyt lämpöasteiksi +3,1 astetta, mikä olisi siellä normaalisti mukavan lämmintä heinäkuussakin.

Pitkällä aikavälillä tapahtuva napajäätiköiden sulaminen saattaa vaikuttaa osaltaan jopa maapallon fysikaalisen pohjoisnavan (maapallon pyörimisakselin napa) liikkeeseen, joka toki vaihtelee luontaisestikin.

NOAA/NWS: Alaskassa vuoden 2016 sata ensimmäistä päivää ennätyslämpimät

Alaskassa on mitattu tämän vuoden sadan ensimmäisen päivän aikana useilla sääasemilla ennätyskorkeita keskilämpötiloja, vuorokauden ylimmän lämpötilan keskiarvoja ja vuorokauden alimman lämpötilan keskiarvoja.

Maaliskuun viimeisenä päivänä Kaakkois-Alaskan Klawockissa mitattiin lämpötilaksi yli +21 celsiusastetta, mikä on Alaskan mittaushistorian korkein maaliskuun lämpötila. Fairbanksissa lämpötila ei pudonnut -30 fahrenheitasteen (-34 celsiusastetta) alapuolelle koko talvena. Näin on tapahtunut vain kerran aiemmin mittaushistorian aikana.

Alaskassa lumipeite on sulanut tavallista aiemmin. Tämä voi ehkä johtaa tavanomaista aiemmin alkavaan maastopalokauteen. Lumen aikainen sulaminen tietää mahdollisesti huonoa myös Alaskan lohille. Joet lämpenevät tavallista nopeammin, jolloin loppukesällä lämpimissä joissa voi olla liian vähän happea.

BBC: Tavanomaista aikaisempi raju helleaalto Intiassa

Pohjois-Intiassa lämpötilat ovat ylittäneet BBC:n mukaan +40 astetta useana peräkkäisenä päivänä. Esimerkiksi Bhubaneswarissa (Orissa) mitattiin maanantaina koko mittaushistorian korkein huhtikuun lämpötila, +45,8 astetta.

Monin paikoin Intiassa on myös tavanomaista kuivempaa, mikä johtuu voimakkaan El Niñon aiheuttamasta viime vuoden heikosta monsuunisadekaudesta. Kuumuus ja kuivuus voivat helpottaa kesämonsuunin eli merimonsuunin saapuessa tavallisesti kesäkuun puolivälin tienoilla.

Lähteitä ja lisätietoja

Climate Central: New Milestone - Earth Sees 11 Record Hot Months in a Row

Climate Progress: We Just Crushed The Global Record For Hottest Start Of Any Year

HotWhopper: Hottest March on record, tracking El Niño, and a year to date comparison

Mashable: March was Earth's 11th-straight warmest month on record

Nasa: GLOBAL Land-Ocean Temperature Index in 0.01 degrees Celsius, base period: 1951-1980

Time: This March Was Hottest on Record by a Large Margin

Japanin ilmatieteen laitos hetki sitten: Maaliskuu oli globaalisti ylivoimaisesti lämpimin maaliskuu 125-vuotisessa mittaushistoriassa

Maaliskuiden keskimääräiset globaalit lämpötilat Japanin ilmatieteen laitoksen mukaan. Diagrammissa esitetyt lämpötilalukemat ovat anomalioita eli poikkeamia vertailukauden 1981-2010 maaliskuiden globaalista keskilämpötilasta. Harmaalla viivalla on esitetty yksittäisten vuosien maaliskuiden pintalämpötilojen anomaliat. Sininen viiva kertoo viiden vuoden liukuvan keskiarvon (eli joka vuosi on laskettu uusi keskiarvo viiden viimeisimmän vuoden perusteella). Punainen viiva kertoo pitkän aikavälin lineaarisen trendin. Diagrammin saa suuremmaksi klikkaamalla hiirellä sen päältä. Credit: Japan Meteorological Agency, Monthly Global Average Temperature in March.

