Pari päivää sitten julkaistussa Reutersin uutisessa otsikoitiin: "Australian helleaalto merkki ilmastonmuutoksesta". Ennusteiden mukaan yli 40 asteen helteen kerrottiin jatkuvan Etelä-Australiassa kuusi päivää. Viime viikon torstaina päivän ylin lämpötila oli neljässä kaupungissa 46 astetta. Lisäksi sademäärät ovat olleet poikkeuksellisen pieniä. Haastattelussa ilmastonmuutosministeri (huom! ilmastonmuutosministeri!) Penny Wong kertoi näin (referoin suomeksi): "Mittaushistorian 11 lämpimintä vuotta on ollut viimeisimmän 12 vuoden aikana. Olemme havainneet myös sateiden vähentyneen. Kaikki tämä käy yhteen sen kanssa, mitä tiedemiehet ovat kertoneet ilmastonmuutoksesta."
Telegraphin mukaan Etelä-Australiaa koettelee pahin helleaalto yli 150 vuoteen. Adelaidessa lämpötila pysytteli kolme päivää yli 43 asteessa. Viikonloppuna helteen arvioitiin hieman helpottavan ja pysyttelevän "vain" reilussa 38 asteessa seuraavan viikon ajan. Tosin ainakin eilen sunnuntaina lämpötila saavutti 40 astetta.
AussieIndoLanka kertoi normaalisti Australian etelärannikkoa hieman viileämmän Tasmanian uudesta lämpöennätyksestä 41,5 astetta. Yölämpötila oli pysytellyt 14 astetta pitkäaikaisen keskiarvon yläpuolella.
Melko vähän tästä Australian helleaallosta on Suomessa uutisoitu, vaikka se on eteläisellä pallonpuoliskolla iso asia. Sähkönjakelu on paikoin keskeytynyt Australiassa, kun sähköverkko on ylikuormittunut ilmastointilaitteiden valtavan käytön seurauksena. Ihmisiä on muuttanut ilmastoimattomista kodeista hotelleihin. Kouluja on suljettu. Ambulanssit ovat ylityöllistettyjä ja ihmisiä pyydetään soittelemaan naapureiden ovikelloja sekä tarkkailemaan heidän vointiaan. Tänään esimerkiksi sähkökatkosten on juuri julkaistussa uutisessa varoitettu jatkuvan edelleen.
Toisaalta on ihan hyväkin asia, ettei tästä kuitenkaan mitään katastrofaalista tuomiopäivän uutista tehdä. On Australiassa ollut helleaaltoja ennenkin. Esimerkiksi vuonna 1908 lämpötila pysytteli paikoin kuusi päivää yli 40 asteessa.
Vaikka nämä Australian tapahtumat ovatkin ilmastonmuutokseen liittyvien ennusteiden mukaisia, jälleen on muistettava, ettei yksittäisen alueen ja yksittäisen ajankohdan havainnoista voi tehdä mitään täysin varmoja johtopäätöksiä. Vastaavia esimerkkejä on kuitenkin muualtakin niin paljon, että ilmastonmuutos ehkä jo näkyy maapallon säätapahtumissa, mutta läheskään sataprosenttisella varmuudella tätä ei pysty sanomaan.
Ja nyt Kouvolaan...
Kaukolämpöyhtiö Varin julkaiseman tiedotteen mukaan vuosi 2008 oli Kouvolassa erittäin lämmin. Lämmitystarve jäi noin 14 % normaalivuotta pienemmäksi. Lämmityskuukausista maaliskuu (lämmitystarve normaaliin verrattuna -5 %) ja syyskuu (+7 %) olivat lähellä keskiarvoja. Sen sijaan vuoden 2008 tammikuu (lämmitystarve keskimääräiseen normaalivuoteen verrattuna -22 %), helmikuu (-24 %), huhtikuu (-23 %), lokakuu (-20 %), marraskuu (-11 %) ja joulukuu (-19 %) olivat normaalia selvästi lämpimämpiä.
