Millainen on talven 2011-2012 sää? Tässä luettavaksenne tuoreimpia vuodenaikaisennusteita, jotka on tehty elo-syyskuussa 2011. Tulossa näyttäisi olevan tavanomainen tai hieman tavanomaista kylmempi talvi. Uudemmat ennusteet päivittyvät tämän blogipostauksen linkkeihin ja laitan niitä myöhemmin myös kommenttina tämän tekstin loppuun. Heti aluksi on kuitenkin sanottava, että näihin sään vuodenaikaisennusteisiin voi suhtautua vain puolivakavasti. Vaikka ne ovatkin tieteellisiä ja luotettavampia kuin ahvenen selkäevästä tai sammakon liikkeistä ennustaminen, nämä pitkän aikavälin sääennustemallit ovat vasta kehittelyasteella.
Ranskan Ilmatieteen laitoksen mukaan lokakuu 2011 on Suomessa kuiva ja asteen verran keskimääräistä lämpimämpi. Euroopassa on monin paikoin 0,5-2,0 astetta tavanomaista lämpimämpää. Marraskuu 2011 on Suomessa lämpötiloiltaan keskimääräinen mutta märkä. Tämä kosteus aiheuttaa erityisesti Ruotsissa ja Norjassa, joissa lämpötila on 0,5 astetta normaalia kylmempi, todennäköisesti runsaita lumisateita. Joulukuussa 2011 Suomessa on kuivaa ja 0,5 astetta keskimääräistä kylmempää. Tammikuu 2012 on kostea (lumisateinen), Etelä-Suomessa 0,5 astetta tavanomaista lämpimämpi, Pohjois-Suomessa lähellä pitkäaikaisia keskiarvoja. Helmikuu 2012 taas on Etelä-Suomessa lähellä pitkäaikaisia keskiarvoja, Pohjois-Suomessa 0,5 astetta tavallista kylmempi. Suurimmassa osassa Eurooppaa lämpötilat ovat 0,5-2,0 astetta tavanomaista korkeampia.
Euroopan keskipitkien ennusteiden keskus (ECMWF) on tehnyt vuodenaikaisennusteen, jonka mukaan syksy (syyskuu, lokakuu, marraskuu) on meillä lämpötiloiltaan tavanomainen, mutta Etelä-Suomessa tavanomaista kuivemman sään todennäköisyys on hiukkasen suurempi kuin sateisen sään mahdollisuus. ECMWF:n vuodenaikaisennusteita ja kuukausiennusteita seurataan tarkemmin Ilmatieteen laitoksen nettisivuilla.
Venäjän ilmatieteen laitos ennustaa Suomeen loka-marras-joulukuuksi keskimääräisiä tai hieman normaalia lämpimämpiä lämpötiloja.
Yhdysvaltalainen NOAA/NWS ennustaa viimeisimmässä ennusteessaan meille (hieman) keskimääräistä kylmempää talvea, mutta kevät 2012 näyttää jo tavanomaiselta. Tuoreimmat ennustekartat päivittyvät jatkuvasti nettisivuille (linkki ei välttämättä aukea ensimmäisellä klikkauksella). Lisää ennustekarttoja löytyy täältä.
IRI:n (International Research Institute for Climate and Society) ennusteiden mukaan syksy 2011 näyttää meillä keskimääräistä lämpimämmältä, talvi taas tavanomaiselta. Päivitetyt ja yksityiskohtaiset ennusteet löytyvät nettisivulta, jossa aukeavat ensin sade-ennusteet (precipitation). Valitse Forecast Type > Temperature, jos haluat nähdä lämpötilaennusteet.
