 |
| © Grischa Georgiew - Fotolia.com |
ECMWF: Lapissa sateista ja tavanomaisia lämpötiloja, muualla Suomessa tavanomaista lämpimämpää
Euroopan keskipitkien ennusteiden keskuksen (ECMWF) vuodenaikaisennusteen mukaan touko-heinäkuun jaksolla keskilämpötila on Suomessa Lappia lukuun ottamatta 60-70 prosentin todennäköisyydellä tavanomaista lämpimämpi (jos ajatellaan, että on noin 50 prosentin tilastollinen todennäköisyys tavanomaista lämpimämpään ja noin 50 prosentin todennäköisyys tavanomaista kylmempään säähän). Lapin lämpötilat vaikuttavat tavanomaisilta. Sademäärät ovat tavanomaisia, paitsi Lapissa on paikoin 60-70 prosentin todennäköisyys tavanomaista sateisempaan säähän. ECMWF:n ennustetta on analysoitu tarkemmin Ilmatieteen laitoksen nettisivuilla.
Venäjän ilmatieteen laitos: lämmin kesä erityisesti Suomen lounaisosissa
Venäjän ilmatieteen laitoksen pitkän aikavälin ennusteessa kolmen kuukauden jakso toukokuusta heinäkuun loppuun näyttää koko Suomessa tavanomaista lämpimämmältä. Parhaat mahdollisuudet tavanomaista lämpimämpään säähän on Lounais-Suomessa. Ennuste ei näytä sademäärien poikkeamia suuntaan tai toiseen.
NOAA/NWS: heinäkuu tavanomaiseen verrattuna lämpimin ja kuivin, muuten hyvin normaali kesä
Yhdysvaltalainen NOAA/NWS ennustaa, että Suomen lämpötilat ovat kaikilla kolmen kuukauden jaksoilla (touko-heinäkuu, kesä-elokuu, heinä-syyskuu, elo-lokakuu, syys-marraskuu, loka-joulukuu) tavanomaisia. Lämpimin ilma pysyttelee Suomen kaakkoispuolella. Kesällä tavanomaista kylmempää on Espanjassa ja Portugalissa. Yksittäisistä kuukausista tavanomaiseen verrattuna lämpimin on Suomessa heinäkuu.
Sademäärät näyttävät Suomessa koko kesän ja syksyn ajan (sekä kolmen kuukauden jaksoilla että yksittäisten kuukausien osalta) melko tavanomaisilta, paitsi kolmen kuukauden jaksoista touko-heinäkuussa ja yksittäisistä kuukausista heinäkuussa Kaakkois-Suomessa voi olla tavanomaista kuivempaa.
IRI: normaalin toukokuun jälkeen kesä lämpenee tavanomaiseen verrattuna loppukesää kohti mentäessä
IRI:n (International Research Institute for Climate and Society) vuodenaikaisennusteen mukaan touko-heinäkuun jaksolla Suomen keskilämpötila on tavanomainen. Sen sijaan kesä-elokuussa normaalia lämpimämmän sään todennäköisyys Suomessa on 40 %, normaalin 35 % ja normaalia viileämmän 25 %. Heinä-syyskuussa sekä elo-lokakuussa normaalia lämpimämmän sään todennäköisyys Suomessa on jo 45 %, normaalin 35 % ja normaalia viileämmän 20 %. Elo-lokakuussa tavanomaista lämpimämmän sään mahdollisuus on Etelä-Suomessa jopa hieman tätäkin korkeampi. Sademäärät näyttävät tavanomaisilta koko kesän ajan, mutta elo-lokakuussa saattaa olla normaalia kuivempaa.
Lähes koko Eurooppa näyttää IRI:n ennusteissa kesän ajan tavanomaista lämpimämmältä. Vastoin useita muita ennusteita myös Espanja ja Portugali vaikuttavat todennäköisemmin tavanomaista lämpimämmiltä kuin kylmemmiltä.
