Nisäkäsnimistötoimikunta on tänään julkaissut ehdotuksensa maailman nisäkkäiden uusiksi suomenkielisiksi nimiksi. Toimikunta on tehnyt perusteellista työtä. Kaikilla maailman 4629 tunnetulla nisäkäslajilla on nyt suomenkielinen nimi. Valtava työ on ollut noin 3500:n kokonaan uuden suomenkielisen nimen keksimisessä. Ansiokkaasti myös virheellisiin sukulaisuussuhteisiin viittaavia nimiä on poistettu. Upeaa! Kiitos!
Toisaalta joukossa on myös todella huvittavia nimiä. Maaoravat ovat nyt virallisesti tikutakuja (paitsi edelleen virallisena nimenä säilyy lajinimi siperianmaaorava ja lisäksi on katajatiku)! Nimi tikutaku on mielestäni aivan liian disneymäinen. Miksi tällaista waltdisneyismiä suomalaisiin nimiin? Eihän nyt ole edes aprillipäivä - ja mätäkuukin päättyi juuri toissapäivänä!
Suomessakin tavattujen lajien nimiä muuttuu. Maamyyrästä tulee kontiainen (uusi suomalainen nimi), kanadanmajavasta amerikanmajava, rämemajavasta nutria, metsäkissasta villikissa, kuusipeurasta täpläkauris, saksanhirvestä isokauris, japaninpeurasta japaninkauris, valkohäntäpeurasta valkohäntäkauris, valkokuonodelfiinistä kirjokuonodelfiini.
Maamyyrän nimenmuutos on hyvin perusteltu. Maamyyrä ei ole myyrä, vaikka monet ihmiset mieltävätkin vain maamyyrän myyräksi! Usein lehtijutuissa, joissa kerrotaan myyrien syömistä istutuksista (puut, kukkasipulit jne.), on virheellisesti ollut maamyyrän kuva, vaikka se on hyönteissyöjä! Uusi nimi kontiainen toivottavasti poistaa sekavuuden. Itse asiassa nimi ei ole täysin uusi, vaan se tulee karjalan kielestä. Suomessa Kontiainen on sukunimenäkin lähes 500 ihmisellä. Toisaalta kontiainen voi aiheuttaa sekavuutta, koska se muistuttaa nimeä puutiainen (kansanomaisesti punkki). Kontiainen ja puutiainen eivät siis kumpikaan ole siivekkäitä tiaisia!
Kanadanmajavan uusi nimi amerikanmajava kuvaa lajin levinneisyyttä entistä paremmin. Toisaalta nimitys amerikanmajava on vastoin kansainvälistä käytäntöä. Sen tieteellinen nimi on Castor canadensis ja englantilainen nimi Canadian beaver.
Hirvieläimissä vain hirvi saa itseoikeutetusti kunnian nimeen hirvi ja peura (metsäpeura, poro) nimeen peura. Kaikki muut hirvieläimet ovat nyt kauriita. Vastaavasti kauriiseen viittaava nimi hylättiin vuohensukuisilta lajeilta. Esimerkiksi alppikauris on nyt alppivuohi.
Suomenkin rannikolla nähty maitovalas on nyt viralliselta nimeltään beluga. Tämä on kansainvälisistäkin yhteyksistä tuttu nimi. Toisaalta nimi on harhaanjohtava, koska samaa nimeä kantaa rinnakkaisnimenä myös kotasampi. Beluga voi siis olla nisäkäs tai kala!
Mitä nämä ovat: apinanaama, hankko, hekko, herkko, hännäkkö, imujalka, kaljuselkä, karkko, karvajalka, koirankuono, koiro, kolmikärki, lattapää, leikko, leikkonen, lenkko, lerkko, leveänenä, peikkoleikko, piippa, pitkäräpylä, pitkäsormi, putkikuono, pyörökorva, ronkko, serotiini, siippa, suppilokorva, tuppihäntä, valevampyyri, viiruselkä, villakko?