Positive Weather Solutions laatii Euroopan ennusteensa keskittyen Ranskaan, Saksaan ja Sveitsiin, joten ennusteen soveltuminen Suomeen on kyseenalainen. Toistaiseksi myös puuttuu talven ennusteen pohjaksi tarvittavia tekijöitä. Alustavan ennusteen mukaan syyskuu on tavanomaista lämpimämpi, lokakuu kostea mutta lämpötiloiltaan tavanomainen, marraskuu tavanomainen, joulukuu ja tammikuu hieman keskimääräistä kylmempiä.
Kaikissa pitkän aikavälin sääennusteissa on huomattava, etteivät ne ole Pohjois-Euroopassa kovinkaan luotettavia. Täällä ei ole samanlaista jaksottaista vaihtelua niin kuin tropiikissa, jossa ennusteissa voidaan käyttää hyväksi ENSO-värähtelyä (El Niño - La Niña -syklin vaihtelua). Matalilla leveysasteilla (tropiikissa) vuodenaikaisennusteet ovatkin hieman luotettavampia kuin meillä, koska siellä säätyypit ovat pitkälti seurausta meriveden lämpötilan vaihteluista. Meillä taas äkilliset, hetkittäiset tekijät vaikuttavat enemmän.
Suomessa vallitsee väli-ilmasto, jossa on sekä meri-ilmaston että mannerilmaston piirteitä. Tuulen suunta vaikuttaa ratkaisevasti siihen, kumpi näistä piirteistä on voitolla. Yleensä meillä vallitsevat lounais- ja länsituulet, mutta toisinaan voimme olla pitkäänkin Venäjältä tulevan mantereisen vaikutuksen alaisina.
Nämä vuodenaikaisennusteetkin ovat sääennusteita, eivät ilmastoennusteita. Säähän pääsevät hetkelliset tekijät vaikuttamaan voimakkaastikin, toisin kuin ilmastoon, joka on pitkän aikavälin keskiarvo. (Vertaa: Suurkaupungissa on mahdollista ennustaa, että tietyssä kaupunginosassa tapahtuu enemmän rikoksia kuin toisessa, mutta siitä huolimatta et hälytysajossa olevan poliisiauton perässä ajaessasi tiedä, mihin kaupunginosaan poliisiauto juuri sillä kerralla kääntyy.)
Esimerkiksi WSI:n talven 2010-2011 ennusteen (marras-joulu-tammikuu) paikkansa pitävyyden voi tarkastaa täältä (linkki voi vaatia tuplaklikkauksen) ja aiempien ennusteiden luotettavuuden täältä.
Vaikka pitkän aikavälin sääennusteet, ns. vuodenaikaisennusteet, pitäisivätkin paikkansa, on huomattava, että ne ovat vain useamman kuukauden ajalle ennustettuja keskiarvoja. Jos talvesta ennustetaan keskimääräistä kylmempää, tämä voi tarkoittaa esimerkiksi joko 1) sitä, että koko talvi on vähän tavanomaista kylmempi (ei silti hurjia pakkasia) tai 2) sitä, että talvilämpötilat ovat suurimman osan ajasta aivan normaaleja (vain vähän alle tai vähän yli tavanomaisen), mutta jossakin vaiheessa on kunnon paukkupakkaset.
AccuWeather.com-sääsivuston pitkän aikavälin ennusteiden ekspertti Joe Bastardi on sitä mieltä, että monet merkit viittaavat erityisesti talvien 2012-2015 olevan kylmiä pohjoisen pallonpuoliskon tietyillä alueilla. Hänen mukaansa tulossa olisi samanlaisia talvia kuin 1970-luvun lopulla. Tähän viittaavia tekijöitä ovat kylmä Tyynimeri ja samanlainen ENSO-värähtely kuin 1970-luvun alkupuolella (ensin La Niña, sitten El Niño ja sitten voimakas La Niña), jotka johtivat kylmiin ja lumisiin talviin 1970-luvun lopulla. Nyt voimakas La Niña alkoi viime syksynä. Näiden säätekijöiden lisäksi villeinä kortteina vaikuttavat tulivuoritoiminnan ja auringon aktiivisuuden vaihtelu.