WSI: tavanomaista lämpimämpi kesä, ei kuitenkaan aurinkotakuuta
Kaupallinen, erityisesti lentoyhtiöiden käyttämä WSI (Weather Services International) arvioi, että Pohjois- ja Länsi-Eurooppaan on tulossa pilvinen, sateinen ja tuulinen kesä. Sen sijaan Itä-Euroopassa kesä näyttää aurinkoisemmalta, kuivemmalta ja tyynemmältä. Touko-heinäkuussa tavanomaista lämpimämpää on Skandinaviassa, suurimmassa osassa Manner-Eurooppaa ja Euroopan kaakkoisosissa. Hieman tavanomaista kylmempää on Länsi-Ranskassa, Pyreneiden niemimaalla (Espanja, Portugali) ja paikoin Isossa-Britanniassa sekä Irlannissa. Suomessa kolmen kuukauden jakson keskiarvo toukokuun alusta heinäkuun loppuun näyttää tavanomaista lämpimämmältä.
Tarjolla on jopa päiväkohtainen sääennuste yli kuukaudeksi
Yhdysvaltalainen AccuWeather julkaisee Suomeenkin päiväkohtaisia ennusteita jopa yli kuukaudeksi. Tässä esimerkkeinä toukokuun sääennusteet Helsinkiin, Kouvolaan, Tampereelle, Turkuun, Kuopioon ja Rovaniemelle. Harmaalla tai beigellä pohjavärillä näkyvät havainnot, sinisellä värillä ennusteet. Merkintä "Hist. Avg." tarkoittaa pitkän aikavälin tilastollista keskiarvoa ko. päivämäärän lämpötiloista (Lo = alin lämpötila).
AccuWeatherista voi katsoa esimerkiksi vapun sään, joka tällä hetkellä näyttää melko sateiselta. Ensimmäiset ennusteet juhannuksen säästä tulevat parin viikon kuluttua.
Tällaiset ennusteet ovat kuitenkin hyvin epävarmoja. Vaikka pitkän aikavälin säätä (esimerkiksi kolmea kuukautta) onkin mahdollista jossakin määrin ennustaa, malleihin sisältyvien epävarmuuksien takia paikkakunta- ja päiväkohtainen ennuste on erittäin epäluotettava. Joskus tällaisista ennusteista onkin käytetty nimitystä "meteorologinen syöpä".
Tällaiset ennusteet ovat kuitenkin hyvin epävarmoja. Vaikka pitkän aikavälin säätä (esimerkiksi kolmea kuukautta) onkin mahdollista jossakin määrin ennustaa, malleihin sisältyvien epävarmuuksien takia paikkakunta- ja päiväkohtainen ennuste on erittäin epäluotettava. Joskus tällaisista ennusteista onkin käytetty nimitystä "meteorologinen syöpä".
Ilmatieteen laitoksen ylimeteorologi Sari Hartosen mukaan Suomessa säätyyppi pystytään ennustamaan kohtuullisen luotettavasti 6-10 vuorokautta, lämpötila 4-7 vuorokautta, matalapaineiden ja sadealueiden reitti 3-5 vuorokautta, tuulet 2-3 vuorokautta ja sademäärät sekä sateiden tarkat reitit 0-2 vuorokautta etukäteen. Yli kymmenen vuorokauden ajalle ei voi tehdä vain yhtä ennustetta, vaan saadaan useampia erilaisia ennusteita. Ilmakehän kaoottisuus estää tulevaisuudessakin yli 14-21 vuorokauden päiväkohtaiset ennusteet. Lämpötilaennusteet ovat sade-ennusteita luotettavampia.
Vuodenaikaisennusteissa (esimerkiksi koko kesän sääennuste) ei ennustetakaan yksittäisiä sääilmiöitä vaan ainoastaan pitkän aikavälin (yleensä kolmen kuukauden jakso) poikkeamia verrattuna tavanomaiseen. Vertailukohtana on aina useilta vuosilta (yleensä 30 vuotta) laskettu keskiarvo kyseisen kolmen kuukauden jakson tai kyseisen kuukauden säästä eli ns. tavanomainen sää.