Ne kaikki ovat lepakkojen lahkoon kuuluvien eri lepakkojen nimiä! Hedelmälepakko on nyt hekko ja lentävä koira lenkko (silmälasilentäväkoira on nyt hauskasti ja ytimekkäästi rillilenkko)! Onpa tuhoton määrä opiskeltavaa, eivätkä nimet kerro maallikolle mitään! Tieteilijät taas eivät niitä tarvitse, koska käytössä ovat tieteelliset nimet. Maallikoille lepakko-päätteen säilyttäminen nimissä (esim. hedelmälepakko) olisi ollut huomattavasti havainnollisempaa ja kuvaavampaa.
Lepakoiden nimistä villakko on suorastaan harhaanjohtava. Villakothan ovat kasveja (Senecio-suku). Serotiini taas sekoittuu helposti serotoniiniin, joka on kudoshormoni ja hermoston välittäjäaine. Myös nimi serotiini on jo käytössä. Se tarkoittaa mineraalipitoista maalien, öljyjen ja lakkojen kuiviketta. Kun serotiinia lisätään esimerkiksi pellavaöljymaaliin, tervaan tai öljymaaliin, ne saadaan kuivumaan nopeammin.
Ulkomaalaisista lajeista esimerkiksi kaksivarvaslaiskiainen on nyt virallisestikin unau, joka on jo aiemmin ristisanatehtävistä tuttu sana. Pesukarhu taas on nyt virallisestikin supi, mitä nimeä siitä on käytetty rinnakkaisnimenä aiemminkin. Täytyy vain muistaa, että supi ei tarkoita samaa kuin supikoira. Ne ovat eri lajeja. Kun Suomessa mennään metsälle, metsästetään siis supikoiria, ei supia!
Jotkut nimistä ovat muuttuneet nimeämistyön aikana. Väliaikatietona kerrottiin aiemmin afrikantupsuhäntäpiikkisian nimen muuttuvan muotoon savannitupsupiikikkö, mutta siitä tulikin tupsupiikikäs! On se ainakin ytimekkäämpi nimi kuin alkuperäinen, mutta ehkä kuvaavuus on kärsinyt. Tupsupiikikäs voisi olla kasvi tai eläin, kun taas alkuperäisen nimen afrikantupsuhäntäpiikkisika kaikki mieltävät eläimeksi. Välivaiheen nimi savannitupsupiikikkö olisi kuulostanut vieläkin enemmän kasvilta.
Sassabiantilooppi on nyt topi, ecuadorinpussipäästäinen on kolumbiansupiaisopossumi, pussirotta on kolokolo, silkkipussirotta on kolokolo-opossumi (ei siis kolo-opossumi), pussimäyrä on pusseli, sireenieläin on seireenieläin, vuorimajava on murrikka, arokissa on manuli, kissafretti on kakomisti, puutarhapäästäinen on puutarhasupiainen, intiannorsu on aasiannorsu, preeriakoira on preerikko, kääpiöliito-orava on kääpiöliituri, amerikankääpiöorava on amerikanoravainen, kaljurotta on kaljumyyrikkö ja maasika on termiittikaivaja. Mangosta (eläin!) tuli kusimanse ja itäafrikanmangustista kongonkusimanse. Terveisiä Tampereelle!
Pseudomys-suvusta löytyvät australianhiirulit, Allactodipus-suvusta kyzylkuminjerbot, Sigmodontinae-alaheimosta hiirut, myyryt sekä ratut ja Calomyscinae-alaheimosta hamstrukkaat.
Kaikki muut nimet sulatan jotenkuten, mutta tikutaku tökkii pahasti. Se tuntuu kuin vitsiltä Mauri Kunnaksen kirjassa Herra Hakkaraisen aakkoset: "Quite-tequan-quiqqa-tuiqqa-tiqu-taqu-kukkula."
Toisaalta joukossa on myös todella huvittavia nimiä. Maaoravat ovat nyt virallisesti tikutakuja (paitsi edelleen virallisena nimenä säilyy lajinimi siperianmaaorava ja lisäksi on katajatiku)! Nimi tikutaku on mielestäni aivan liian disneymäinen. Miksi tällaista waltdisneyismiä suomalaisiin nimiin? Eihän nyt ole edes aprillipäivä - ja mätäkuukin päättyi juuri toissapäivänä!