Maaliskuu oli Japanin ilmatieteen laitoksen mukaan vuodesta 1891 alkavan mittaushistorian maailmanlaajuisesti ylivoimaisesti lämpimin maaliskuu, helmikuun tavoin maa- ja merialueet yhdistettynä 0,62 astetta lämpimämpi kuin vertailukauden 1981-2010 vastaavien kuukausien keskiarvo. Lisäksi maaliskuu oli peräti 1,07 astetta lämpimämpi kuin koko 1900-luvun maaliskuiden keskiarvo.

Maaliskuu ei kuitenkaan aivan ollut anomalialtaan koko mittaushistorian lämpimin kuukausi, vaan tätä ennätystä pitää hallussaan joulukuu 2015, joka oli peräti 0,66 astetta pitkäaikaista keskiarvoa (1981-2010) lämpimämpi. Tämä anomaliaennätys meni japanilaisessa tilastossa uusiksi neljänä peräkkäisenä kuukautena: syyskuussa, lokakuussa, marraskuussa ja joulukuussa.

Mittaushistorian viisi lämpimintä maaliskuuta ovat Japanin ilmatieteen laitoksen mukaan olleet järjestyksessä lueteltuina maaliskuut 2016 (+0,62°C yli vertailukauden 1981-2010 maaliskuiden keskiarvon), 2015 (+0,31°C), 2010 (+0,28°C), 2002 (+0,26°C) ja 1990 (+0,25°C). Mittaushistorian aikana maaliskuut ovat lämmenneet globaalisti keskimäärin 0,85 astetta vuosisadassa.

Lue myös nämä

Grönlannissa ennätyslämpötilat käynnistivät sulamiskauden nyt ensimmäistä kertaa mittaushistoriassa jo huhtikuussa, puolitoista kuukautta tavanomaista aiemmin

Kymmenen globaalisti ennätyslämpimän kuukauden putki: Talvi mittaushistorian kaikista kolmen kuukauden jaksoista lämpimin verrattuna tavanomaiseen

Pohjoinen pallonpuolisko saavutti maaliskuun alussa hetkellisesti kahden asteen lämpenemisrajan verrattuna esiteolliseen aikaan

Grönlannissa ennätyslämpötilat käynnistivät sulamiskauden nyt ensimmäistä kertaa mittaushistoriassa jo huhtikuussa, puolitoista kuukautta tavanomaista aiemmin

Globaali lämpötila-anomalia (poikkeama tavanomaisesta eli ajanjaksosta 1979-2000) 8. huhtikuuta (ylempi kartta) ja tänään (alempi kartta). Grönlannissa on ollut tässä kuussa ajoittain ja paikoitellen jopa 20 celsiusastetta tavanomaista lämpimämpää. Koko maapallo keskimäärin on tänään 0,72 astetta esihistoriallisesta ajasta jo lämmennyttä ajanjaksoa 1979-2000 lämpimämpi. Samaan aikaan, kun arktisella alueella on noin neljä astetta tavanomaista lämpimämpää, Antarktiksella on kolme astetta tavanomaista kylmempää. Kuvan saa suuremmaksi klikkaamalla hiirellä sen päältä. Credit: Climate Reanalyzer, Climate Change Institute, University of Maine, USA

Grönlannissa jään sulamiskausi on alkanut tänä keväänä aiemmin kuin koskaan ennen mittaushistoriassa. Koskaan ennen sulamiskausi ei ole päässyt vauhtiin jo huhtikuussa. Tämä on yli puolitoista kuukautta tavanomaista varhaisemmin, sillä normaalisti sulamiskausi käynnistyy toukokuun loppupuolella tai kesäkuun alussa.

Sulamiskauden katsotaan käynnistyneen, kun kymmenen prosenttia jäätiköstä on alkanut sulaa yli yhdellä millimetrillä. Maanantaina 11. huhtikuuta 2016 sulamisprosentti nousi kahteentoista. Sulamiskauden käynnistymisen aikaisuusennätykset ovat nyt seuraavat:

1.   11. huhtikuuta 2016

2.   5. toukokuuta 2010

3.   8. toukokuuta 1990

4.   8. toukokuuta 2006

Voimakkaat vesisateet ja ennätyksellisen korkeat lämpötilat käynnistivät sulamiskauden (ainakin väliaikaisesti) tänä keväänä ennätysvarhain. Tanskan ilmatieteen laitoksen mukaan esimerkiksi Lounais-Grönlannin Kangerlussuaqissa mitattiin maanantaina lämpötilaksi +17,8 astetta, mikä on sääasemakohtainen koko mittaushistorian huhtikuun ennätys (aiempi ennätys +16,0 astetta huhtikuun lopulta, 30.4.1996) ja uupuu vain 0,2 astetta koko Grönlannin vuodesta 1873 alkavan mittaushistorian huhtikuun ennätyslämpötilasta (+18,0 astetta Narsarsuaqissa 22.4.1999).