Voiko sään vuodenaikaisennusteisiin luottaa?
Kaikissa pitkän aikavälin sääennusteissa on huomattava, etteivät ne yleensä ole Pohjois-Euroopassa kovinkaan luotettavia. Täällä ei ole samanlaista jaksottaista vaihtelua niin kuin tropiikissa, jossa ennusteissa voidaan käyttää hyväksi ENSO-värähtelyä (El Niño – La Niña -oskillaation vaihtelua). Matalilla leveysasteilla (tropiikissa) vuodenaikaisennusteet ovatkin hieman luotettavampia kuin meillä, koska siellä säätyypit ovat pitkälti seurausta meriveden lämpötilan vaihteluista. Meillä taas äkilliset, hetkittäiset tekijät vaikuttavat enemmän.
Nämä vuodenaikaisennusteetkin ovat sääennusteita, eivät ilmastoennusteita. Säähän pääsevät hetkelliset tekijät vaikuttamaan voimakkaastikin, toisin kuin ilmastoon, joka on pitkän aikavälin keskiarvo. Vaikka pitkän aikavälin sääennusteet, esimerkiksi vuodenaikaisennusteet, pitäisivätkin paikkansa, on huomattava, että ne ovat vain useamman kuukauden ajalle ennustettuja keskiarvoja eivätkä ennusta yksittäisiä säätapahtumia. Ongelmaa voi havainnollistaa seuraavalla esimerkillä. Suurkaupungissa on mahdollista ennustaa, että tietyssä kaupunginosassa tapahtuu enemmän rikoksia kuin toisessa, mutta siitä huolimatta et hälytysajossa olevan poliisiauton perässä ajaessasi tiedä, mihin kaupunginosaan poliisiauto juuri sillä kerralla kääntyy.
Kun vuodenaikaisennuste ennustaa touko-heinäkuusta tavanomaista lämpimämpää, tämä voi tarkoittaa esimerkiksi joko 1) sitä, että koko touko-heinäkuun jakso on tavanomaista lämpimämpi tai 2) sitä, että lämpötilat ovat suurimmat osan ajasta aivan normaaleja (vähän alle tai vähän yli tavanomaisen), välillä jopa viileitä, mutta jossakin vaiheessa on erityisen lämmintä.
Lisäksi täytyy huomata, että eri sääennusteissa käytetään erilaisia vertailujaksoja, kun verrataan lämpötiloja tavanomaisiin. Maailman meteorologisen järjestön (WMO) virallinen ilmastotieteen vertailukausi on 1961-1990, kun taas esimerkiksi Suomen Ilmatieteen laitos käyttää sääennusteissaan hieman lämpimämpää vertailukautta 1981-2010.
Myös tässä blogikirjoituksessa esitettyjen vuodenaikaisennusteiden vertailukausi on 1981-2010, paitsi Venäjän ilmatieteen laitoksella 1971-2010.
Myös tässä blogikirjoituksessa esitettyjen vuodenaikaisennusteiden vertailukausi on 1981-2010, paitsi Venäjän ilmatieteen laitoksella 1971-2010.
7 kommenttia:
Hei,
tervetuloa seminaariin ja jakaa saa myös vapaasti eteenpäin!
Vastaa myös otakantaa.fi –sivustolla oleviin hankkeemme (Tampereen yliopisto ja ympäristöministeriö) kysymyksiin
ympäristöperusoikeuden toteutumisesta. Kysymme Voiko ympäristöä
koskeviin päätöksiin vaikuttaa?
https://www.otakantaa.fi/fi-FI/Selaa_hankkeita/Voiko_ymparistoa_koskeviin_paatoksiin_vaikuttaa
Millaisia kokemuksia teillä on lähiympäristöönne vaikuttamismahdollisuuksista, mitkä ovat kipukohdat ja onnistumiset?
Ympäristöperusoikeusseminaari Tampereella 28.8.2014
Ympäristöministeriö ja Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulun
julkisoikeuden tutkimusryhmä järjestävät kansainvälisen seminaarin
torstaina 28.8.2014 klo 10-16, Linna K103.
