Maailman ylikulutuspäivä 19.8.2013?

Maailman ylikulutuspäivä (Earth Overshoot Day) tarkoittaa sitä, että silloin kaikki maapallolla kyseisenä vuonna syntyneet luonnonvarat on kulutettu loppuun. Loppuvuoden ajan kulutetaan menneinä vuosikymmeninä syntyneitä säästöjä eli käytetään pääomaa, jota tarvittaisiin turvaamaan seuraavan vuoden ja muiden tulevien vuosien tuotanto. Nykyisellä luonnonvarojen käytöllä vaadittaisiin noin 1,5 maapalloa tuottamaan kestävästi ihmiskunnan kuluttamat luonnonvarat ja ennen tämän vuosisadan puoliväliä jo kaksi maapalloa. Mikäli vuosina 1975-2012 havaittu ylikulutuspäivän aikaistumistrendi voisi jatkua, ylikulutuspäivä tulisi vuonna 2078 jo 1. tammikuuta.

© Dmytro Tolokonov - Fotolia.com

Viime vuonna elokuun 22. päivä oli ns. maailman ylikulutuspäivä. Global Footprint Network (kalifornialainen ympäristöntutkimusjärjestö) ja New Economics Foundation (riippumaton brittiläinen ajatushautomo) laskivat, että ihmiskunta oli silloin vuoden 2012 alusta tarkasteltuna käyttänyt kaikkia maapallolla vuoden aikana syntyviä luonnonvaroja vastaavan määrän luonnonvaroja. Asiasta kertoi myös Suomen ympäristöministeriön tiedote.

Ylikulutuspäivä on aikaistunut vuosi vuodelta. Tänä vuonna maapallon ylikulutuspäivän ennustetaan olevan noin 19.8.2013. "Viralliset" Global Footprint Networkin ja New Economics Foundationin laskelmat julkaistaan yleensä vasta kyseisenä päivänä.

Luonnonvarojen hyödyntäminen alkoi kasvaa voimakkaasti 1960-luvulla. Ensimmäistä kertaa ihmiskunnan luonnonvarojen käyttö ylittikin maapallon vuosituotannon ja ilmastonmuutosta aiheuttavan hiilidioksidin päästömäärä hiilidioksidin luonnollisen vuotuisen sitoutumisen  noin vuonna 1975 (joskus 1970-1980 -luvulla).

Vuodesta 1975 lähtien ylikulutuspäivä on aikaistunut noin neljällä päivällä vuodessa. Mikäli sama trendi jatkuu, ylikulutuspäivä tulee vuonna 2078, siis vain 65 vuoden kuluttua, jo 1. tammikuuta!

Todellisuudessa nämä laskelmat tietyistä päivämääristä eivät kuitenkaan voi olla läheskään tarkkoja, sillä "jokaista syntyvää kalaa on mahdotonta laskea". Tarkan päivämäärän selvittämistä tärkeämpää on kuitenkin ymmärtää, mitä kaikkea tapahtuu. Ruokapula lisääntyy, lajien luonnolliset populaatiot pienenevät, metsiä katoaa, maaperän tuottavuus heikkenee ja hiilidioksidin määrä ilmakehässä sekä merissä lisääntyy.

Nykyisellä luonnonvarojen käytöllä tarvittaisiin noin 1,5 maapalloa tuottamaan kestävästi ihmiskunnan käyttämät luonnonvarat. Ennen tämän vuosisadan puoliväliä tarvitaan jo kaksi maapalloa!

Erot eri kansakuntien välillä ovat suuria. Lähi-idän rikkaiden öljyntuotantovaltioiden elintasolla (jos kaikki maapallolla eläisivät samoin) tarvittaisiin jopa noin 6 maapalloa, yhdysvaltalaisten elintasolla  4 maapalloa ja suomalaisten elintasolla 3,5 maapalloa.

Suomalaisten elintaso on muutamassa vuosikymmenessä noussut valtavasti, mitä käsittelin aiemmin kesällä kirjoituksessani "DDT:tä, kylmiä luokkahuoneita, taskulämmintä maitoa ja tv-ohjelmia kuusi tuntia päivässä".
Suomi on kuitenkin sikäli hyvässä asemassa, että maamme biokapasiteetti ylittää ekologisen jalanjälkemme.

Siitä huolimatta emme voi aina syyttää kiinalaisia tai muita väkiluvultaan suuria valtioita. Elintasomme perustuu paljolti öljyyn ja muihin ulkomailta tuotuihin tuotteisiin. Emme voisi elää nykyiseen tapaan pelkästään Suomen luonnon antimilla. Olemme ulkoistaneet luonnonvarojen kulutuksemme.

Maapallolla henkeä kohden laskettu kulutus on kasvanut ja kasvaa koko ajan. Aiemmin asiaan on vaikuttanut lähinnä teollisuusmaiden teknistyminen, mutta nyt oleellista on myös ripeä elintason nousu kehitysmaissa.

Kaiken lisäksi lokakuun 2011 lopulla maapallon väkiluku ylitti arvioiden mukaan seitsemän miljardin rajan. YK:n tänä kesänä julkaistujen ennusteiden mukaan maapallolla tulee olemaan 9-13 miljardia ihmistä vuonna 2100, vaikka väestönkasvu onkin hidastunut pahimpiin ennusteisiin verrattuna.

Kesäkuun 2012 Nature-lehdessä 22 tutkijaa kuitenkin varoitti siitä, että maapallon olotilan muutos on mahdollinen ja jopa todennäköinen jo sadan seuraavan vuoden aikana! Onneksi ihmislajin kekseliäisyys ja uudet teknologiat voivat tuoda mukanaan myös ratkaisukeinoja näihin ongelmiin.

Lisää kirjoituksia samasta aihepiiristä:

Maapallon terveystarkastus

Maailman vesipäivä 22.3.2012: Vesijalanjälki, hiilijalanjälki ja hauska video

Lintujen roskaruokaa: Muovijätteen määrä Tyynenmeren jätepyörteessä satakertaistunut

Kestävän kehityksen ja kulutuksen pedagogia

Elektroniikkaan ja ruokaan liittyvät ekoteot säästävät ympäristöä ja tuhansia euroja