Maanantaina myös Grönlannin pääkaupunki Nuukissa tehtiin uusi huhtikuun paikallinen ennätys, kun lämpötila kohosi +16,6 asteeseen (aiempi ennätys +13,0 astetta huhtikuun lopulta, 29.4.1969). Lisäksi keskellä jäätikköä 3000 metrin korkeudella sijaitsevalla Summit-tutkimusasemalla saavutettiin eilen (12.4.2016) mittaushistorian uusi huhtikuun lämpöennätys, -6,5 astetta. Edellinen ennätys oli -8,2 astetta (30.4.2007). Vielä 1840 metrin korkeudella mitattiin nyt +3,1 astetta, mikä olisi siellä lämmin heinäkuunkin lämpötilaksi.

Pitkällä aikavälillä tapahtuva napajäätiköiden sulaminen saattaa vaikuttaa osaltaan jopa maapallon fysikaalisen pohjoisnavan (maapallon pyörimisakselin napa) liikkeeseen, joka toki vaihtelee luontaisestikin.

Lue myös nämä

Uusi ennätys: Merijään pinta-ala globaalisti satelliittiajan pienin

Kymmenen globaalisti ennätyslämpimän kuukauden putki: Talvi mittaushistorian kaikista kolmen kuukauden jaksoista lämpimin verrattuna tavanomaiseen

Pohjoinen pallonpuolisko saavutti maaliskuun alussa hetkellisesti kahden asteen lämpenemisrajan verrattuna esiteolliseen aikaan

Antarktiksen jäähyllyjen sulaminen on nopeutunut hälyttävästi

Antarktiksen niemimaalla tällä viikolla mittaushistorian uusi lämpöennätys: 17 astetta tavanomaista lämpimämpää

Antarktiksella tänä syksynä jälleen satelliittiajan laajin merijää, arktinen merijää sulaa antarktista laajenemista nopeammin

Heinäkuu globaalisti mittaushistorian neljänneksi lämpimin, Antarktiksella jälleen satelliittiajan laajin kuukausikohtainen merijää

Etelämantereen merijään laajuus ennätyssuuri

Karelianistiseen kansallismaisemaan perustettu Kolin kansallispuisto täyttää tänään 25 vuotta

Näkymä Kolilta Pieliselle lienee Suomen tunnetuin kansallismaisema. Sen syntyhistoria vie meidät lähes kahden miljardin vuoden taakse, jolloin litosfäärilaattojen törmätessä syntyivät Karelidit, nykyisen Himalajan veroinen vuoristo.

Nykyään jäljellä olevat Kolin vaarat (Ukko-Koli 347 metriä merenpinnan yläpuolella, Akka-Koli 339 m, Paha-Koli 334 m, Pieni-Koli 238 m) ovat jäännösvuoria, kovaa kvartsiittikalliota, jonka ympäriltä heikompi kiviaines on kulunut rapautumisen ja eroosion myötä. Korkeuseroa Ukko-Kolin huipun ja Pielisen pinnan välillä on 253 metriä.

Metsästäjä-keräilijät elivät Kolilla jo kivikaudella (8000-1500 eKr). Pysyvää asutusta Kolille syntyi 1700-luvun puolivälissä, jolloin alkoi myös vasta 1930-luvulla päättynyt säännöllinen kaskeaminen.

Kansallisromantiikan huippuaikaan vuonna 1892 Kolilla retkeilivät Eero Järnefelt, Juhani Aho ja Venny Soldan-Brofeldt. Myöhemmin Järnefelt houkutteli mukaansa Jean Sibeliuksen ja I.K. Inhan. Karelinianisteista myös Pekka Halonen retkeili Kolilla ahkerasti.

