Lukion uusi opetussuunnitelma ja teemaopinnot

Opetushallitus on julkaissut syksyllä 2015 vahvistettavasta ja elokuussa 2016 käyttöön otettavasta lukion opetussuunitelmasta luonnoksen. Biologiassa ja maantieteessä kurssit modernisoituvat selvästi. Esimerkiksi maantieteessä geomedia ja kiertotalous tulevat olemaan hyvin keskeisessä osassa. Valitettavaa kuitenkin on se, ettei poliittisten päättäjien asettama liian kiireinen valmisteluaikataulu ole mahdollistanut sisältöjen hiomista aivan loppuun asti.

Biologia ja maantiede ovat sellaisia oppiaineita, joissa arviointi uudistuu enemmän kuin useimmissa muissa oppiaineissa. Osaamisen tasot määritetään perinteisen Bloomin taksonomian mukaisesti, mutta tietojaan ja taitojaan voi osoittaa hyvin monella tavalla: "Biologian tietoja ja taitoja opiskelija voi osoittaa paitsi kirjallisissa arvioinneissa myös suullisesti erilaisissa vuorovaikutustilanteissa, kokeellisessa työskentelyssä sekä laatimalla yksin tai yhteisöllisesti biologisen tutkielman tai projektituotoksen kuten videon, pelin, vastamainoksen tai verkkosivut."

Ikävää on se, että maantieteestä poistui toinen pakollinen kurssi, joka siirtyi valinnaiseksi. Muiden reaaliaineryhmien kohdalla samanlaista vähennystä ei tapahtunut. Myös uskonnosta tai elämänkatsomustiedosta kyllä vietiin yksi pakollinen kurssi, mutta valinnaisia kursseja tuli peräti kaksi lisää. Lisäksi uskontoa ja filosofiaa opettavat opettajat saivat yhden pakollisen kurssin lisää filosofiaan, kun yksi filosofian valinnaiskursseista siirrettiin pakolliseksi. Uskonnon, psykologian ja filosofian opettajat olivat opetussuunnitelmauudistuksen selviä voittajia. Historiassa yksi pakollinen kurssi muuttui valinnaiseksi, mutta yhteiskuntaopissa puolestaan valinnainen kurssi muutettiin pakolliseksi. Fysiikasta vähennettiin yksi valinnainen kurssi. Vain ympäristö- ja luonnontieteet siis kärsivät uudistuksesta.

Tässä tilanteessa olisi kohtuullista ottaa paikallisessa opetussuunnitelmatyössä huomioon sekä lukiolaisten luonontieteellisen sivistyksen että luonnontieteellisten aineiden opettajien työllisyyden takaamisen kannalta se seikka, että luonnontieteisiin tulisi saada uusia kunta- tai koulukohtaisia kursseja. Lisäksi luonnontieteet sopisivat hyvin ainakin osaksi mukaan aivan uutena opetussuunnitelmaan tuleviin teemaopintoihin.

Näitä valinnaisia teemaopintokursseja tarjotaan kolme: Monitieteinen ajattelu (TO1), Ilmiöpohjaista työskentelyä teknologialla (TO2) ja Osaaminen arjessa (TO3). Osaaminen arjessa -kurssin monet opiskelijat tulevat todennäköisesti suorittamaan lähinnä autokoulukurssilla, mutta paikallisessa opetussuunnitelmatyössä olisi tärkeää tarjota autoilun lisäksi selkeitä muitakin vaihtoehtoja. Tällaisiksi sopisivat hyvin vapaaehtoistoiminta ympäristö- tai ihmisoikeusjärjestöissä sekä vaikkapa kansalaisjärjestön järjestämät kurssit, esimerkiksi Ympäristötoimintapäivät.

Erityisesti Monitieteinen ajattelu -kurssille luonnontieteillä olisi paljon annettavaa. Kyseessä on eräänlainen debatointikurssi, jossa asioita pitäisi oppia tarkastelemaan ja perustelemaan eri näkökannoilta.

Neljäntoista huippututkijan muodostama Ilmastopaneeli esitti tammikuussa hyvin perustellun kannanoton siitä, että ilmastonmuutosta tulisi käsitellä kaikissa oppiaineissa. Ilmastokasvatusta nimittäin tarvitaan kaikilla aloilla. Lukion opetussuunnitelman perusteiden luonnoksessa ilmastonmuutos taitaa kuitenkin olla selkästi mainittuna lähinnä vain maantieteen kohdalla. Lisäksi biologiassa todetaan yleisemmällä tasolla ympäristöongelmat, joihin ilmastonmuutoksen voidaan katsoa sisältyvän. Sen sijaan esimerkiksi yhteiskuntaopin globaalin maailman kurssilta ilmastonmuutos näyttää unohtuneen kokonaan aivan kuin talous tulisi toimeen täysin ilman ympäristöä.

