Onnittelut uusille ylioppilaille!

Vuoden 2009 ylioppilaiden nimet (kaikkien niiden, jotka eivät ole kieltäneet tietojensa julkistamista) on julkaistu tänään Iltalehden sivulla. Sieltä löytyvät ylioppilaat kunnittain, omalta listaltaan esimerkiksi Kouvolan kevään 2009 ylioppilaat lukioittain. Helsingin Sanomien ylioppilashaku löytää kätevästi kaikki vuosien 2006, 2007, 2008 ja 2009 ylioppilaat.

Tänään on julkaistu perinteisen MTV3:n lukiovertailun tulokset. Kevään 2009 tutkimuksessa listattiin lukioittain ylioppilastutkinnon puoltoäänien keskiarvo ylioppilasta kohden kaikissa aineissa (sekä pakolliset että ylimääräiset aineet). Valtakunnallinen puoltoäänien keskiarvo oli 24,0.

Kaikki Kouvolan lukiot pärjäsivät vertailussa hyvin. Esimerkiksi molemmat keskustan päivälukiot ylittivät selvästi valtakunnallisen keskiarvon. Kouvolan Lyseon lukio oli Suomen lukioista sijalla 51 (puoltoäänien keskiarvo 26,8) ja Kouvolan yhteiskoulun lukio sijalla 54 (puoltoäänien keskiarvo 26,6).

Vieläkin paremmin nämä lukiot menestyivät Helsingin Sanomien lukiovertailussa, jossa tarkasteltiin neljän pakollisen aineen pistemäärien keskiarvoa. Suomen 411 päivälukiosta Kouvolan Lyseon lukio oli sijalla 25 (pistemäärien keskiarvo 4 pakollisessa aineessa 19,94) ja Kouvolan yhteiskoulun lukio sijalla 34 (keskiarvo 19,55). Kouvolan iltalukio puolestaan oli aikuislukioista Kymenlaakson paras ja valtakunnallista keskitasoa (sijalla 26 tutkimuksen 48 aikuislukiosta).

Tutustukaapa myös uuteen Kouvolan iltalukion Iltalypsy 2009 -verkkojulkaisuun. Sieltä löytyy esimerkiksi mielenkiintoista asiaa maahanmuuttajista ja koulun tapahtumista lukuvuoden varrelta. Kannattaa lukea myös hyviä runoja ja muita opiskelijoiden tuotoksia.

Lämpimät onnittelut kevään 2009 ylioppilaille, eri ammatteihin valmistuville ja kaikille muillekin opintonsa päättäville. Te kaikki olette juhlanne ansainneet. Nauttikaa ja iloitkaa siitä. Onnea ja menestystä myös jatkossa!

Ilmastonmuutos hidastuu - ja voimistuu hurjasti?

Eilen Massachusettsin teknillisen korkeakoulun (Massachusetts Institute of Technology, MIT), jota on sanottu maailman arvostetuimmaksi teknilliseksi korkeakouluksi, sivuilla julkaistiin yleisölle tiedote jo aiemmin tässä kuussa tiedelehdessä esitellystä ilmastonmuutostutkimuksesta.

MIT:n tutkijat ovat parannetuissa tietokonemalleissaan ennustaneet, että maapallon keskilämpötila nouseekin hurjasti aiemmin ennustettua enemmän. Vielä vuonna 2003 vastaavassa tutkimuksessa nousuksi vuoteen 2100 mennessä ennustettiin noin 2,4 astetta. Nyt uuden tuloksen mukaan maapallon keskimääräinen pintalämpötila nousee vuoteen 2100 mennessä noin 5,2 astetta (90 %:n todennäköisyydellä nousu välillä 3,5-7,4 Celsius-astetta), vaikka nykyisin meneillään olevat ilmastonmuutoksen hillintätoimet otetaan huomioon.

