Kevään ja kesän 2014 sääennuste

Maaliskuu voi olla jopa 2-3 astetta tavanomaista lämpimämpi. Muutenkin viiden kansainvälisen tutkimuslaitoksen vuodenaikaisennusteissa Suomen kevät näyttää varsin lämpimältä. Useina vuosina suurimmat lumensyvyydet on mitattu vasta maaliskuussa, mutta nyt näyttäisi olevan hyvä mahdollisuus aikaiseen kevääseen. Sen sijaan alustavat kesän 2014 sääennusteet povaavat varsin tavanomaista kesää. Jo tuttuun tapaan venäläinen ennuste poikkeaa kaikista muista. Ennusteet päivittyvät tämän artikkelin linkkeihin. Lisäksi päivitän ennusteita myöhemmin tämän kirjoitukseni kommentteihin. Vieläkö muuten muistat, millainen kevät oli viime vuonna?



© Elina - Fotolia.com

CMWF: tavanomaista lämpimämpi kevät varsinkin Itä-Suomessa

Euroopan keskipitkien ennusteiden keskuksen (ECMWF) vuodenaikaisennusteen mukaan maalis-toukokuun jaksolla keskilämpötila on Suomessa 70-80 prosentin todennäköisyydellä tavanomaista lämpimämpi (jos ajatellaan, että on noin 50 prosentin tilastollinen todennäköisyys tavanomaista lämpimämpään ja noin 50 prosentin todennäköisyys tavanomaista kylmempään säähän). Itä-Suomessa todennäköisyys tavanomaista lämpimämpään säähän on jopa 80-90 prosenttia. Sademäärät ovat tavanomaisia, paitsi osassa Etelä- ja Keski-Suomea on 60-70 prosentin todennäköisyys tavanomaista sateisempaan säähän.

Venäjän ilmatieteen laitos: tavanomainen kevät

Venäjän ilmatieteen laitoksen ennuste ei näytä maalis-toukokuun jaksolle Suomeen lämpötilapoikkeamia mihinkään suuntaan, paitsi aivan itäisimmässä Suomessa voi olla tavanomaista viileämpää. Sademäärät vaikuttavat tavanomaisilta.

Venäjän ilmatieteen laitos on viime aikoina usein antanut erilaisia ennusteita muihin tutkimuslaitoksiin verrattuna. Tavallisesti venäläiset ovat ennustaneet Suomeen kylmempää säätä kuin muut. Venäläisennusteiden mukaan talvenkin olisi pitänyt olla Suomessa kylmä. Näppituntumalla näyttää siltä, että monilla muilla tutkimuslaitoksilla ennusteet näyttävät usein jumittuvan ennustamaan ennusteentekohetkellä vallinneen sään kaltaista säätä jatkoonkin, mutta venäläisennusteiden kohdalla tämä ei ainakaan pidä paikkaansa.

NOAA/NWS: maaliskuu erityisen lämmin, kesä tavanomainen tai hieman lämpimämpi

Yhdysvaltalainen NOAA/NWS ennustaa, että Suomi on maalis-toukokuussa (kolmen kuukauden keskiarvo) 1-2 astetta tavanomaista lämpimämpi ja huhti-kesäkuussa 0-1 astetta (paikoin varsinkin Itä-Suomessa jopa 2 astetta) tavanomaista lämpimämpi. Touko-heinäkuussa Länsi-Suomessa on tavanomaisia lämpötiloja, muualla 0,5-1 astetta tavanomaista lämpimämpää. Keskikesän ja syksyn kolmen kuukauden jaksoilla (kesä-elokuu, heinä-syyskuu, elo-lokakuu) Suomen lämpötilat näyttävät tavanomaisilta, paitsi Lapissa ja ehkä Kaakkois-Suomessa on mahdollisuus 0,5-1 astetta tavanomaista lämpimämpään säähän.