Kaukolämpöyhtiöt laskevat ns. lämmitystarveluvun eli astepäiväluvun. Astepäiväluku saadaan, kun kuukauden lämmityspäivien ulkoilman keskilämpötila vähennetään sisälämpötilasta +17 astetta (siis lasketaan sisä- ja ulkolämpötilan erotus) ja erotus kerrotaan lämmityspäivien lukumäärällä. Lämmityspäivien katsotaan syksyllä alkavan, kun ulkona vuorokauden keskilämpötila laskee alle +12 asteen. Vastaavasti lämmityspäivien katsotaan keväällä päättyvän, kun vuorokauden keskilämpötila nousee +10 asteeseen. Jos jonkin kuukauden keskilämpötila on -10 astetta ja kuukauden kaikki 30 päivää ovat lämmityspäiviä, lämmitystarveluku eli astepäiväluku on siis (17 - (-10)) x 30 = 810.
Kouvolassa vuoden 2008 astepäiväluku oli 3769, kun pitkän aikavälin keskiarvo (vuosilta 1971-2000) on 4510.
3 kommenttia:
Tämä, ettei yhden alueen hetkellisen tilanteen perusteella pidä tehdä mitään isoja johtopäätöksiä, korostuu jälleen. Australiassa on ennätyshelteet. Sen sijaan Länsi-Eurooppaa on ravistellut poikeuksellisen voimakas lumimyräkkä.
Lontoossa lunta satoi eilen yli 10 cm. Viimeksi lunta on tullut yhtä paljon 20 vuotta sitten. Muutenkin talvi 2008-2009 on ollut Britanniassa kylmin 12 vuoteen.
Lumimyrsky ylettyi myös Ranskaan, Espanjaan, Belgiaan, Sveitsiin ja Italiaan. Jopa Marokon pohjoisosissa satoi vähän lunta.
Syynä läntisen Euroopan lumimyrskyrintamaan oli kahden erilaisen ilmamassan kohtaaminen. Idästä (koillisesta) tuli kylmää ilmaa ja etelästä poikkeuksellisen lämmintä ilmaa. Tähän kylmän ja lämpimän ilman rajapintaan syntyi voimakkaita lumisateita, mikä sinänsä on tällaisessa tilanteessa Euroopan talviaikaan aivan normaali ilmiö. Tosin nyt tämä voimakas lämpötilaero synnytti normaaliakin sakeamman lumipyryn.
Sama tilanne näyttää jatkuvan edelleen sekä Briteissä että Australiassa.
Britanniassa sankat lumisateet ovat jatkuneet jo 5 päivää ja täksi viikonlopuksi ennustetaan edelleen lisää lunta. Lunta on satanut Lontoossakin. Maan länsiosassa yli 800 koulua on suljettu. Pikkutiet ovat tukkeutuneet 30-senttisistä lumikinoksista, ja lentoja sekä junavuoroja on jouduttu peruuttamaan.
Australiassa taas viikonlopuksi ennustetaan jälleen 45 asteen helteitä. Ankara kuivuus koettelee useita alueita. Sen sijaan osaan Queenslandin osavaltiota on jouduttu julistamaan hätätila rankkasateiden aiheuttamien tulvien takia.
Melbounessa mitattiin eilen helmikuun kaikkien aikojen lämpöennätys +46,4 astetta. Sisämaassa lämpötilat kohosivat 48 asteeseen. Maastopalot ovat tuhonneet kasvillisuuden tuhansien hehtaarien alueelta.
Australian pohjoisosassa uudet rankkasateet ovat saaneet tulvavedet taas nousuun. Iso osa Queenslandin osavaltiosta on julistettu katastrofialueeksi.
Britanniassa taas lumisten säiden ennustetaan jatkuvan pitkälle ensi viikkoon. Lounais-Englannissa jäätyneiden teiden suolaukseen on tilattu 500 000 kg pöytäsuolaa, kun tiesuola on loppunut kesken ja uusi tiesuolalasti tulee Espanjasta vasta ensi viikon puolivälissä.
Lähetä kommentti