Syitä entistä suurempaan lämpenemisennusteeseen on monia. Ensinnäkin taloudessa ei ole siirrytty vähäpäästöisiin vaihtoehtoihin yhtä voimakkaasti kuin aiemmin ennustettiin. Lisäksi 1900-luvulla isot tulivuorenpurkaukset ilmeisesti alensivat lämpenemistä aiemmin laskettua enemmän. Myöskään meret eivät näytä pystyvän sitomaan ilmakehään kertyvää ylimääräistä hiilidioksidia aivan yhtä nopeasti kuin aiemmin on oletettu.

Toisaalta MIT:n tutkijat toteavat, että erittäin radikaaleilla päästöjenvähennystoimilla maapallon lämpeneminen vuoteen 2100 mennessä olisi vielä mahdollista rajoittaa noin 1-4 asteeseen.

Pitkällä aikavälillä maapallo näyttää siis olevan lämpenemässä erittäin voimakkaasti, ehkä paljon aiemmin ennustettua voimakkaamminkin. Toisaalta Science Daily -uutissivusto muistuttaa, että seuraavan kymmenen vuoden jaksolla maapallon lämpeneminen tulee todennäköisesti väliaikaisesti hidastumaan. Maapallon ilmastohistoriassa esiintyy luonnollisia viilenemisjaksoja, joten siksi seuraavat vuodet voivat olla 1990-luvun lopun ja 2000-luvun alun ennätyslämpimiä vuosia hieman viileämpiä, vaikkakin lämpötilat ovat silti selvästi pitkän aikavälin keskiarvojen yläpuolella.

Vasta luonnollisen lämpenemisvaihtelun ja ihmisen aiheuttaman lämpenemisen sattuessa yhteen seuraa jälleen uusia ennätyslämpimiä vuosia. Tutkijat vertaavat tätä matkustamiseen meren rannalta vuoristoon. Ensin aivan rannasta noustaan hieman rannikkotasangolle ja pienille kukkuloille (rinteitä ylös ja alas), kunnes vastaan tulee lopulta jyrkkä nousu isoille vuorille. Esimerkiksi näiden syiden takia ilmastotarkasteluissa oleellista on tarpeeksi pitkä ajanjakso, jossa näkyy pitkän aikavälin trendi tämän lyhytaikaisen vaihtelun lisäksi, muistuttaa Science Daily -sivusto toisessa uutisessaan havainnollisine diagrammeineen.

Aiemmin tänä vuonna mm. MIT ja Terra Dailyn uutinen varoittivat kahdesta uudesta kasvihuonekaasusta, joiden määrä kasvaa ilmakehässä yllättävän nopeasti. Nämä ovat typpitrifluoridi NF3 ja sulfuryylifluoridi (sulfuryylidifluoridi) SO2F2. Niitä on käytetty esimerkiksi muiden kasvihuonekaasujen ja otsonikatoa aiheuttavien aineiden korvaamiseen. Typpitrifluoridia tarvitaan esimerkiksi taulutelevisioiden ja mikropiirien valmistukseen, sulfuryylifluoridia taas kielletyn metyylibromidin korvaamiseen.

Kukaan ei voi antaa täysin varmoja ennusteita ilmastonmuutoksesta. Esimerkiksi lämpenemisen asteluvut ovat aina moniin oletuksiin ja monimutkaisiin malleihin perustuvia hyvinkin epävarmoja (suuntaa antavia) ennusteita. Selvältä kuitenkin näyttää se, että pitkällä aikavälillä katsottuna maapallon ilmasto lämpenee huomattavasti ihmisen (erityisesti fossiilisten polttoaineiden polttamisen) vaikutuksesta. Seurauksetkin ovat monin osin epävarmoja, mutta ne näyttävät niin haitallisilta, että tätä lämpenemistä pitäisi ehdottomasti saada hidastettua.