Suomessakin tavattujen lajien nimiä muuttuu. Maamyyrästä tulee kontiainen (uusi suomalainen nimi), kanadanmajavasta amerikanmajava, rämemajavasta nutria, metsäkissasta villikissa, kuusipeurasta täpläkauris, saksanhirvestä isokauris, japaninpeurasta japaninkauris, valkohäntäpeurasta valkohäntäkauris, valkokuonodelfiinistä kirjokuonodelfiini.
Maamyyrän nimenmuutos on hyvin perusteltu. Maamyyrä ei ole myyrä, vaikka monet ihmiset mieltävätkin vain maamyyrän myyräksi! Usein lehtijutuissa, joissa kerrotaan myyrien syömistä istutuksista (puut, kukkasipulit jne.), on virheellisesti ollut maamyyrän kuva, vaikka se on hyönteissyöjä! Uusi nimi kontiainen toivottavasti poistaa sekavuuden. Itse asiassa nimi ei ole täysin uusi, vaan se tulee karjalan kielestä. Suomessa Kontiainen on sukunimenäkin lähes 500 ihmisellä. Toisaalta kontiainen voi aiheuttaa sekavuutta, koska se muistuttaa nimeä puutiainen (kansanomaisesti punkki). Kontiainen ja puutiainen eivät siis kumpikaan ole siivekkäitä tiaisia!
Kanadanmajavan uusi nimi amerikanmajava kuvaa lajin levinneisyyttä entistä paremmin. Toisaalta nimitys amerikanmajava on vastoin kansainvälistä käytäntöä. Sen tieteellinen nimi on Castor canadensis ja englantilainen nimi Canadian beaver.
Hirvieläimissä vain hirvi saa itseoikeutetusti kunnian nimeen hirvi ja peura (metsäpeura, poro) nimeen peura. Kaikki muut hirvieläimet ovat nyt kauriita. Vastaavasti kauriiseen viittaava nimi hylättiin vuohensukuisilta lajeilta. Esimerkiksi alppikauris on nyt alppivuohi.
Suomenkin rannikolla nähty maitovalas on nyt viralliselta nimeltään beluga. Tämä on kansainvälisistäkin yhteyksistä tuttu nimi. Toisaalta nimi on harhaanjohtava, koska samaa nimeä kantaa rinnakkaisnimenä myös kotasampi. Beluga voi siis olla nisäkäs tai kala!
Mitä nämä ovat: apinanaama, hankko, hekko, herkko, hännäkkö, imujalka, kaljuselkä, karkko, karvajalka, koirankuono, koiro, kolmikärki, lattapää, leikko, leikkonen, lenkko, lerkko, leveänenä, peikkoleikko, piippa, pitkäräpylä, pitkäsormi, putkikuono, pyörökorva, ronkko, serotiini, siippa, suppilokorva, tuppihäntä, valevampyyri, viiruselkä, villakko?
Ne kaikki ovat lepakkojen lahkoon kuuluvien eri lepakkojen nimiä! Hedelmälepakko on nyt hekko ja lentävä koira lenkko (silmälasilentäväkoira on nyt hauskasti ja ytimekkäästi rillilenkko)! Onpa tuhoton määrä opiskeltavaa, eivätkä nimet kerro maallikolle mitään! Tieteilijät taas eivät niitä tarvitse, koska käytössä ovat tieteelliset nimet. Maallikoille lepakko-päätteen säilyttäminen nimissä (esim. hedelmälepakko) olisi ollut huomattavasti havainnollisempaa ja kuvaavampaa.
Lepakoiden nimistä villakko on suorastaan harhaanjohtava. Villakothan ovat kasveja (Senecio-suku). Serotiini taas sekoittuu helposti serotoniiniin, joka on kudoshormoni ja hermoston välittäjäaine. Myös nimi serotiini on jo käytössä. Se tarkoittaa mineraalipitoista maalien, öljyjen ja lakkojen kuiviketta. Kun serotiinia lisätään esimerkiksi pellavaöljymaaliin, tervaan tai öljymaaliin, ne saadaan kuivumaan nopeammin.