Eero Järnefelt jätti Pirunkirkon luolaan (itse asiassa 33 metriä pitkään kalliohalkeamaan, jonka kattona on kivilohkareita) omat terveisensä:

"Yksi salaisuus, yksi henki,

yks onni kumpaisenki,

on kirkko tämä,

sen pyhyyttä muistelemma aina."

Suomen tiettävästi vanhin merkitty luontopolku avattiin 12. heinäkuuta vuonna 1896 Pieliseltä Ukko-Kolille. Tuolloin huipun lähistölle rakennettiin myös Ylämaja.

Uhrihalkeama eli Kolin kolo tai Rakokallio on mielenkiintoinen muinaismuisto, 15 metriä syvä kalliohalkeama, johon on jo yli sadan vuoden ajan heitelty kolikoita. Legendan mukaan Koli on saanut nimensä Uhrihalkeamaan putoilleiden kolikoiden kolinasta.

Kaikki tämä luonnon- ja kulttuurihistoria oli uhattuna 1980-luvulla, jolloin Koli haluttiin ottaa tehokäyttöön. Onneksi syntyi Kolia puolustava liikehdintä, joka kampanjoi 1980-1990 -lukujen vaihteessa. Itsekin muistan osallistuneeni silloisen Joensuun yliopiston juhlasalissa järjestettyyn Koli-iltaan, jossa muistaakseni Heikki Simola piti upean kuvaesitelmän "Koli on kultaa".

Laki Kolin kansallispuistosta astui voimaan 10. huhtikuuta vuonna 1991. Tänään vietetäänkin Kolin kansallispuiston 25-vuotispäivää.

Onneksi olkoon, Koli!

Katso myös nämä

Valokuvagalleriani: Kolia koluamassa

Filmi vuodelta 1943: Kuuluisa Koli

Viiden kansainvälisen tutkimuslaitoksen kesän 2016 sääennuste Suomeen

Alustavissa kesän 2016 vuodenaikaisennusteissa Suomen sää näyttää keskimäärin tavanomaista lämpimämmältä. Kaikkein selkeimmin lämpimyys näkyy Pohjois-Suomessa. Tavanomaisiin kuukausilämpötiloihin verrattuna poikkeamat eivät kuitenkaan ole yhtä suuria kuin keväällä.

Huom.! Päivitän jatkossa kesän sääennusteet tämän blogipostauksen kommentteihin!

Kuvan © Mila Supynska - Fotolia

ECMWF: Lämmin ja sademääriltään tavanomainen alkukesä

Euroopan keskipitkien ennusteiden keskus (ECMWF) arvioi, että toukokuun alusta heinäkuun loppuun ulottuvalla jaksolla Suomessa on keskimäärin 0,5-1 astetta tavanomaista lämpimämpää ja sademäärät tavanomaisia. Vain aivan Suomen kaakkoisimmissa ja itäisimmissä osissa lämpötilapoikkeama voi jäädä hieman pienemmäksi ja sademäärä olla hieman tavanomaista suurempi. ECMWF:n ennustetta on analysoitu tarkemmin Ilmatieteen laitoksen nettisivulla, josta löytyy myös kuukausiennuste.

NOAA/NWS: Koko kesä keskimäärin tavanomaista lämpimämpi, selvimmin Lapissa

Pääosin kaikilla ennustetuilla kolmen kuukauden jaksoilla (huhti-kesäkuu, touko-heinäkuu, kesä-elokuu, heinä-syyskuu, elo-lokakuu, syys-marraskuu) Pohjois-Suomessa on 1-2 celsiusastetta ja Etelä-Suomessa 0,5-1 astetta tavanomaista lämpimämpää, lukuun ottamatta Lounais-Suomea, jossa lämpötilat jäävät lähelle normaalia. Kaikkein selvimmin lämpimyys tavanomaisiin ko. kuukausien lukemiin verrattuna näkyy huhti-kesäkuussa ja heikoimmin elo-lokakuussa.