Ilmastonmuutoksestakin tulee jatkuvasti uusia uutisia, joita en läheskään kaikkia ehdi kommentoimaan tässä blogissani. Varsinkin nyt kevään työkiireiden keskellä blogin kirjoittaminen on väliaikaisesti hieman hiipunut. Uusia ilmastonmuutoslinkkejä lisäilen kuitenkin jatkuvasti Delicious-linkkeihini. Mielenkiintoisia ovat esimerkiksi Hyytiälän metsäaseman reaaliaikainen simulaatio hiilinielupuusta ja tilastotiedot Suomen eri alueiden lähes tuoreista hiilidioksipäästöistä sekä Ymparisto.fi-sivulla että erillisellä CO2-raportti -sivulla.

Euroviisut 2009

Eurovision laulukilpailut 2009 ovat alkaneet Moskovassa. Tanskalaisen Sören Johannessenin nettisivulla kilpailukappaleiden videot voi katsoa ja kuunnella hauskasti kartalle sijoitettuina. Jos tietokoneelle on ladattuna Google Earth -ohjelma, kilpailukappaleiden katsominen onnistuu myös Google Earthin kml-tiedostona.

Uudempia kuulumisia löytyy Eurovision virallisilta viisusivuilta sekä YLE:n viisusivulta ja YLE:n YouTube-sivulta.

Menestystä Waldo's People!

Vapputervehdys!

Maailmassa on paljon päältä katsottuna kirjainten muotoisia rakennuksia. Niihin perustuukin vapputervehdykseni, jonka löydät tästä linkistä (odota latautumista ja klikkaa sen jälkeen tekstiä "Click to view!"):

http://www.geogreeting.com/view.html?yFkzzEsvykaUdtkBs

Viime vuonna spämmit veivät 104 miljardia tuntia ihmisten aikaa ja tuottivat 3 miljoonan auton päästöt!

Tietoturvayhtiö McAfee ja ympäristöntutkimuslaitos ICF International julkaisivat tällä viikolla mielenkiintoisen The Carbon Footprint of Email Spam Report -tutkimuksen.

Raportin arvion mukaan maapallolla lähetettiin vuonna 2008 noin 62 biljoonaa roskapostiviestiä eli spämmiä, joiden lukemiseen ja manuaaliseen tuhoamiseen ihmisiltä kului aikaa yhteensä 104 miljardia tuntia. Tämän roskapostimäärän koko elinkaari aiheutti 33 terawattitunnin energiankulutuksen, mikä vastaa 2,4 miljoonan yhdysvaltalaisen kodin vuotuista energiankäyttöä. Kasvihuonekaasuja syntyi yhtä paljon kuin 1,5 miljoonasta kodista tai 3,1 miljoonan yhdysvaltalaisen bensiinikäyttöisen henkilöauton vuotuisista ajoista.

Yhden sähköpostiviestin kasvihuonekaasutuotannoksi arvioitiin 0,3 grammaa hiilidioksidia (hiilidioksidiekvivalentteina), mikä vastaa noin yhden metrin autoilua. Maailmanlaajuisesti roskapostia lähetettiin niin paljon, että niiden yhteen lasketut hiilidioksidipäästöt 17 miljoonaa tonnia vuodessa (0,2 % kaikista maailman hiilidioksidipäästöistä) vastaavat autolla ajoa maapallon ympäri 1,6 miljoonaa kertaa.

Keskikokoisen yrityksen vuotuiset sähköpostit kuluttavat tutkimuksen mukaan energiaa keskimäärin 50 000 Kwh. Yli viidesosa tästä menee roskapostin käsittelyyn. Keskimääräisen yrityskäyttäjän roskapostiliikenne tuottaa vuosittain 131 kg hiilidioksidia, josta 22 % johtuu roskapostista. Kaikkien yritysten ja yksityisten ihmisten sähköposteista keskimäärin 80 % on roskaposteja ja roskapostiviestien aiheuttamat päästöt ovatkin noin 30 % kaiken sähköpostiliikenteen päästöistä.

