maanantai 9. tammikuuta 2017

Kiitos aktiivisille lukijoille: Ympäristöblogini täyttää tänään kymmenen vuotta

Blogini kävijämäärien vaihtelu toukokuun 2010 alusta joulukuun 2016 loppuun Bloggerin oman laskurin mukaan.

Aloitin tämän ympäristö- ja opetusblogini 9. tammikuuta 2007. Silloin osallistuin tvt-tukihenkilöiden (tvt = tieto- ja viestintätekniikka) koulutukseen, jossa suositeltiin blogin pitämistä. Tämän kymmenen vuoden aikana oman blogini lisäksi myös lukio-opetuksessa käytettävä tieto- ja viestintätekniikka on kehittynyt valtavasti.

Kymmenen vuotta sitten oli käytössä lähinnä piirtoheitin, liitutaulu, diaprojektori ja VHS-videonauhuri. Vähitellen tulivat dokumenttikamerat sekä dataprojektorit ja luokkiin alkoi ilmestyä ensimmäisiä tietokoneita. Melko pitkään piti odotella SMART Board -älytauluja. Vasta viimeisimmän vuoden aikana ovat tulleet käyttöön opettajien ja opiskelijoiden henkilökohtaiset läppärit. Samalla oppimisympäristönä on otettu käyttöön Peda.net Moodlen tilalle. Kurssikokeet ovat vähitellen siirtyneet sähköiseen Abitti-järjestelmään. Ensimmäinen sähköinen maantieteen ainereaalikoe pidettiin syksyllä 2016. Sekä opiskelijan että opettajan digiaineistot tekevät tuloaan.

Vuoden 2016 aikana julkaisin ennätykselliset 132 blogipostausta, siis enemmän kuin yhden tekstin joka kolmas päivä. Samalla blogissani ylittyi koko blogin olemassaolon ajalta laskettuna 600 julkaistun postauksen raja. Näistä luetuin on ollut teksti "Voiko Instagramiin ladata kuvia tietokoneelta?" ja toiseksi luetuin "Puolalaismeteorologien talven 2010-2011 outo sääennuste: kylmin talvi 1000 vuoteen". Sosiaalisessa mediassa on jaettu eniten kirjoituksia "Maapallon ilmasto näyttää viilentyneen koko elämäni ajan!" ja "Milloin maailmanloppu tulee?".

Sinänsä huvittavaa on se, että ympäristöblogin luetuin teksti liittyy tietotekniikkaan. Tämä Instagram-teksti kuitenkin on ajaton, kun taas useimmat käsittelemäni ympäristöuutiset ovat niin ajankohtaisia ja tiettyyn hetkeen liittyviä, että ne ovat suosittuja vain lyhyen aikaa. Toisaalta myös Instagram-juttu liittyy nimenomaan ympäristövalintoihin. Tekstin kirjoittaminen lähti liikkeelle siitä, kun pari opiskelijaa pohti uuden kännykän hankkimista vain siksi, ettei heidän kännyköihinsä saanut ladattua Instagram-sovellusta eikä kannettaville älylaitteille suunniteltua Instagramia pystynyt käyttämään tietokoneella. Lupasin yrittää etsiä keinon, kuinka Instagramin saa toimimaan myös tietokoneella.

Viime aikoina erityisen suosituksi on noussut postaus "Kesän terveellinen herkkuvinkki: Nokkosvohvelit". Tämä onkin ainoa kirjoitukseni, jossa on ruokaresepti. Pitäisiköhän perustaa jokin lifestyle-blogi? Kun katsoo vaikkapa muoti-, sisustus- ja ruokablogien kävijämääriä, niiden kävijämäärät ovat usein huomattavasti suurempia kuin tiedeblogeilla. Omassa blogissani on ollut vapun 2009 jälkeen reilut 460 000 kävijää. Tämä on tiedeblogeille paljon, lifestyle-blogeille vähän.

Helmikuussa 2013 medianäkyvyyden ja viestintäpalvelujen asiantuntija Cision julkaisi Suomen suosituimpien ympäristöblogien top 10 -listan. Ykköseksi nousi Ilmastotieto-blogi, jossa olen itsekin mukana yhtenä kirjoittajana. Tämä henkilöhtainen blogini "Jarin blogi - biologiaa ja maantiedettä" sijoittui valtakunnallisesti kuudenneksi. Tuon ajankohdan jälkeen blogini kävijämäärät ovat selvästi nousseet (ks. oheinen diagrammi).

Kiitän kaikkia blogini lukijoita. 
Erityiset kiitokset myös siitä, 
että kommentointi ja keskustelu 
on säilynyt blogissani asiallisena.

Tänään on myös toisenlainen vuosipäivä. Nyt on kulunut täsmälleen 30 vuotta Utin lentoaseman säähavaintopisteen mittaushistorian kylmimmästä lämpötilasta -37,3 astetta, joka mitattiin 9. tammikuuta 1987.

Lue myös nämä

Katsaus ennätykselliseen blogivuoteen 2016 ja hyvää juhlavuotta 2017

Vuoden 2014 kohokohdat

Suomen suosituimmat ympäristöblogit 2013

Blogien hyödyntäminen opetuksessa

Bloglovin' - uusi tapa seurata blogiani

Follow my blog with Bloglovin

2 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Siksi keskustelu pysyy asiallisena täällä, koska Jari pysyt tiukasti asiassa ja kunnioitat toisia keskustelijoita, jopa minuakin, vaikka moni CO2-myönteinen keskustelija ei edes halua keskustella kanssani ilmastosta, ollenkaan vaan pitää minua arkkivihollisenaan.

Itse uskon CO2:n vaikuttavan sen n. 0,2C taustalla esiteollisesta ajasta Richard Lindzenin CO2-teorian mukaan, ja tiedän että olet eri mieltä tästä, mutta vaikka olemme eri mieltä toisiemme kanssa, vaihdamme silti hyviä mielipiteitä.

Myös et kiistä teoriaani, etteikö auringon aktiivisuusvaihtelu saattaisi olla Golfvirran reittivaihteluiden takana täällä :
http://biologi-jari.blogspot.fi/2016/09/elokuu-2016-nasa.html

Olenkin Jari nyt tarkentanut vähän sitä, miten aurinko säätelee AMO:a , voit täältä katsoa kuvani läpi :
http://www.ilmastofoorumi.fi/foorumi/viewtopic.php?f=3&t=1843&start=60

Toivoisin että kommentoit tähän AMO-pohdintaani, onko tässä perää vai ei ?

Jatka Jari samaan malliin. Pidän sinua ykkös CO2-teorian kannattajana Suomessa.. olet jopa kovempi kuin moni ilmatieteenlaitoksen professori mielestäni, minun mielipide, arvostan korkealle taitojasi ja tietämystäsi ja pisteitäsi silmissäni lisää asiallisuutesi.

t.peikko763

Jari Kolehmainen kirjoitti...

Kiitos kommentistasi. Vastasin kysymyksiisi tuolla toisessa keskustelussa.