Tällaisiin epävarmoihin lööppitason ennusteisiin kannattaa kuitenkin suhtautua varauksella. Vuosi sitten puolalaisten meteorologien kerrottiin ennustaneen Pohjois-Eurooppaan kylmintä talvea tuhanteen vuoteen. Todellisuudessa asia on paljastunut osittain väärinkäsitykseksi.
Ilmaston lämpeneminenkin voi lisätä kylmiä talvia! Näin sanoo uudehko tutkimus, jossa tutkijat Vladimir Petuhov (Petoukhov) ja V. A. Semenov Potsdamin ilmastovaikutusten tutkimuskeskuksesta (Potsdam Institute for Climate Impact Research) ovat seuranneet Jäämeren itäosia (Barentsinmeri ja Karanmeri).
Kun Jäämeren itäosien jääpeite vähenee ilmastonmuutoksen myötä, merestä pääsee vapautumaan entistä enemmän lämpöä, mikä lämmittää ilmaa. Tämä puolestaan aiheuttaa ilmavirtausten muuttumisen, jolloin kylmät talvet Euroopassa ja Pohjois-Aasiassa yleistyvät. Äärimmäisen kylmien talvien todennäköisyys kasvaa kolminkertaiseksi!
Kylmistä talvista on syytetty joskus auringon heikkoa säteilyä ja joskus Golfvirran heikentymistä, mutta tutkijoiden mukaan merijään vähenemisen ja kylmien talvien välinen korrelaatio on huomattavasti selvempi. Tämä ”lämmin arktinen alue, kylmät mantereet” -ilmiö on fysikaalisesti täysin mahdollinen.
Talviset talvet 2005-2006 ja 2009-2010 tai 2010-2011 eivät siis ole tämän tutkimuksen mukaan ristiriidassa ilmaston lämpenemisen kanssa, vaan pikemminkin ne sopivat kuvaan erinomaisen hyvin ilmastonmuutoksen yhteydessä. (Sitä paitsi talvet 2009-2010 ja 2010-2011 eivät edes olleet erityisen kylmiä, jos tarkastellaan koko pohjoista pallonpuoliskoa eikä vain eniten uutisoitua Euroopan ja Itä-Yhdysvaltojen aluetta. Ilman ilmastonmuutosta nämä talvet olisivat olleet vieläkin kylmempiä.)
Tämä potsdamilainen tutkimus ei kuitenkaan ole ennuste minkään yksittäisen talven säästä, vaan se kertoo vain kylmien talvien todennäköisyyden kasvavan pitkällä aikavälillä ilmaston lämmetessä. Luontainen sään vaihtelu kuitenkin jatkuu, joten yksittäisestä talvesta on tämän tutkimuksen perusteella mahdotonta ennustaa yhtään mitään. Yksittäinen talvi voi olla kylmä tai lämmin, vaikka kylmien talvien todennäköisyys kasvaisikin. Tutkimuksesta on luettavissa laajempi lehdistötiedote Potsdam-instituutin nettisivuilta.