Nykyisellä tasollaan roskapostin suodatus säästää maailmassa energiaa 135 terawattituntia vuodessa, mikä vastaa lähes 13 miljoonan henkilöauton vuotuisia hiilidioksidipäästöjä. Jos kaikki maapallon sähköpostilaatikot olisi suojattu asianmukaisilla roskapostisuodattimilla, energiaa säästyisi 25 terawattituntia vuodessa (75 % tuosta roskapostiin kuluvasta 33 terawattitunnista). Sama päästövähennys tulisi, jos maapallon liikenteestä otettaisiin pois 2,3 miljoonaa autoa. Kumpikohan olisi helpompaa, käyttää asiallisia roskapostisuodattimia vai poistaa 2,3 miljoonaa autoa?

Ainakin tutkimuksen tilanneelle tietoturvayhtiölle roskapostisuodattimien käyttäminen sopii paremmin. Tosin tutkimuksessa todetaan, että roskapostisuodatustakin tehokkaampaa on sulkea pois verkosta roskapostia levittävät palvelimet. Kun roskapostia levittänyt palveluntarjoaja McColo suljettiin netistä 11. marraskuuta 2008, roskapostin määrä tipahti 70 prosenttia, mikä vastasi 2,2 miljoonan auton poistamista liikenteestä. Pian roskapostin lähettäjät kuitenkin saivat jälleen rakennettua uuden levitysverkoston.

Roskaposti kuluttaa energiaa elinkaarensa monessa vaiheessa: lähetysosoitteiden kerääminen (joko työntekijät tai automaattiset zombi-robotit, jotka etsivät nettisivuilta sähköpostiosoitteita), roskapostin kirjoittaminen, lähettäminen, välittäminen, varastointi jne. Suurin energian käyttö tulee loppukäyttäjälle, roskapostien vastaanottajalle, joka kuluttaa sähköä roskapostiviestien tuhoamiseen ja asiallisten viestien etsimiseen. Jos roskapostisuodatus on asetettu liian tiukaksi, asiallisiakin viestejä jää roskapostikansioon, jolloin roskapostikansiotakin joutuu tsekkaamaan aika ajoin. Osa roskaposteista pääsee silti läpi oikeiden viestien joukkoon. Roskapostien erottelu on erityisen vaikeaa ja käyttäjän aikaakin vievää englanninkielisissä maissa, koska roskapostitkin ovat usein englanninkielisiä. Meidän suomalaisten on paljon helpompi ja nopeampi napsia englanninkieliset roskapostit pois.

Raportin mukaan noin 80 % roskapostiin liittyvästä energiankäytöstä tuleekin vastaanottajalle (roskapostien erottelu ja siirtäminen roskakoriin 52 %, asiallisten viestien etsiminen roskapostikansiosta 27 %). Roskapostin suodatukseen kuluu 16 % roskaposteihin yhdistetystä energiankulutuksesta.

Koko raportin, josta olen tehnyt tämän tiivistelmän, voi lukea ilmaiseksi McAfeen sivulta (vaatii kirjautumisen). Myös Helsingin Sanomat on julkaissut tästä hyvin lyhyen yhteenvedon. Hesarin jutussa tosin on sellainen virhe (ainakin vielä 17.4. puolen päivän aikaan tätä kirjoittaessani), että siinä väitetään yhden roskapostiviestin kasvihuonekaasupäästöjen vastaavan noin kilometrin ajoa henkilöautolla, vaikka todellisuudessa yhden roskapostiviestin päästöt (0,3 grammaa) vastaavat vain metrin autoilua.

Mikä on tämän kaiken pohdinnan lopputulos? Roskapostisuodattimet kuntoon ja roskapostipalveluiden tarjoajat suljettava verkosta pois! Tosin uskoisin, että vieläkin erittäin paljon suurempi hyöty olisi siitä, että kaikki turhaan päällä olevat tietokoneet muistettaisiin aina sammuttaa.

Oli kovin ikävää tulla työpaikalle pääsiäisloman jälkeen tiistaiaamuna, kun ainakin yksi tietokone oli sielläkin turhaan päällä. Kovin usein myös toimistojen sulkeutumisen jälkeen talvi-iltoina ulkoillessa näkee, että tiettyjen katutasossa olevien muuten pimeiden toimistojen tietokoneet loistavat päällä. Siis käyttämättömät tietokoneet kiinni sekä työpaikoilla että kotona, kiitos! Myös se näyttö kuluttaa vähän energiaa, joten sekin pitäisi muistaa sulkea erikseen!