Ilmastopaneelin esitys ilmastonmuutoksen käsittelystä kaikissa oppiaineissa on erittäin kannatettava. Esimerkiksi Ilmasto-oppaan oppimistehtävissä (ks. myös videot ja visualisoinnit) on jo kerätty eri oppiaineisiin sopivaa materiaalia. Sen lisäksi ehdottaisin kuitenkin säätä ja ilmastoa aiheeksi (tai ainakin yhdeksi aihevaihtoehdoksi) paikallisessa opetussuunnitelmatyössä pohdittavaksi Monitieteinen ajattelu -kurssille. Sää ja ilmasto ovat jokapäiväisen elämän ja tulevaisuuden kannalta tärkeä ilmiö, joka liittyy jollakin tavalla aivan kaikkiin lukion oppiaineisiin. Kieliä tarvitaan koko kurssin ajan lähdeaineistojen lukemiseen sekä tuotosten esittämiseen.

Tässä Sää ja ilmasto -kurssin oma pikainen sisältöluonnokseni, joka tällaisenaan voi olla jo liiankin laaja yhdellä kurssilla toteutettavaksi (sisältöä riittää vaikkapa kursseille TO1 ja TO2):

Sään havainnointi ja ennustaminen

-säähavaintojen tekeminen (integrointi mm. fysiikkaan tarkasteltaessa säähavaintolaitteita ja niiden toimintaa)

-erilaiset sääilmiöt

-säähän liittyvä kansanperinne (integrointi historiaan ja äidinkieleen)

-sään eripituiset ennusteet ja sääennusteiden tulkinta

-sääennätykset

-sää- ja ilmastotilastojen käsittely ja tulkinta sekä säähän liittyvät paikkatietokannat (mahdollistaa sekä havainnoinnin että taulukkolaskennan, todennäköisyyslaskennan, tilastolliset analyysit ja muun tiedonkäsittelyn valmiista aineistoista, integrointi matematiikkaan)

Sää- ja ilmastohistoria

-ilmastoon ja säähän eri aikoina vaikuttaneet ja vaikuttavat tekijät

-kaupunki-ilmasto

-sää- ja ilmastohistorian esimerkkejä: integrointi mm. biologiaan (ilmasto eri maailmankausilla ja ilmaston vaikutukset evoluutioon) ja historiaan (ilmasto ja sää ihmiskunnan historian eri aikoina ja eri historiallisissa tapahtumissa)

Sään ja ilmaston vaikutuksia

-ihmisen ja muiden eliöiden fysiologinen sekä käyttäytymiseen liittyvä sopeutuminen erilaisiin sää- ja ilmasto-oloihin (integrointi biologiaan ja terveystietoon)

-sään terveysvaikutukset ja sääpsykologia (integrointi biologiaan, terveystietoon ja psykologiaan)

-säähasardit ja niihin varautuminen: pakkanen, helleaallot, myrskyt, tulvat, kuivuus, sään vaikutus teknisiin hasardeihin

Nykyinen ilmastonmuutos

-ilmastomallit (integrointi matematiikkaan ja fysiikkaan)

-nykyisen ilmastonmuutoksen syyt, seuraukset, hillintä ja sopeutuminen (integrointi fysiikkaan ja kemiaan)

-ilmastonmuutosdiskurssi uutisissa ja climate fiction -kirjallisuudessa (ajankohtaisten uutisten seuraaminen, ilmastoaiheiseen clifi-kirjallisuuteen tutustutuminen ja lähdekritiikki, integrointi yhteiskuntaoppiin sekä äidinkieleen ja kirallisuuteen)

-ilmastonmuutos ja lainsäädäntö (integrointi yhteiskuntaoppiin)

-ilmastonmuutos ja ihmisoikeudet (integrointi filosofian, uskonnon ja elämänkatsomustiedon etiikkaan)

-ihmisten ilmastonmuutostietoisuuteen vaikuttaminen tieteen ja taiteen keinoin (integrointi musiikkiin ja kuvataiteeseen, ks. esimerkkejä tästä linkistä sekä myös täältä)

Kritiikkiä ja parannusehdotuksia sekä kokonaan uusia ideoita eri oppiaineiden yhteisistä teemaopintokursseista saa esittää vapaasti kommentoimalla tätä kirjoitustani.