Ulkomaalaisista lajeista esimerkiksi kaksivarvaslaiskiainen on nyt virallisestikin unau, joka on jo aiemmin ristisanatehtävistä tuttu sana. Pesukarhu taas on nyt virallisestikin supi, mitä nimeä siitä on käytetty rinnakkaisnimenä aiemminkin. Täytyy vain muistaa, että supi ei tarkoita samaa kuin supikoira. Ne ovat eri lajeja. Kun Suomessa mennään metsälle, metsästetään siis supikoiria, ei supia!
Jotkut nimistä ovat muuttuneet nimeämistyön aikana. Väliaikatietona kerrottiin aiemmin afrikantupsuhäntäpiikkisian nimen muuttuvan muotoon savannitupsupiikikkö, mutta siitä tulikin tupsupiikikäs! On se ainakin ytimekkäämpi nimi kuin alkuperäinen, mutta ehkä kuvaavuus on kärsinyt. Tupsupiikikäs voisi olla kasvi tai eläin, kun taas alkuperäisen nimen afrikantupsuhäntäpiikkisika kaikki mieltävät eläimeksi. Välivaiheen nimi savannitupsupiikikkö olisi kuulostanut vieläkin enemmän kasvilta.
Sassabiantilooppi on nyt topi, ecuadorinpussipäästäinen on kolumbiansupiaisopossumi, pussirotta on kolokolo, silkkipussirotta on kolokolo-opossumi (ei siis kolo-opossumi), pussimäyrä on pusseli, sireenieläin on seireenieläin, vuorimajava on murrikka, arokissa on manuli, kissafretti on kakomisti, puutarhapäästäinen on puutarhasupiainen, intiannorsu on aasiannorsu, preeriakoira on preerikko, kääpiöliito-orava on kääpiöliituri, amerikankääpiöorava on amerikanoravainen, kaljurotta on kaljumyyrikkö ja maasika on termiittikaivaja. Mangosta (eläin!) tuli kusimanse ja itäafrikanmangustista kongonkusimanse. Terveisiä Tampereelle!
Pseudomys-suvusta löytyvät australianhiirulit, Allactodipus-suvusta kyzylkuminjerbot, Sigmodontinae-alaheimosta hiirut, myyryt sekä ratut ja Calomyscinae-alaheimosta hamstrukkaat.
Kaikki muut nimet sulatan jotenkuten, mutta tikutaku tökkii pahasti. Se tuntuu kuin vitsiltä Mauri Kunnaksen kirjassa Herra Hakkaraisen aakkoset: "Quite-tequan-quiqqa-tuiqqa-tiqu-taqu-kukkula."
9 kommenttia:
Sainpa hyvät naurut, tikutakuja ja seireenieläimiä :D
Tuli ihan mieleen stand-up -koomikko Riku Sottisen vakiojuttu, joka on itse asiassa luettavissa täällä:
http://huiskale.helmiblogit.mtv3.fi/2008/08/25/teatteri-jalkapalloa-2/
Moi Jari. Olen erimieltä kanssasi tikutakun suhteen. Aivan loistava älynväläys, kuka sitten lie keksinytkin - jokainen tietää heti mikä eläin on tikutaku, ei tarvitse enempää selittää.
Tervaisin kolleegasi Pohjois-Karjalasta Juha T.
Moi Juha,
Olen samaa mieltä kanssasi siinä, että älynväläyksenä tikutaku on loistava ja että jokainen tietää heti, mikä eläin on kyseessä.
Kysyin kahdelta kuusivuotiaalta: "Arvatkaapa, minkä eläimen uusi nimi on tikutaku." Vastauksena tuli kuin tykin suusta, että maaoravan.