Sinulla on kultainen kännykkä!

Videon julkaisija MakeITfair.

Viikolla 17 (eli 20.4.-26.4.2009) vietetään nuukuusviikkoa. Ideana on tutkia omaa kulutusta pohtien, voisiko sitä keventää. Mikäli maapallolla jokainen eläisi suomalaisella kulutustasolla, tarvitsisimme neljä maapalloa. Keskivertosuomalaisen ekologinen selkäreppu painaa vuodessa 40 000 kiloa eli jokainen meistä kuluttaa vuodessa keskimäärin rekka-autollisen verran kiinteitä luonnonvaroja.

FIN-MIPS Kotitalous -tutkimuksen mukaan suurimman osan suomalaisten kulutuksesta muodostavat (tässä järjestyksessä) 1) liikenne (erityisesti henkilöautoilla), 2) asuminen, 3) ruoka (ruoan osuudesta 62 % tulee lihasta, kalasta ja maitotuotteista), 4) kodin tavarat (tavaroiden osuudesta 31 % sähkölaitteiden valmistuksesta ja 14 % niiden käytöstä), 5) harrastukset ja vapaa-aika sekä 6) yöpymiset hotelleissa ja mökeissä. MIPS eli ”Material Input Per Service Unit” on materiaalienkulutusta mittaava ekotehokkuuden mittari. Siinä otetaan huomioon kaikki luonnonvarat, joita kuluu tavaroiden tai palveluiden tuotantoon ja käyttöön. Nämä suhteutetaan esimerkiksi käyttökertoihin tai kuljettuihin kilometreihin, jolloin päästään karkeasti arvioimaan luonnonvarojen kulutusta. Ekologiseen selkäreppuun verrattuna erona on se, että mukana on myös tuotteen oma paino.

Kuvan lähde MakeITfair, kuvaaja Päivi Pöyhönen, FinnWatch. Kuva tinamaa Indonesiasta (Bangka-saari, Sumatran vieressä) marraskuulta 2008. Kaivoskuopat täyttyvät vedellä, jota voidaan käyttää myös pesu- ja juomavetenä. Kuva julkaistu luvalla.

Vuoden 2009 nuukuusviikolla keskitytään kestävämpään kulutuselektroniikkaan (laitteiden elinkaareen, luonnonvarojen kulutukseen sekä laitteita tekevien tehdas- ja kaivostyöläisten oloihin). Kulutuselektroniikan elinkaareen sisältyy runsaasti ympäristöongelmia ja eettisiä kysymyksiä. Suomalaistenkin hankkimien tavaroiden luonnonvarojen kulutuksesta iso osa tulee sähkö- ja elektroniikkalaitteista.

Kuvan lähde MakeITfair, kuvittaja Justar. Kuva julkaistu luvalla.

Elektroniikkateollisuus kuluttaa jatkuvasti yhä suuremman osan maailman metalleista. Tietokoneet, kännykät, pelikonsolit ja mp3-soittimet sisältävät esimerkiksi tinaa, kuparia ja kobolttia, joita louhitaan usein kehitysmaiden vaarallisissa oloissa ilman suojavarusteita. Myös lapsityövoiman käyttö on yleistä. Esimerkiksi Kongon demokraattisessa tasavallassa kaivoksissa raataa arviolta 50 000 nuorimmillaan 7-vuotiasta lasta, jotka saavat pitkästä työpäivästä alle kahden euron palkan. Koko maapallolla ”kaivoslapsia” arvioidaan olevan reilu miljoona.

Kännykän valmistamiseen tarvitaan noin 30 metallia. Matkapuhelimiin laitetaan esimerkiksi kultaa. Yhden kännykän piirilevyyn kuluu 0,034 grammaa kultaa. Esimerkiksi Etelä-Afrikan pintakaivoksissa tuon kultamäärän tuottaminen aiheuttaa jopa yli sadan kilon jätevuoren ja luontoon jää apuna käytettyä myrkyllistä syanidia.