Yksittäisistä kuukausista tavanomaiseen verrattuna selvästi lämpimin on huhtikuu, koko Suomessa 1-2 astetta (Kuusamon seudulla jopa 2-3 astetta) yli tavanomaisen. Touko-, heinä- ja syyskuussa Pohjois-Suomessa on 1-2 astetta tavanomaista lämpimämpää, muualla 0,5-1 astetta yli tavanomaisen. Kesä- ja elokuussa vuorostaan Pohjois-Suomessa ollaan pääosin 0,5-1 astetta tavanomaista lämpimämmissä lukemissa, kun taas Etelä-Suomen lämpötilalukemat ovat ajankohtaan nähden normaaleja.

Kolmen kuukauden jaksojen sademäärät näyttävät koko kesän ajan melko tavanomaisilta lukuun ottamatta heinä-syyskuuta, jolloin Etelä- ja Itä-Suomessa on viitteitä tavanomaista vähäsateisemmasta säästä, ja elo-lokakuuta, jolloin vastaava tilanne on Pohjois-Suomessa.

Tämänhetkisen ennusteen mukaan yksittäisistä kuukausista tavanomaista kuivemmilta vaikuttavat isossa osassa Suomea huhti-, heinä-, elo- ja syyskuu, kun taas touko- ja kesäkuussa sekä Lapissa myös heinäkuussa voi olla paikoin hieman tavanomaista sateisempaa.

NOAA/NWS:n ennusteet päivittyvät jatkuvasti edellä oleviin linkkeihin.

Venäjän ilmatieteen laitos: Tavanomaista lämpimämpi alkukesä varsinkin Lapissa

Venäjän ilmatieteen laitoksen vuodenaikaisennuste touko-heinäkuun kolmen kuukauden jaksolle näyttää koko Suomeen tavanomaista lämpimämpää säätä. Selvimmin tämä näkyy Pohjois-Suomessa. Sademäärät ovat pääosin tavanomaisia, paikoin ehkä hieman sen alle.

IRI: Tavanomaisen alkukesän jälkeen normaalia lämpimämpi sää leviää Kaakkois-Suomesta muualle maahamme

IRI:n (International Research Institute for Climate and Society) vuodenaikaisennusteen mukaan Suomessa on huhti-kesäkuussa keskimäärin tavanomaisia lämpötiloja. Aivan eteläisimmässä Suomessa ja ehkä Käsivarren Lapissa voi olla 40 %:n todennäköisyydellä tavanomaista lämpimämpää, 35 %:n todennäköisyydellä tavanomaisia lämpötiloja ja 25 %:n todennäköisyydellä tavanomaista viileämpää.

Touko-heinäkuussakin Suomen lämpötilat ovat tavanomaisia. Kaakkois-Suomessa voi olla 40 %:n todennäköisyydellä tavanomaista lämpimämpää, 35 %:n todennäköisyydellä tavanomaisia lämpötiloja ja 25 %:n todennäköisyydellä tavanomaista viileämpää. Käsivarren Lapissa vastaavat todennäköisyydet ovat 45 %, 35 % ja 25 %.

Kesä-elokuussa Etelä- ja Keski-Suomessa on 40 %:n todennäköisyydellä tavanomaista lämpimämpää, 35 %:n todennäköisyydellä tavanomaisia lämpötiloja ja 25 %:n todennäköisyydellä tavanomaista viileämpää (aivan kaakkoisimmassa Suomessa todennäköisyys tavanomaista lämpimämpään säähän voi olla hieman korkeampi), samoin Käsivarren Lapissa. Muualla Lapissa lämpötilat ovat tavanomaisia. Suomea ja Ruotsia lukuun ottamatta lähes kaikkialla Euroopassa näyttäisi olevan hyvin suurella todennäköisyydellä tavanomaista lämpimämpää.

Heinä-syyskuussa Etelä-, Länsi- ja Pohjois-Suomessa on 45 %:n todennäköisyydellä tavanomaista lämpimämpää, 35 %:n todennäköisyydellä tavanomaisia lämpötiloja ja 20 %:n todennäköisyydellä tavanomaista viileämpää. Suomen keskivaiheilla puolestaan on 40 %:n todennäköisyydellä tavanomaista lämpimämpää, 35 %:n todennäköisyydellä tavanomaisia lämpötiloja ja 25 %:n todennäköisyydellä tavanomaista viileämpää.

