Japanin ilmatieteen laitoksen mukaan vuosi 2013 oli 11 ensimmäisen kuukauden perusteella 0,20 astetta vertailukauden 1981-2010 keskilämpötilaa lämpimämpi, kun maa- ja merialueiden lämpötilat yhdistetään. Näin vuosi 2013 sijoittuu 123-vuotisessa mittaushistoriassa toiseksi lämpimimmäksi vuodeksi. Syyskuu, marraskuu ja pohjoisen pallonpuoliskon syksy (kolmen kuukauden jakso syyskuusta marraskuuhun) olivat mittaushistorian lämpimimmät. Pelkkiä maa-alueita tarkasteltaessa vuosi 2013 oli 0,35 astetta vertailukautta lämpimämpi ja mittaushistorian neljänneksi lämpimin. Tavanomaista lämpimämpää oli erityisesti Euraasiassa, Australiassa ja pohjoisen Tyynenmeren keskiosissa.
Japanin ilmatieteen laitoksen mittauksissa kaikki tämän vuosisadan ja -tuhannen 13 ensimmäistä vuotta sijoittuvat 123-vuotisen mittaushistorian 15 lämpimimmän vuoden joukkoon. Maapallon lämpenemistrendi on 0,69 astetta vuosisadassa. Japanin ilmatieteen laitoksen mukaan lämpenemisen syynä ovat ihmiskunnan tuottamat kasvihuonekaasut, mutta tämän pitkän aikavälin lämpenemistrendin päällä näkyy luontainen vaihtelu, joka aiheuttaa ajoittain hitaamman lämpenemisen vuosia tai vuosikymmeniä.
Globaalit maa- ja merialueiden lämpötilat (poikkeamina verrattuna vertailukauteen) yhdistettynä sekä eroteltuina vuosittain tammi-marraskuulta vuosilta 1880-2013. Lähde: NOAA National Climatic Data Center, State of the Climate, Global Analysis for November 2013, published online December 2013, retrieved on January 1, 2014 from http://www.ncdc.noaa.gov/sotc/global/2013/11. |
NOAA:n mukaan marraskuu 2013 oli 134-vuotisen mittaushistorian lämpimin marraskuu, kun maa- ja merialueiden lämpötilat yhdistetään. Marraskuun lämpötila ylitti 0,78 asteella 1900-luvun keskiarvon, joka on +12,9 astetta.
NOAA:n tilastoissa vuosi 2013 sijoittuu globaalisti yhdentoista ensimmäisen kuukauden perusteella mittaushistorian neljänneksi lämpimimmäksi, kun maa- ja merialueiden lämpötilat yhdistetään. Vuonna 2013 maa- ja merialueiden lämpötilapoikkeama tammi-marraskuussa oli vertailukauteen verrattuna +0,62 astetta. Tällä tuloksella vuosi 2013 siis sijoittuisi lämpimimpien vuosien listalla neljänneksi. Joulukuun tilastojen analysointi voi kuitenkin muuttaa tilannetta. Myös vuonna 2002 tammi-marraskuun lämpötilapoikkeama oli sama +0,62 astetta, mutta koko vuoden tilastojen (poikkeama +0,60 astetta) perusteella vuosi 2002 sijoittuu kuudenneksi, mikäli 2013 ohittaa sen. Pelkkiä koko tilastohistorian tammi-marraskuun tietoja tarkasteltaessa vuodet 2002 ja 2013 sijoittuvat jaetulle neljännelle sijalle.
Maapallon maa- ja merialueiden lämpötilapoikkeamat celsiusasteina tammi-marraskuussa 2013 verrattuna vertailukauteen 1981-2010 NOAA:n mukaan. Sininen tarkoittaa tavanomaista viileämpää ja punainen tavanomaista lämpimämpää. Harmailta alueilta tiedot puuttuvat. Kartassa on käytetty Robinsonin projektiota. Lähde: NOAA National Climatic Data Center, State of the Climate, Global Analysis for November 2013, published online December 2013, retrieved on January 1, 2014 from http://www.ncdc.noaa.gov/sotc/global/2013/11. |
NOAA:n mukaan tammi-marraskuun tilastoissa vuosi 2013 sijoittuu globaalisti maa-alueiden perusteella mittaushistorian neljänneksi lämpimimmäksi (poikkeama 1900-luvun keskiarvosta +0,98 astetta), merialueiden perusteella kahdeksanneksi (+0,48 astetta) ja molemmat yhdistettynä neljänneksi (+0,62 astetta).
Pohjoisen pallonpuoliskon tammi-marraskuun tilastoissa vuosi 2013 sijoittuu maa-alueiden perusteella mittaushistorian kuudenneksi lämpimimmäksi (poikkeama 1900-luvun keskiarvosta +1,01 astetta), merialueiden perusteella neljänneksi (+0,52 astetta) ja myös molemmat yhdistettynä neljänneksi (+0,70 astetta).
Eteläisen pallonpuoliskon tammi-marraskuun tilastoissa vuosi 2013 sijoittuu maa-alueiden perusteella mittaushistorian kolmanneksi lämpimimmäksi (poikkeama 1900-luvun keskiarvosta +0,88 astetta), merialueiden perusteella kuudenneksi (+0,47 astetta) ja molemmat yhdistettynä seitsemänneksi (+0,53 astetta).