Yksittäisistä kuukausista lämpimimmältä verrattuna tavanomaiseen näyttää maaliskuu, 2-3 astetta yli keskimääräisen. Huhtikuu, toukokuu ja kesäkuu ovat 0-2 astetta tavanomaista lämpimämpiä. Aluksi lämpimintä tavanomaiseen verrattuna on Etelä-Suomessa, mutta vähitellen lämpimyys siirtyy kohti pohjoista. Heinäkuu ja elokuu vaikuttavat lämpötiloiltaan tavanomaisilta, paitsi Lapissa on pieni mahdollisuus hieman tavanomaista lämpimämpään säähän.

Sademäärät näyttävät Suomessa koko kevään ja kesän ajan sekä kolmen kuukauden jaksoilla että yksittäisten kuukausien osalta melko tavanomaisilta, paitsi huhtikuussa voi olla paikoin tavanomaista kuivempaa. Muualta Euroopasta on huomattavaa se, että Britanniassa (jossa on ollut Ylen mukaan sateisin talvi ainakin 250 vuoteen) vielä maaliskuukin näyttää tavanomaista sateisemmalta. Lisää ennusteita löytyy tästä linkistä.

IRI: lämmin kevät, normaali kesä, paitsi touko-heinäkuun keskiarvo voi olla tavanomaista viileämpi

IRI:n (International Research Institute for Climate and Society) eilen julkaistun vuodenaikaisennusteen mukaan maalis-toukokuun jaksolla normaalia lämpimämmän sään todennäköisyys Suomessa on 40 %, normaalin 35 % ja normaalia viileämmän 25 %. Huhti-kesäkuun jaksolla ja samoin jälleen kesä-elokuun jaksolla ollaan hyvin lähellä tavanomaisia lukemia, paitsi kesä-elokuussa Lapissa on pieni todennäköisyys tavanomaista lämpimämpään säähän. Sen sijaan touko-heinäkuun jakso näyttää koko Suomessa todennäköisimmin tavanomaista viileämmältä, joskaan ennuste ei ole kovin varma. Touko-heinäkuun jaksolla normaalia lämpimämmän sään todennäköisyys Suomessa on 20-25 %, normaalin 35 % ja normaalia viileämmän 40-45 %. Sademäärät näyttävät tavanomaisilta koko kevään ja kesän ajan.

WSI: lämmin kevät

Kaupallinen WSI (Weather Services International) on julkaissut viimeisimmän ennusteensa tammikuun lopulla. Sen mukaan maaliskuu ja huhtikuu ovat Pohjois-Euroopassa tavanomaista lämpimämpiä. Uusi ennuste julkaistaan ensi viikon alussa.

Voiko sään vuodenaikaisennusteisiin luottaa?

Kaikissa pitkän aikavälin sääennusteissa on huomattava, etteivät ne yleensä ole Pohjois-Euroopassa kovinkaan luotettavia. Täällä ei ole samanlaista jaksottaista vaihtelua niin kuin tropiikissa, jossa ennusteissa voidaan käyttää hyväksi ENSO-värähtelyä (El Niño – La Niña -oskillaation vaihtelua). Matalilla leveysasteilla (tropiikissa) vuodenaikaisennusteet ovatkin hieman luotettavampia kuin meillä, koska siellä säätyypit ovat pitkälti seurausta meriveden lämpötilan vaihteluista. Meillä taas äkilliset, hetkittäiset tekijät vaikuttavat enemmän.