Sademäärien osalta IRI:n ennuste ei näytä juuri mihinkään koko Euroopassa poikkeamaa tavanomaisesta millekään ennustetulle kolmen kuukauden jaksolle.

Japanin ilmatieteen laitos: Tavanomainen alkukesä, Lapissa ehkä tavanomaista lämpimämpää

Kolmen kuukauden jaksolla huhti-kesäkuu Japanin ilmatieteen laitos ennustaa Suomen lämpötilojen ja sademäärien olevan keskimäärin tavanomaisia. Vain aivan pohjoisimmassa Suomessa on pieni mahdollisuus tavanomaista lämpimämpään säähän.

Kuvan © standret - Fotolia

Juhannusaatonkin sää "tiedetään" jo nyt! 

Yhdysvaltalainen AccuWeather julkaisee Suomeenkin tietokoneen mallintamia päiväkohtaisia ennusteita jopa yli kuukaudeksi ja Metcheck kuudeksi kuukaudeksi. Metcheckistä voi katsoa jo nyt vaikkapa juhannuksen sään. Kuriositeettina mainittakoon, että Metcheck ennustaa tällä hetkellä Helsinkiin juhannusaatoksi +19 astetta, poutaa ja puolipilvistä. Näin pitkät päiväkohtaiset ennusteet ovat kuitenkin todellisuudessa täysin epäluotettavia, vaikka periaatteessa säämallien ajoa tietokoneella voidaan jatkaa vaikka kuinka pitkälle ajalle.

Jo muutaman viikon ennusteet ovat hyvin epävarmoja, käyttöarvoltaan lähellä nollaa. Vaikka pitkän aikavälin säätä (esimerkiksi kolmea kuukautta) onkin mahdollista jossakin määrin ennustaa, malleihin sisältyvien epävarmuuksien takia paikkakunta- ja päiväkohtainen ennuste on erittäin epäluotettava. Joskus tällaisista ennusteista onkin käytetty nimitystä "meteorologinen syöpä".

Ilmatieteen laitoksen ylimeteorologi Sari Hartosen mukaan Suomessa säätyyppi pystytään ennustamaan kohtuullisen luotettavasti 6-10 vuorokautta, lämpötila 4-7 vuorokautta, matalapaineiden ja sadealueiden reitti 3-5 vuorokautta, tuulet 2-3 vuorokautta ja sademäärät sekä sateiden tarkat reitit 0-2 vuorokautta etukäteen. Yli kymmenen vuorokauden ajalle ei voi tehdä vain yhtä ennustetta, vaan saadaan useampia erilaisia ennusteita. Ilmakehän kaoottisuus estänee tulevaisuudessakin yli 14-21 vuorokauden päiväkohtaiset ennusteet. Lämpötilaennusteet ovat sade-ennusteita luotettavampia.

Vuodenaikaisennusteissa (esimerkiksi koko kesän sääennuste) ei ennustetakaan yksittäisiä sääilmiöitä vaan ainoastaan pitkän aikavälin (yleensä kolmen kuukauden jakso) poikkeamia verrattuna tavanomaiseen. Vertailukohtana on aina useilta vuosilta (yleensä 30 vuotta) laskettu keskiarvo kyseisen kolmen kuukauden jakson tai kyseisen kuukauden säästä eli ns. tavanomainen sää.

Kuvan © Marzanna Syncerz - Fotolia

Voiko sään vuodenaikaisennusteisiin luottaa?

Kaikissa pitkän aikavälin sääennusteissa on huomattava, etteivät ne yleensä ole Pohjois-Euroopassa kovinkaan luotettavia. Täällä ei ole samanlaista jaksottaista vaihtelua niin kuin tropiikissa, jossa ennusteissa voidaan käyttää hyväksi ENSO-värähtelyä (El Niño – La Niña -oskillaation vaihtelua). Matalilla leveysasteilla (tropiikissa) vuodenaikaisennusteet ovatkin hieman luotettavampia kuin meillä, koska siellä säätyypit ovat pitkälti seurausta meriveden lämpötilan vaihteluista. Meillä taas äkilliset, hetkittäiset tekijät vaikuttavat enemmän. Nämä vuodenaikaisennusteetkin ovat sääennusteita, eivät ilmastoennusteita. Säähän pääsevät hetkelliset tekijät vaikuttamaan voimakkaastikin, toisin kuin ilmastoon, joka on pitkän aikavälin keskiarvo.