Blogissaan meteorologi Liisa Rintaniemi pohtii mahdollista matalapainetoiminnan vilkkauden jaksottaisuutta, joka ehkä saattaisi vaihdella 10-20 vuoden välein:
”On tutkittu, että 1960-luvulla matalapainetoiminta oli ainakin pohjoisen pallonpuoliskon merialueilla heikkoa, kun taas 1980- ja 1990-luvut olivat vilkkaan toiminnan aikaa. 2010-luvun alkajaisiksi matalapainetoiminta on tämän meteorologin näppituntumalla taas heikentynyt – mutta varsinaiset johtopäätökset voidaan suodattaa havaintoaikasarjoista vasta vuosikymmenen päätyttyä. Mutta eikö olekin mielenkiintoista, jos voitaisiin varmuudella todeta, että on olemassa noin 10-20 vuoden mittaisia jaksoja, jolloin meillä vallitsee vuoroin vilkas matalapainetoiminta – merellinen ilmasto – vuoroin heikko matalapainetoiminta – mantereinen ilmasto? Ja että nämä jaksot voitaisiin ennustaa etukäteen? 'Viidestä seuraavasta talvesta tulee jälleen kylmiä ja runsaslumisia.' 'Seuraavat kolme kesää ovat hyvin koleita ja epävakaisia, joten varatkaa etelänmatkanne ajoissa.' Puhumattakaan siitä, miten suuria etuja tällaisista ennusteista olisi teollisuudelle ja liikenteelle. No, tämä on tietysti meteorologista science fictionia. Tiede menee eteenpäin, vaikka ihmisiässä mitattuna edistys tapahtuu joskus tuskallisen hitaasti. Mutta hei, jo kymmenen vuoden päästä, 42-vuotiaana tiedän, jatkuivatko nämä 2010-luvun alkuvuosien kylmät talvet ja kuumat kesät Suomessa koko vuosikymmenen.”
Kommentissa Rintaniemi tarkentaa vielä näin:
”Yksi pointti johon en kirjoituksessani päässyt on se, että kuluneet mannermaisen kylmät talvet eivät kerro ilmastonmuutoksen pysähtymisestä ja esimerkiksi mainitsemasi lumirajan siirtyminen on nähtävissä edelleen. Vielä selvemmin havaitaan kuitenkin esim. pohjoisnavan merialueiden jääpeitteiden vetäytyneen pienemmälle alueelle. Matalapainetoiminnan vuosikymmenien väliset muutokset aiheuttavat lyhyen aikavälin heittelyä keskileveysasteiden ilmastoon, joten niiden vaikutus täytyy suodattaa pois niistä aikasarjoista, joissa tutkitaan ilmaston lämpenemistä 50-100 vuoden aikana.”
Ilmastonmuutos (useimmilla maapallon alueilla ilmaston lämpeneminen) näkyy hyvin selvästi tilastoissa ja diagrammeissa. Kattavan peruskatsauksen ilmastonmuutoksesta voi lukea syyskuussa avautuvasta Ilmasto-oppaasta ja ajankohtaisia uutisia Ilmastotiedosta.
7 kommenttia:
Ilmastotiedossa juuri julkaistun uutisen mukaan kaksi edellistä kylmää talvea olivat erittäin lämpimiä:
”Kahden viime talven aikana esiintyneet kylmät jaksot saivat paljon huomiota, mutta lämpimät jaksot olivat paljon merkittävämpiä. Joillakin pohjoisen pallonpuoliskon alueilla koettiin kylmimpiä jaksoja vuosikymmeniin, mutta viime talvien aikana pohjoisella pallonpuoliskolla esiintyi myös erittäin voimakkaita, joskin ilmeisesti uutisarvoltaan vähäisempiä, lämpimiä jaksoja. San Diegossa sijaitsevan Scrippsin merentutkimuslaitoksen tutkijat tarkastelivat päivittäisiä talvilämpötilojen ääriarvoja vuodesta 1948 alkaen. He havaitsivat, että kahden viime talven aikana lämpimät ääriarvot olivat paljon voimakkaampia ja yleisempiä kuin kylmät ääriarvot. Lisäksi, vaikka kylmät ääriarvot olivat enimmäkseen selitettävissä luonnollisella ilmaston vaihtelulla, niin lämpimät ääriarvot eivät olleet selitettävissä niin. - - Tutkijat loivat äärilämpötilaindeksit viimeisille 63 talvelle ja sijoittivat kaksi viime talvea tähän historialliseen taustaan. Talvet 2009-10 ja 2010-11 sijoittuivat sijoille 21 ja 34 kylmien äärilämpötilojensa osalta koko pohjoista pallonpuoliskoa tarkasteltaessa. Lämpimien äärilämpötilojen osalta nämä kaksi talvea sijoittuivat sijoille 12 ja 4 tässä tarkastelussa. - - Gershunov kuitenkin huomautti tutkimuksen osoittavan, että vaikka kahden viime talven kylmät äärilämpötilat ovatkin luonnollisten tekijöiden aikaansaannosta, kylmät äärilämpötilat sopivat silti myös ilmaston lämpenemistrendeihin. Ilman ilmaston lämpenemistä kylmät äärilämpötilat olisivat olleet vielä kylmemmät.”