Searching for Environmental Rights – Ympäristöperusoikeutta etsimässä
–seminaarissa pohditaan ympäristöperusoikeutta niin kansainvälisestä
kuin kansallisesta näkökulmasta.
Seminaari on osa ympäristöministeriön ja Tampereen yliopiston
yhteisrahoitteista hanketta ”Ympäristöperusoikeuden toteutuminen”.
Tutkijaryhmään kuuluvat julkisoikeuden professori Jukka Viljanen(projektin vastuullinen johtaja), tutkijat Heta Heiskanen ja Siina
Raskulla sekä tutkimusprofessori Timo Koivurova Lapin yliopiston
Pohjoisen ympäristö- ja vähemmistöoikeuden instituutista.
Ilmoittautuminen seminaariin 22.8.2014 mennessä e-lomakkeella
https://elomake3.uta.fi/lomakkeet/12423/lomake.htm
Programme of the seminar/
Seminaarin ohjelma
10.15 Opening of the seminar
Professor Jukka Viljanen, University of Tampere
I Morning session: International inspiration to environmental rights
Chair: Professor Jukka Viljanen
10.20 The European Court of Human Rights and Environment
Dr Ole W. Pedersen, University of Newcastle,
Commentator: Professor Jukka Viljanen, University of Tampere
11.00 Extended Producer Responsibility and the allocation of
environmental rights and responsibilities in a society
Professor Harri Kalimo, Vrije Universiteit Brussel
Commentator: Researcher Siina Raskulla, University of Tampere
11.30 Climate Change and Human Rights
Research Professor, Director Timo Koivurova, Northern Institute for
Environmental and Minority Law, Arctic Centre, University of Lapland
Commentator: PhD Candidate Heta Heiskanen, University of Tampere
12.15 Lunch/lounas (omakustanteinen/at own expense)
II Iltapäiväistunto: Ympäristöperusoikeus kansallisessa oikeudessa
Puheenjohtaja: Yliopistonlehtori Pauli Rautiainen
13.00 Ympäristöperusoikeus tuomioistuimen näkökulmasta
Ylituomari Veijo Tarukannel, Itä-Suomen hallinto-oikeus
13.15 Ympäristöperusoikeus eduskunnan oikeusasiamiehen ratkaisukäytännössä
Apulaisoikeusasiamies Maija Sakslin, Eduskunnan oikeusasiamiehen kanslia
13.30 Ympäristöperusoikeus ja vastuullinen kansalainen
Professori, johtaja Elina Pirjatanniemi, Åbo Akademin Ihmisoikeusinstituutti
13.45 Ympäristöperusoikeus ja osallistuminen
Professori Anne Kumpula, Turun yliopisto
Keskustelu
14.15-14.45 Kahvitauko
14.45 Paneelikeskustelu: Miten ympäristöperusoikeus toteutuu
kansalaisen näkökulmasta?
puheenjohtajana tohtoriopiskelija Heta Heiskanen
Lainsäädäntöjohtaja Riitta Rönn, ympäristöministeriö
Professori Yrjö Haila, Tampereen yliopisto
Toiminnanjohtaja Leo Stranius, Luontoliitto
Dosentti Tapani Turkka, Tampereen yliopisto
Keskustelua
15.50 Loppusanat ja kiitokset
Professori Jukka Viljanen, Tampereen yliopisto
Seminaarin yhteydessä julkistetaan tutkijaryhmän koululaisille
tarkoitetun ”Minun tärkeä ympäristöni” –valokuvakilpailun
voittajakuvat. Ks. lisätietoja kilpailusta
http://tarkeaymparistoni.blogspot.fi/
Professori Jukka Viljanen, jukka.viljanen@uta.fi puhelin: 040 190 1268
Tutkija Siina Raskulla, siina.raskulla@uta.fi, puhelin: 050 318 7113
Kesän vuodenaikaisennusteiden päivitys:
Euroopan keskipitkien ennusteiden keskuksen mukaan kesä-elokuussa Suomessa on 0-0,5 astetta tavanomaista lämpimämpää ja sademäärät tavanomaisia, paitsi Pohjois-Suomessa hieman normaalia sateisempaa.