Vaikka pitkän aikavälin sääennusteet, esimerkiksi vuodenaikaisennusteet, pitäisivätkin paikkansa, on huomattava, että ne ovat vain useamman kuukauden ajalle ennustettuja keskiarvoja eivätkä ennusta yksittäisiä säätapahtumia. Ongelmaa voi havainnollistaa seuraavalla esimerkillä. Suurkaupungissa on mahdollista ennustaa, että tietyssä kaupunginosassa tapahtuu enemmän rikoksia kuin toisessa, mutta siitä huolimatta et hälytysajossa olevan poliisiauton perässä ajaessasi tiedä, mihin kaupunginosaan poliisiauto juuri sillä kerralla kääntyy.

Kun vuodenaikaisennuste ennustaa kesä-elokuusta tavanomaista lämpimämpää, tämä voi tarkoittaa esimerkiksi joko 1) sitä, että koko kesä-elokuun jakso on tavanomaista lämpimämpi tai 2) sitä, että lämpötilat ovat suurimmat osan ajasta aivan normaaleja (vähän alle tai vähän yli tavanomaisen), välillä jopa viileitä, mutta jossakin vaiheessa on erityisen lämmintä.

Lisäksi täytyy huomata, että eri sääennusteissa käytetään erilaisia vertailujaksoja, kun verrataan lämpötiloja tavanomaisiin. Maailman meteorologisen järjestön (WMO) virallinen ilmastotieteen vertailukausi on 1961-1990, kun taas esimerkiksi Suomen Ilmatieteen laitos käyttää sääennusteissaan hieman lämpimämpää vertailukautta 1981-2010. Myös tässä blogikirjoituksessa esitettyjen vuodenaikaisennusteiden vertailukausi on 1981-2010, paitsi Venäjän ilmatieteen laitoksella 1971-2010.

Lue myös tämä

Viileät kesäkuut

Maailmanperintökohde Verlaan lisää suojeltuja rakennuksia

Hugo Neuman perusti Jaalan ja Valkealan pitäjien maille ensimmäisen Werlan puuhiomon vuonna 1872. Myöhemmin hiomon yhteyteen rakennettiin lisäksi pahvitehdas.

Verlan puuhiomo ja pahvitehdas merkittiin Unescon maailmanperintöluetteloon vuonna 1996. Se on hyvin säilynyt esimerkki varhaisesta, pienimittakaavaisesta paperimassa-, paperi- ja pahvituotannosta 1800-luvun loppupuolelta. Puuhiomon ja pahvitehtaan punatiiliset rakennukset lähiympäristöineen suojeltiin valtioneuvoston päätöksellä vuonna 1993.

Ympäristöministeriö on nyt vahvistanut päätöksen, jolla Verlassa lisättiin suojeltaviksi puunkäsittely- ja uittorakennuksia, 1800-luvun lopulla rakennettuja, hirsirunkoisia, pystyrimalaudoitettuja ja punamullattuja työväen asuinrakennuksia sekä seurantalo. Saha- ja varastorakennukset ovat 1930-luvulta, uittokämppä 1900-luvun alusta ja uittoradan konehuone 1960-luvun alusta, jolloin Verlassa siirryttiin irtouitosta nippu-uittoon.

Uusia suojeltuja rakennuksia on 30. Kaikkiaan Verlassa on nyt 37 suojeltua rakennusta. Tämän lisäksi suojelu koskee alueen halki kulkevan Verlantien linjausta.

Lähteet

Ympäristöministeriö: Verlan maailmanperintökohteen suojelu täydentyi kulttuurihistoriallisesti merkittävillä puunkäsittelyn ja -uiton rakennuksilla

Verlan verkkosivut