Euroopan keskipitkien ennusteiden keskuksen (ECMWF) uusimman vuodenaikaisennusteen mukaan loppusyksy ja alkutalvi (lokakuu, marraskuu, joulukuu) ovat meillä tavanomaista lämpimämpiä 70-80 prosentin todennäköisyydellä, kun tilastollisesti tavallista korkeamman lämpötilan todennäköisyys on 50 prosenttia. Lapissa on ennusteen mukaan normaalia sateisempaa. ECMWF:n vuodenaikaisennusteita ja kuukausiennusteita seurataan tarkemmin Suomen Ilmatieteen laitoksen nettisivuilla.
Yhden tutkimuksen mukaan tulossa on ehkä kylmä hirmutalvi!
VUODENAIKAISENNUSTE (PITKÄN AIKAVÄLIN SÄÄENNUSTE) – TALVI 2011-2012 SÄÄ:
LÄMMINTÄ SYKSYÄ SEURAA ERITYISESTI LÄNSI-EUROOPASSA KYLMÄ TALVI, JOKA EI KUITENKAAN OLE YHTÄ KYLMÄ KUIN KAKSI EDELLISTÄ. POHJOISESSA VOI OLLA NORMAALI TALVI TAI TAVANOMAISTA LÄMPIMÄMPÄÄKIN.
World Climate Service (WCS) ennustaa NAO:n negatiivisen vaiheen hallitsevan sekä talvella 2011-2012 että todennäköisesti seuraavinakin talvina. WCS siis ennustaa siis useita NAO:n negatiivisen vaiheen hallitsemia eli meille kylmyyttä tuovia talvia samaan tapaan kuin 1950-1960-luvuilla. Tänä tulevana talvena kylmää ennustetaan olevan erityisesti alku- ja keskitalven aikoihin (joulukuun lopulla ja tammikuussa).
Myös Weather Services International (WSI) ennustaa NAO:n negatiivisen vaiheen tuovan kylmyyttä varsinkin loppusyksyn ja alkutalven aikana. Ennusteen mukaan talvesta ei kuitenkaan nyt tule yhtä kylmä kuin kaksi edellistä vaan pikemminkin talven 2008-2009 kaltainen. WSI:n mukaan loka-joulukuussa on keskimääräistä kylmempää erityisesti Länsi-Euroopassa, mutta Pohjois-Euroopassa ja Kaakkois-Euroopassa voi olla tavanomaista lämpimämpää.
The Weather Outlook (TWO) ja Exacta Weather ennustavat erityisesti Britannian säätä, jossa talven ennustetaan olevan alueellisesti sekä ajallisesti vaihteleva ja lämpötiloiltaan keskimääräinen tai keskimääräistä kylmempi, ajoittain poikkeuksellisen lumisateinen. Ensilumen ennustetaan satavan Brittein saarille todennäköisesti jo marraskuun aikana. Lumisinta tulee olemaan joulu-tammikuussa. On olemassa mahdollisuus jopa kylmyys- ja lumisade-ennätysten rikkomiseen.
MARRASKUUSSA 2011 PÄIVITETYT TALVEN 2011-2012 VUODENAIKAISENNUSTEET. USEIMMAT ENNUSTEET OVAT KÄÄNTYNEET NÄYTTÄMÄÄN SUOMEEN JA MUUALLE POHJOIS-EUROOPPAAN HIEMAN TAVANOMAISTA LÄMPIMÄMPÄÄ TALVEA JA LÄMMINTÄ KEVÄTTÄ.