Venäjän ilmatieteen laitos on samoilla linjoilla. Kesä-elokuussa Suomessa on tavanomaista lämpimämpää, mutta sademäärät ovat tavanomaisia, paitsi Lapissa näyttää olevan tavanomaista sateisempaa.
NOAA/NWS ennustaa, että Suomessa lämpötilat ovat koko kesän sekä alkusyksyn ajan täysin tavanomaisia kaikilla kolmen kuukauden jaksoilla. Loppusyksystä ja alkutalvesta näyttäisi tulevan tavanomaista lämpimämpää Pohjois-Suomesta alkaen. Yksittäisetkin kuukaudet näyttävät lämpötiloiltaan tavanomaisilta, paitsi Lapissa voi olla kesäkuussa tavanomaista viileämpää ja syyskuussa tavanomaista lämpimämpää. Sademäärät ovat tavanomaisia. Heinäkuussa Lapissa voi ehkä olla tavanomaista sateisempaa ja lokakuussa laajemminkin tavanomaista kuivempaa.
IRI:n mukaan kesä-elokuussa Suomessa on 40-45 %:n todennäköisyydellä tavanomaista lämpimämpää, 35 %:n todennäköisyydellä tavanomaisia lämpötiloja ja 20-25 %:n todennäköisyydellä tavanomaista viileämpää. Suurin mahdollisuus tavanomaista lämpimämpään säähän on Lapissa ja aivan itäisimmässä Suomessa. Heinä-syyskuussa todennäköisyydet ovat 55 % (lämpimämpää), 30 % (tavanomaista) ja 15 % (viileämpää)ja elo-lokakuussa vastaavasti 55-65 %, 25-30 % ja 10-15 %. Loppukesä ja alkusyksy vaikuttavat siis lämpimiltä, kunnes syys-marraskuun kolmen kuukauden jaksoilla ollaan taas lähellä tavanomaisia lukemia. Sademäärät ovat tavanomaisia kaikilla kolmen kuukauden jaksoilla.
Toukokuun lopulla tai kesäkuussa päivitetyt vuodenaikaisennusteet (kolmen kuukauden sääennusteet) kesäksi ja alkusyksyksi 2014:
Euroopan keskipitkien ennusteiden keskuksen (ECMWF) vuodenaikaisennusteen mukaan heinä-syyskuun jaksolla keskilämpötila on Suomessa 60-70 prosentin todennäköisyydellä tavanomaista lämpimämpi (jos ajatellaan, että on noin 50 prosentin tilastollinen todennäköisyys tavanomaista lämpimämpään ja noin 50 prosentin todennäköisyys tavanomaista kylmempään säähän). Sademäärät ovat tavanomaisia. Seuraava ennuste ilmestyy heinäkuun alussa.
Venäjän ilmatieteen laitoksen vuodenaikaisennusteen mukaan heinä-syyskuun jaksolla sekä keskilämpötila että sademäärä ovat Suomessa tavanomaisia. Seuraava ennuste ilmestyy heinäkuun alussa.