Sinänsä tikutaku on hauska, loistava ja ehkä tällä hetkellä kuvaavakin nimi. Tällaisten lajinimien pitäisi kuitenkin kestää pitkään. Tuo kuvaavuus katoaa, jos tulevaisuudessa Shrek, Teletapit yms. syrjäyttävät Tikun ja Takun. Silloinkin jää kuitenkin tämä historiallinen selitys lajinimen synnystä. Toisaalta juuri tällaisia historiaan (esim. henkilönimiin) pohjautuvia nimiä nimistöuudistuksessa pyrittiin karsimaan sillä perusteella, etteivät ne kerro nykyajan ihmiselle mitään. Esimerkiksi thomsoningasellista tuli savannigaselli.
Eniten kritisoin nimeä tikutaku kuitenkin siitä, että se on liian disneymäinen. Miksi tällainen yksi yhdysvaltalainen Disney-yhtiö pääsee satuhahmojensa kautta näin voimakkaasti vaikuttamaan suomalaisiin lajinimiin?
Pitäisikö ankan nimeksi sitten vaihtaa aku, tupuhupu, hupulupu tai tupuhupulupu? (No, tämä vitsinä. Ankan nimeä ei ole tarvetta vaihtaa, mutta maaoravan nimeäminen jollakin uudella nimellä on hyvin perusteltu.)
Mitä kauemmin tikutaku-nimeä maistelee, sitä paremmalta se kyllä tuntuu, enkä ole nousemassa barrikadeille sen vastustamiseksi. Tiedekin voi ja saa olla joskus hauskaa. Siitä huolimatta haluaisin vaihtaa tikutakun joksikin muuksi.
En näe hyvänä tällaista tieteen ja kaupallisuuden yhdistämistä.
Kiitos näin yli 2 vuotta jälkikäteen nauruhermoja kutkuttaneesta kirjoituksestasi!
Kiitos kiitoksista! Aurinkoista kevättä!
Nisäkkäiden nimistötoimikunnan ehdotus tikutaku on nyt päätetty kaiken syntyneen kritiikin jälkeen muuttaa muotoon tsiku, joka kuvaa kyseisen eläimen ääntelyä. Maaoravasta tuleekin siis tsiku eikä tikutaku!
Näistä uusista nimistä sekä nisäkkäiden että nyt myös matelijoiden ja sammakkoeläinten osalta kannattaa lukea erinomainen biologi Maija Karalan blogikirjoitus ”Mitä mieltä tsikusta ja manterista?”.
Kuusi Suomessa elävää sammakkoeläintä on nyt saamassa uuden nimen. Vesiliskosta tulee manteri, alppivesiliskosta (tavattu Turusta ensimmäistä kertaa Suomessa vuonna 2013, ilmeisesti ihmisen siirtämä) alppimanteri, rupiliskosta rupimanteri, syötävästä sammakosta ruokasammakko, lessonansammakosta (tavataan Turun seudulla ilmeisesti ihmisen siirtämänä) pikkuvihersammakko ja (tavallisesta) sammakosta ruskosammakko. Entisillä nimillään saavat jatkaa rupikonna ja viitasammakko.
Ruotsissa on nyt laadittu lista maailman lintulajien virallisista ruotsinkielisistä nimistä. Listaa laadittaessa on samalla poistettu rasistiset nimet, joissa esiintyi esimerkiksi sana neekeri, hottentotti tai kafferi. Suomessa käytetään edelleen nimeä kafferikiitäjä.
Kafferi oli aikoinaan valkoihoisten siirtolaisten käyttämä nimitys Kaakkois-Afrikan bantukansoista. Nimitys muuttui halventavaksi 1900-luvun aikana. Nykyään termi onkin varsinkin Etelä-Afrikassa halventava ilmaus mustaihoisesta ihmisestä.
Lähteet:
Helsingin Sanomat
Twitter
Wikipedia
Lue myös tämä:
Yle uutiset: Hemuli ja kusimanse? - Kun kielikorva ei toimi, kielitoimisto auttaa
Sen on jonku pölövästin nimenkeksijän lapsenlapsi keksinyt ja häntä miellyttääkseen halus sen nimen käyttöön...
Lähetä kommentti