 

Nämä vuodenaikaisennusteetkin ovat sääennusteita, eivät ilmastoennusteita. Säähän pääsevät hetkelliset tekijät vaikuttamaan voimakkaastikin, toisin kuin ilmastoon, joka on pitkän aikavälin keskiarvo. Vaikka pitkän aikavälin sääennusteet, esimerkiksi vuodenaikaisennusteet, pitäisivätkin paikkansa, on huomattava, että ne ovat vain useamman kuukauden ajalle ennustettuja keskiarvoja eivätkä ennusta yksittäisiä säätapahtumia. Ongelmaa voi havainnollistaa seuraavalla esimerkillä. Suurkaupungissa on mahdollista ennustaa, että tietyssä kaupunginosassa tapahtuu enemmän rikoksia kuin toisessa, mutta siitä huolimatta et hälytysajossa olevan poliisiauton perässä ajaessasi tiedä, mihin kaupunginosaan poliisiauto juuri sillä kerralla kääntyy.
 

Jos vuodenaikaisennuste ennustaa touko-heinäkuusta tavanomaista viileämpää, tämä voi tarkoittaa esimerkiksi joko 1) sitä, että koko touko-heinäkuun jakso on tavanomaista viileämpi tai 2) sitä, että lämpötilat ovat suurimmat osan ajasta aivan normaaleja (vähän alle tai vähän yli tavanomaisen), välillä jopa helteisiä, mutta jossakin vaiheessa on erityisen viileää.
 

Lisäksi täytyy huomata, että eri sääennusteissa käytetään erilaisia vertailujaksoja, kun verrataan lämpötiloja tavanomaisiin. Maailman meteorologisen järjestön (WMO) virallinen ilmastotieteen vertailukausi on 1961-1990, kun taas esimerkiksi Suomen Ilmatieteen laitos käyttää sääennusteissaan hieman lämpimämpää vertailukautta 1981-2010.

Myös tässä blogikirjoituksessa esitettyjen vuodenaikaisennusteiden vertailukausi on 1981-2010, paitsi Venäjän ilmatieteen laitoksella 1971-2010.

Tarjolla on jopa päiväkohtainen sääennuste kuukaudeksi

Yhdysvaltalainen AccuWeather julkaisee Suomeenkin päiväkohtaisia ennusteita jopa yli kuukaudeksi. Tässä esimerkkeinä maaliskuun sääennusteet Helsinkiin, Kouvolaan, Tampereelle, Turkuun, Kuopioon ja Rovaniemelle. Harmaalla tai beigellä pohjavärillä näkyvät havainnot, sinisellä värillä ennusteet. Merkintä "Hist. Avg." tarkoittaa pitkän aikavälin tilastollista keskiarvoa ko. päivämäärän lämpötiloista (Lo = alin lämpötila).

Tällaiset ennusteet ovat kuitenkin hyvin epävarmoja. Vaikka pitkän aikavälin säätä (esimerkiksi kolmea kuukautta) onkin mahdollista jossakin määrin ennustaa, malleihin sisältyvien epävarmuuksien takia paikkakunta- ja päiväkohtainen ennuste on erittäin epäluotettava. Joskus tällaisista ennusteista onkin käytetty nimitystä "meteorologinen syöpä".

Ilmatieteen laitoksen ylimeteorologi Sari Hartosen mukaan Suomessa säätyyppi pystytään ennustamaan kohtuullisen luotettavasti 6-10 vuorokautta, lämpötila 4-7 vuorokautta, matalapaineiden ja sadealueiden reitti 3-5 vuorokautta, tuulet 2-3 vuorokautta ja sademäärät sekä sateiden tarkat reitit 0-2 vuorokautta etukäteen. Yli kymmenen vuorokauden ajalle ei voi tehdä vain yhtä ennustetta, vaan saadaan useampia erilaisia ennusteita. Ilmakehän kaoottisuus estää tulevaisuudessakin yli 14-21 vuorokauden päiväkohtaiset ennusteet. Lämpötilaennusteet ovat sade-ennusteita luotettavampia.

Viime vuonna maaliskuu oli Suomessa harvinaisen kylmä. Jos vuodenaikaisennusteet pitävät paikkansa, tänä vuonna nautimme siis täysin päinvastaisesta maaliskuusta.

Aurinkoista ja hyvää kevättä kaikille blogini lukijoille!