Yhdysvaltalainen NOAA/NWS ennustaa, että kaikki kolmen kuukaudet jaksot (heinä-syyskuu, elo-lokakuu, syys-marraskuu, loka-joulukuu, marras-tammikuu, joulu-helmikuu) ovat Suomessa lämpötiloiltaan lähellä tavanomaista (tai hieman sitä lämpimämpiä). Tämänhetkisen ennusteen mukaan suurin todennäköisyys tavanomaista lämpimämpään säähän on (kolmen kuukauden keskiarvoilla mitattuna) syys-marraskuussa ja loka-joulukuussa, mutta silloinkin lämpötilat ovat vain 0,5-1,0 astetta tavanomaista lämpimämpiä. Koko Euroopassa ollaan hyvin tavanomaisissa lämpötiloissa kaikilla kolmen kuukauden jaksoilla, paitsi aivan kaakkoisimmassa Euroopassa on ajoittain mahdollisuus tavanomaista viileämpään säähän. Sen sijaan pohjoisnavan ympäristössä näyttää olevan selvästi tavanomaista lämpimämpää. Mikään kesäkuukausi ei näytä Suomessa poikkeavan tavanomaisesta, mutta yksittäisistä syyskuukausista lokakuu ja marraskuu ovat tämänhetkisen ennusteen mukaan 1-2 astetta tavanomaista lämpimämpiä. Sademäärät näyttävät olevan Suomessa lähellä tavanomaisia sekä kolmen kuukauden jaksoilla että yksittäisinä kuukausina, joskin heinäkuussa on mahdollisuus hieman tavanomaista kuivempaan säähän. Ennustetta päivitetään jatkuvasti.
IRI:n mukaan heinä-syyskuussa Suomessa on 55 %:n todennäköisyydellä tavanomaista lämpimämpää, 30 %:n todennäköisyydellä tavanomaisia lämpötiloja ja 15 %:n todennäköisyydellä tavanomaista viileämpää. Elo-lokakuussa todennäköisyydet ovat vastaavasti 55-65 %, 25-30 % ja 10-15 %. Loppukesä ja alkusyksy vaikuttavat siis lämpimiltä, kunnes syys-marraskuun kolmen kuukauden jaksoilla ollaan taas lähellä tavanomaisia lukemia. Sademäärät ovat tavanomaisia kaikilla kolmen kuukauden jaksoilla. Seuraava ennuste ilmestyy 19.6.
WSI:n mukaan Pohjois-Euroopassa on heinä- ja elokuussa tavanomaista lämpimämpää, tyynempää ja vähäsateisempaa, kun taas Lounais-Euroopassa voi olla tavanomaista viileämpää. Seuraava ennuste ilmestyy 23.6.
Yhteenvetona voidaan siis todeta, että Suomeen näyttää tulevan jo keväällä tehtyjen ennusteiden mukaisesti sekä lämpötiloiltaan että sademääriltään hyvin tavanomainen kesä. Jos poikkeamaa tavanomaisesta esiintyy, todennäköisemmin on tavanomaista (pitkältä aikaväliltä laskettuja kesien keskiarvoja) lämpimämpää kuin tavanomaista kylmempää.
On kuitenkin huomattava, että ennusteissa lasketaan pitkän aikavälin keskiarvoja. Jos välillä on hyvin kuumaa ja välillä kylmää, keskiarvosta tulee tavanomainen. Tavanomainen keskiarvo saavutetaan luonnollisesti myös siinä tapauksessa, jos koko ajan ollaan lähellä tavanomaisia lukemia.
Ennusteiden tulkinnasta ja luotettavuudesta kannattaa lukea tarkemmin:
Jarin blogi
Ilmastotieto
Hyvää juhannusta!
IRI:n eilen julkaiseman vuodenaikaisennustuksen päivityksen mukaan Suomessa on heinä-syyskuun 2014 jaksolla 50 prosentin todennäköisyydellä tavanomaista lämpimämpää, 35 prosentin todennäköisyydellä tavanomaisia lämpötiloja ja 15 prosentin todennäköisyydellä tavanomaista viileämpää. Samat prosentit ovat ennusteessa myös elo-lokakuun jaksolle.
Kolmen kuukauden jaksoilla syyskuusta marraskuuhun ja lokakuusta joulukuuhun Suomessa on noin 40 prosentin todennäköisyydellä tavanomaista lämpimämpää, 35 prosentin todennäköisyydellä tavanomaisia lämpötiloja ja 25 prosentin todennäköisyydellä tavanomaista viileämpää. Erityisesti syys-marraskuun osalta ennuste näyttää kuitenkin hyvin epävarmalta ja Suomessa näyttäisi olevan paljon alueittaista vaihtelua.