Mp3-tiedostojen lataaminen on CD-levyjen ostamista ekologisempi vaihtoehto. Jokaisen on kuitenkin syytä harkita, tarvitseeko vähän väliä ostaa uusi mp3-soitin tai kännykkämalli, vaikka vanhakin vielä toimii.

Kannattaa syventyä lisätietoihin kultaisesta kännykästä, kännykän todellisesta hinnasta ja Kiinan työoloista. Vieläkin enemmän faktaa löytyy MakeITfair-raporteista.

Olen kirjoittanut blogiani nyt reilut kaksi vuotta. Koko tämän ajan blogini alalaidassa on ollut tällainen motto: ”Onni on kuin perhonen. Mitä nopeammin yrität sen tavoittaa, sitä taitavammin se sinua väistää. Mutta jos keskityt muihin asioihin, silloin se tulee ja istahtaa olallesi.” Mielestäni aidoin onni syntyykin pienistä, ei-materiaalisista asioista, vaikkapa kauniista sanoista, sähköpostiviestistä hyvältä ystävältä tai ukkoskuuron jälkeen raikkaana tuoksuvasta luonnosta. Samaa kertoo tämäkin vanha viisaus: ”Olkimaja, jossa nauretaan, on arvokkaampi kuin palatsi, jossa itketään.”

Paljon lisää ajattelemisen aihetta (kuvajulisteita hätkähdyttävin miettein) löytää esimerkiksi nuukuusviikon edellisten vuosien materiaaleista.

Kautta aikojen ajattelijat ovat tulleet vastaaviin johtopäätöksiin. Jo Demokritos mietiskeli aikanaan näin: ”Onnellinen on se, joka ei murehdi sitä, mitä häneltä puuttuu, vaan iloitsee siitä, mitä hänellä on.” Myöhemmin Elina Karjalaisen Uppo-Nalle taas filosofoi viisaasti tähän tapaan: ”Ihmiset tahtovat kaikenlaista, vieraita tavaroita vieraista maista; pian ovat kaapit täynnä kamaa, elämä on kuitenkin yhtä ja samaa; iloon ei tarpeen tavaraa hankkia, onneen ei tarvita edes pankkia.”

Tuon Demokritoksen mietteen voisi oikeastaan tuunata tähän muotoon: ”Onnellinen on se, joka iloitsee siitä, mitä häneltä puuttuu.” Silloin tietää olevansa ekoheppu, jolla ei ole liian painava reppu! Jokainen puuttuva ja ostamatta jätetty tavara pienentää olsaltaan yksilön ympäristölle aiheuttamaa kuormitusta.

Nuukuusviikolla Kouvolan Lyseon lukion ja Kouvolan iltalukion käytävällä järjestetään teemaviikkoon liittyvä kilpailu. Palkintona on esimerkiksi ekologisia kierrätystuotteita valmistavan Globe Hopen (tunnettu mm. armeijan vanhoista säkkikankaista tehdyistä tuotteista, jotka ovat yllättävän hinnakkaita, ilmeisesti trenditavaraa) reppu. Pistäytykää myös Globe Hopen Blogger-blogissa imemässä vinkkejä loistavasta ideasta kierrättää materiaaleja.

Suosittelen lämpimästi tutustumista myös OneDidIt-sivustoon (suomalainen osakeyhtiö, joka tekee kansainvälistä ympäristöeettistä verkkopalvelua, sivulla voi vaikkapa laskea oman ekologisen selkäreppunsa) ja Seppo Leinosen ansiokkaisiin ympäristöaiheisiin pilapiirroksiin (joita itsekin joskus olen luvalla käyttänyt näiden blogitekstieni kuvituksena). Delicious-kirjanmerkeistäni löydät myös erityisesti nuukuusviikkoon liittyviä linkkejä.