Vuosi 2013 oli päiväntasaajan alueen itäisellä ja keskisellä Tyynellämerellä ENSO-neutraali, mikä tarkoittaa sitä, ettei siellä vallinnut luontaisesti maapalloa lämmittävää El Niño -ilmiötä eikä viilentävää La Niña -ilmiötä. Itse asiassa ENSO-neutraali vaihe alkoi jo huhtikuussa 2012. Ennätyslämpimänä vuonna 2010 tammi-huhtikuussa vaikutti voimakas El Niño, jonka jälkeen siirryttiin La Niña -vaiheeseen
Lähteet
Japan Meteorological Agency: Global temperature for 2013 to be ranked 2nd on record (Preliminary)
NASA (GISS): Global Land-Ocean Temperature Index in 0.01 degrees Celsius
NOAA: Global Analysis - November 2013
Lue myös nämä
Vuosikatsaus: Säävuosi 2013
Joulun leuto sää voi mahtua normaalin vaihtelun rajoihin, koko vuodesta 2013 on tulossa Suomessa pari astetta tavanomaista lämpimämpi ja globaalisti mittaushistorian neljänneksi lämpimin
Oliko 2013 ihmiskunnan paras vuosi?
Kairossa lunta ensimmäistä kertaa yli sataan vuoteen, Suomessa myrskyt näyttävät voimistuneen
Ennätyskuumat kuukaudet lisääntyneet globaalisti
Australiassa historian pahin helleaalto
Ilmastonmuutos tilastoissa ja diagrammeissa
9 kommenttia:
WMO:n alustavissa tiedoissa vuosi 2013 on mittaushistorian 6. kuumin ja brittiläisen MetOfficen (analysoitu vasta tammi-lokakuu) tiedoissa 9. kuumin.
Katso uusin kirjoitukseni Australian lukuisista kuumuusennätyksistä vuonna 2013.
Tästä Japanin ilmatieteen laitoksen tutkimuksesta, jossa oli selvitetty koko maapallon eri alueiden lämpötilojen keskiarvo ja verrattu sitä 123-vuotiseen mittaushistoriaan, uutisoitiin myöhemmin ( 2.1.2014) myös useissa valtakunnallisissa medioissa, esimerkiksi Helsingin Sanomissa.
Tyypilliseen nettikeskustelujen tapaan aiheeseen alkoivat heti lähetellä kommenttejaan skeptikot, jotka eivät edes olleet ymmärtäneet asiaa: ”Muutama vuosi sitten kun opponentit sanoivat että siellä tai täällä on ollut kylmää, ne tuomittiin kirsikanpoiminnaksi. Nyt kun ei lämpenekään 'ilmastototuus' etsii paikkoja uutisoitavaksi joissa oli lämmintä eikä mainitse niitä joissa oli kylmää, eikä keskiarvoa...”
Kiinnostavaa uutta dataa.
Tajusin juuri yhden merkillisen jutun. Tieteellisessä kontekstissa usein merkitään "lineaarinen trendiviiva" osoittamaan, mikä olisi paras lineaarinen approksimaatio, jos sellaista haluttaisiin käyttää. Miksi haluttaisiin? Eihän kukaan odota ilmaston lämpenevän lineaarisesti.
Mielenkiintoista olisi nähdä ihmisperäiseen hiilidioksidipitoisuusosuuteen liittyvä arvioitu osuus lämpötilasta.
Kiitokset mielenkiinnostasi. Katso esimerkiksi tästä tutkimuksesta kuva 1, jossa oleva diagrammi havainnollistaa kasvihuonekaasujen vaikutusta ilmastonmuutokseen. Katso myös Ilmastotiedon artikkeli, joka kertoo samasta asiasta.
Vuosina 1880-2012 maapallo on lämmennyt yhteensä 0,85 astetta. Aikavälillä 1951-2010 kasvihuonekaasujen lämmittävä vaikutus on ollut 0,5-1,3 astetta. Lisäksi ilmastoon ovat vaikuttaneet aerosolit, luonnolliset ilmastopakotteet ja ilmaston sisäinen vaihtelu.
Ilmaston ei tosiaankaan odoteta eikä ennusteta lämpenevän tasaisesti. Esimerkiksi tämä kuva kertoo asian hyvin: Vasemmalla on esitetty kolmen eri päästöskenaarion mallisimulaatioiden tuloksia IPCC:n neljännestä arviointiraportista, kun taas oikealla ylhäällä on simulaatioesimerkki tutkimuksesta Easterling & Wehner vuodelta 2009 ja oikealla alhaalla vastaava esimerkki tutkimuksesta Meehl et al. vuodelta 2011.
Yhteenveto vuoden 2013 sääkatastrofeista (sää ääri-ilmiöistä) löytyy tästä linkistä.
Eilisiltana 21.1.2014 NOAA ja NASA julkistivat vuoden 2013 lämpötilamittaukset, joiden mukaan viime vuosi oli noin 4. tai noin 7. lämpimin mittaushistoriassa. Katso em. linkistä päivitetty taulukko, jossa on kuuden eri tutkimuslaitoksen tulokset maapallon tilastohistorian 10 lämpimimmästä vuodesta.
Lue myös WMO:n 5.2.2014 julkaisemat tiedot.
Helmikuussa Japanin ilmatieteen laitos vahvisti, että vuosi 2013 oli globaalisti mittaushistorian toiseksi lämpimin.
Lähetä kommentti