Sademäärät vaikuttavat tavanomaisilta kaikilla kolmen kuukauden jaksoilla.
NOAA/NWS ennakoi tuoreimmassa ennusteessaan, että kaikki kuukaudet heinäkuusta joulukuuhun ovat koko Suomessa lämpötiloiltaan hyvin lähellä tavanomaisia. Heinäkuun osalta on kuitenkin pieniä viitteitä tavanomaista viileämmästä säästä ja marraskuun osalta ehkä tavanomaista lämpimämmästä säästä. Sademäärät ovat hieman tavanomaista suurempia heinäkuussa ja ehkä vielä elokuussakin. Sen sijaan syys- ja lokakuu vaikuttavat tavanomaista kuivemmilta.
Kaksi tuoretta amerikkalaista pitkän aikavälin sääennustetta ovat nyt mielenkiintoisen ritiriitaisia.
Uusimmassa vuodenaikaisennusteessaan WSI (Weather Services International) ennustaa tavanomaista korkeampia lämpötiloja kaikkialle Skandinaviaan, suureen osaan Manner-Euroopan pohjoisosia ja Britanniaan heinä-syyskuuksi 2014, kun taas tavanomaista alempien lämpötilojen alue rajoittuu Pyreneiden niemimaalle (Espanja, Portugali) ja eteläiseen Manner-Eurooppaan.
WSI:n meteorologi, tohtori Todd Crawford toteaa: "Kesäkuun alkupuoli meni ennustusten mukaan. Korkeapaine, aurinkoinen sää ja suhteellisen heikot tuulet vallitsivat [Euroopan] pohjoisosissa ja viileämmät, sateisemmat ja tuulisemmat olosuhteet etelässä. Kuitenkin viime viikolla tapahtui merkittävä muutos, joka on aiheuttanut laajalti tavanomaista alempia lämpötiloja Skandinaviaan ja Itä-Eurooppaan. Jos tämä kuvio jatkuu pitkälle kesään, nykyinen ennusteemme voi osoittautua hiukan ongelmalliseksi. Nyt olemme tehneet joitakin muutoksia heinäkuun ennusteeseen vastaamaan tätä viimeaikaista muutosta, mutta silti odotamme kesäkuun alussa vallinneen tilanteen palaavan ja vallitsevan suurimman osaa loppukesästä.”
WSI siis odottaa heinäkuussa, elokuussa ja syyskuussa olevan tavanomaista lämpimämpää Manner-Euroopan eteläosia lukuunottamatta kaikkialla koko Euroopassa, myös Suomessa.
Täysin päinvastaisilla linjoilla on NOAA/NWS, jonka uusimman (jatkuvasti edellä olevaan linkkiin päivittyvän) ennusteen mukaan heinäkuu on Suomessa pääosin 0,5-1 astetta tavanomaista viileämpi. Elo-, syys- ja lokakuu vaikuttavat lämpötiloiltaan tavanomaisilta. Normaalia lämpimämpää näyttäisi tulevan (väliaikaisesti) vasta lokakuussa. Heinäkuu näyttää viileyden lisäksi myös hieman tavanomaista sateisemmalta, kun taas normaalia vähäsateisempaa on syys- ja marraskuussa Etelä-Suomessa sekä joulukuussa Pohjois-Suomessa.
Tällä hetkellä Suomen kesän sääennusteet ovat siis poikkeuksellisen ristiriitaisia. Näppituntumalta vaikuttaa siltä, että melko usein vuodenaikaisennusteet jumittuvat ennustamaan jatkoonkin hyvin pitkälti ennusteen tekohetken kaltaisia olosuhteita. Nyt WSI:n ennuste tekee heinä-syyskuun osalta tästä selkeän poikkeuksen.
Lue nyt tästä linkistä syksyn 2014 sääennuste (elokuu, syyskuu, lokakuu, marraskuu) ja hyvin alustavasti myös ennuste talven 2014-2015 säästä. Kullanleltaisia ruskapäiviä toivotellen!
Lähetä kommentti