Kesä 2011 oli Suomessa neljänneksi lämpimin 1900-2000 -luvuilla

Ilmatieteen laitos kertoo tänään julkaistussa tiedotteessaan näin:

"Kesästä muodostui yksi lämpimämmistä 1900-luvun alusta lähtien. Koko maan keskilämpötila oli kesä-elokuussa 15,7 astetta, mikä on kaksi astetta yli pitkäaikaisen keskiarvon. Tilastojen mukaan näin lämmin kesä on harvinainen, joskaan ei aivan poikkeuksellinen. Vastaavanlainen kesä toistuu tilastojen mukaan keskimäärin kerran 20–30 vuodessa.

Ilmatieteen laitoksen mukaan 1900-luvun alusta lähtien tarkasteltuna kulunut kesä oli neljänneksi lämpimin. Lämpimin kesä koettiin vuonna 1937, jolloin koko maan keskilämpötila oli 16,2 astetta. Vuonna 1972 kesän keskilämpötila oli 16,0 astetta ja vuonna 2002 lämpötila oli 15,8 astetta. Kesällä 2010 koko maan keskilämpötila oli 14,9 astetta. Tällöin viileähkö kesäkuu ja elokuun loppu alensivat keskilämpötilaa. Tänä kesänä sekä kesä- heinä-, että elokuu olivat tavanomaista lämpimämpiä.

Eräillä havaintoasemilla kulunut kesä oli mittaushistorian lämpimin. Näin kävi muun muassa Helsingin Kaisaniemessä, jossa havaintoja on tehty 1800-luvun alkupuolelta lähtien. Kaupungistumisen myötä 1800-luvun Helsingin havainnot eivät kuitenkaan ole täysin verrannollisia nykypäivään. Hellepäiviä oli kuluneena kesänä tavanomaista enemmän, mutta selvästi vähemmän kuin edellisenä kesänä. Koko maassa hellepäiviä oli kesällä 2011 yhteensä 46 kappaletta, kun niitä tyypillisesti on 38. Havaintoasemista eniten hellepäiviä oli Lahdessa, jossa niitä oli 36.

Merkittävin piirre kesän 2011 lämpöoloissa oli kesäkuun alkupuoliskon helleaalto, joka oli erityisesti Lapin osalta poikkeuksellinen eli toistuu keskimäärin pari kertaa vuosisadassa. Monilla paikkakunnilla saavutettiin uusia kesäkuun lämpöennätyksiä. Koko kesän korkein lämpötila 32,8 astetta mitattiin Ylitornion Meltosjärvellä 10. kesäkuuta.

Sadeoloiltaan kulunut kesä oli yleisesti ottaen hieman tavanomaista sateisempi, joskin sademäärissä oli suuria paikallisia eroja."

European Space Agency puolestaan kertoo arktisista merijäistä mielenkiintoista tietoa. Sekä Koillisväylä että Luoteisväylä ovat nyt auki toista kertaa satelliittimittausten aikakaudella (1970-luvulta alkaen). Edellisen kerran näin kävi vuonna 2008. Luoteisväylä avautui jäättömäksi ensimmäistä kertaa vuonna 2007, jolloin pohjoisen pallonpuoliskon jääpeite oli ennätysalhainen satelliittiaikakaudella. Tuolloin asiaan vaikuttivat suuresti poikkeukselliset sääolot. ESA:n nettisivulla todetaan kesän 2011 tilanteesta näin:

"Riippumatta siitä, saavutammeko ennätyksen vai ei, tämä vuosi vahvistaa joka tapauksessa meidän olevan aikakaudella, jolla jään määrä kesäisin on huomattavasti vähäisempi kuin aiemmin. Viimeiset viisi kesää ovat viisi jääpeitteen dokumentoitua minimivuotta. Joka vuosi Jäämerellä muodostuu ja sulaa valtava määrä kelluvaa jäätä, mutta jään sulaminen on kiihtynyt. Viimeisen 30 vuoden ajan Jäämerta tutkineet satelliitit ovat havainneet kesän lopun jääpeitteen vähenemisen 80-luvun alun 8 miljoonasta neliökilometristä historialliseen minimiin vuonna 2007, jolloin se kattoi vain 4,24 miljoonaa neliökilometriä."

Arktisen merijään kohtalona näyttää ennen pitkää olevan sulaminen kokonaan ilmaston lämmetessä, mikä osaltaan kiihdyttää koko arktisen alueen lämpenemistä. Toisaalta uuden tutkimuksen mukaan merijään määrä saattaa lähivuosikymmeninä vakautua tai jopa hiukan lisääntyä hetkellisesti silloin tällöin.

Helsingin Kaisaniemessä kesä 2011 oli em. Ilmatieteen laitoksen tiedotteen mukaan koko mittaushistorian lämpimin. Asiasta ei kuitenkaan voi syyttää pelkästään ilmastonmuutosta, vaan myös kaupunkilämpösaarekeilmiö (ns. kaupunkien lämpösaariefekti, lämpösaarivaikutus) on vaikuttanut asiaan hiukan. Muutenkaan tietoja ilmastonmuutoksen etenemisestä tai etenemättömyydestä ei pidä päätellä yhden kesän tai yhden talven perusteella.

Tässä lisätietolinkkejä kaupunkien lämpösaarekeilmiöstä:

Tulevaisuuden kaupunkien kuumat yöt

Liioitteleeko kaupunkilämpösaareke ilmaston lämpenemistä?

Turun torilla lämmintä piisaa

Tutkimuspäällikkö Heikki Nevanlinna Ilmatieteen laitoksen viestintäyksiköstä kertoi Kaisaniemen säähavainnoista (Suomen pisin lämpötilasarja alkaen vuodesta 1844) Ilmastotiedossa vuosi sitten näin:

"Koko havaintokaudella lämpötilan yleinen kehitys on kohti korkeampia lukemia osana maailmanlaajuista ilmastonmuutosta, vaikka välillä muutos (esimerkiksi 1940 – 1980) on ollut hitaampaa. Alin vuosikeskiarvo mitattiin vuonna 1867 suurten nälkävuosien aikaan. Poikkeuksellisen kylmiä vuosia (talvia) olivat myös sotavuodet 1940 – 1942 ja vuodet 1985 ja 1987. Havaintokauden lämpimin vuosi oli 2008, jolloin keskilämpötila oli noin 2 °C korkeampi kuin vertailukauden 1971-2000 taso. Lämpötila on noussut vuodesta 1844 lähtien noin 2,8 °C, jossa on noin 0,5 °C kaupunkilämpösaarekkeen vaikutusta ja mittausmenetelmien muutoksista aiheutuvaa osuutta."