Euroopan keskipitkien ennusteiden keskuksen vuodenaikaisennusteen mukaan talven (joulukuu 2011 -helmikuu 2012) keskilämpötilan arvioidaan olevan Pohjois-Euroopassa ja Pohjois-Venäjällä tavanomaista korkeampi. Suomessa ja Pohjois-Venäjällä poikkeama pitkäaikaisesta keskiarvosta on runsaat kaksi astetta. Muilla Euroopan alueilla lämpötilaennuste ei anna keskilämpötilassa suurta poikkeamaa suuntaan tai toiseen.
WSI:n (Weather Services International) mukaan NAO:n negatiivinen vaihe heikkenee, mistä seuraa meille lämpimämpää ja märempää säätä kuin kahtena edellisenä talvena. Joulukuun 2011, tammikuun 2012 ja helmikuun 2012 lämpötilan ennustetaan olevan 1-2 celsiusastetta keskimääräisiä arvoja korkeampi. Koko Eurooppa näyttää tavanomaista lämpimämmältä lukuun ottamatta Ranskaa, Espanjaa ja joitakin Euroopan itäosien alueita.
Ranskan ilmatieteen laitoksen kuukausiennusteet näyttävät seuraavilta.
-Joulukuu 2011: Länsi-Euuropassa 0,5 astetta normaalia lämpimämpää ja kosteaa, pohjoisessa 0,5 astetta normaalia viileämpää ja kuivaa
-Tammikuu 2012: suurimassa osassa Eurooppaa 0,5-1,0 astetta tavanomaista lämpimämpä.
-Helmikuu 2012: Pohjois-Euroopassa lämpötilat lähellä tavanomaisia, Etelä-Euroopassa 1-2 astetta normaalia lämpimämpää.
-Maaliskuu 2012: Pohjois-Euroopassa 0,5-2,0 astetta tavanomaista vileämpää, Etelä-Euroopassa 0,5-2,0 astetta tavanomaista lämpimämpää.
-Huhtikuu 2012: Pohjois-Eurooppa lähellä tavanomaista, Etelä-Euroopassa 0,5-2,0 astetta tavanomaista lämpimämpää.
Venäjän ilmatieteen laitoksen mukaan marraskuusta 2011 helmikuuhun 2012 ulottuva jakso on Euroopassa tavanomaista lämpimämpi lukuun ottamatta Kaakkois-Eurooppaa.
Yhdysvaltalainen NOAA/NWS ennustaa, että Pohjois-Euroopassa erityisesti talvi (mahdollisesti myös kevät ja alkukesä 2012) ovat tavallista lämpimämpiä. Etelä-Eurooppaan ennuste ei anna normaalista poikkeavia lämpötiloja.
IRI:n ennusteen mukaan marraskuusta 2011 huhtikuuhun 2012 ulottuva jakso on Pohjois-Euroopassa lähellä tavanomaisia lukemia. Kevättä kohden mentäessä normaalia lämpimämmän sään mahdollisuus kuitenkin kasvaa. Etelä-Euroopassa näyttää koko ajan olevan tavanomaista lämpimämpää.
Positive Weather Solutions laatii ennusteensa lähinnä Keski-Eurooppaan. Ennusteen mukaan joulukuu on kylmä, tammikuu tavanomainen tai hieman lämpimämpi, helmikuu tavanomainen, maaliskuu kylmä, huhtikuu tavanomainen ja toukokuu selvästi tavallista lämpimämpi.
Kevään ja kesän 2012 sääennuste löytyy tästä linkistä.
Kirjoitukseni talven 2012-2013 sääennusteista (marraskuu, joulukuu, tammikuu, helmikuu, maaliskuu) on nyt julkaistu.
Lähetä kommentti